Canadan uutiset, August 6, 1925

              en
ÖANABA^ UU
ilmestyy Jokaisena TorstainaJ
Kustantaja
The Canada Nevvs Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.
,
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä pai statuumalta kerran Ju-laifituna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to
ja nimenmuuttoilmoituk&et 75 sent
tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3,00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihiaus-ilmoi
tukset 60c palstatuumalta. : Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovarssylia. 3,00
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys
luettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
• Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi-tnksista
peritään 15 jsenttia riviltä.
Pienimmänkinilmoituksen hinta on
50c Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
• Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu
malta. -i . •
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­slaukset
ja rahat ovat. lähetettävät
osoitteella!.
tusta. — Arthur Priestley.
— Tuomari; Paavo Simelius
New Yorkin pääkonsulinvirastos­ta
on matkufit. Duluthiiu, Minn.,
Tuomari Simelius liittyy Dulut-hissa
olevaan Suomen konsulaat-liiri,
minne lianet on määrätty
konstili Jalkasen apulaiseksi.
Duluthin konsulinvirastossa ovat
työt niin suuresti lisääntyneet
senjälkeen kun piirijako konsuli-alueiden
suhteen toimitettiin, et­tä
toinen mies tarvitaan avuksi.
Tuomari Simelius toimi toista
vuotta päakonsulaatin lakiosas-tolla.
ita., >r^^is^'^rjr''^^
CANADAN
Port Arthur,
UUTISET,
Ont, Canada.
Canadan Uutisista lainatta;essa on
lähde mainittaval;.:
Osotemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin seka vanha että uu-si
osoite. . ••• l , •
CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The Finnish Ne^vspaper in Canada.
Published every Thursday by
The Canadian News Publishing Co.
• L,auri Maunu, Editor,
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET ^
Is welcomed and read in every Finn
home in- the Dominion. It is the onlj
direct advertl^ng medium for those
manufactui^rs and m€rchant,s who
wish to create and builda profitable
and permanent demand for their prod-iicts
and merchandise by the large
and ever grovving Finnish population
residing in Canada. Place your trial
advertisement an^ get results.
Advertlsirig rates 50e per inch."
Political advs $1.00 per mch.
Advertisements must reach our of-fipe
'Wedncsday noon to appear on
Thursday's issue.
Subscription pnce |in Canada $2.50
per vear,-United Siates and other
countries $3,50 per i year in, advance.
Entered ^as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 191*5, at the Post Office a»
Port Arthur, Ontario, Canada. .
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the ideals and
Bacred traditlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its laws and Inspire others
to respect and obey them: To strive
unceasingl^ ta quicker the pubilc's
sense of Civic duty: In ali ways toald
in making this country greater and
better than we found it.
•— Toivo on onneltoTiian
paivamen leipa. — Janet.
.V>ka-
— .Me oleiiime itse pieni, pala­nen
maailmaa, eninieka miten­kään
kykene; voittamaan itsel­le
m rae ma H il m a a emi onk u i n. o l e m -
me - itsellemmo .voijilaneet taman
palasen. — Kr. ]\I ax von Kluger.
— Englannin setelirahoihin
käytettävä paperi valmistetaan
>]ide«jsa ainoassa tehtaassa, jon­ka
eras raijskalainen perusti v.
1724. . Perustamisestaan asti on
tämä :• telidas ollut saman suvun
hallussa.
— Pellavasta valmistettu vaate
on kestävin vdatelajf, mita tun­netaan;
Aiskettain, tutkittiin
Lontoossa 6,000 vuotta vanhaa
pellavakankaaiy kappaletta ja to­dettiin
sen olevan yhta kestävää
kuin uusi kangas. .
: — Välttämättä täytyy itsensä
tähden koettaa ^ päästä niin pit-k^
lle^ että ikäänkuin vanhan ta­van
mukaan rakastaa kaikkia ih­misia,
tutkimatta ovatko he rak­kauden
arvoisia vai eivätkö ole,
-mita aina on aivan liian vaikea
ratkaista, - i - C. i l i l t y.
— Kun 80-vuotiaana katselen
elämääni, huomaan, että. työ on
ollut sen arvokkain aines. Huo­maan,
etta luokittelen intohimo­ni
ja nautintoni seri mukaan o-vatko
ne haitanneet vaiko edis­täneet
työtäni. Todelliset rak­kaudet
tunnen s i i t ^ että ne ovat
innoittaneet biinua työhön, vää­rät
rakkaudet taas siitä, että ne
ovat lamauttaneet työvoimani.
>Silti en suinkaan halveksi " vää-
— Suomen lehdet kertovat, et­ta
poliittinen aikakauslehti
" S u u n t a ' . l O f i s a muuan sen toi­mittajista
tuonnoltam vähemmän
mairittelevasti arvosteli Ameri­kan
suomalaisia lehtiä ja teki eh­dotuksen
.jonkinlaisen suomalai-sGii
"niallilelulen" perustamises-
(a New Yorkiin, oii lakannut i l -
niest.Miiahtd taloudellisen kanna­tuksen
puutteessa.
"Suun 11 a n " 11 m o i te t a an v a i k u t -
taiieen seitsemättä vuotta teke-nialla
työt a Suomen . itsenäisyy­den
.vahvistamise.ksi pi suhteitteii
-oh ittam-seksi ka.sitteleinalla a-
'iioita puolueitten ulkopuolella
)le\altri nakokannalt.i.
— Ennen syyskuun alkua i l -
Auostyy Suomessa ensi osa teosta,
]oka käsittelee Suomoi>maata ja
vhteiskiintaa ja jonka nimeksi
tulee "If^aiimaan kirja". Aloite
^ilhnsrn tookson valmistamiseen
)n lahlemt solaxaeii esikunnan
\ alistusosaston i^i kot lopiskeli-
]ain t.iliolta j<i sen kiijoittaa
maisl I\ N. Rauhala N> t val­mistin
a N S i paiins<idan suun laa
lui^e^s.i ojassa käsitellään maata
)a kansaa , toiseen osdaii sisalh to­taali
ositvkhot taloudesta, yh
leiskunnasta ja sivistyksestä.
Maaseudun ylistys.
' V I I i l t a k o D t muut \ iiilunsa
kauivuiikilaisuudon kunmaksi —
mma soitMii katajaiKta kannelta­ni
maalaisuuden ylist\kseksi —
"Olon S} iit\ 11} t ke\<ialla i<ii-deii
sulaoss.i, tuh.ivodon nous-
.tessa kotisaunani kymivkselle ja
va111 la11 ]()k 1 mv 11 vn lmi-ja«ti j)vo-ricssa.—-
silta su^luuni svo[)yi, i -
kiiinen inaakevaituen kaiho,, sii­tä
viliantaviriiiseu' Pohjolan ke­sän
totinen tou o .
''Suomen kansa! Et ole' liioin
luotu k 1V111 n n o 1 o n t < > r n e i ssa kitu­maan
etka sileitä katukäytäviä
ni a t a 1 a ssa . k e ii^a«sa .m a lo k si m a an
. . . . — — Vaan luotu olet pirt­tiäsi
honkaista, hallitsemaan ja
ku p pe 1 eli ti VI a. ,m e tsa ji o 1 kuja si var
sisaapi)air>sa i)olkemaan ; eramaa­si
rustaa . risa Iltamatta väijy­mään
; niittyjokvesi. hcleilla ran­noilla
hihasillasi-i heilumaan;
maan mullassa m y y r ä n ä mullis­tamaan
; tuhat jarviesi ulapoilla
k a la \'e n h e e 1 la si k 11 k 11 ma an j a
kor[)ikoskia pitkillä paltamoilla
alas viilettämään.
" S i i h e n luotu olet smä ja siinä
pysyminen olisi' Sinun, jos omal­lesi
uskollinen olisit' Siina Si­nut
parliaiten tuntee seka vento
etta veikko,, ja tunnustuksen ar­vostasi
antaa."—-Ilman Kianto.
Länsi-Canadan luonnon­rikkaudet.
Jonakin kauniina päivänä tu­levat
amerikalaiset liikemiehet
huomaamaan, että Albertan ki-vihiilivarastoilla
on tulevaisuu­dessa
yhtä rajattomat mahdolli­suudet,
kuin aavikkomaakuntain
suunnattomilla viljavainioillakii;.
Kun amerikalainen, mahdollisim­man
edullisia . sijoituksia etsivä
|)aaoma havaitsee, että erikoisen
hyvää kiviliiiltä voidaan Cana­dan
länneltä tuottaa Seattleen 9
dollarilla tonni j a siten saavuttaa
sievoinen voitto,, alkaa Albertan
kai voksi Ita k o va ki vi hiilen lähet­täminen
lansivaltioiden kulutus­keskuksiin,
jotka silloin tulevat
riippumattomiksi idän kovanhii-lenkaivosten
tuotannosta. .
Jo nyt on canadalainen kivi­hiili
suuressa määrin työntänyt
syrjään amerikalaista. Canadan
keskimaakuntiin on entistä enem­män
ryhdytty lähettäniään AI-merkkinä
siitä-mainitaan; että
\Vinnipegin ^kaupunki, joka neljä
vuotta sitten osti ainoastaan 6
prosenttia tarvitsemastaan - hiiles­tä
Albertasta, ostaa sieltä nyky­ään
kokonaista 90 prosenttia.
Sitä ennen oli niin NVinnipeg
kuin muutkin siita itäänpäin si­jaitsevat
kaupungit kokonaan
riiippuvaisia Pennsylvanian ja
muiden Amerikan kivihiilikai­vosten
tuotannosta.
Albertassa on 326 kivihiilikai­vosta,
mutta ne ovat kaikki rver-rattain
pieniä. Alberta on luin-
Tiittanyt niin paljon huomiota
maanviljelyksen edistämiseen ja
karjairhoidon ja maitotalouden
kehittämiseen, etta kaivosteolli­suus
on jaanyt toisarvoiseen ase­maan.
Calgaryn ympäristdllä sijaitse­vat
öljykentät ovat myös huo­matta
via. Eräästä öljylähteestä
saadaan nestettä^ jota sattuvasti
voidaan nimittää '-rajattoman
voiman gasolumksi." Kun sii­hen
sekoitetaan vettä, voidaan
sita kayttaa sumaan tarkoituk­seen
• kuin tavallista. .• gasoliinia.
Sekoittamattomana sen voima on
niin suuri, etta se autossa käy­töt
t\na räjäyttäisi silinterit ha
j.ille.
: Canadan öljykentät tunnetaan
:)o YJi.dysvaltam puolellakin,
mutia siellä tiedetaan tuskin mi­tään
Kuumiattoniista tervahiek-ka-
alucista, jotka viela voivat ai­kaansaada
\ allankumoukson Ca­nadan
maantieverkon pa<ill>sta
misen alalla. Torvahiekkakentat
sijaitsevat maakunnan- polijois-osassa,
Alberta & Creat AVater-vv;
i vs-ra u t;i 11 en pa a t o i >] st. ] a hel-la
Fort MoMurrayn seudulla, At-habasoa-
ioen raivnalIa. Tervahio-ikan
käytöllä., näyt taa olevan suu­ret
m a 11 d o 11 isu u d et. Su ta vai mi s-t
et luja. laattoja kaytottnii Ivfl-.
inontoiiissa eraan kadun |)aa.llvs-tamiseon
Katu on Tielakin Jiy-
\ass,i kunnossa Tor\ ahiekka\ a-rastot
ovat melkein rajattomat ja
liiokjin kasiltolv oii: -verrattain
liolpi)oa. liahitulovaisuudessa t ni­laan
s 11 a. o 11 am a a 11 : ka y t antoon
yha suuromma»;sa :maarassa. .
l^ritish Columbiassa on Tran-
(|iiilleii aseman luota laholta, rau­tatietä
t.natlu suuMsN.i maaim
cinnabariai • punaista, malmia,
)osta. • kuumentamalle: saadaan
el o 11 o pea a. ;.. J o t k u t .eän a da laiset
s 11 o 111 i V at. V r 11 vk' s oe n m 11 u t a i n i a
satoja dollareita miestä kohti ja
ovat sijoituksestaan saaneet voi-,
toksi ^liuoniattavan omaisuuden.:
Little M a n i t o u - j ä r v c n ranta­milla,
lakella AVati-^nisia. Saskat-ehevvamssa,
on löydetty suuria
' k er r o s t um j a e ps o n i -s u o 1 a a, joit a
kerros!umia nyttemmin' on. ryh­dytty
ka u i)a 111 ses tl k'e h 111 a ma a n.
Anal.yysi osoittaa naiden suolain
ominaisuuden olevan i)aremman
kuin Ts'hekko-Slovakiasta. saa^
dun Karlsbadiii suolan. Järven
lannalle on avattu kylpypaikka^
nussa ka} jonkmnonan vakoi.
Ihotauteja, sairastavat Innikilot
o\at parantuneet järvessä kylpe ;
maila.
Kaikkien lansimaakuntain poh­joiset
osat ovat vielä pysyneet
su a r im ra a k si o sa k s i t u t k i m a 11 o -
mina. Mutta varmaa. on. etta
missä on luonnonrikkauksia, en^
Il e n ka 1 kk e a m etsi a j a ni m era a 1 e -
ja, sunnnattoinan riuisa a st i. Nii­den
kaytantoonottaminen on
vam ajan ja pääoman kysymys.
Kulkuneuvojen parantuessa ja a-siitulvsen
laajetessa nekin seudut
ryhtyvät esittämään arvaamatto­man
laajakantoista osaansa Ca­nadan
kehityksessä.
Vapaa Amerika myöntää vapau­den
vapauden vihollisillekin.
tyvän Työmies-leliden toimitta­jan
A. J . Hayesin. Opetus anne­taan
vapaasti, kertoo kirjoittaja,
joka on ollut itse saapuvilla luok­kien
istunnoissa ja haastatellut
opettajia. Koulun kustantavat
kommunistiseen \Vorkers Par-tyyn
kuuluvat .jäsenet pohjois­valtioissa.
' S e alotti istuntonsa
tänä vuonna kesäkuun 22 päivä­nä
ja on sen rnaara päättyä hei­näkuun
26 pai vana. Koulun tar-koitpksena
sanoo kirjoittaja ole­vaan
Ivommunististen johtajien ja
agitaattorien valmistnminen.. Tk-liän
on oppilaille annettava ope­tus
tähtäämässä. Koulu on siis
polittinen. " J o k a i n e n meidän
liikuntomme tahtaa hallituksen
kukihtamiseen", oli Ilathvvay
lausunut Journalin kirjeenvaih­tajalle,
lisäten V ''Me olemme
punaisen lipun innokkaita seu­raajia
ja me toivomme voivam-in
e a se tt a a k o m ni uni s tisen j ar-jestelmän
nykyisen järjestelmän
t i l a l l e . " Tassa yhteydessä han-oh
kuitenkin huomauttanut, etta
hoidan tarkoituksenaan oli saada
tekemänsä, kasvatustyön kautta
'k a ns a n en e m m i st o k aan n y t (;t y k -
si kommunismin: [uiolollo.
Ole te 11 a vn s 11 ko n 1 u n o p p 11 a a t,
vaikka kirjoittaja ei siten mai­nitse,
.. ovat suomalaisia, ainakin
suurimmalta osaltaan, silla kom­in
u n is m L n a 111 a sei id i un e i i va y t a
ta h to v an versoa 11 me n e v a m min
.muualla kuiii: suomalaisten kes­kuudessa
U.ithvvayn ja toisten
englannin kielisi 011 'kommunistien
" punaisia" kesäkouluja järjes­täessään
on käännyt t;.i va suoma-:
laisten puoloon kamiaiusta puu­hilleen
saadakseen. ..Kansalais­temme
harteille lankoaa - kommu­nismin
vMapitamtsen taakka
poh joisvaliloissa )a hvvin suurol-
! r .-)sa It aa n inimiVlkaki n Yhdys-valloissa
Suomalaiset ovat on
nat.vsvakea monilla aloilla. Mos­kovan
koinmunisi ison. intornatio-nalon
soilidun kaiit-imisossakin
Y'h(lysvalloissa ovat. he , onsimai-sia.
Olka navta ainaka.ui. talla,
korla.i, otta tois"t kans.iUiMiudot
olisivat kadehtimassa hoidan: a-semaansa
tuossa sulitoossa, mi­käli
iiama. pohjoisvaltiot o v a t
k.\ symyksessa.
. Amerika o n vapaa^. maa.^vaik­ka,
-joillakin tahoilla oi tahdota
vapaan maa n kunniaa siMo. ani aa;
So annetaan noilla tahoilla: vain
nvk.visolle Venaiallo Tict.vstiei
Vonajalki \oisi tulla kvsvmvk-seen.
k o u 1 u j en .. i)11 a m i iien, j oissa
v<ilmistetta'^iin sen nvkyisen
lijillituksen kukistajia, vaikkapa
tuollaisten koulujen pitajat va­kuuttaisivat,
etta tarkoituksena
oli saada kansan enemmistö
käännytetyksi niille opeille, joi­ta
kouluissa - oppilaille terotc-taan.
: Niista tehtaisiin siellä pi­kainen
lopjiu. Amerikassa sitä­vastoin
ajatellaan .,otta: unkaan
01 tassa Hiaailmassa ole .taydollis-^
ta ja .etta jos jotkut henkilöt
luulevat löytäneensä keinot, joi­den
avu 11a ma a il m a voita i sii n
täydellisemmäksi saattaa, on
heillä oikeus noita keinojaan
kansalle suositella, kuu vain
kaikki tapahtuu hnllisuuden ra-lain
sisäpuolella.
Niinpa saadaan Vainon syrjäi­sellä
maanv iljelysseudullakin
pitaa koulua, missä o{)pilaat koe-t
e ta a n s a ad a v a k u ut etu i k s i , . että
kelvoton on tama meidän Ame­rikamme,
jota: vastoin paljon
suu rem i)i täydellisyys asusta a
Venäjän neuvostovaltakunnassa,
jossa vallitsevia oloja kohden tu-.
1 is I t a alla k in py r k i a. -— P :t i.
Minneapolis Journalin kirjeen-aihtaja
Fred W. DeGuire kertoo
l^iihdessään havainnoistaan, joita
han : on ollut tekemässä lähellä^
Brulen kauppalaa, Wisconsinis-sa,
sijaitsevan Väinö-nimisen suo-nialaisen
maanviljelysseudun
' ' punaisessa•kesäkoulussa. Mai­nitusta
laitoksesta on hän kir­joittanut
suurin otsakkein use-anpia
artikkeleita. Hän mainit­see
koulussa olevan 56 oppilasta,
1^—24 vuoden ikäisiä, useimmat
heistä Minnesotan rauta-alueelta.
Opettajina hän mainitsee olevan
ttmnetun minnesotalaisen kom­munistin
G. A. H'ath.wayn Min-
Kuinka Neuvostola^sa '-tutki­musmatkailijoita"
nenästä
vedetää,n.
ICommunistisessa sanomaleh­distössämme
on jo pitkät ajat
touhuttu, että Suomen "työläis­ten",-
s. o. kommunistieUj olisi
lähetettävä retkikunta Ncuvos-
\to-Venäjälle tutustumaan sika­la
i siin oloihin, jotta niistä muka
saataisiin " o i k e a " käsitys —
täällä kun tiedot Neuv^osto-Venä-j
ä s t ä ovat ristiriitaisia j a vää­riä.
Retkikunnan; lähettämisen
puolesta on sanomalehtikirjoi-tusten^
lisäksi kommunistiseen
tapaan V tilattu ponsia kommunis­tisilta
järjestöiltä.
Erinomaisen valaisevan esi­merkin
siitä millä tavalla Mos­kovassa
kuljetettuja vierasmaa­laisia
. ;kommuni&toja( ,ikäytetään
lagitatsiomtarkoituksiin, ^ ^ntaa
belgialaisen kommunistijohtaja
Edo Fimmenin juttu.
Fimmen oli hänkin käynyt
I'' tutkimusmatkalla" Keuvosto-
Venajallä, oleskellen siellä muu­tamia
päiviä. Matkalta palattu­aan
lian .sitten lateli tavanmukai­sia
kaunomaalauksia, ja kertoi,
etta Venäjällä työväki on muka
paljon paremmassa asemas««
kuin lieidan ulkomaalaiset kapi-^.
talismin ikeen alla huokaavat]
toverinsa. Vankilatkin olivat
.muka Venäjäilla oikeita ihanne-laitoksia,
pikemminkin paranto­loita
kuin vankiloita!
Moskovassa tietysti oltiin tyy-.
tyvaisia Fimmeniin, joka näin
hyvin täytti vallankumoukselli­sen
tehtävänsä valheellisen kau-nomaalankscn'
alalla. Ihastuneet
Moskovan herrat jiaattivät ottaa
i r t i Finimenista kaiken hyödyn,
mm ka suinkin saattoivat. : Ja
niin|)a Moskovan Isvestijassa ju­lli
is 11 m k e r t o 111 us s 111 a, m ita F i m -
meii on. lausunut inoskovalaisille
niat kavaikutolmistaan.. Tietysti
suurenmoista. M. m., kerrotaan,
etla Finiinen oli tahtonut vanki-l.
is^ci tav.ita tumietlua venäläistä
sosialivallankiimoukselliston. joh­tajaa
(iotzia, joka. oli tuomittu
kuoiemaan^ mutta . tuomio sittem­min
muutettu vankousrangaiS-;
tukseksi. F^immeniMe kuitenkin
ilmoitott iin, : ettei (lotz ollut ta­vattavissa
vankilassa. lian oli (.)-
'maistonsa parissa eraassa huvi-lass<
i kiholla Aloskovaa terveyt­tä.'
n hoitamc'ssa Fimmon a)oi
11 uv 1 la 1 le ja ta jia si s i eli a G ot z i n.
(loiy: oli tavdessa vapandessaail
ja hengitti raitista ilmaa oraais-t
o n. pi t a (> SS a h a n (; s t a, h e 11 a i i 11 vi ol­la.
Ja Fimmen oli: ihmetellyt l a ­man
idyllin nalidossaan niitä
valheila, )oiia leviiotaan Nour
\ osto-Vonajan vankiloissa iiaan-:
h v i s l a . '
\ i i n k(n-toi Isvcslija Mutt.i a-sianomamen
: (.!otz; on nyt saa­nut
sala teitse hrliototvksi maail^
mallo .Hutyrka-vankilasta. . avni
nioii Ivirioen, jossa han ilmoittaa,
otta ls\estijvissa ollut Fimmomn
kertomus hanon ta])aamisestaan
o n p e l k k a ä valetta. Gotz . er ole
koska.m nalinvt Finimema eik.i,
han .ole koskaan asunut omais­tensa
i-^eiirassa Moskovan laholla
huvilassa, eika lian . niina viitenä
vuotena, jotka han .on vi(>ttanyt
bolshov ikion tv rniissa, olo viol.l
kerta a k a a n oi 1 u t. va pa ana. lvi r-joensa
lopussa (Jot/ toivoo, että-
Frnimen ja nimit. iilkomaalaisl^t
m 101 Ilja t kerran k i n e d c s h e t k i -
seksi joutuisivat tekemisiin to-d
o 111 s en . k o ra muni st is en i di k t a -
tuurin kanssa. "Va^ta silloin te
k a s i t t a i s i t t e ' l a u s u u hän, ''min-katahden
meissä kommunistisen
diktatuurin synnyttämiin . suut­tumuksen
ja villan tunteisiin ta-ta
järjestelmää kohtaan yhtyy,
halveksiva saalin tunne kaikkien
bolshevismin puolusta jäin lap­sellisten
lausuntojen johdosta,
jotka ovat seka koskenaan risti­riitaisia,
etta auttamattoman
vai'! 1 e el 11 s i a. — — Tei t a 11 sea n ne
ja teidän nimeanne on käytetty
inita julkeimman mielivallan ja
despotismin peittämiseksi."
Entä mita on Fiminenillä. ollut
sanottavaa Gotzin paljastuksen
joh.dostal lian on avoimesti/tun-nustanut,
ettei lian ole koskaan
tavannut Gotzia eika hanta edes
tunne. Fimmen koettaa puolus­tella
häpeällisesti k i l k k i i n joutu­neita
Moskovan herroja, että:
heidän julkaisemansa kertomus
011 luultavasti aiheutunut "vää­rinkäsityksestä."
Sellaisia ne ovat ne "oikeat-tiedot,
joita . " t y ö l ä i s e t " lähtevät
Moskovasta-hakemaan. —- U. S.
meitä kumpaakin ja niin tun­nemme
itsemme ilostuneiksi. Tä­mä
on ivieraanvaraisuutta pie­nessä,
mittakaavassa, huvia sekä
kutsujalle että kutsutulle.
Minusta on aina tuntunut sil­tä,
että jos tahtoo saada osakseen
vieraanvaraisuutta todella suu­ressa
mittakaavassa, niin on
muukalaisena vaellettava vie­raalle:
maalle. Jos mencnime
Ranskaan, niin ainakin m e i l l e
englantilaisille kieli tuottaa vai­keuksia.
]\lutta aina tulee joku
pelastamaan pulmasta jokin
kohtelias tuntematon tulee luok­semme
ja auttaa pälkähästä mi­ta
suurimmalla ilolla. Mutta sen
teiityaäu han i)ainaa hatun pää­hänsä
ja. menee, emraoka hauta
nae sen koommin.
Aivan toisin Suomessa 1 Taalla
vieras joka tulee avuksemme, ini-huu
.vähemmän. Mutta han- pyv--
taa saada tietää nimemme ja
osoitteemme,, eika montakaan
tuntia . ole . kulunut, ennen kuin
tuo • auttajamme soittaa puheli­mella
— tuolla merkillisellä kek­sinnöllä,
jota taalla Suomessa
kayttMaan j.)al]on cninnnian kuih
Engl.uimss.i, jo^-sa silla sa<i i)u-hua
vain. -1 minuuttia kerrallaan,
l i a n pyNtaa saada iiavtt<ia jo­tain
Helsingista: kaikki: suoma­laiset
t<ilito\al naytta.i Iloisin­kin
sa muukalaiselle nialido] 1 isim-.
m a n -ta r k Iva a n. Ja se o 11 lii n mi OA.
lenkiintcuiien kaupunki Mutta
pai a tkaani mu .. . v i eraii n va ra isu u-teeu'
Talla hetkellä kaikki n,nfta\at
tahtovan voittaa toisensa v.ioi
raanvaraisuuilossa.. " Asketlaiii . o-livat
taiissi.saisot-.Englannin laho-tvstossa,
]o-sa musiikki ja per­manto;
olivat 111111: oivalliset;
Kiimk.i monia kutsua laivoihin
luiiohdlo yd : toelle son .'kuluessa:
annetiunkaan , ja otettiin . vas-t.
i<in.
. Tot isosti • vieraan va ra isuus svii-nvttaa
vieraauvaraisuutta • mai­nit
t ma t<inssiaiM<i ^euiasival k-M--
1 Islaan liauskal Suonion la'\a5^'
ton [.»aallrkon tanssiaiset t'pseo-rikasinolla.
Sittommin iiioilla. • oli
tacis . tanssiaiset brilt ilaisolla : lip-
]).ulaivaMa -CuraeaoMa:
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös niyömme pankki-csoitui
jsia (shekkejä) markoissa 'yll§
mainit, kurssin jälkeen ja ej*ikoi
»ia, kobnen prosentin korkoa v*>
täviä mÄtkusiajien shekkejä dJ-lareissa,
jotka Suomessa lunar v
taan siellä voimassa-olevan dolV
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksillc
posjän kautta on 15c. summilla
alle $20.00; sitä suuremmilta sur
miltä mitään kuluja ei peritä
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 kftikilta summilta.
0 £
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kauttöj jos sähkösanoma-lähetystä
ei eritois^ti pyydetä.
Osolittakaa lähetyksenne, va^
taanottajan ja lähettäjän osoit
teellä, varustettuna osoitteelk
Foreign Department
— -lo kolmen vuosisadan aika­na
on ;sivistys. liikkunut .\t lantin
. valtameron poikki; . Ainerikaa
kohti., Iviiitenkin. on l'/uro])a yha
\iela ihmiskunnan aivoina Näis­sä
kuumei'-issa i<i ,iit\noissa ai­voissa
:: taistellaan modernin tie-toisuiuloii
suurcj taistelut mis^<i
valmistetaan tulevaisuus.—^Edo i -
ard Sdiiire.
Bank
HANCOCK :: MICH
-^Perustettu V. 1874.—
Varat yli $3.000,000.00
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessam-me.
— MV oiatuulessa tahtovat kaik­ki
auttaa. Padan jiilolla. ollessa
011 .vsta.\'vvs suurin; Ivyllä
iiiiarteli iat:ivovlian mokin kierta-:
vat.cika knilitimeolla kukalla Or
le livvailijaa. Jolla on raunio
1 lihoja silla 011 t^uova ystavia,
muta /kovhaa oivat omat veljen-sakrian
tunne Jos sinulla on hy-
^•a l|iovon(^n,niin : kernaastr saat
\ lola toisen lainaksi
— Puule )a taistelu olemassa­olon
puolesta on ivveidan kehi-tvksoimiK
\ii)iisin K.irsnnys eh­kä
isee V11 miolisyytta ja yipeyita
js(>ka ifin'kai'>eo ]a masentaa itsek-kvvdoii-
Suru la rakkaus ka,svat-tav
.it sielua — Cari lei o.
Viis-iiis on sielulle samaa
kuin: torvovs riiumiillo.
.1
m
Ä
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdoin^
1
N
Vieraanvaraisuus.
Helsingissä tätänykyä oleva
nuori englantilainen neiti kirjoit­taa:
Suurin hauskuus, minkä kodin
omistaminen tuottaa, on se, etta
saa kutsua luokseen vieraita mie-:
lensä mukaan. Jos me tunnemme
itsemme yksinäisiksr ja olemme
seuran tarpeessa, niirl tarvitsee
vain soittaa jollekin sukulaissie­lulle,
kutsua hänet kahville tai
teelle. "Tstävämme tulee; ma­kumme
ovat eamanlaiset; puhe­lemme
asioistaj jotka huvittavat
AI/
.j
ff
i
I
w
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahaläJietyksistä.
SURfiSI ON TÄNÄÄN
tl
O-xi
i
SUOMEN MAEKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-i^
aksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku-lujen
lisäksi. LäJietyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seitr^ivaltä sa­dalta
25c.
Oäedustclkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy vin tar-
PORT ARTHUR, ONT.
•M mmi
•SM mm "m SH
1-
IM
ii
I
a
t c
Jr
r
l r 4
h'
^'2
LM
1-f
t a u n i ^ M .—. -1 —
^ m
1 * n l l | ' l i P " •*