Vapaus, April 30, 1925

              mm2
'K-Unioiden
yhteenliittämyiikkeen
käytännölliset tehtävät
Torstaina hnhtlk. 30 p, Tlmr^ Ajgg ZMb,192$ No. SI
Jokauessa kapitalistisessa maassa
anunsttionioiden yhdistgmisliike on
^bjajooklcojen liikettä. Ammatti-
«nioiden jäsenistö, pyrkien säilyttä­mään
elintasonsa ja pnolosta^ssaa»
itseään - työnantajien hyökkäyksiä
vastaan, käsittää että ammattiperas-teille
rakennetut aniot eivät anna
heille tarpeellista suojclosta ja vaa­tivat
niiden yhdistämistä teollisuns-onioiksi.
Hilloinkaan ei ammatti-nnioiden
virkakunta ole osoittanut
kylliksi kaukonäköisyyttä täs^Lkään
kysymyksessä, milloinkaan «i se ole
toaiolojen pohjalla käsitellyt, sitä
missä määrässä unioiden yhdistämi­nen
lisäisi työläisten voimaa, mii'
loinkaan eivät unioiden virkailijat
ole esittäneet työläisten voimien yh­distämistä
taistelussa vihollista vas­taan,
kuten heidän velvollisuutensa
johtajina olisi. Anmiattluniolden
virkakunta pitää pääasiallisimpana
- pyrkimyksenään säilyttää virkansa,
eikä jouda lainaamaan huomiota
sellaiselle päivän tärkeälle kysy­mykselle
kuin unioiden yhdistämis^
kysymys on- Virkakunta on toi­mettomana
niin kauan kuin kapita­listit
ovat,-annettuaan yhden anka­ran
iskun toisensa jälkeen nnioille,
pakoittanect jäsenistön nousemaan
taisteluun yhtenäisyyden siiavotta-
^. miseksi. Kun painostus uniotden
yhteenliittämiseksi . pohjajonkkojen
taholta käy niin suureksi, ettei vir-kajkunta
katso voivansa sitä enää
minkäänlaisilla verukkeilla vastus­taa/
sallivat ammattiunioiden yh­distyä.
Ei ainoassakaan kapitaUsti-
«essa maassa amroattiunioiden joh-tajat
ole violä milloinkaan vapaasta
tahdosta ryhtyneet unioiden yhteen­liittämistä
edistämään.
Ei missään maassa ole unioiden
jäsenistön vaatimukset unioiden yh­teen
liittämiseksi niin selvät Kuin
Yhdy8valIois8$. Mutta missään
.muussa maassa ei Unioiden taantu­muksellinen
johto ole myöskään niin
epätoivoisesti ryhtynyt unioiden yh­teenliittämistä"
vastustamaan kuin
Amerikassa. Englannissa, varsinkin
sen jälkeen kun hiilenkalvajat hä­visivät
taistelussaan v. 1921 ja n.s.
Tcolmiliitto menetti merkityksensä,
«n unioiden yhdlstämisUlke saanut
' «ntlata» suurempaa kantavuutta.
Työviienliikkeen vosemmtstpryhmän
ulottamana on unioiden jäsenistö
Tyhtynyt yleisesti vaatimaan unioi-
<den yhdistämistä; Useassa tapauk-
.•sessa onkin unioiden virkakunta an­tanut
periksi jäsenistön vaatimuk­selle.
Onpa käynyt niinkin, että
virkailijat ovat asettuneet jossakin
määrässä edistämään yhteenliitty-misliikettä.
Useita yhteenliittymisiä
on jo l£äytännössä toteutettukin.
Jotenkin samaa on havaittavissa
Saksassa. / U^ ajan,
vvarsinkin^dan jälkeen, on unioiden
jäsenistö, joka on puhunut vasem­mistoliikkeen
kautta, kiivaasti vaa-
.tinut unioiden yhteenliittämistä.
Osa' virkailijoista on ollut siksi kau-l^
onfikSistä, ettei ole ainakaan julki­suudessa
asettunut sitä vastusta­maan.
Seurauksena itästä onkin
, ollut «o, «ttä yhdistymisliiko- on jo
edistynyt niinpitkaUe, että 7/8 ta-
,l6ndeUisesti järjestyneistä työläisis­tä
kuuluu nyt kahteentoista suureen
unioon, Leipsigissä pidetyssä am-mattlunioiden
kongressissa hiljattain
päätettiin ryhtyä, vähentämään am-mattiunioidön
lukua neljästäkym-jnenestäviidestä
viiteentoista. v
Entää ' Yhdysvalloissa? Tuskin
•missään maassa on painostus am-mattiunioita
vastaan niin suuri kuin
täällä. Ei missään muussa maassa
uniot ole niin alkuasteellaan kuin
täällä, eikä missään muussa maassa
uniot ole niin kyvyttömiä vastusta­maan
vihollistaan kuin Amerikassa,
kun otetaan huomioon tämän maan
kapitalismin pitkälle kehittynyt jär­jestyneisyys
ja keskittyminen. Mut­ta
ei myöskään missään maassa ole
.painostus .niin voimakas unioiden
yhteenliittämiseksi kuin tääUä. Va­semmistoliikkeen
johdolla on ^ina-
: kln puolet ammattibnioihin järjes­tyneistä
työläisistä esittänyt unioi­den
yhteenliittämisvaatimuksen. Ja
kuitenkin unioiden virkakunta on
täydellisesti' jättänyt tämän vaati­muksen
huomioonottamatta; Vielä-
.Idn enemmän: virkakunta on ryhty­nyt
taistelemaan kaikin voimin si­tä
vastaan. Huolimatta jäsenistön
vaatimnksfeta tuskin ainoatakaan
unioiden yhdistämistä on käytän­nössä
toteutettu. Muissa maissa am-mattiunioiden
virkakunta- katsoo
nnioiden yhdistämistä jonkinlaisena
välttämättömänä pahana, sellaisena
johonka heidän on taivuttava en­nemmin
eli myöhemmin. Mutta mei-
'dän - Äärimmäisen taantumuksellisille
unioiden virkailijoille yhdistSmislii-keuon
vaarallista bolshevismia, jota
vastaan on taisteltava viimeiseen
hengenvetoon asti. He näkevät -mi­tenkä
unioita murskataan yksi toi­sensa
jälkeen^ mutta he eivät tee
mitään niiden yhdtstämisekd, ei .titr
tenkääsvaä^ jäsenistö, k ^
Kirj. WB». Z, FotUr.
tämän olevan ainoan keinon taiste­lurintaman
lujittamiseksi ^ sitä k i ­venkovaan
vaatiL
Tämä taantumukselllsteQ, union-virkailijain
itsepäinen vastustus on
yksi vakavampia probleemeja mi­tä
tämän maan vasemmistoliikkeellä
on edessään. Meidän täytyy löy­tää
keinoja- sen murskaamiseksi.
Mikäli nämä virkailijat itse ovat
kysymyksessä, ei heillä ole min­käänlaista
rakentavaa ohjelmaa. He
antavat^ unioiden mieluimmin hävitä
tai muuttua n.s. komppaniain uni-oiksi,
ennenkuin muuttaa ne todel­lisiksi
taistelu järjestöiksi. Tähän
tähtäävät heidän viimeaikaiset edes-ottamisensa,
sellaiset kuin on n.k.
Baltimore & Ohio suunnitelma, va­kuutusyhtiöiden
muodostaminen y.
m. Virkailijat, ollen itse kokonaan
haluttomia "taistelemaan kapitalis­mia
vastaan, antavat uniot kapita­listien
käsiin, joiden avulla he voi­vat
entistä tehokkaammasti työläisiä
riistää, «
Unua menettelytapoja tarvitaan.
/Vasemmistolaisten lähimpänä
problemina on löytää keinoja miten­kä
saadaan entistä suuremmat työ­läisjoukot
vaatimaan, unioiden joh­toa
ottamaan kä}riäntöön tehok­kaampia
taistelutapoja, joita vasem­mistolaisten
taholta on vuosikausia
esitetty, ja joista tässä tapauksessa
unioiden yhteenliittäminen on yksi.
keino. Unioiden yhdistämistä vaa­tivien
ponsien hyväksyminen pai-kaliisunioissa
ja kansallisissa kon-ventsioneissa
ef yksistään riitä. Uni­oiden
virkailijat antavat palttua
näille vaatimuksille. Itse asiassa
sanovat nämä taantumukselliset joh­tajat
unioiden jäsenistölle: menkää
helvettiin ja johtavat . edelleenkin
järjestöjensä asioita samaa vanhaa
ja vaarallista laatuaan. Sellaiselle
seikalle, • että • suuret joukot parhainr
ta unioiden jäsenistöä, epätoivoisena
nykyiseen menettelytapaan; onr eron­nut
järjestöiltä,"^ eivät nämä taan-tum|
iksen tukipylväät lainaa mitään-huomiöta.
^Ybtä vähän välittävät
he «ellaisista onnettomuuksista kuin
oli ,v. 1922 tapahtunut' rautateiden
koniepajatyöläisten ja vaununkorjaa-jien
lakko, joka maksoi siihen osaa-
.ottavlUeunioille;. useampien sato­jentuhansien
. jäsenien v menettäml-,
sen. Unioiden edut eivät johtajille
ole mistään'merkityksestä^ : Johta­jien
tunnuslauseena näyttää olevan:
'.'Meidän jälkeemme tulee vedenpai­sumus".
Virkailijain ainoana pää­määränä
näyttää olevan säilyttää
virkapaikkansa niin kauan kuin uni-ossa
on senkään vertaa jäseniä, et­tä
voivat maksaa virkailijainsa pal­kan.
Ja kun unio vihdoin häviää,
etsivät nämä virkailijat työtä kapi­talisteilta,
joiden 'asiaa he itseasias­sa
ovat ajaneet unioiden johdossa
ollessaan, j oskin käyttäen työväen-miehen
naamaria, v
Taistelua unioiden yhteenliittämi­seksi
tulee^käydä entistä voimak-kaammasti,
entistä tehokkaammasti
ja siten pakoittaa taantumukselliset
unioiden virkailijat taipumaan jäse­nistön
tahdon alle. Kirjoituksessa­ni,
julkaistu Labor Heraldissa syys­kuulla
1924, osoitin mitenkä vältr
tämätöntfi tämä työ on. Unioiden
yhteenliittämisliike on tuotava en­tistä
lähemmäksi työläisten jokapäi­väistä
«lämää. Tätä työtä täytyy
tehdä entistä päättäväisemmin ja si­tä
täytyy tehdä "alhaalta ylöspäin*'
merkeissä. /Tämä tarkoittaa sitä,
että vasemmistolaisten unioiden yh-teenliittämisohjelma
täytyy entistä
suoremmassa määrässä sovittaa käy­täntöön.
Sen hyväksi ja sen to­teuttamiseksi
täytyy tehdä ponte­vasti
työtä yksityisillä työmailla,
kullakin • paikkakunnalla ja myöskin
kansallisessa mittakaavassa.
KansalUnea liike.
Tehokas unioiden yhdistäminen
voi tapahtua vain silloin kun kan­sallisten
järjestöjen viralliset edus­tajat,
joko vapaasta tahdostaan tai
sitten jäsenistön painostuksesta, ko­koontuvat
kysymyksestä neuvottele­maan
ja virallisesti yhdistävät edus­tamansa
järjestöt. Näin on käynyt
Englannissa, Saksassa; Venäjällä, ja
muissa maissa missä unioita on yh­distetty.
Yhdistämisliikkeen pää­asiallisimpana
kiihoittimena tulee ol­la
saada kutsuttua koolle tällaisia
koko maata käsittäviä yhdistymis-konferensseja.
Tällaisten konferens­sien
pitäminen, pienien unioiden
yhdistäminen suuremmiksi . teolli-suusunioilcsi
ja kaikkien samoilla
tuotantoaloilla toimivien' unioiden
yhdistäminen yhdeksi teollisnusuni-oksi
tulee olla agitatsionimme pää-,
asiallisimpana kohteena.
Ammattiumoiden Valistusliitto on
hyvin ymmärtänyt näiden- tällaisten
yhdistymiskonferenssiea merkityk­sen
j a on tehnjrt jaUcnvasti agitat-donia
niiden pitämiseksi. Pääasial­lisesti
Ammattinnioiden Valistnslii-ton
agritatsionin seoranJcsena on l u ­kemattomissa-
paikallisnnioissa,' un>
öiden kesknsneuvostoissa, valtioiden
työväenliittojen konventriöneissa.
jopa'joissakin kansallisten järjestö­jen
konventsioneissakin hyväksytty
unioiden yhdistämistä vaatfvia pää­töksiä.
Täm| on ollut työskentele­mistä
oikeaan suuntaan ja sitä täy­tyy
jatkaa entistä suuremmalla tar­molla.
Juuri tällä hetkellä on kui­tenkin
havaittavissa meikäläistenkin
keslcundessa jonkinlaista lamaannus­ta
tässä suhteessa, johtuen se pää­asiallisesti,
8iitä_ äkäisestä vastustuk­sesta
minkä unioiden yhdistämisliike
on saanut osakseen taantnmuksel-listen
uniojohtajien taholta. Tämä
lamaannus me'idän täytyy kyetä
poistamaan. Unioiden yhdistämis-kysyrays
täytyy asettaa ensimäiselle
tilalle unioiden kokouksissa, • niin
paikallisissa kuin yleisissäkin. Pro­pagandaa
teoUisuusunionlsmin hy­väksi,
unioiden yhteenliittämisen
kautta, täytyy tehdä entistä suurem­malla
tarmolla ja päättäväisyydellä.
Taistellessaan unioiden yhteenliit­tämisen
puolesta kansallisessa mitta­kaavassa
ovat vasemmistolaiset ali­tuisesti
alttiina taantumuksellisten
virkailijain hyökkäyksille. Vasem­mistolaisten
toimesta on eri unioi
hin järjestetty yhdistämiskomiteoi-ta,*
vaikkakin ne ovat julistettu vir­kailijain
taholta laittomiksi, virkaili­jain,
jotka ovat valmiit , minkälai­siin
tekoihin tahansa antaakseen
kuoliniskun unioiden yhdistämisliik-keelle.
Meidän toimesta on järjes­tetty
erinäisten teollisuusalojen uni­oiden
yhdistämiskonf^rensseja, joita
luonnollisesti on taantumuksellisien
taholta tuomittu aivan samalla ta­valla.
Mutt^ tästä huolimatta ön
meidän Jatkettava tätä työtä, edel­leenkin
pyrittävä: järjestämääni täl­laisia
konferensseja ja entistä laa­jemmassa
merkityksessä,' hitiolimatta
siitä vaikka vastustajapijne tätä
työtä kaikilla keinoilla .yrittävätkin
estää. Näiden Jconferenssi^n kaut­ta
- me parhaiten voimme painostaa
taantumuikselliBial ; uniovirkailijoita
lainaamaan huomiot& yhdistämisliik-keelle..
Se oli tällainen konferenssi
joka Harrimanin rautatietyöläisten
lakon aikana V. 1911 pakoitti rau­tatietyöläisten
järjestöjen virkakun­nan
järjestämään erikoinen rauta­tietyöläisten
: departementin A. F.
of L. liiton yhteyteen ja yleisesti
hjrvSksymään federatiivisen järjes­täytymismuodon.
Väiiij silloin kun
unioiden jäsenistö alkaa puhua täl­laisessa
päättäväisessä äänilajissa
virkakunta ottaa sen vaatimukset
huomioonsa. -
Paikaflioen liike.
Taistelu 'unioiäen yhdistämiseksi
kansallisessa mittakaavassa' ei kui­tenkaan
ole 'kylliksL , Militanttien
täytyy taistella tämän asian puoles­ta
myöskin paikallisesti ja ennen­kaikkea
pyrkiä rakentamaan solida-risuutta:
erinäisissä teollisuuskeskuk­sissa
toimien «ri unioiden välille. On
selvää että paikallisissakin oloissa
on pyrittävä, missä ja milloin se
suinkin OI} mahdollista, yhdistämään
samoihin kansallisiin järjestöihin
kuuluvia paikallisosastoja, mutta
vielä suuremmassa merkityksestä
on se että eri kansallisiin järjestöi­hin
kuuluvien, mutta samalla teol
lisousalalla toimivien paikallisunioi-den
jäsenistö saadaan läheiseen yh­teistoimintaan
keskenään.
Tässä suhteessa voidaan tehdä- te
hokasta ja tuloksiituottavaa työtä
unioiden yhteenlUttämisen hyväksi.
Erinäisissä teollisuuksissa, sellaisis­sa
kuin metalliteollisuudessa, raken
nusteoUisuudessi^ ja kirjapainoteolli­suudessa'
on jo olemassa eri unioi­den
edustajista muodostettuja pai­kallisia
neuvostoja, joiden kautta
samalla paikkakunnalla toimivat
uniot ovat -toistensa kanssa läheises­sä
yhteistoiminnassa. Meidän uni­oiden
yhteenliittämisohjelmaammc
kuuluu voittaa puolellemme nämä
tällaiset neuvostot, kansanvaltaistut-taa
ja tehdä ne toimiviksi orgaa
neiksi sen sijaan että suurin osa
niistä nyt on; pelkkiä unioiden vir­kailijain
kuolleita komiteoita. Mei­dän
täytyy pyrkiä laajentamaan
näiden neuvostojen toiminta-aluetta
ja saada ne -entistä läheisempään
yhteistoimintaan paikallisten unioi­den
kanssa. Niissä teollisuuksissa,
joissa ei tällaisia neuvostoja ole,
kuten on asianlaita vaateteollisuu­dessa,
joka muutoin on kylliksi kyp­sä
unioiden yhteenliittämiselle, tulee
taistelua käydä neuvostojen muor
dostamiseksL Nämä paikalliset tais­telut
unioiden yhdistämisliikkeen
puolesta, ollen ne läheisessä yhtey­dessä
kansallisen mittakaavassa
käytävän taistelun . kanssa, vahvis­tavat
yleensä vasemmistolaisliiketta
tässä maassa.
Mmtanttien toiminta tällaisissa
neuvostoissa voi kehittää solidari-suutta
mikä teoriassa on voimassa­olevien
unioiden perustuslakien mu­kaan
muutoin mahdotonta.' ISctä
saimme oivan- näytteen teurastamo-työläisten
liikkeessä. Cbieagon teu-rastamotyöläfrten
neuvosto tai ai-kaaQ
todelfisen yhteisymmänykaen
siihen kuuluvien unioiden yälffle.
Samoin saitritt aikaan yhtenäiqrjrttä
eri paikkakunnille perustetut ^rö-läisten
neuvostot terästyöläisten
järjestamiaiiikkeeasä w. 3#18—
19liE>. Yhtenä esimerkldnä tästä
voitaisi vielä mainita CMcagfti pii­rin
rautatietyöläisten neuvosto, joka
kone- j a korjauspajatyöläisten uni­oiden
kukoistavimmillaan ollessa oli
jäsenistön voimakeskus, niin katke­rasti
kuin rautateiden virkailijat si­tä
vastaan taistelivatkin. Nämä
mainitsemamme militanttisten työ­läisten-
johtamat neuvostot olisivat
tietenkin olleet yhtä toimettomina^
jos niiden johdossa olisi ollut taan­tumukselliset
virkailijat, kuin ovat
metallityöläisten, rakennustyöläisten
ja kirjapainojen neuvostot nyt. Täl­laisissa
pail^^flisissa järjestöissä tu­lee
lakkaamatta taistella taktiikkam­me
puolesta. VafeioUisteii virkaili­jain
vastuksesta huolimatta tulee
taistelua ylläpitää herkeämättä, ot-
'^en' kuitenkin aina huomioon sen,
ettei malttamattomuudella pilata
asiaa. Mitä * enemmän valtuuksia
tällaiset neuvostot saavat sitä enemr
man tulee niiden puhua edustamien­sa
unioiden nimessä kaikissa tärkeis­sä
kysymyksissä. Mutta mikäli tu­lee
kysymiykseen paikallisunibiden
eroaminen kansallisista järjestöistä
on -sellaista kartettava, sillä unioi­den
. yhdistäminen kansallisessa mit­takaavassa
ön aina pantava paikal­listen
kysymysten edelle.
Paikallisten unioiden yhdistämis­liikkeen
ei kuitenkaan tule supistua
siihen että muodostellaan tällaisia
neuyostoja. Kaikenmoisia unioiden
välisiä komitepita tulee muodostaa
yhteisen' rintaman pohjalla edistä­mään
tärkeitä työväen taistelua kos­kevia
^syigyksiä. Näitä komiteoi­ta
voidaan" thyrällä syyllä käyttää
tehokkaasti yleisen vasemmistopro^
pagandan—eäistämisliikkeen eteen­päinviemiseksi.
Työttömyyskysymys,
järjestymättömien järjestäminen,
lakot —. ^mainitaksemme nyt vain
muutamia; kysypiyksiä •— ovat sel­laisia
joiden perusteella' tällaisia
unioidep välisiä komiteoita voidaan
perustaa. ' <Ih{cfagon' ^kennustyö-läisten
taistelussa n.s. Landiksen
päätöstä •vastaan kaksi vuotta sit­ten,
oli vasemmistolaisilla tehok­kaana
aseeha JulMsuuskomitea. Var-sinainferi
rafennustyöläiätten.- neuvos­to
oli taantumuksellisten käsissä,
eikä kyennyt puoiuBtamaah työläi­siä
heidäil t Ä i ^ Landiicseh
päätöksellä -käytyä paUcanalennusta
vastaan, Sfllofn kun Pennsylvanian
kovänhiilenalueillä • toimiva uniön-johtaja
CäpoUrni, ainakin näytteli
taistelua hiiliparboneja vastaan, hän
vastoin järjestönsä kansallisten vir­kailijain
ankaraa taistelua, perusteli
verkon n.s. valistuskomiteoita, joita
hän sitten tehokkaastii käytti pyrki­essään
Union yleraraille virkapaikoil­le.
Sellaisia varsinaisista unioiden
jäsenistä muodostettuja 'komiteoita
tulee järjestää monissa teollisuuksis­sa
ajamaan työläisten vaatimuksia.
Heidän taisteluaan Ja kokemuksiaan
voidaan' tehokkaasti käyttää unioi­den
y h t e e n liittämiskysymyireen
eteenpäin viemiseksi koko maata
käsittävässä laajuudessa.
Työmaakomileat;.
' Taistelua unioiden yhteenliittämi­seksi
tulee, paitsi, edeUämainituissa
muodoissa, käyd^ä .myöskin kullakin
yksityisellä tyoraaallai Siellä tapah­tuu
se parhaiten työmaakomiteain
kautta. Työmaakomiteat -tulevat
näyttelemään huomattavaa osaa
Amerikan työväenlfikkeessä tule­vaisuudessa.
Ne ; täytyy rakentaa
mahdollisimman laajalle varsinaisen
jäsenistön fdustukseUe, eikä vain
niistä työläisistä, jotka kuuluvat
unioihin, vaan myöskin järjestymät­tömistä
työläisistä. Työmaakomite­at
muodostuvat samalla työmaalla
olevien järjestyneiden ja järjesty­mättömien
työläisten yhdyssiteeksi
ja ne muodostuvat tulevaisuudessa
pohjaksi unioille. Niiden kautta
voidaan, kiertää ne : keinotekoiset
työläisten järjestämisesteet, joita
yhä vieläkin on olemassa- Luokka­taisteluoppien
propagändavälineinä
voidaan työmaakömiteoita myöskin
käyttää hyviLIlä menestyksellä. Työ­maakomiteat,
jos ne Oikealla tavalla
järjestetään, muodostuvat työläisten
yhteenliittymisvalinetksi työmailla.
Voimme hyvällä syyllä ennustaa,
että työmaakomiteain muodostami­nen
tulee saamaan taantumuksellis­ten
uniojohtajien ankaran vastuk­sen
osakseen. Mutta välipä sUlä,
Niitä täytyy Jokaiselle työmaalle
perustaa kaikesta -vastuksesta huo­limatta.
Englannissa sota-aikana
metallityöläiset^perustivat: työmaa-komiteoita
ja .niiden avulla kävivät
menestyksellistä taistefna unioiden
taantumuksellisia 'virkailijoita vas­taan.
Työmaakomitealiike lon Sakr
sassa saanut osakseen vieläkin /an­karampaa
vastusta kuin Bnglannis-sa.
Jokainen -vällanknmonkseUisten
työläisten jrritys muodostaa työmaa-konuteoista
propai^davälineitä on
saanut osakseen mitä Mivmnia vas­tusta
unioiden virkailijoiden tahol-ts.
Jpukkei^oiäelemiset j a vainot
ovat .tulleet läiväjlrjestyksefen.
Mutta "kaikesta tästä huolimatta l i i ­ke
jatkuu edellees. Mistään .hin­nasta
eivät S^csan kommunistit te­le
taipumaan siihen unioiden virkai­lijain
määräykseen, «ttä työma^o-miteat
ovat pidettävä vwn Jonkin-
. Iäisinä valistuskomiteoina, joilla ei
ole mitään muuta valtaa-
Amerikan unioiden Johtajat tule­vat
taistelemaan työmaakömiteoita
-rastaan vieläkin kiivaammasti Jnnn
englantilaiset ja saksalaiset veljenrä.
Mutta tästä huolimatta tulee vasem­mistolaisten
i>erustaä työmaakömite­oita
siellä missä siihen suinkin on
mahdollisuuksia. Niille täytyy tais­tella
valta, ottaa ja eroittaa työläi­siä
ja kaikinpuolin muutoihkiri val­voa
työläisten etuja kullakin työ­maalla.
JokapiiTiinea taistela.
' ' • '• ' • •' '. » .
Yksi tärkeä seikäca on kehittää
unioiden yhdistämisliike lähelle työ­läisten
jokapäiväistä taistelua jota
he käyvät kapitaUsteja vastaan.
Suuria työläisjoukkoja ei voida saa­da
kiintymään unioiden yhteenliittä-misliikkeeseen
vain sen liikkeen
vuoksL Ainoastaan luokkataistelun
kannalla olevat työläisetovat kyl­liksi
kaukonäköisiä taistellakseen
yhdistämisliikkeen puolesta sen it­sensä
-vuoksi. S'e mitä suuret työ­läisjoukot
haluavat, on käytännölli­siä
tuloksia ja unioiden yhteepliit-tämisliike
innostaa heitä vain sikäli
kuin sen avulla voidaan heille näitä
välittömiä tuloksia saavuttaa.. Tä­män
vuoksi onkin välttämätöntä yh­distää
unioiden yhteenliittämisliike
työläisten jokapäiväiseen taisteluun.
Unioiden yhdistämisliike, joka,ei ole
fhinkäänlaisessa yhteydessä työläis­ten
, Jokapäiväisten vaatimusten
kanssa on niinkuin rautatieveturi i l ­man
hösrryä, tai ruumis ilman elä­mää,.
Se seikka että rautatietyöläi-set
niinkin voimal^aasti kannatti­vat
unioiden yhteenliittämisli^että,
johtui siitä että se oli välittömässä
yhteydessä heidän v. 1922 taistele­mansa
työtaistelun 'kanssa.
Ei riitä se, että noin vain ylimal­kaisesti
osoitetaan että unioista yh­teenliittämisen
kautta tulisi parem­pia
ja voimakkaampia. Tämä täy­tyy
myöskin pystyä osoittamaan
käytännöllisillä esimerkeillä. Jo-"
kaista työläisten joukkoliikettä, puo­lustavan
tai hyökkäävää, täytyy seu­rata
yritys 'unioiden .yhdistämiseksi.
Kenkätyöläisten järjestöissä toimi-yat
militanttiset jäsenet esittävät
kutsuttavaksi yleisen unioiden yh-distämiskonventsionin.
Tämän kon-ven-
tsiohin - tulisi' samalla ' päättää
myöskin taistella palkanalennuksia
vastaan kenkäteollisuudessa. Sama
on tilanne muissa teollisuuksissa.
Taistelun palkanalennuksia vastaan
tulisi samalla myöskin muodostua
taisteluksi unioiden yhdistämiseksi
Missä hyvänsä työläiset ovatkaan
taistelussa, olkoonpa se sitten pal­kanalennuksia
vastaan, työttömyjrt-tä
vastaä|[i; järjestymättömien jär­jestämiseksi,
-tulee siihen aina yh­distää
myöskin taistelun unioiden
yhdistämiseksi entistä voimakkaam­miksi
taistelu järjestöiksi. Sovitta­malla'
unioiden yhteenliittämiskysy-myksen
työläisten Jokapäiväiseen
taisteluun, tulee siitä yksi tärkeä te­kijä
luokkataistelussa. . i
Unioiden yhteenliittämisliikettä ei
milloinkaan voida viedä eteenpäin
eikä toteuttaa ylhäältä päin. Unioi­den,
johtajat eivät milloinkaan yh­distä
unioitaan, ei sittenkään vaikka
Jäsenistö sitä vaatii. Kokemukset
ovat meille tämän opettaneet. Uni­oiden
yhteenlittämihen tapahtuu
vain alhaalta päin.! Ammattinnioi­den
Valistusliiton jäsenistön työs­kennellessään
ja laatiessaan suunni­telmia
unioiden yhteenlittämiseksi
erinäisissä teollisuuksissa, tulee ot­taa
nämä seikat tarkoin huomioon­sa.
Unioiden yhteenliittämisliikettä
kansallisessa laajuudessa,'' samoin
kuin paikallisissa oloissa Ja yksityi­sillä
työmaillakin tulee- edistää edel-läesitettyjen
, periaatteiden ^ muJcaan.
Tätäkin kysymystä voidaan viedä
eteenpäin -vain silloin kun se on vä­littömässä
yhteydessä työläisten jo­kapäiväisten
vaatimusten kanssa.
Vain tätä tietä voidaan meidän ny­kyiset
verrattain heikot amniatti-
Uniomme saada voimistumaan Ja ta­loudellisesta
työväenliikkeestä muo­dostaa
väline, jonka avulla työtäte­kevä
luokka: voi taistella ei ainoas­taan
välillisten parannuksien saa­vuttamiseksi
vaan myöskin lopulli­sen
päämääränsä puolesta.
A EBfilRNIER,
LunrcD
HENKI. PALO. TAPATURMA J>
AKKUNALASI
YAKUUTUKSIA
BALKIE-GIU. BLOCK. SUDBURY
Lainoja hankitaan nopeasti ja a)
HaisdDa hinnoilla. -
KALLE POUKAMAN
— S A U N A S S A - -
kylvetiSa perjaat. ja UaanUina.
SUDBURY,
PulteSB 4S7. — ^ P. O. Box 1122.
CANADASTA SUOl
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
; Yhä lisään^^rän kannatuksen johdosta näkä meidän canadai-sen
reittimme osaka on tullut bn yhtiö lisännyt seuraavat mat-kavuorot
HaUfazixta snpnian SkudiBas-nun.
» PorjcJulakMt Halifaxista, N . S.
S. S. UNITED STATES, « i i t i k n oB 18 j».
S. S. H E L U G OLAV, JonlBkunn S p.
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
edestakusteB matkaun lunaat
SiuUtikiS $45.50 ja ostakaa edestalkainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet, koUnannessa luokassa. Hyttejä
2 j 'a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista.
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var­ten
' Snoniesta myydään kakkialle Canadaan. •
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan- Pääkonttoriin:
SCANDINAVLVN-AMERICAN LINE
461 Main St. Winniper.CaB.' 51 Upper Water S t , Halifax. Caa.
J. V. KANNASTO
Box 69, Sodbnry, ~Oat., Can.
ERICH J . KORTE,
Port Arthor, Oat., Can.
I DlilC :ÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
^AMERIKAN UNJA
Hallfaxiata Suomeea (Göteborgin kautta) 8—9 Tnorokandesta.
TURISTIMATKAT
HALIFAXISTA
S.S.' Stockholm maanaat. batik.27
NEW YORKISTA
Drottniaaliolm, laaant. toakok. 9
StockhoM. torstaiaa tookolc. 28
Drottniagholtn,'. tiiat. kecäk., 9
Stiickbolm, tiistaiaa kenik. 30
Drottbiagbolm,. torat.. heiaäk, 9
Stoddiblm, lauaataiaä elokaan 1
Drottniafholm, torat, elokaan 20
Tarkempia tietoja/ neuvoja ja
talHsasiamieheltä tai bsotteella
HALVAT
KOLMANNESSA LUOKASSA
Snomeen j a takaiain Canadaan
maksavat nyt edestakaisin yh­teensä
vain 186 dollaria, siis
Vain 93 DoDaria
yhtä ylilculkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kum­pikin
matka ?166 ja cabin
luokassa' $170.
Matka alkaa ja päättyy linjan
omilla laivoilla. Ei mitään
tulli- tai passitarkastuksia ei­kä
mitään muita, viivytyksiä
Ruotsissa.
Tilatkaa hyttipaikat nyt.
piletit saadaan lähimmältä pai-
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
i5l8 St. Catherine Street, Weat,. Montreal, Que.
470 Main Stf,'Winnipec, Man.
71 Upper St., Halifax, N.S. 73 Monroe St., Detroit, Mich. 6th floor.
J. V. KANNASTO, ' ERICK J . KORTE,
Box 69, Sudbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont., Can.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
«HOtVÖY" uusi juoma.
SAKLETTIA, KANTIA ja WESTON PISKETTIA aina varattotsa.
SIAR BOmiNG WORKS
P. O. Box 1028 Sndbary, Ont. Pbone 946
Vanha, tunnettu ERKKILÄN LIIKE
; OmiaUjat: ERKKILÄ & MILTON'
130 Camberland Street S., Port Arthar, Ontario.
' (Bay kadun kulmauksessa)
Saoaittelee ••
MIESTEN J A POIKASTEN VÄiVTETUSTAVARAKAUPPAA
joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasti
helpoimxnilla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla.
Ykät ja sama hinta ,lcaikille; —. Ja.—
CANADIAN JNORTHERN HOTELLIA
, rauhallisine Ja puhtaini'fauoneineen.
;•—-sekä—*-
KAHVILA, VIRVOKE- J A TUPAKKAMYYMÄLÄÄ.
Kaiidä sen jo tietävät
•ttak parhummat ja raonipnoliaemniat virvotaajaoinat Thoncler Bay
alueelu saa kun tilaa ne International Bottling Wbrkaiita.
Phone 2003 North.
International Bottfin£r-Wod(s
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
SoomalaiiieD Rookatavanikaiippa
Halvin palkka eataa kaikki raokatarpeet.
^Bgffle lähetetään myös-huoleflisesti Ja nopeasti suoritetaan ö-
INTERNATIONAL GROCERY
Omistajat: E. Seppälä Ja E. Kotanen.
292 Bay S l . J _ PohaliB 3(gN. ; PORT ARTHUR. «»*.
Työn
joulu jnltais
syVgi hoonu
joista jokain
mässä on
tärkeitä taj»
Toverit!
ei tämä an
Taatkaa siis
huolimatta
I
Tässä
lenterin arvc
paljoa puhua
kuin kuumilli
toisten osuul
että sitä on
pnoluelehtilii]
me siä moka
seksi kyllä
lenterin hii
keilematta
Vapaudej
Jörjoja, joista
«olla liikettä
MaUit :
Siintamme o\
fort Wimaj
Tantai- ja ayi
osaston naiset jä
K" 23 päivä hui
jonnistuivat hyvin,
jen ukko oli järje
Isksl kauhean ve
senilman.
Naiset alkoivat
nittona iltana haa]
Kaikki tähän aikj
«rittäin faappama
, näköisiä, sillä he
pr märidnä ja pe
dän iltamansa
myttyyn.
•Kellon, lähetessä
ten muoto oli muu
oli kertynyt väkeä
K. ei tahtonut en;
«ään.
Iltaman tuloilla
täneet ostaa haalin
leittonunin; helpo
Juh ja/rahaa oli
Eitos vaan yleisöl
^itte niin mnsa
tiläisnuteen.
sKehoitan vaan
_ 5»mBniaamaan, kosi
maan ei näy voi^
outkaan vastustava
VappnjnUla viel
Pöjantaina 1 päiv2
> « » «.30 illalla.
_ lianantaina t.k.
. i^^fenäytelmä "J
^'^?«'^ jokainen
nousee 8.30
Perintö. 9 päivä
Jestaa näytelmäseu
tanssi-iltamat. SiHc
ennenkuulumattomai
«^ytöksinen huvini
t®"- Lopuksi pann
a** hyvän tahdin i
^armaan saapuvat
teen,
; "Erehdylcia" on
Janskan huvinäytel
«lee esitettäväksi s
näytelmänä, lui
Ktäkää vaan jokj
«e tuo tilMsuus, si
otentean varmaan ni
«amman kiusallak
Senratkaa sitten läh
tuonnempana.
ja tyttöni
'at imskeita. En t
"•^atko nuo sellaiii
«^at olla niin kyllä
2rjf*,-''''°' ia tytöt
f a t yhdessä iltamat
: ;??as€ntienhee; tue
^ - "Vilho".
P. oaaaton kdcc
valittiin arita
^ Perkiö.
vJjTäksyttiin Anna'K
^'^'»astosta tullut t
J^^^iin johtoku
^ Joessa anS
-^»^aton
« Wilbamin puolella
^ r t . olevaan suom
r ^ ^ n . ja vi^pä