Canadan uutiset, August 5, 1920

              l UXJTISET, FORT mmm, ÖNT., ClNADl; Torstaina Elokuim 5 p. 1920 N U M E R O 32
CANADAN UUTISET
»uomalainen sanomalehti Cansudasssk,
Ilmestyy Jokaisena Torstaina,
Kustantaja
• The Cai^ada New8 Publishing Co^
Erick J; Korte, Liikkeenlxoitaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaah: $2.00 koko vuodelta,
$1.60 9 kuukaudelta, $1,25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.58
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo­delta.
, *
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuiimalta kerran Ju-laistuna^
Pitempiaikaisille ilmoituksil
le kohtuullinen alennus. Inaiutaantie*
to- ja ulmenmuuttöiUuotuksct 75 eent
tiä kerta, $2.00 kolme keilaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta. $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-llmol-tukset
$2.00 kerta. Kuölonilmoitukset
$2.00, muistovärsyllä $2.25. Syutymä-ilmoitukset
$1.50i Avioeroilmoitukset
$2.00. tft-^Mfitfl^
Pöytäkirjat, tili sei vityksot, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 25
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoi
tuksista peritään 10 senttiä riviltä.
Pienimmänkitt ilmoituksen hinta on
50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Po|liittiBet ilmoitukset: $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta Itulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
tavalla j a ystävien menettäraisen
sijasta> jota moni kieltäytyes.
sään pelkää, voimme voittaa sel­laiseen
henkilöjen ihailun ja ys­tävyyden,
joiden ystävyys on
jostakin merkityksestä.
CANADAN UUTISET
(Tlie Canada News)
The Finnisli Newspaper in Canada.
Puhlished every Thursday by
The Canada News Publishing Cd.
Erick J. Korte, Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is veJcomed and readin every Finnish
hom«} In thei Dominion. It i& the only
direct advertlsing medium for those
.manufaciurers and merchants "vvho
wish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-uctft
and niercuandiseby the largo and
ever erowing Finnish population resid-ing
la Canada. Plaoe your trial adr
vertisement and get results..
.Advertising rates 40c. per inch.
Political advs. $1.00 per inch.
Advertisements mustreachour Of­fice
Wednesday neon to appeär on
Thursday/s issue.
Suhscrlption price in Canada $2.00
per year,. United States and öther
countries $2.50 per ycar. in advanoe.
Entered as second class maii mat-ter,
Dee. 1, 1915', at the Poet Office a<
Port Arthur, Ontario, Canada.
- THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve the Ideals and
sacred tradltions of -this, our adoptcd
country, thfe. Dominion of Canada: To
obserye its Iaw8 and Inspire others to
respect and obey them; To strive
unceaslngly td quicken the pubnc's
oense of Civic duty: In ali ways td aid
In making this country greater and
better than v/e fouiid it
— Käyl'läkaä kykyjjini]
kehittyvät ja lisliänty ^ ui.
jon kanssa käy .samoin.
.la ne
Tieto-
— IlnnLsct. jotka }'ina e,siinty-vät
iloisina ja i^iyvi:. !^'sina, vie
läpä viattoman leikiii:sinäkin, o-vat
.suuresta nicrkityksestä maa­ilmassa.
He kylvävät onnelllsuut
ta ja sopua yii^pärilleeu.
— Jokainen päivä on elämä
pienoi.skoossa, sillä onhan elä­mämme
aina vaan päivän uudel­leen
kertaamista. Päivän menet­täminen
tai väärinkäyttäminen
on siis vakava asia, jonka ainoa
valoisa puoli; on siinä> että uusi
päivä antaa tilaisuuden lehden
kääutäleiriseen ja nuden elämän
alottamiseen.
— Kerrotaan liikemiehestä, jo­ka
liikeasioissaan joutui tekemi­siin
kahden pankkiirin kanssa.
Toiselta tahtoi hän> lainata $20,-
.000 ja toiselta tullannen dollaria.
Ensimmäinen 1 pankkiiri lainasi
hänelle haluamansa sumpian,mut-
. ta teki sen niin' nyrpeästi ja epä­miellyttävästi
menetellen^ että
mies meni pankista konttoriinsa
luvaten itselleen ,että hän ei sen
enempi tahdo olla tekemisissä kö-
!ko pankin kanssa. Toinen pankk.
kieltäytyi lainaamasta pyydettyä
summaa, mutta teki sen sellaisel­la
ystäväräielisyydellä ja syyt
kieltoonsa niin avonaisesti selvit­täen,
että liikemiehemme sen si­jaan
että olisi tuntenut louk­kaantuneensa,
päätti mielessään
siirtää liikkeensä .>alia-asiat ta­llan
pankkii^ ja kannattaa sitä.
Sellainen on ystävällisyyden ja
rehellisen avomielisyyden voima,
joten jokaisen kannattaa niihin
harjoittautua. Oppikaamme sa­nomaan
tarvittaessa ei. Henkilö,
joka ei omaa karmoa siihen, on
vailla »omintakeisuutta ja kaikki­en
riepoitettavana. Mutta oppi­kaamme
kieltäytymään oikealla
— Mrs. Philip Snowden, joka
Englannin työväen lähetystön
mukana oli Venäjällä sikäläisiä
oloja. - tarkastamassa, lausui pala­tessaan
sanomalelitihaastatteli--
jalle: * ' e n i n Venäjälle ilmtm
ennakkoluuloja ja palaan sangen
vastenmielisenä Leninin hallituk­selle.
Syyni siihen ovat seuraa­vat
:Leinu in hallitus ei ole sosia­listinen.
' Sosialismia ei Venäjäl­lä
olekaan. Myöskään ci se ole
kommunismia >siinä merkitykses­sä
, k uin minä sanan y mm ärrän.
Kaikki sosialismi, ja kommunis­mi,
mitä Venäjällä on, ilmenee
ainoastaan :manM'esteis.sa.Maa
kuuluu lunka valtiolh^ mutta
.maanviljelijä ei maksa siitä
vuokraa ja omaisuus menee pe­rintönä
hänen vanlniumalle po­jalleen.
Muutos, siis on vain ni-n^
llinen.
Toisekseen Neuvosto-Venäjä ei
ole kansanvaltainen, ei yritä tees-k
e n n el lä kä än sei 1 aise ks i, Pol ii t-tisesti
puhuen uskovat he, et ta
kansanvalta on uloskulunut teo­ria.
He tietystikin uskovat sii^
hen, mitä he nimittävät köyhälis­tön
diktatuuriaksi, mutta sitä­kään
he eivät ole saaneet. .Sen
sijalla on kommunistipuolueen
diktatuuri. Ja kun; kommunisti-puoluGcseen
kuuluu vain enintäin
600,000. jäsentä,:on itsestään sel­vää,
että se on pienen vähemmis-tön
diktatuuri. JMUtta se ei 1 opn
edes siihen. Kommunistipuoluet­ta
itseään hallitsee dictaattori-vallalla
kourallinen johtomiehiä,
niin e t t ä kun pääset selville asi­an
oikeasta laidasta tulet huo­maa
ma an, e t tä köy häli^tön d i k ta-tuuri
Venäjällä merkitsee oikeas­ta
an ku\ide n h o n k i 1 ön d i kt a a 11 o -
rivaltaa ylimmän neuvoston väli­tyksellä."
, *• Toiseksi. Ottaa takavarikkoon
kaikki vilja ja toimittaa se mää­rättyihin
lähetyspaikkoihin. Tä­mä
ei koske ainoastaan viljaa,
vaan kaikkia inuitakin elintar­peita.
'' Kolmanneksi. Kaikki maa
jaetaan tasan köyhälistön kesken.
"Neljänneksi. Juutalaista on
pidettävä samanarvoisena puola-
J.-iisen kanssa.
''Viidenneksi. - Kaikki on" rii­suttava
aseista. Jos miehellä ta­vataan
millainen ase tahansa, on
Jiänet ammuttava,"
Englannissa päätettiin aivan äs­kettäin^
että kaikki Venäjän kas­sa
tehdyt: kauppasopimukset ju­listetaan
mitättömiksi siksi, kun­nes
se lakkaa hyökkäämästä Puo­laa
vastaan.
Saattaa käydä niinkin, että uu­delleen
alkaa suuret taistelut so­tien
jo muutenkin runtelemassa
Europassa. Aivan läliitulevaisuu-d
ess a saa d aa n n ä h d ä m ib in. suun­taan
asiat siellä kehittyvät.
den lopulta liene ^Ruotsillekaan
hyötyä. — (Hels. San.)
Hintain halventumista.
Puolan avustaminen.
Europassa on Puolan ja bolshe-vikien
välinen sota kehittynyt
suurpnrteisemmäksi kuin alussa
luultiinkaan. Ranska ja Englan­ti
ovat valmiina lähettämään
joukkoja urheitten puolalaisten
avuksi.
: Puola ou jälleen 150 vuoden
kuluttua saavuttanut Tapautensa
ja riippumattomuutensa; Puola­laiset
ovat isänmaataan rakasta­vaa
kansaa ja maassa on viime
aikoina ilmaantunut uudelleen
herännyttä isänmaallisuutta. :Mut-ta
puolalaiset alkoivat pian kat­sella
itäänpäin aikoen laajentaa
alueitaan ja joutuivat siten pe­taan
bolslieviikien kanssa, suoriu­tuen
alussa.voittaji"a useimmista
taisteluista. :;Mutta sitten tapah­tui
käänne. Rolshcviikit saivat
lisävoimia ja työnsivät puolalai­set
taaksepäin lähes 720 mailin
pituisella rintamalla. Bolsheviikit
ovat aseistetut kaikkein parhaim­milla
nykyajan sota-aseilla. Puo­lalaiset
olivat pakoitettuja kään­tymään
avunpyynnöllä liittolais­ten
puoleen, mutta ainoa, mitä
nämä voivat tehdä, oli se, että he
koettivat saada aikaan sovintoa
molempien taistelevien maiden
välille.
Bolshevikit hylkäsivät rauhan­tarjouksen
ja nyt ovat sekä Rans­ka
että Englanti luvanneet kii­reellistä
apuaan puolalaisille. On
mahdollista, että itse marsalkka
Foch lähetetään auttajaksi. Hän
onkin jo matkustanut Varsovaan
ottaakseen selvää tilanteesta^ Sa­maten
on Puolan armeijaan lähe­tetty
suuri määrä eteviä liittolais­ten
upseereja.
•Bolsheviikkien tarkoituksena 0-
l i . kokonaan pyyhkäistä pois Puo-la
Europan kartalta. Heidän p-massa
sanomalehdessään on seu­raava
kirjoitus kesäk. 11 p :ltä: t
''Viimeiset tapaukset ovat osoit­taneet
,että meidän pitää hyökä­t
ä Puolaan, j a jaattaa siellä voi:.
jmaan neuvostohallitusisOn ehdot­tomasti
välttämätöntä ryhtyä mi­tä
ankarimpiin toimenpiteisiin
Puolaan nähden ja tehdä sen kan­sallisuus
olemattomaksi. ^ ^
"On ehdottomasti välttämätön­tä
saada aikaan levottomuuksia
maalais väestön; keskuudeslia jä.
kukistaa täydellisesti ja säälimat-tömästi
kaikki ne puolalaiset, joti
ka asettuivat. Neuvosto venäjää
vastustamaan. , . , ,
Ruotsin hallituksen Ahvenanmaa-politiikka.
: Ruotsin kolmatta vuotta sitkm
aloittama j a siitä lähtien harjoit­tama
Ahvenanmaanpolitiikka; on
pääasiallisesti kuninkaallista ja
oikeistolaista alkuperää. K\in oi-keistopiirien
ei onnistunut saada;
R uo tsia seka an tu ma an ma a il m an-so
ta an j a si tii ti e t ä 1 o i vott uu n saa -
liinjakoon osalliseksi, tahtoivat
mainitut piirit hankkia politii­kalleen
loistoa muulla tavalla.
Suomen ahdinkoinen asema tal­vella
1918 tarjosi sopivan tilai­suuden
yrittää. Silloin tunnus-
-tutettiin ahvenanmaalaisilla kiih­koilijoilla
asetettu vekseli. Ruot­sin
kansa on kuitenkin ainakin
viime aik öihin saa kk a pysy ny t
jokseenkin välinpitämättömänä
tähän y r i t y k se en ) ui hd e n. u 11 a
kun vekselin lunastaminen on o-soittautunut
ylen vaikeaik.si. on
koetettu saada myöskin muut
kuin oikeistopiirit yritykseen o-
^allisiksi.
Ruotsin tätä edellinen ministe-ristö
ajoi sekin Ahvenaninaan po­litiikkaa,,
vaikkei erikoisella in­nostuksella.
Ystävällisten välien
säilyttäminen Pohjolan valtioi­den
kesken merkitsi vielä Ede-nille
enemmän kuin Ahvenan­maan
.riistäminen Suomelta vas­toin
sen lahtoa. . j\Iutta sitä mer-killisempää
on ollut Ruotsin ny­kyisen
sosialistisen hallituksen
esiintyminen. Vielä keväällä 1918
ci esim. hra Brantingille merkin­nyt
Ahvenanmaan kysymys mi­tään,
mutta nyt on se jo hänelle-k
i n k a i k k i k aikes sa; Hän ja lui­nen
hallituksensa koettaa hoitaa
kuninkaan tunnustamaa vekseliä
sellaisella innolla, jolk ei näytä
olevan rajojakaan. Kun kaksi ah-vcnanm
aalais ten j oh ta jaa on ase-tettu
syytteeseen maansa lakien
mukaan, nostaa Ruotsin hallitus
tästä hirveän melun, joka: kuului
ympäri Europpaa, ikään kuin o-lisi
tapahtunut jotakin ylen tava­tonta.
Diplomaattiset välitkin
Suomen kanssa uhataan katkais­ta,
ellei Suomen hallitus toivotus­sa
ajassa anna suotuisaa vastaus­ta
: lupaa keskeyttää näitä kahta
henkilöä vastaan tuomioistuimen
käsiteltävänä olevaa asiaa. ;
Vihdoin täytyi jo Ruotsin por­varillisten
lehtien ruveta hillitse­mään
sosialistisen hallituksen yl-tiökansallista
kiihkoa j a " voima­kasta'*
ulkopolitiikkaa. Ja vaik­kei
Suomi antanutkaan myönteis­t
ä vastausta, on Ruotsin ulkomi­nisteri
nyt tyytyväinen ja halli­tuksen
sanansaattaja •'Socialde-mokraten",
joka avoimesti uhka­si
Suomea tällaisen tapauksen
varalta diplomaattisten vvälien
katkaisemisella, pitää LjnyÖs nyt
luonnollisena, että Ruotsin halli­tus
''odottaa tapahtumain edel­leen
kehittymistä."
Tämä, että Ruotsin hallitus nyt
on itsekin huomannut ampuneen,
sa ohi maalin, on tietenkin sinän­sä
tyydytyksellä todettava. Toi­vottavasti
se myös vaikuttaa rau­hoittavasti.
Suomen kansan on
kyllä vaikea unhoittaa, kuinka
Ruotsi on koettanut käyttää Suo-men
vaikeuksia hyväkseen, ensin
talvella 1918 ja xiyt taasen Tarton
rauiiftnneuvottelujen aikana,mutr
ta jos Ruotsi tästä lähtien nou-dattaA
hillitympää esiintymistä,
ott sfrv tietenkin omansa ainakin
estämään välien edelleen kiristy­mistä.
Eikä tällaisesta välien ki-
Sanomalehdet ovat viime aikoi,
na puhuneet paljon hintain hal-ventumisesta
ja lainailleet' tois­kielisille
sanomalehdille ominai­sessa
iiutisnälässään ahkerasti
milloin tämän ja milloin tuon
suuruuden lausuntoja .asiasta.
Paha, kyllä että näiJlä l'ausun;^oilla
ei useinkaan ole suurta merkitys­tä,
ne kun usein annetaan milloin
vain haa.stattelijasta eroon pääs-täksi,
milloin taas joidenkin eri­tyisten
tarkoitusten vuoksi. Epä^
rehellisyys ja keinottelu on joka
taholla maailmassa sellaise.ssa val­lassa,
että voi-hyvällä syyllä/olet­taa
monien tällaisten lausuntojen
lähteneen keinott-elun tukemistar-koituksessa.
Yleensä pidetään kuitenkin to­tena,
että korkeat hinnat ovat
saavuttaneet huippunsa. Ja ei
saata nähdä miten voisikaan olla
toisin. Verrates.^a nykyistä j a en-t
i s t ä a n si o - j a el i n k u s ta n n ust a soä.
toisiinsa .tulee eroituk.setta siihen
johtopäätökseen, että mies eiitir
useen aikaan, jolloin hän ansaitsi'
k ah d e n j a k a hd en j a pu oi e n d ol-larin
päiväpalkkaa sai paremman
palkan kuin nykyäjin, vaikkapa
hän nyt ansaitsisikin viisi tai
kuusi dollaria päiviissä. Tuolla
kahdella dollarilla hän nimittain
saattoi ostaa elämäntarpeita itsel­leen
ja perheelleen enemmän kun
hän nyt saa viitosella, ja palk­kamme
suuruus ei ole siinä kuin­ka
monta dollaria ^kulloinkin
saamme päivätyöstämme, vaan
siitä nvinkälaiset elinehdot ja mu­ka
vuu det kykenemm e saam aan
palkallamme. Säästäväinen per­he
saattoi enti.seen aikaan, jos
sairau'sttipauksilta ja muilta yli-ni
ä ii r ä i s il t ä m en oilta välty t ti i n,
saastaakin pieniä eriä sadepäivän
varalle, mutta nyt sjiästeliäim.-
mänkin täytyy elää entistä sääs-tävämmin
ja yksinkertaisemmin,
eikä sittekään ansio riitä säästö­jen
tekemiseen. Tämä on totta
varsinkin perheellisiin miehiin
hiiliden.
Sangen vaikuttava syy hintojen
nousun pakolaiseen seisahtumi­seen
on siinä että yleisön osto-kyvyji
raja on saavutettu. Ke­vään
j kuluessa tapahtui useita
hintojen : laskemisia erinäisissä
tarpeissa vain sen kautta, että
kansa kieltäytyi maksamasta niis­tä
vaadittuja korkeita hintoja ja
aikoi tulla toimeen ilman asian­omaisia
tavaroita. Niiden hinnat
kannatti laskea kyllä silloin, ja
tuslvinpa niitä lasketuillakaan
liinnoilla myytiin ilman kohtuul­lista
voittoa. Jos tämä tapahtui
kansan kieltäytyessä ostamasta
korkeilla hinnoilla, niin miten
paljon pakollisemmin vaikuttaa­kaan
hintatasoon ajanpäälle se,
että palkkataso, korkeudestaaii
huolimatta, on elämänkustannuk-siin
nähden sangen alhainen.
'Asiantuntijat ennustavat että
hyvä vuodentulo vaikuttaa elin­tarpeiden
halventumista. Onko
tämä vain puhetta, jolla toistai­seksi
koetetaan rauhoittaa mieliä,
samalla kun hinnat keinottelun
kautta yhä pysytetään korkealla,
vai tuleeko ruokatarpeiden hinnat
todella laskemaan, nähtänee piak­koin.
Keinottelukaan ei kuitenkaan
kykene pysyttämään hintatasoa
ylettömän korkealla määräämät­tömiin
saakka. Ennemmin tai
myöhemmin täytyy kasattujen
varastojen tulla käytäntöön, jol­loin
hinnat alenevat.
So^an ajalla tarvittiin suuret
määrät villaa sotilaiden vaattei­siin
ja eri maat kilpailivat villan
saannissa. Tämä kohotti villan
hinnan ennen kuulumattomari
korkeall^. Luonnollisesti kasat­tiin
villaa keinottelutarkoituksis-sa'-^
milläpä ei iiykyajalla keino­teltaisi
ja nykyään on sitä
mä ei 'kuitenkaan voine kauan
jatkua, sillä yleisöllä alkaa olla
käsitys oikeasta asiaintilasta.
Kasaantuneet varastot tulevat
tässäkin ennemmin tai myöhem­min
vaikuttamaan hintojen las­kua
keinottelijain ponnistuksista
huolimatta. — J. H.
HAJAMtJISTELMIA KAPINA-VnKOILTA
HELSINGISSÄ.
ristvmisestä ja Suomen aseman
vaikeuttatoisesta jVenäjaän näh-suuret
varastot' välittäjien ja
tehtaiden varastoissa sekä raaka-aineena,
että valmiina tuotteina.
Monet, tehtaat ovat seisauttaneet
työn, nähtävästi pitääkseen vaa^
tetavaran .hi»i»an fcorkealla niin^
kauan kuin katTiillaVhiunalla oste.
tuista aineist^v valistetut tuot­teet
saadaan kaupj^fei. Tehtaiden
tarkoituksena on ylläpitää keinor
tekoista- v^^atepula^a ja,korkeita
hintoja, laSkfeiäaria:'*vkraätonsa
kauppaan vain vähissä erissä. Tä^
Jo useita päiviä ennen varsi­naisten
taistelujen siirtymistä
kaupungin alueelle, kuului län­nestä
käsin: silloin tällöin kumea­ta
t3'kkien jyrinää. Sillä oli epäi­lemättä
hermo.stuttava vaikutus
Helsingissä ole.skeleviin punasoti-laisiiii.
Heillä oli useimmilla aa­vistus
siitä, että jotakin tulee pi­an
tapahlumaan, vaikka "Työ­mies
" parhaansa mukaan yritti
r au 11 o i 11 a a. m i eH ai a a j u 1 k e il 1 a j a
aivan kouraani untuvilla valeil­laan.
Valkeni sitten ikimuistettava
huhtikiiun .12 päivä. Se oli kir­kas
, 1 ä m m i H . niel kein p ii k (? sä in e ii
pJiivä.. llip.iisct kävelivät luivik-seon
"csoiksellä", taisipa siellä
olla pai jon '' :ah tareitakin" jalot-telemassa.
Kahvilatkin, harjoit­tivat
porovotensä jakelua enti­seen
t a pa a il. Ku k a a n e i e r i k o i-seinmin
«näyttänyt aavi.stavan, et­t
ä synkkä ukko.spilvi oli nouse^
massa Töölöstä päin. Ei kuulu­nut
sillä hetkellä lykkienkääii
jy ri n ä ii, m u 11 a usei m m a t oi iv at
vakuutettuja siitä,: että saksalain
nen tulee lupauksensa - mukaan
täsmälleen; kello 12.
Parina edellisenä päivänä oli
saksalaisten lentokone kiiynyt
Helsingissä vierailulla, heittäen
k adu i 11 e suo men - ja ru o ts i n kieli?
siä julistuksia; Niissä kelioitettiin
punakaartilaisia luopumaan hyö­dyttömästä
vastarinnasta ja . an­tautumaan
tai."?telutta, missä ta­pauksessa
heille taattaisiin taval­lisen'
sotavangin kohtelu. Sen
ohella huomautettiin, että rauhal-listen
asukkaiden; vahingoittami­nen
ja ryöstöt rangaistaan sota­lakien
kaikella ankaruudella. Nä.'
mä tiedot kaikuivat kuuroille
korville.. Punakaartipäälliköt ko­kosivat,
julistukset koettaen estäii
niitä joutumasta: sotilaiden ja si­viiliväestön
nähtäviiksi. Kaisa-niemeii
puistoon niitä putosi suu­ri
joukko. Kun eräs pikkupoika
alkoi niitä kerätä, saapui yht'äk­kiä
paikalle punakaartilainen
lyöden poikaa ja ottaen lehdet
pois. Saatiin niitä sentään kiisiin
muualtakin. Pojat kiipesivät ta­lojen
katoille, minne julistuksia
myös oli pudonnut ja myivät nii­tä
salavihkaa yhden markan hin­nasta
kappaleen.
Kellon lähetessä kahtatoista e-dellämainittuna
huh tik. 12 päivä­nä,
alkoivat kadut vä hi telien tyh­jentyä
kävelijöistä: Raitiotielii-kenne
oli pysäyksisisä aamusta al­kaen.
Vain punakaartin automo­biilit
ajovat hurjaa vauhtia TJiö-,
lööseen päin ja takaisin. Sama­ten
kierteli heidän panssariauton-.
s ä p i t k i n valtakatuja, r
Samana päivänä aamulla ta­pahtui
Tehtaankadulla Helsingin
valloituksen alkunäy tös. Erää­seen
taloon mainitulla kadulla o-l
i si joi t tun u t mu u ta m a ky mm e-:
rien kaupungin suojeluskuntalais­ta.
He olivat jostakin: saan(jet a-seita,
kaikessa hiljaisuudessa har­joitelleet
ja päättäneet alkaa
toimintansa juuri sillä hetkellä,
jolloin saksalaiset joukot hyök­käävät
kaupunkiin. Punakaarti
sai vihiä suojeluskuntalaisten o-lopaikasta
ja se päätti nujertaa
ne vielä, viime hetkellä. Lähetet­tiin
vahvasti asestettu joukko'
Tehtaankadulle ja se koetti val­loittaa
talon väkirynnäköllä. Tur­haan.
Suojeluskuntalaiset olivat
turvassa kivitalon seinin sisäpuo­lella
ja heidän kuulansa kaatoi­vat
jokaisen, joka yritti tunkeu­tua
ulko^ovesta. Viimein se saa­tiin
kuitenkin murretuksi ja pu-naisfet
pääsivät käytävään^ jossa
syntyi kiivas, laukausten vaihto.
Silloin valkoiset pudottivat ^ylä-kerrasta
käsipommin, joka sur­masi
useita punaisia ja ajoi .toiset
pakoon., , , ,
' j Täsmälleen kello 1, aikana alkoi
Työolosta päin kuulua kiivasta kil
väärien pauketta ja hetkistä myö­hemmin
putosivat ensimaiset gra­naatit
jonnekin Siltasaarelle. Saa^
tiia i kuulla, että työväentalo :oli
Nykyinen kurssimme
Rahanlähetyksille
Suomeen .
Postiii kautta ja Sähköteitsle on
/
Myös myymme pankki-osoituksia'" (shekkejä).
markoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoi­sia,
kolmen prosentin korkoa vetäviä matkustajien
shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
: Ijähetyskulut rahalähetj^ksille postin kautta on
loc. .summilta, alle .1^2().00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut säh-köteitse
on !^3.50 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos
sähkö.sanomaJähetystä ei erikoisesti pyydet^ii'.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lä­hettäjän
osoitteilla varustettuina osoitteella:
- ' FOREIGN DEPARTMENT
HANCOCK,
Peru s t et t u v u o n n a 1874.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on Iniusi suoma­laista
liikkeessämme.
MICH.
Varat yli $;i,Ot)0,000.
syttynyt palamaan ja sen korkea
lorni romahtanut alaS; Niin oli­kin
tapahtunut. Se.rakennus, j'o-ka
kauan aikaa oli- ollut: helsin­kiläisten
ja' samalla koko Suomen
kauhuna, kukistui ja sen: mukana
pun a istcn :, vai t aki n, . Si Itasaa reii
työ väent aloa: käytettiin puna­kaartilaisten
asevarastona:ja .ma:
joituspaikkana, joten sillä oli so-lilaallistakiu:
merkitystä. Sinne
oli. my()s viety: paljon vankeja,
mut ta useimmat .niistä pelastui­vat
aivan kuin ihmeen kautta.
Mainittakoon myös, et tii aivan
työväentalon vieressä sijaitsevat
rakennukset säilyivät ehjinä, ai-n
oa staan a kkunoi t a meni ri kk i. :
Pei\jantaipäiviin kuluessa val­lattiin
Töölöön ja Kaivopuiston
kaupungino.sat kokonaan. Siellä
piilossa olleet llelsingin Suojelus­kunnan
jäsenet liittyivät saksa­laisiin
ja jatkoivat yksityiskoh­taisempaa
puhdistustyötä niissä
osissa. Yön tullen siirtyiviit tais­telut
keskikaupungille. Saksan
merisotilaat nousten maihin Ka­tajanokalla
valtasivat sen. Lau-i
antaiaa muna joutui va t ' 'Smolna' •
(en t.; k en ra ai i k u ve r n öö r i n t aio)
j a Ruotsalainen teatteri, punais­ten
vahvimmat varustuksety kii­vaan
laukausten vaihdon jälkeen
hyökkääjien haltuun. Kerrotaaii
punaisten monta kertaa nosta­neen
valkoisen li p u n " Smolnan"
katolle, m ut t a si i t ä 1 lu o 1 ima tta;
ampuneen lähesty viii saksalaisia;
Tällaisesta törkeästä väärinkäy­töksestä
seurasi luonnollise.sti mi­t
ä ankarin rangaistus; Pian sen
oli pakko antautua, kun joka la­olta
siihen kohdistettiin ankara
konekiväärituli.
Ruotsalaisen teatterin valtauk­sessa
kiiytettiin maailmansodassa
opittua menettelytapaa. Hyök­kääjät
asettivat vangiksi saatuja
punakaartilaisia "eläväksi kil-vek
s i " e te e n sä j a e t e n i vä t - siten
aivan oville saakka. -
Kaartin kasaramille oli paljon
kuljetettu vankeja, etupäässä sel­laisia
'' vastavallankumoukselli­sia,"
joiden .tiedettiin lähteneen
pois tomestaan siitä syystä, ettei­vät
tähtoneef olla millääiti tavalla
maankavaltajien apui;ia.^-Tähän
•kapinoitsijoiden'^ p
lui etupääs.sä rautatieläisiä, kon­duktöörejä,
veturinkuljettajia y.
m. Heitä vainottiin kuin metsän­eläviä,
sillä punikit eivät miten­kään
voineet saada n^i^^alta ko-koonhaalituksi
' riittävää määrää
ammattitaitoista väkeäiii^Sitäpaitsi
maksoi kansanvaltuuslö^
ki palkat painamallaan väärällä
rahalla, eikä sitä halunnut ku­kaan
<ivastaanottaa.'* Useimmat
karkiii^iset piiloittelivat käupuu-gi^
hi, minoin missiijjjn. Toiset
""^<^ä JQ^fuTv^rTangeiltsi mainit­tuun
Itaartin" kasarmiin. Heille
ruvettiin siellä opettamaan kivää-ritemJpuja.
Aikomus lienee ol­lut
v/e(lä heidät punakaartin r l -
veUfui rintamalle, vaikkakaan sii-tii\
ei mitään tullut,'sillä pelastus
saa\puiajoi.ssa ja epätoivon lan-ui.
sthmF^^jttikijoukko, useita sa^
toja miehiä, ])ääsi vapaaksi.
(Jatk.) h. J . M!:^
j Aivan hyvin.
Kun Yhdysvaltain ent. presi*"-
dentti John Adams oli kahdek­sankymmenen
vuotias, kohtasi
luin eräiinä piiivänä Bostonin ka­dulla
vanhan y.stävänsä, joka
sydämellise.sti pudisti hiinen kät­tään
ja ky.syi: "Kuinka John
Atlams tänään jaksaa?"
"Kiitoksia," vastasi kunnian­arvoisa
vanha valtiomies, ."John
Adams voi oikein hyvm, mutta
se talo, jossa hän asuu, ou rap­peutunut.
Se vapi.s(^e perustuk­sissaan.
Aika, .sää ja tuuli ovat
sen kohta, hävittäneet. . Katto'On
kuluhut ja seinät ovat hyvin run­nellut.
Niin, talo vapisee pienim­mästäkin
tuulenpuuskasta. Se jää
pian kokonaan autioksi ja minä
luulen, että John Adams ennen
pitkää poistuu .sieltä, mutta llän
itS(^ voi hyvin, oikein hyvii:"'
Lau.^uttuaan nämä sanat jatkoi
vanha presidentti matkaaansa
raskaasti keppiinsä nojaten.
— Mr. Frank Lillian toimii Ca
nadan Uutisten valtuutettuna a-siämiehjenä
kaksoiskaupungei.s-samme
ja voivat kansalaiset luot-tamu
^sella kääntyä hänen j)uo-leensa
lehtitilaus y. m. liikettäm-:
mlel^oskevissa asioissa. •
— Yhä Uusia tulokkaita on lä­hiviikkojen
kuluessa odotettavis­sa
Suomesta, päättäen siitä, että
vara-konsuli Erick : J. Korte on
viime vijikkojen aikana saanut
avustaa useita kymmeniä kansa­laisia
heidän esittäessään pyyn­tönsä
Canadan hallitukselle saa­da'
omaiäiaan tänne. Kaikki Ot-ta^
vaan lähetetyt anomukset On
poikkeuksetta otettu huomioon
viranomaisten piirissä ja on siel­tä
joko ennemin, tai myöhemmin
asianomaiset saaneet vastaanot­taa
lupakirjeen.
~| Mrs. Ja Mr. Väinö Heino
saapuiya^t maanantai-aamuna Ha-nionic-
iaivalla Duluthista vierai­lemaan
omaistensa luona ja ihai­lemaan
kaunista Canadan kesä-il­ma