Canadan uutiset, August 5, 1920

              nm-
I
smre CANADAN TJtmSfiT, PÖftT ARTÄtm, ONT., CAlf ADA, Torstaina Elokuun 5 p. 1Ö20
1 ;
Alla olevassa luettelossa löydätte monta arvokasta, Hal­lituksen
kustannuksella ilmestynyttä kirjasta. Kukin kirja­nen
sisältää alallaan liyödyllisiä neuvoja ja.phjeitaj joihin ta­loudelliselta
kannalta katsoen jokaisen tulisi kiinnittää huo­mionsa
ja käyttää neuvot hyväkseen. Kirjasia on saatavana,
niin kauan kuin niitä riittää, osotteella:
The Publication Branch, Department of Agriculture,
Ottawa.
:\ritään postimerkkiä ei tarvitse panna kirjeen päälle,
jossa näitä kirjasia tilaatte. Mainitkaa lyhyesti kirjeessänne,
että olette selostuksen näistä kirjasista nähneet "Canadan
Uutisissa," kun^niitä tilaatte.
' ORCHARD AND GARDEN
Apples. for tlie Canadian North\vest, Hardy
Apple, TheVCultivation and Improvemeut of, in Canada
Apples, ^loderu ^letliods of Packing
Apples, Evaporated
As{)ara^us, Celery and Oniou Culture
Bush Fruits
Cabbage and C'auliflower Culture
(Jherry Pre-cooling Possibilities
Cranborry Industry, The, and Its Possibilities in Canada
Fruits, Cultivutiou of Stnall
Fruit Treos. Pr(.^,tin-tion of, from :^liee an Kabbits, and Care of
Injured Trtn^s -
Fruits, VegetalJles, and Ornamental Plants, How to Protect;
from iuseets and Fungoiis Diseases
Fruit Cri)p Kep(>i"t« (monthly ^hiy to Septemher)
Fruit Shipment. The Use of. Brine Tank Refrigerator Cars for
Fruit Different^Styie-s of Packages and at Different Temper-atures,
The Kate of Pre-eooling
Fruits, Methods of Handling Basket
Fruits and Vegetables, List of AYlvolesalo dealers in Canada
<larden, The Scliool
rJarden. Home Vegetable, and a Patriotie Garden Gompetition.
(Jarden, The Home Vegetable
Garden making on Vacaut Lots and The Home Vegetable
Garden
Garden lusects aiidi Their Control. Common
(iarden Crops, Tlie ^lanuring of Market :
Gardeuing at Home and on. Vacant Lots, Vegetable '
Grapes, (Jrowiug for Home Use
nprl)aoeous Peroiiuials
Home Lot, Planiiing the
IFomes. Beautiiful, and Ho wthe Farmer may make them
Hortioulture T7I Saskateliewan
Hot-Be'd and^^Gold Farm, Mow to make and use a
Medieinal Plants and Their Cultivation in Canada
Melon Culture
Orclvards, Kenovation of Neglectod
Pliim Culture ' ' .
Rosos. Jjlardy—Their Culture in Canada
Seed, Selec-tion and AVintering of Biennial Vgetables for
.S(M'd (iro\ver, Evory Farmer his own
Stvd GroAver, Every GardrjKr. his own Part TI
8pi'aying for Inseels Affecrting Apple Orchards in Nova Seotia
Tomato Culture
Strawberryl Tlie, Its Cultivation in Canada
Top-(xrafting |
Vegetabl,'s, Notes on the Cultivation of Some Staple
Vegetable^. The Cultivation of some staple \
I POULTRY
Avian Tujjeroulosis
Chieks, Brooding and Rearing
Crate Feeding '
Duc-k Rai.srng , *^
Egg Case Pian, The
Eggs in the Home, The Preserving of
Eggs, The Care of :\Iarket
Eggs The Candling of
Eggs. Candling iVpplianees for Electrie and Kerosene Lamps,
Eggs, The Payment for, According to Quality
Eggs, Rules for ilie Production andMarketing of New Laid
]']ggs.tLime, AVater for the Preservation of
l*igg and Poultry Situation in Canada
Eggs and Poultry ^larkets Report (Weekly) '
l']ggS; Etandards for Canadian ; "
Egg Production, AVinter
Feeds and Feoding
First Canadian|:PoultryConferenecy Report of ,
Mock, The Farm
Geese. The ]\fanagement of
House (^onstruetion, Prineiples of Poultry
House, Pian of PprmanentLaying, for. Poultry
House, The Farmef's Poultry
Housp, The Utility Poultry
Tneubation, Artificial ' • ' '
Tncubation, Natural
Tntestinal parasites of Poultry their preVention and treatment
Mablc Birds, Removal of, after the Breeding Season
Nestiv-Trap
Poultry Keeping—'In Town- and Country
Poultr.V, The erate fattening of
Poultry Marketing Calendar
Poultry yard. Twelve months in the, (Calendar)
Produce for ^larket. Preparing Poultry
' Products, Produee More Poultry
Turkeys, The Management of
Turkeys,BiologicalLaboratory, System of Raising
•n
MISCELLANEOUS
Agriculturallnstruction in Canada
Barn Truss, Framing the
Be^-Keeping in Canada
Bees and HOAV to Keep Them ^
Farmers, AVatch your Balance in Nature's Bank
Farm Feeds
Ferlitzer Economy in War Time
Fly Nuisänce, How to deal with the
Gazette, The Agricultural, of Canada (Monthly, $1.00 per
year
Gopher Detructioi|
Grains, The Use ofcoarse, for Human Food
Hints, Seasonable, No. 14, July
Hints, Seasonable, No. 15, November
Hints, Seasonable, No, 16,. Mareh
Honey, l^acts about
Tnspection aiid Sale Aet, The
Laubouij saving on the Farm ^
Lime in Agriculture
Machinery, Care of Farm !"
IVfanures and Fertilizers
Maiiure, Barnyard'
. Maple Sugar Indutry in Canada. The
Preservation of Fruits and Veget4'bles for Home use
Pu'blications Index Pook ' '
Poisonous Plants
Ra'bbitsj The Rearing of
Trees,, The Care and Planting of Shade
."VVell, The Farm'
set virkailijat ryhtyneet tutki-' eivät tahdo sekoit,tua naapurien-maan,
missä n i i k vuotoja ori — " - - V ^ ^ - " - ' 1 -
nä määrässä,/ että kieltolakikin
joutuu tehottomaksi. Tuloksena
sa asioihin, ei edes siinäkään ta­pauksessa,
että on' lain noudatta­misesta
kysymys. Samalla se o-
Yleistä ja yksityistä.
VII.
siitä on oliut se, että ne ovat [soittaa, miten äärettömän vaikea
huomanneet poihjoisen rajan — ou kieltolakien valvominen vielä
3,000 mailia, suurimmaksi osaksi tähän maailman aikaa.n.— Ei olq
ajateltua ja mielikuviteltua väli­viivaa
Yhdysvaltain ja Canadan
ihme, jos sen rikkojia on tavalli­sissa
ihmisissä, kun Yhdysvaltain
Grönlannin luoteispuolella on' ^'^lillä--vuotavan. Se on osoit- salakapakoimisesta on joutunut
isonlainen saarimaa, nimeltä El- tantunutyuotoiseksiko
lemere maa, joka kaikissa kar- ^''^ äärimäisestä idästä kaukaisim-toissa
on merk. Canadaan kuu- P^^^^ länteen. -
luvaksi, sillä sitä eroittaa Grön-i Tämä taas on saanut amerika- sen kieltomarshalkka. Onpa muu-lannista
suuri merenlahti ia on haiset virkailijat huutamaan ca- paikoin, tuomaritkin joutu-kiinni
sellaisten suurten kaupun­kien
kuin esimerkiksi Duluthin
poliisipäällikkö ja liittohallituk-neet
vastaamaan ilaittömasta vä-kijuomaliikkeestä.
i
Intohimojen tiedon houkuttele­va
ja monet puoleensa vetävä.
yhteydessä sen saariryhmän nadalaisille että tukkikaa ne vuo-kanssa,
joka antautuu lähemmäk- <3ot, muuten me hukumme vii­si
Canadan pohjoisrannikoita. jUaan, Tilanne nimittäin rajan
Ellemere ori niin kaukana poh- eteläpuolella monilla paikoilla on
joisessa, että siellä ei ole muuta -sellainen, että polifeioikeuksissa gji^ä on ylen vailiea'Varjella "sel-vakituista
asutusta, kuin metsiis- on kolmekin kertaa enemmän juo- j^^-^j^^ ^^^^^ tahdostaan
tyksellä ja kalastuksella itseään Vpuiieita kuin koskaan ennen pa-elät'televiä
eskimoheimoja. Viime ^^»^npien kapakkain aikana,
kuukausien aikaim sinne kuiten- Canadalaiset ovat tehneet par­kin
oli matkannut Grönlannista haansa ja monta lainrikkojaa
Tanskan alamaisuuteen kuuluvia • joutunut kiinni ja saanut
eskimoja ja tappaneet suuret gaistuksensa, useimmissa tapauk-määrät
Ellesmerellä majailevia sissa vain sakkoa $200 ja kulut;
myskihärkiä. Tämä on joutunut Tämä: kuitenkaan ei ole paijoa-
Ca na da n halli tu ksen k or v ille. Se
teki siitii valituksen Tanskan hal­litukselle,
mutta sai vastauksen,
että sanottu Ellesmere kuuluukin
Grönlannin mukana Tanskalle,
joten Canadan hallituksella ei o-le
mitään tekemistä siellä tapet­tujen
myskihärkien kanssa. A-sia
meni niin pitkälle, et­tä
Canadan hallituf^ hei-näkuun
puolivälissä piti su 1 jetui­ta
istunnolta tapahtuman johdos-eivät
tahdo siltä poissa pysyä.
A jat ellef^sa r ai 11 in sasia a, tule m nie
sekä Canadassa että Yhdysval-ostajia
sellaisilla hinnoilla, että
uusia varastoja kannattaisi tuot-taa.
'j
Kaikista tällaisista ensimäisenä
joutuu kärsimään työläinen. Kun
häneltä loppuu työ, niin palkka­työläisenä
ollen häneltä loppuu
myöskin syöminen ja varat mak­saa
vuokria. Ainoa pelastus täs­tä
tilanteesta tähän maailman ai­kaan
on — turvautuminen maa­emon
avaraan syliin.
Canadassa on satoja suomalai­sia
uutiasukkaita, jofka ajoi
maalle viime maailman sodan en-simäiset
kurjat vuodet. Monet
niistä nyt kiittävät onneaan ja
valittavat vain sitä, että — kun
ei ennemmin ole tullut mennyksi
maalle. Kaikkien näitten esimer­keistä
oppia ottaen me emme voi
tehdä parempaa palvelusta suo­malaisille
työmiehille Canadassa,
kuin—kehoittamalla heitä Jnene-
NUMERÖ 32
i±SSSS0Bi T T T
sitä ennen purki lastin jokeen Jos­ta
sitten tuUi vartijat' nostivat
ylös 10 kg. kahvia, useita kiloja
sokeria ja 2 konjakkipulloa. To­veri
Rautavaara sai niin kouraan-tuntui^
an varoituksen, että hän
luultavasti muistaa sen kauvan
aik^a.
— T. k. 18 p:nä kuoli sydän-halvaukseen
Torniossa rakennus­mestari
G. S. Haapoja 64 vuoden
vanhana. Hän oli ollut pellolla
siementä sekoittamassa, kun äk­kiä
oli tuntenut pahoinvointia,
jonka Vuoksi oli sanonut rengille
panevansa vähän lepäämään. Kun
renki vähän ajan kuluttua meni
häntä herättämään, tapasi isän­tänsä
kuolleena. Vainajaa sure­vat,
lähinnä puoliso ja 7 lasta;
i
— Juhannushuvitukset ovat oi-jaa
on joissa ja jokaisessa muussa kiel- '"''''•'.1'! . '"ohmatfa,
ran- tolakimaassa huomaamaau, että I ' ' . ^ . ^ ' ' 2 ^ ' ! '"f kuukausien
• paras raittiusden tuki on persooJ P«"n ™s>/«olenkaan aika-nallisen
vakaumuksen kautta'I na näyttäisi olevan niin suurta
raittiiksi tullut kansa. Vapaaeh- hyötyä, kuin palkkatyöläisenä o-kaan
parantanut tilannetta, sillä toisesti ihmiset pvsvvät raittiina Pitemmän päälle se kui-väkijuomien
salakuljetuksessa on' Pakolla kansan raittiina pitämi-' on kaikista tuottavin ja
ollut niin suuret voitot, että ne o ' e n pitemmän päälle tulee ylen ^'•^^^^«^a turvallisin. Sitä ja aino-vat
olleet kiihoittimena moni^.le vaikeaksi. Siksipä kieltolaki sei- """^^^fj'^'^ ^letä työläisellä ori
maanviljelijöillekin antaujumaan
tähän ammattiin, varsinkn raja-'
^seuduilla. Pienviljelijät nimittäin
ovat huomanneet, että sakoista
Iäisenään ei pidä raittiuden ystä-^ T'-!''""™'" "'l»"''''!"^^^-
vien ottaa jo valmiina päämäärä-1 *' '•"PP""'attomaan asemaan.-A.
nä, mutta vain välineenä, jonka I
avulla on helpompi kansaa kaik-' TORNION LAAKSON UUTISIA.
on paljon tuottavampaa tointa
kuin kannokkpjen viljeleminen.
Amerikalaisilla on paljon rahaa
ta ja on ilmoittanut Tanskan hai- ja kova väkijuomien halu, niin
litukselle, että Canadan hallitus ne maksavat hyvästi hyvästä ta-tulee
lähettämään ratsastavia po- varasta, joka heidän omalla alu-liiseita
j a muita valtionsa etujen eellaan on kielletty,
valvojia Ellesmere maalle ja pi- Canadan hallituskin on tutki-tämään
huolen siitä, että Cana- nut tätä tilannetta ja tullut sei­dan
oikeudet siellä tulee valvo- laiseen havaintoon, jonka se on
huolimatta viinojen salakuljetus kia toisia apukeinoja käyttäen
tuksi.
: J OS Tansk a pysyy aik a isem m i n
kasvattaa vakaumuksellisesti rait
tiiksi. Kun .?inne saakka on pääs-
Kesäkuun 6 p.
Tulipalo. T. k. 11 p. paloi
ilmoittanut • Amerikan
tain hallitukselle heinäkuun 23 maan mahdollisuuksia päästä pois
tekemässään väitteessä, niin tä- j päivä, että jos amerikalaiset tah.- 'kanpunkilaisteollisuushuijaustyö-mä
voi m e r k i t ä — sotaa Canadan 1 tovat estää, väkijuomien salakul-1 markkinoita, sillä sota-ajan suu-ja
Tanskan- välillä.. Kuitenkin on j jetuksen Canadasta Yhdysvaltoi-1 ret rahatekomahdollisuudet niillä
ty sekä Canadassa että myöskin Turtolan Juoksengin kylässä Hian
Yhdysvalloissav niin sitte ei enää' nun maalla olevan vanhan lesken
ole suuriakaan vaikeuksia raja- Freedriika Hukan pirttirakennus
vuotojen tukkeamisissa. ja irtaimisto aivan tuhaksi, joten
« # » hänelle ei jäänyt mitään. Tuli
sai alkunsa kun .risukasoja poltet-
Suomalaisilla työmiehillä ,olisi taissa lensi kipenä kattoon, joka
aiheutti palon. : :
Se entinen taion isänta;^^^ Aa-
Canadassa aika entistä suurem­massa
määrässä ryhtyä ajattele.
F^yytä uskoa, etta Tanska ainakin hin, niin heidän itsensä on se teh-tällä
kertaa näkee viisaammaksi tävä rajalinjan omalla puolel-peräytyä
ja jättää Canadan El- laan. Canada ei pidä itseään vas-lesineren
myskihärät rauhaan ja tuuvelvollisena siihen, mitä ame-muutenkin
kunnioittaa vanhas- 'rikalaiset tekevät omalla puolel­taan
sovittuja rajoja. Jaan ja — vieraanvaraisena naa-
Maailma nähkääs alkaa jo olla
niin tarkoin vallattu, että, nyt jo
kaikki pitävät sangen tarkoin
I omistaan huolen, pitävät siellä
kaukana pohjoisessakin, ' jonne
vall:nisista ihmisistä eivät vielä
ni u u t oi e u sk ai tane e t m ennä ku i n
uhkarohkeat pohjoisnaparetkeili-jät
ja liekin—henkensä kaupalla.
purina se kylläkin sallii amerikar
laisten pistäytyä' vieraisilla Cana-aloilla
ovat olleet ja menneet.
Totta että korkeat elämänkustan-nukset
ovat pitäneet iyöpalkkoja
verrattain korkealla, mutta —•
työt alkavat vähetä. Tämä tulee
näkyviin erittäinkin Yhdysval- saaren ilähellä soutelevan Ruotsis-ro
Liinanki eli Salmen Aaro; jo­ka
on: ollut kadoksissa, on nyt
löydetty hukkuneena Ylitorniolla,
Loh i järven kylää n k uul u van Lo­hinivan
talon kautta Tengeliöön
virtaavasta joesta.
— Sai varoituksen. T. k. 19
p:n vastaisena yönä näkivät tul-livartijat
Vojakkalassa, Tauskin
leet ja menneet. Olikin herttai­sen
kaunis ilma. Aurinko näkyi
koko yön ja Ounas tunturilla on
ollut kovin paljon väkeä, arviol­ta
noin 8,000 henkeä ja on niitä
ollut Aavasaksallakin runsaasti.
—' Täällä on ollut hyvin kuu­mat
j a kuivat ilmat, joka on mi-ntinkin
terveyteni niin pilannut,
etten saata kirjoittaa, enkä ole
saanut apulaista. Täällä haittasii
ensin kylmyys ja sitten kuivuus •
kasvillisuutta, vaan eilen oli jo
kova ukonilma ja satoi vettä ja
rakeita paikoin niin että maa oli
valkoisena.
^Sahatukkia ollaan kuljetta­massa
Tengeliön joelle ja arvele
(laan työn rittävän heinäntekoon
asti.
— Raastuvanoikeuden uutisia.
'. 21 p. kesäk. sakotettiin Heikki
, Vilppulaa ja Frans Aarniota,
Alatorniolta, väkijuomiin hallua-saan
pitämisestä ja kuljetuksesta
300 markkaa kumpaistakin, sekä
tuomittpn korvaamaan kruunulle
maksettuja todistajapalkkioita 70
markalla. Takavarikkoon otetut
785 kpl. esansseja tuomittiin
kruunlle. Samoin on vastaaji­en
kruunulle korvattava myymi-ensä
1215 kpl. esanssien arvon
a 1 mk. kpl.
Vekselin väärennysjuttu Antti
Kivaria vastaan oli esillä, mutta
tain puolella, jossa jo monilla tyÖ
aloilla on suoranainen paniikkia!^
dan puolella ja nauttia kaikista ka, se on työpaikat ovat seiso-il
Amerikan;Yhdysvallat sitte vii­me
tammikuun IG päivän on ollut
kieltolakimaa. Kun kuitenkaan
kuivuus ei ole ollut suurestikaan
näkyvissä, niin ovat amerikalai-hyvyyksistä
mitä maa voi tarjo-ta;
mutta jos amerikalaiset Cana­dasta
vievät, taikka yrittävät
viedä kotiaan ja' muassaan jota­kin
sei 1 a i st a, m i t ä a m eri kala ise t
lait eivät salli, niin amerikalais-ten
lainvartijoitten velvollisuus
on valvoa lakiensa noudattamista
j a k u uni oi t ta mi s t a o mi e n ra j o j e n -
sa sisäpuolella.
massa joko kokonaan määrää­mättömäksi
ajaksi, taikka sitte
ovat käynnissä vain kaksi taikka
korkeinraan kolme päivää viikos­sa
ja silloinkin vain suuresti vä­hennetyillä
työvoimilla. Tällainen
tilanne on huomattavissa erityiT
sesti kutomateollisuuden alalla.
Mutta se ei enää rajoitu siihen.
Monet.;muut teollisuusalat aika-
Tämä on tavallaan oikein ja " vat tuntea liikatuotantoa; niillä
reilusti Canadan puolelta. Se o- on suunnattomat määrät tavaroi-soittaa
selvästi, että canadalaiset ta tarjolla, mutta niille ei löydy
ta tunnetun salakuljettajan AVil-liam
Rautavaaran, kotoisin Ke­min
Lautiosaaresta, mukanaan
luvatonta tavaraa. Veneen lähe­tessä
rantaa huomasi Rautavaara
rannalla olevat tullivartijat ja
kääntyi takaisin Ruotsiin päin.
Kun Rautavaara ei tullivartijan
kehoituksesta kääntynyt tule­maan.
Suomen puoleiselle rannal­le,
ampuivat tulli vartijat useita
varoituslaukauksia sillä seurauk­sella,
että kuula lävisti Rautavaa­ran
kämmenen. Vasta nyt huo­masi
Rautavaara viisaammaksi
kääntyä kotirantaan päin, mutta
lykättiin asia t. k. 28 päivään;
En nyt tiedä muuta. Lähetän
vain tuhannet terveiset j a toivo­tan
hyvää vointia.
A. Ollikainen.
UNIKIRJOJA on jälleen saapu­nut
Canadan Uutisten kirja-1
kauppaan. Tämä on nyt kah­destoista
painos mainittua kir-
' jaa, joten jokainen huomaa, et­t
ä kirjalla on ollut hyvä me­nekki.
Hinta 25 senttiä.
REKOSEN SANAKIRJOJA OD
myytävänä Canadan Uutisten
konttoorissa. Hinta $1.75. '
Annas kun minäkin
sanon:-
30.
Yhdysvaltain presidentin eh­dokkaista,
ensi syksyisissä vaa­leissa
on ainakin, kolme kotoisin
Ohion valtiosta. Siksi kai lie Ash-tabulan
Anna-Kaisakin erityi­semmin
innostunut politiik­kaan
ja "puustaa kovasti Har-dingia.
Jos Anna-Kaisa akitee-|la.
raisi kieltolakipuolueen ehdokas­ta,
niin minä en hiiskahtaisi ha-remminkin
kuin he.
Siinä Jussi ei ollutkaan vää­rässä;
kun hiin vain olisi osannut
vähänkin puhua virkakieltä,,mut­kia
siinä se olikin tenä. Kerran
hän minulta kysyi minkä verran
poliisimiehen pitiiä osata puhua
englannin kieltä.
]\Iinä vastasin että avut, mitä
he tarvitsevat -virkatoimessaan,
on antaa hyvästi kapulaa päähän
niille, Jotka sitä tarvitsevat, siinä
kaikki. Jussin silmät säteilivät
ja hän puristi nyrkkiään ikään­kuin'kourassa
olisi ollut jo kapu-
' VEi suinkaan se haitaksi ole,
vaikka osaakin sitä kieltä jonkun
laistua sanaa, sillä sille puolelle- j sanan," lisäsin vielä, tarkoin tie­hän
sitä on sekä toivottu että pel- taen mitä hän tarkoitti,
jättytätiväen äänien menevän sil- Jussi sanoi tilanneensa. Siirto-löin
kuin naisten äänioikeuskysy- laiselta englannin kielen oppikir-mys
on ollut' harkinnan alla eri jan ja jo osaavansa joitakin sa-valt.
lainlaatijakunnissa. Mutta noja. Myöskin lupasi tilata tois-kun
Anna-Kaisakin nyt näkyy kielisen sanomalehden.
paremmin maallista kunniaa ta- ] Vihellellen Jussi lähti kotiinsa
voittelevan ja^ suurpuolueiden jat,kamaan opiskeluaan. Tuskin
kelkkaan pyrkivän, pyydän minä hän oli kerinnyt lähteä ulos^ kun
tässä: hänelle varoitukseksi esit- luokseni tuli eri^s toiskielinen po-tää
erään Ohion laihialaisen su^ litikditsija ja kysyi josko halusin
rulliset kokemukset virkamiesten tulla valitsijamieheksi silloin kun
valitsemisasioissa^ ja jollei hau valitaan kauntin virkamieh;iä.
sittekään teistänsä käänny, niin En ymmärtänyt mitä häii tar-syyttäköön
itseään, sillä olenhan lioitti, mutta Raimoni tulkitsi sen;
minä velvollisuuteni täyttänyt. minulle. Sanoin että mielelläni
Annan siis nyt mainitun ohio- ottaisin sen toimen vastaan, mut-iaisen
itse puhua'. Näin hän ker. I ta kun en osaa'puhua o a se., mah^
itoi kokemuksistaan muutamia dotonta.
vuosia sitte:
Jussi oli- jo pitemmän aikaa
*'Ei'se mitään haittaa, sillä ei
siellä tarvitse mitään puhua, ai-olin
ajatellut jotain virkaa ja nyt
1 n u 1 i n sa a n e e n i se n pää h ä n k i i n n i
ja niin lupauduin hyväksymään
hänen esityksensä.
/'Älinun pitäisi saada tästä kau­pungin
osasta vielä toinen suoma­lainen,"
jatkoi politikoitsi ja, kun
oli lupaukseni saanut. Käskin
vaimoni sanoa hänelle että ottaa
toiseksi jonkun amerikalaisen,
mutta hän sanoi itse olevansa
myös kokelaana eikä luottavansa
muihin niin paljon kuin suoma­laisiin.
-No hyvä, ajattelin ja esitin Jus.
sin jonka hän myös hyväksyi.
Tiesin kyllä useampia suomalai­sia,
jotka olisivat voineet puhua
hyvin tarvittavaa kieltä, mutta
minä pelkäsjn niistä koituvan mi­nulle
vahinkoa virkoja tavditel-lessani,
mutta kun Jussi ei ollut
minua parempij niin olin varma
että kilpakentällä virkoja hakies.
sa pidän häneltä puoleni.
Jonkun päivän perästä sain
kauntin pääkaupungista komean
paperin, jossa sanottiin että olen
valittu valitsijamieheksi kauntin
virkamiehiä valitessa. Samoin sai
Jussi ilmoituksen, jonka kanssa
hän tuli luokseni suuressa jänni-tyksessäy
sillä hän ^ i tiennyt, mitä
kirje sisälsi. Kerroin hänelle et­tä
meidät dn valitfu hyvään vir­kaan
eikä tarvitse osat^ puhua­kaan
muuta kuin omaa kieltäm­me.
Jussi oli vähällä haljeta sii­tä
uutisesta, mutta samassa : tuli
epäileväksi, että häntä narrataan
."Kuinka he ovat tietäneet mi­nut
siihen valita, sillä minä en
ole käynyt kauntissa enkä tiedä
missä se onkaan?"
iMinä en ruvennut tekemään
hänelle selvää kauntista, vakuu­tin
ainoastaan että tästä lähtien
ei tarvitse itse hakea virkoja, nii­tä
tulee itsestään. Jussi oli niin
innostunut ettei huomannut, kun
pisti nuuskaa huuleensa, niin sa­malla
iski tikulla tulen ja pisti
tulen myös huuleensa.
- E i sitä tiedä vaikka jonkun
vuoden perästä olisin tämän kau­pungin
pormestarina, 'i lausui hän
ja sanoi kuulleensa että kerran
Ironwoodissa on ollut pormesta­rina
semmoinen suomalainen, jo­ka
juuri oli tullut vanhasta maas­ta.
Poliisin toimen katsoi Jussi; nyt
jo halpa-arvoiseksi.
Minua jo vähän pelotti että jos
Jussikin rupeaa pormestarin yir^
kaa tavoittelemaan, jota min^io-l
i n ajatellut myöskin, ja sen
vuoksi sanoin hänelle että poliisi­päällikön
toimi on yhtä hyvä kun
pormestarinkin ja lisäsin: "Koe­ta
sinä saada se toimi,>minä koe­tan
pormestariksi."
Jussin silmät taasen välähti ja
hän kysyi:
*'Eihän poliisipäällikön tarvitse
kapulaa kantaa?"
"Ei hänen • tarvitse kapulaa
kantaa, hän saa tarpeen tullessa
potkia," vastasin.
Tuli päivä, jolloin meidän piti
maara menua.
toivonut jotain parempaa tointa noaötaan kirjoittaa sil|oin kun ja sentähden pyysi vaimoni sen-lähteä määrätylle matkalle. ;Jo
kuin tavallinen työ. Poliisimie-j äänestetään , niitten heni^ilöitteri kääntämään suomeksi,
hiä hän dli kauvan katsellut kar-'nimet, jotka mina "sanon, ^vakuiit
sain silmin, ajatellen että hänkin
pystyisi tekemään ja täyttämään
sen toimen yhtä hyjrvin ja pä­ti
hän ja samassa hän otti taskus­taan
listan, jJQssa oli tnojn kjian-menkunta
nimeä. Minä injröskin
kello viiden aikana aamulla ttili
.'Kuultuaan' sen luettavan suo- Jussi herättäi^aään minua, vaikea
meksi ei Jussi saanut sanaa suus- 'juna lähti vasta kello kahdeksan.
taan pitkään aikaaan. Lopuksi
hän k;^syi:
Parempi ettei myöhästy, ajatte­lin
minäkin ja lähdin matkaan.
Pääsimme perille kello kahdek­san,
ija koska emme tienneet ipi'-
hinineidän olisi oikeastaan pitö^
nyt mennä, niin seurasimme toi­sia,
jotka suuntasivat kulkiiiisa
erääseen kirkkoon tai paremmin
oli se yikoushuone. Huone v O l i i ^ -
ristettu loistavaan juhlajäukujuyfa».
jt^ssi sanoi ettJ^.-ei h^i^,;;|toska^ii
epneft,oUu,t nähnyt niin lofsto^^^
''iia&liftL' r • \-v'':
Kokous alotettiin hengellise|)^
laululla, jonka jälkeen seuri^
rukous, josta ei tahtonut - •
Ja olihan asemalle lähemmä yksi
maili käveltävänä.
Kappaleen; matkaa.kulettuam*
me huomasi Jussi vanhan vaimon
nostavjan olalleen isoa koria e-rään
talon takarappusilta ja kun •
Jussin suonissa virtasi jo poliiai-päällikpn
verta, niin hän komen­tavalla
äänellä karjasi:
"Seis, akka! Aijotko sinä jo­takin
varastaa vai mitä?"
Vaimo katsoi taakseen, vöan
huolimatta meistä jatkoi hau
matkaansa.
Jussi aikoi lähteä hänen jäl­keensä,
mutta minä huomautin
hänelle että vaimo on sen talon
pyykkäri. Hän tyyntyi siihen,
mutta lausui:
**Kyllä tässä kaupungissa tar­vittaisiinkin
kelpo poliisipäällik­k
ö ."
Tulimme asemalle niin aikaisin
että ehdimme saada ensimäis$n
junan, vaikka se jupa, jolla mei>-
dän olisi pitänyt matkustaa, läh­tikin
vasta kello kahdeksan. Silti
me otimme ensimäisen, koska sii"
hen meni muitakin, joitten luu­limme
menevän samaa -tarkoitufii-ta
varten kuin meidänkin oli
mm
•;mal
m
•m
1 "^^i-f
'iv.,
f ' , M mm i ä mmm m m.
..BmmL mmm mm
m
m