Canadan uutiset, July 26, 1923

              FINNI3E l31WiPAPER XH 0ANAD4 MD BliT ^VBETOIHd mmm. ^
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISISSÄ JA HYVÄNTAHTOISUUS KAIKISSA ASIOISSA.
NUMERO 30 Torstaina, Heinäk. 26, 1923 — POET AETHUE, OANABA — Thirssday, July 26, 1923 IX Vuosik.—Vol. IX.
Venäjän vehnä kilpa^emaaa
Amerikan^ viljan kanssa
Europassa.
Venäjältä tullaan lähettämään
Eiiropan markkinoille tänä
vuonna 2,000,000 tai 3.000,000
tonnia viljaa ja tulee se saapu­maan
perille :^nnen Amerikan
viljan • saapumista, mikäli Neu­vosto-
Veii ä j ä ni uiko ma a kau pa n
komis^ari Krassin lausui äsken
^Foskovassa: 1 -
•'Keskinkertainen vuodentulo
on odotettavissa," lausui Kras­sin.
"Tämä merkitsee sitä, että
uloslähetettävä vilja tulee mah­dollisesti
nousemaan useihin sa­toihin
miljooniin puudiin (puu-da
on noin 40 paunaa). Kaksi
t ai k oi m e m i l j o on a a • t o n n i a t u I -
laan lähettämään Etelä-Venäjän
satamien ja Pietai'in kauta Sak-fi
a a n, S k a n d i n a \ i i a a n, E n g 1 an ti i n,
Hanskaan ja Italiaankin.
" V i l j a n vientif)aikat ovat Ku­han,
U k ra i n a. D p n i n a l u e, Vo l g a 11
seudut ja keski-Venäjän kuver
nementit,
"Minä en usko, eitä viljan
tuotantokustannukset ovat. pal­jon,
alhaisemmat Amerikassa
kuin Venäjiilläkään. Venäjän
velinä voidaan myydä Europan
markkinoilla varhaisemmin kuin
Amerikan, .4ilä matka on lyhem­pi,
Näinmuodoin kykenee se
k e stä m ään 1< i lp a ilu n Am eri k a n
kanssa hinnoissa. Viljan kuljet­tamiseen
oi'i täydellisesti varus­tauduttu,
rautateitteu ollessa
Valmiina kuljettamaan entistä
Kuuremmat määrät."
Sanoo Europan olevan valmiina
sotaan.
Europa on nykyisin valmiimpi
maailmansotaan kuin se oli
1914, lausui entinen sotasihteeri
Baker puhuessaan naisille Cle­veland
issa, O., ^ t. k. 18 p., jotka
olivat tulleet kuulemaan -liänen
ja toisten puhujien selostuksia
Kansainliiton puoluettoman yh­distyksen
tarkoitusperistä. Ti­laisuus
oli Cclevelaandissa ensi-mäinen,
missä yritettiin saada
alekirjoituksia anomukseen, että
Yhdysvallat yhtyisivät Kansain­liittoon.
M r . Baker lausui, että
jos presidentille ja senaatille ja
senaatille iestetään 10,000 tai
1,000,000 tai 10,000,000 sellaisten
henkilöiden nimiä, jotka tahto­vat
tämän maan yhtymistä Kan­sainliittoon;
OU: •'heidän kuun­neltava."
Maanjäristys Kalifoniassa.
Ankarin maanjäristys etelä
Kalifornian historiassa teki tu­hoa
useissa kaupuu<j;eissa. Pa­himmin
kärsi San Bernandino
niminen kaupunki. Kauntin
sa ir a a 1 a ssa sä k y i m (d k e i ii j o k a i -
nen ikkuna ja seinärapi)aus pu­toili
\ alle kaikissa huoneisas.
Hall of Records i-akennuksen
seiniistä rei)eytyi suuri kappale
1 u h ist u e n k a d u 11 e. K a i k k i s a \' u -
piiput kau!)unjrissa kaatuivat;
ka 11 o j av pu 1 o i 1 i ali e j a sei niin ja
sivukäytäviin repeytyi halkea­mia.
Kolmt» miestä saivat sur­mansa
(jillessaan nukkumassa ma­jatalossa,
missä katto putosi al-
. le. Santa Bara oli polijoisin .ja
San l)ie»o eteläisin paikka,; mis­sä
järistys tuntui. Itäänpäin, u-lottui
se lähelle Arizonan rajaa.
Siirtolaistulva Englannista.
Ilmoitus farmityöläisten tar­peesta
länsi-Canadassa näyttää
saavan aikaan j siirtolaistulvan
Englannista, joka muistuttaa n.
k. "huuiuiaikaii" 12 vuotta sit-te.
Suulret ihmisjoukot jonottaa
sekä "Canadail Paeifiein että
Kansallistien konttoorien edus­talla
fjöntoossa ja sadat ovat lä­hettäneet
kirjeelliset hakemuk-
.sensa tullakseen lähetetyksi
maantöihin Canhdassa. Ensimäi-nen
joukko lähtee matkaan elo­kuun
2 päivä.
Nykyinen ilmaliikenne ei ole
riittävän suuri.
Kansainvälisen ilmaliikenne-kongi-
essin kokouksessa Lontoos­sa
esitettiin toiminimi llandley,
iSige & Savagelta saapunutmie-
1 en k i i n to i nen- k ir jel m ä j ossa la u -
suttiin mielipide, ettei n.vkyinen
ilmaliikenne ole riittävän suuri,
jo r t a olisi ra k en n ett a va n i i n suu­ria
lentokoneita, jotka voivatot-raa
IG a 20 matkustajaa .ia jot-k
a vä 1 i 11 liisi \- ä t 1 i i 1^ en n e t tä: ko ko
vuoden. Erotus kosii- ja talvilii­kenteen
. välillä on nimittäin vie-lii
liian suuri. Mvitta niin 'pian
kutu ilmaliikenne tuloe yleisem-miiksi
ja kun matku.stajien luku.
mäiira eri seiteillä nousee esim.
salaan voidaan ef)äilemättii ot­taa
kä.vtiintöön suurempia lento-,
koueita huolimatta siitii, ettii ny-kyiiän
on toimiitava toisenlaison
suunnitelman mukaisesti. Toimir
nimi huomauttaa, että ilmalii-kenteen
keliittymistä varten, on
pyrittävä ennenkaikkea aikaan­saamaan
matkustajille entistä
suurempia mukavuuksia. Toimi­nimi
on sitä m i e l t ä , ettH lento-ioneet
tai vesitasot .ei^äilemiitä
o a t s o p i vi i n m a t m a t k o j a varten
läivisin, jota vastoin ilmalaivat
sopivat parhaiten pitempiä mat^
kojavarten, jotka kestävät use­ampia
päiviä ja öitä. Pidetään
varmana ,että säännöllinen öisin
tapailtu va. ilmaliikenne lähim-mässii
tulevaisuudessa on suori­teta
va lentokoneita vahvemmil­la
ilm a la i voil a 1 Ima lai vojen tu­lisi
vastaisuudessa vähitellen ke-liittyä
kolmessa eri luokassa:
henki lö I i ik en nett ä, postin kulje-t
usta . j a ta varaili k enne 11 ä var­ten.
Kussakin luokassa olisi eri­koiset
vatimukset otettava, huo­mioon
: . lienkilöliikenteessä olisi
I)ääasiana nopeus ja mukavuus,
f )ost i l i k en teessä non peus ja t a va -
raliikenteessä kantokykyisyys.
Belgia jälleen suurvaltojen.
kilpailukenttänä.
Brysseliy Iveinäk. O p . — Bel­gia
on muodostunut jälleen
taistelualueeksi, samoin kuin u-:
seita kertoja, ennen sen histori-asssa,
tällä kertaa kietoutumi­sella
Kanskan ja Suur-Britanni­an
väliseen suureen diplomaatti­seen
taisteluun.
Kumpikin sen kahdesta voi­makkaasta
naa[)urista yrittää
•l)akottaa Belgian taisteluun.
Englanti tahtoo sitä omalle puo­lelleen
ja HaiLska yrittää kaikin
voimin tehdä samoin. Molemmat
maat kuitenkin tietävät, että
Belgialla on .pakottavia syitä
puoluettomuuten.sa ylläpitämi­seen.
Belgian koko ulkomaaoh-jelma
sitte välirauhan on täh-d
ä n n y t y h t e i st oim in n a n ai k a a n -
saamiseen Englannin ja Rans­kan
välillä. Jos yhteistoimintaa
ei saada aikaan, tulee se luonnol.
lisesti olemaan pakotettu asettu­maan
jommallekummalle puo­lelle.
.Maalla riippuu Belgian tur­vallisuus
Ranskasta ja merellä
Suur-Britanniasta. Sen on teh­tävä
tärkeä päätös pian, s i l^
mahdollisesti voi jo huomenna
sa a pu a Suur-Britannialta kirj el-mä,
jossa Belgiaa kehotetaan
toisten liittoutuneiden kera alle­kirjoittamaan
yhteisen. nootin
Saksalle tai ottamaan vastuul­leen
riippumattoman toiminnan
seuraukset.
M i t ä Belgian liallitus tulee te­k
e m ä ä n , on mahdotonta sanoa/
Se o n sidottu Ranskaan raskain
s i t e i n ja useita tekijöitä on ole­massa,
jotka vetävät sitä Suur-
Britannian puolelle. Belgian
hallitus itse- tahtoisi laatia jon­kinlaisen
soVittelumuodon, joka
silittäisi. edes väliaikaisesti Suur-l^
ritannian ja Ranskan välistä
yhtenäisen rintaman littoutunei-erimielisyyttä.
; j a saisi aikaan
den kesken Saksaa vastaan.
Puolalaisen pariskunnan lapsi es^
tetty nousemasta maihin
"brittiläisenä."
Eräs kuuden päivän ikäinen
lapsi, jonka isä ja äiti övat puo­lalaisi
a j a j onka va n h emmat o-vat
asuneet Puolessa ammoisista
ajoista, pidätettiin viime viikol­la
Ellis-sarella, koska pienokai­nen
oli syntynyt brittiläisessä
hapland-laivassa ja oli näin muo­doin
Suur-Britannian alamainen.
Brittiläisten siirtolaisosamäärä
oli jo tullut täytetyksi, joten las­ta
ei voitu laskea maihin, Ijap-sen
äiti, joka on matkalla Olifton
Heightsissä asuvan miehensä
luo, tulee odottamaan kahden
muun "puolalaisen-' lapsensa
kera Blli.s-saarella toivoen, että
viranomaiset ehkä voisivat kier­t
ä ä siirtolaislain jollain tavalla,
joten hän saisi brittiläisen** ba­bynkin"
mukaansa lähtiessään
Penn.sylvaniaan,
Johnsonin enemmisö lähenteilee
90,000 :tta.
Vaalituloket, sikäli kun niitä
vielä saapuu hajallisista piireis­tä,
lisäävät Farmer-Labor puolu­een
ehdokkaan Magnus Johnso­nin
enemmistöä, jonka uskotaan
nousevan 90:teen 3,086 äänestys-piirissä,
joiden tulokset tunne­taan,
on Johnsonille annettu
271,400 ääntä, Preussille 187,-
"-.o ja Cerleylle 18.417. Johnso­nin
tähänastinen enemmistö on
siis 8;i,76.'), Jälellä on vielä m
piiriä, joissa ääniä arvioidaan
annetun noin 30,000, ja niissä on
Johnson kaiketi voittanut noin
kahdella yhtä vastaan.
Pancbo Villa, kuuluisa meksiko-lainen,
murhattu.
Kenraali Kraaeis<;o (Paneho)
Villa, kuuluisa entinen Pohjois;
Mexicon va)lankumoukse|listen
joukkojen johtaja, ammuttiin
perjantai aamuna kuoliaaksi hä­nen
suurella maatijallaan Canu-tillossa,
Durangon valtiossa.
Ampuja oli ViJ^lan sihteeri Mi­guel
Trilo.
Hoover lupaa auttaa.
Alaskaa.
Kauppasihteeri Herbert Hoo­ver,
joka on vierailemassa Alas­kassa
presidentti Hardingin seu-
Tietoja Venäjältä.
Pietarista saapuneet henkilöt
kertovat Venäjän poliittisissa
piireissä kypsyneen ajatuksen
perusteellisten myönnytysten
väl t tä mä tt ömyydestä Euroo palle.
Näiden m y ö n n y t y s t e n käytännöl-.
linen toteuttaminen kohtaa kui­tenkin
vaikeuksia siinä, missä
määrin eri ryhmät voivat näihin
myönnytyksin suostua.
Useissa piireissä maaseudulla
on havaittavissa vihamielistä e-si
i n t y m i s t ä ne u vost o vai taa v a s-taan.
Trotski ja tseka tukahut-tavat
ne kuitenkin tarmokkaas­ti.
Etupäässä kasvaa tyytymät-tömys
työttömien keskuudessa;
.Moskovan Pravdan mukaan tu­levat
venäläisten tiedemiesten
Suomala isetsa. avustuskomitealta
saadut varat 13,000 ruplaa käy­tettäväksi
tiedemiesten hoitami­seen
venäläisissä parantoloissa ,ja
kylpylöissä.
Vaalit Irlannissa.
Dail Eirean, Irlannin eduskun­ta,
on päättänyt panna vaalit
maassa toimeen joko elokuun
viimeisellä tai syyskuun ensimiii-sellä
viikolla. Eduskunta siis
hajaantunee piakkoin.
Kieltolakiliike Serbiassakin.
Kieltolakiliike on Serbian yli­oppilaiden
ja. koulunuorison kes-
-kuudessa varsin voimakas. Ufiei-rueen
mukana, on antanut Alas-Ita kieltolaille suosiollisia mielen-
Kansallisuusristiriidat
Palestinassa.
; Kuudes Palestinakongressi JaT-fassa
on hyväksynyt päätiislau-selman,
jossa kiitetään niitä is­lamilaisia
ja kristittyjä jäseniä,
jotka ovat ei-onneet neuvoa-an-favasta
neuvostosta ja jotka o-vat
päättäneet hylätä englanti-lais-
arba ia laisen sopimuksen s en
nykyisessä muodossa, mutta
suostuneet: lykkäämään kaikki
enemmät toimenpiteet, kunnes
tulokset toimeenpanevan komi­tean,
emiihin Ahdullahin ja ku­ningas
PTussein välisistä neuvot­teluista
ovat selvillä.
De Valera isanoo sodan
olevan lopussa.
EamonlDe Valera, Irlannin ta­sa
vai ta la isu u sl iik keen jo hta j a sa­noo
erään Am. lehden kirjevaih-tajalle
annetussa selostuksesaan,
että "ei tasavaltalaisen hallituk­sen
eikä armeijan aikomuksena
ole uudistaa: sodankäyntiä syk­syllä
eikä vaalien jälkeen. Mi-käli
asia meistä riippuu, on so­ta
lopussa. Aijomme keskittää
voimamme y ht e i sku nn ali ist enuu-di.
stusten saamiseen, kasvatuk­seen
ja kansan taloudellisen ja
aineellisen vaiman kehittämi-seen."
10.0,000 ryöväys..
Torontossa onnistui kuuden
autolla kulkevan 'pankkirosvon
ryövätä kolmelta pankkipalyeli-
Jalta keskellä kaupungin katua
• $84,000 — $100,000 suuruinen
summa. RyÖväysyritys tapahtui
Syyttää ranskalaisia Saksan
markan arvon alenemisesta.
Tunnettu teollisuusmies, yliti-rehtööri
Bryckmann kiinnittäii
Berl. Tageblattissa ' huomiota sii­hen,
miten ranskalaisteUv ryövää-i
mää pa perirah aa kä.vtetää n Sa k-san
markan arvon alentamiseksi
keinotekoisella tavalla tarjoa­malla
ja tk u va st i sa k sai ai s ta va -
liiuttaa."^ ulkomaiden pörsseissä.
Bryckmann kiinnittää lisäksi
huomiota siihen vaaraan, mikä
voi olla seurauksena saksalaisten
osakkeiden myynnistä, mihin
keinotteluun ranskalaiset ovat
liuomattavassa määrässä sekau-tuneet.
Hän selittää, että jos
ra n skala ist en ; v ah i n gonkor y aus-kysymyksestä
taisteltaessa vielä
muutaman kerran onnistuu saa­da
aikaan. keinotekoisia kurssin
alenemisia, niin on kysymys -'ta-laudellisesta
yhteistoiminnasta •'
I^anskan. teollisuuden hyväksi
ratkaistu jo ennen neuvottelu­pöydän
ääreen kokoutumista.
Huumausaineiden kaupuste­lija
vankilaan.
Andrew \Vilson niminen huu­mausaineiden
kaupustelija Ha
miltonissa, Ont., tuomittiin maa^
nantaina 3 vuoden vankeusran
gaistukseen. Mies esiintyi kas­visten
kaupustelijana, ja poliisin
lähestyssä kiiruhti takakujalle
palaten sieltä taas' rattaidensa
luo. Etsittyä löytyi kujalta hä­nen
jättämänsä morfiini paketti.
kan kansalle lupauksen, että
kolmen kuukauden ajalla tullai­sin
ryhtymään toimenpiteisiin,
jotka tulisivat viemään eteen­päin
pahjoisen alueen kehitystä
nopeammin kuin läliän mennes­sä
on ollut mahdollista.
"Seuraavien kolmen kuukau­den
ajalla tulemme me pane­maan
täytäntöön joitakin toi­menpiteitä,
jotka tulevat rinnas­tamaan
Alaskan kehitystä pa­remmin
kuin tähän asti-V lausui
Mr. Hoover. "Suurimpana asi­ana,
jonka voimme tietää, on on­nellisen
yhteistoiminnan aikaan­saaminen,
uuden maan rakenta­minen,
niin että Alaskalla tulee
olemaan suurempi tehtävä Ame­rikalle
kuin sen kalastuslaitos-ten'
ja maiden pelkkä kontrolli.
Sillä onN suufen valtion muodos­tumisen
mahdollisuudet."
• "Sihteeri Hoover huomautti, et­tä"
Alaskaa ei tultaisi kehittä-
.mään' yhtä nopein. syöksähdyk-sin
kuin Oklahomaa ja Galifor-niaa.
osoituksia on lieidän toimistaan
•[)idetty. Hallitus on - liikkeelle
suosiollinen.
Salakuljetus aiheuttaa hankaus­ta
Saksan ja Viron välillä.
Tallinna, kesäk. 19 p. — Sak­salaiset
lehdet pitävät virolais­ten
tulliviranomaisten toimitta­maa
saksalaisten väkijuomain
salakuljetuslaivain "Delta II:n,*'
ja "Friedrich Augustin" pidät­tämistä
merirosvouksena. *Kreu2
Zeitung" ja "Deutehe Zeitung"
vaativat ryhdyttäväksi kostotoi-menpiteisiin
Viroa vastaan.
Yhteentörmäys Ruotsissa.
Kahdeksan henkeä sai surman­sa
ja 21 vaarallisesti loukkaan-
Keefer alaministeriksi.
Äsken valittu edustajamme
Ontarion parlamentissa, P. H.
Keefer, on nimitetty, maiden
metsien ja kaivosten ala eli apu
laisministeriksi. Hänen kontto
rinöa tulee olemaan Port Arthu
rissa ja hänen kauttaan saa ko-
Mrs. Harding sairastunut
Alaskan matkalla.
Mrs. Warren Cl. Harding pre­sidentin
vaimo, on rasittunut sii­nä
määrin matkan vaivoista .ja
alaskalaisten tarjoamisen vie­raanvaraisuuksien
vastaanotta-mise.
sta, että hän oli pakotettu
pysymään vuoteessa, t. k. 10
P :nä.
Kurjuus jatkuu Vienan
Karjalassa.
" K a i k u " kertoo saaneensa var­masta
lähteestä tietää, että kur­juuden
tilanne Vienan-Karjalas-
'yd jatkuu edelleen. Mutta ei
siinä kyllin. Nyt ovat astuneet
päiväjärjestykseen myöskin sala-mu
1' h at, j oi ta ta pa h t u u t uontuos-takin.
.Tällainen olotila valitsee
raja n ta ka n a V i ena n Ka r j alassa
aina kin Buomussalmen kohdalla^
Siellä, katoaa tuhkatiheään kar­jalaisia
metsästys- y.. m. senta­paisilla
retkillä tietymättömiin,
joten heistä ei ole saatu niitään
tietoa jälkeenpäin... Kuu lisäksi
nämä katoamiset tapahtuvat
melkein .yksinomaan vaIkoisten
k a r j a 1 a i s ten k e sku u d e ssa, e i o 1 e
mitään' muuta olettamusta, kuin
että katoamiset, tapahtuvat bol-shevikien
tekemäin salamurha in
kautta, mitä tekoja onkin varsin
lieli)po toimittaa , kansalaisten ol­lessa
elinkeinojaan liarjoittamas-sa
etäällä varsnaisista väestökes-kuksista.
liopuksi mainitsi uu­tisen
kertoja, että Vienan-Karja­lassa
vallitsee n.ykyisin sellainen
tilanne, että onneansa saa kiit­tää
se, joka tällaisilta metsästys-i'etkiltä
elävänä palaa.
Tihon saanut palkkioksi kommu­nistiksi
rupeamisestaan
vapautensa.
Moskova,— K«;säk. 16 p. kään­tyi
patriarkka Tilion ylioikeuden
puoleen ilmoituksella ,jossa hän
P.yylää ylioikeutta vapauttamaan
hänet. Samalla hän ilmoitti yli-oikeud(
ille, ettei )iän siitä lähtien
enää ole neuvostolialltuksen vi­hollinen,
sanoen lopullisesti ja
päättävästi eronneensa rajanta^
kaisesta ja kotimaisesta monar-k
i s 11 -V a 1 k ok a a rt il ai s t a va st a v ai­tan
kumouksesta. Ylioikeuden ri­kosasiain
tuomari kollegio on ke­säk.
27i p-nä päättänyt myöntyä
kansalaisen Be lavini n (Tihonin)
anomukseen ja noudattaen rikos­asiain.
prosessionilain U)l ja 242
p y k ä li ä : j > e I • u u 11 a a li ä n e n su h -
teensä tarkoituksella estää hän­t
ä välttämästä oikeudenkäyntiä
ja tutkintoa, annettu määräys
häneen pidättämisestään.
Canadan nisusato
arvellaan liallituksen maanvilje-lystilastojen
mukaan nousevan
t ä nä vuon na 3(56 m il joon a an bus-heliin.
Uno
Itanskalaiset kaapanneet
27,000 miljoonaa markkaa.
Ranskalaiset valtausvoimat o-vat
kaapanneet 27,000miljoonaa
aksan markkaa lähellä jSlaintzia.
Rahaa' oltiin tuomassa .junalla.
Eräs saksalainen rautatievirkai­lija
ja ' kaksi hänen apulaistaan
vangittiin.
Liverpoolin satamatyöläiset men
neet lakkoon.
Atlannin linjalaivojen lastaa­minen
Liverpoolin satamassa on
seisahtunut satamatyöläisten la­kon
takia. Lakko on saavutta- -
mit suuret mittasuhteet. Useita *
tuhansia miehiä lopetti työnteon
sen jälkeen kun lakkolaiset oli­vat
panneet toimeen suUren mie­lenosoituksen
Birkenheadissa.
Hersey joen toisella puolella.
Liikenne rannikolla ja Irlan­nin
välillä on myös seisahtunut.
Raju myrsky lännellä.
Kymmeniä asuin- ja tarmira
keiinuksia rikkoutui ja satoja
eekkereitä vil.jaa lakoutui maan
tasalle Saskatchewanin maakun-sade-
ja tuulimyrskyssä,' joka oli-nassa
t. k. 18 p. riehuneessa rae-,
erikoisemmin ankaraa Doslandin
länsipuolella ja Wolseleyn itä-
Myrskyn tuhoja.
Park, Ont.— Ankara
luoteinen pyörremyrsky jota seu­rasi
rankkasade .ja ukkonen, sai
j)aljon tuhoa aikaan Kerns ja
Hudson townshipeissä. Puhelin-,
verkko on kokonaan käyttämätlö
.mässä kunnossa pylväiden kaa­tumisen
vuoksi ja muutamia ta­loja
ja paljon navetta ja ulko-huonerakennuksia
on tuhoutu­nut.
Cobalt. — Kova ukkosmyrsky
joka lakaisi yli tämän alueen
torstaina teki suurta tuhoa useis­sa
pa i koin. Ha il ey hu ry ssä k a a s i
se äsken valmistuneen .tori- ja
luistinrata rakennuksen, aiheut­taen
yksin siinä noin .$25000 va­hingon.
Kahteen m u u h u n ta­loon
samassa kaupungissa iski
salama New Liskeardissa ja
kaa^i myrsky puita ja torneja ja
särki ikkunoita ja sai aikaan y-leistä
tuhoa.
Regina, Sask. — Torstai-aamu-na
raivosi anakara raemyrsky
myöskin lännellä Viceroy, Cey­lon
ja Harptree piirissä .Saskat-
<-hewanissa. McT^ennon niminen
maanviljelijä Harptreestä sai
surmansa, useita rakennuksia tu­l
i hävitetyksi maan tasalle, pal­jon
k on ei t a sä r k y i ja sat oja eek-kerien
viljakylvö tuli kokonaan
tuhotuksi. Vaillinaisten tietojen
tähden ei voida arvioida/ vahin­gon
suuruutta, mutta .jokatapa­uksessa
nousee se useiliin ttihan-siin.
Suur-Britannian vastaus Saksan
korvaustarjouksen liittoutu­neiden
hallitusten käsissä.
Lontoo, heinäk. 21 p. — Suur-
Britannian vastaus Saksan vii-meise^
»!! korvausnoottiin lähetet­tiin
tänäim Ranskan, Belgian,
iltalian. Japanin ja Yhdysvaltain
hallituksille. Vaikka sen sisältö
on pidetty tarkasti salassa, on
saat u . t i e t ä ä I uor et la va It a t ahol^
ta, etä siinä viitataan ainoastaan
ohimennen passiivisen vastarin­nan
lopettamiseen. Kuitenkin
1oip'otaan Saksan näkevän noo­tissa
selvjin osoituksen siitä, että
yleinen mielipide Suur-Britanni­assa
toivoisi vastarinnan loppu­van.
Brittiläisen hallituksen tie-detäiin
hyväksyneen Saksan eh-
(jotuksen kansainvälisen asian­tuntijain
komissionin valitsemi-:
,sest;i; ottamaan selville Saksan
maksukyvyn. Tämä onkin vas­tauksen
tärkein kohta ja luul­laan
sen saavan voimakasta vas­takaikua
ainakin Amerikan ylei­sessä
mielipiteessä ja erinäisissä
osoit|iksista päättäen myös Itali­assa.
Vastans on laadittu mitä huo-leliiseminin
ja koetetaan siinä
välttää kokonaan Ranskan lierk-kätuntoisuuden
loukkaaminen.
B r i 11 i 1 äi s t en n i i Is ö k a n t a a. p u o l u s -
telaan syvien: siveellisten syiden
pohjalla"^
10 tienoissa tiistaiaamuna. Yksi j tui ylikäytävällä lähellä Faes-pankkipalvelijoista
sai kuulan bergia tapahtuneessa- junan ja
vatsannsa. \ toinen keuhkojensp katuvannun yhteentörmäykseRsä
li^pi jfl. kolmas tWi pahain ruhjo, viime Ifliiantfllna tMftrptaan
tt.ks'. "flowa v U < : v U piilw/>n. . T u k i i ö l j n f t S ^ »'
Ranskan tuonti ja vienti.
Ranskan tullitilasto osoittaa,
että tuonti ensimmäisten viiden
kuukauden aikana tänä vuonna'^
nousi 20,750,000 tonniin, arvol­taan
12,131 milj. frangia, joten
lisäys on v.n 1922 vastaavaan
aikaan verrattuna 635,000 ton­nia
eli 3,347 milj. frangia. Vien
ti kohosi 9,600,000 tonniin arvol
ko länsipohjoisosa maakuntaa e taan 11,^82 milj. frangiÄ, oaoit
sittää asiansa hallitukselle lar- taen lipäysta v:n 1922 vastaa
vitsematta tehdä M varten VR^n ' .Blkaau verrattima 1,6U
Nova Scotian kaivosmiehet tule­vat
jatkamaan lakkoaan.
4,000 Ca|)e Britonin kaivos-miestä
päätti t^ k. 18 p :n iltana
jatkaa lakkoa vastoin hiilenkai-va.
jien yleisliiton presidentin
John L. Lewis'in määrystä. Mr.
Lewis peruutti piiriunion lupa-
Joutui elinkautiseen vankeuteen
huonon lakimiehen vuoksi.
Missourin kuvernööri Russell
antoi John Watt nimiselle neeke­r
i l le armahduksen elinkautisetsa
vankeudesta syystä että mies oli
joutunut vankeuteen ainoastaan
siksi, ettei palkannut itselleen
hyvää lakimiestä.
Sai sähköiskun aidasta.
Niagara Fallsissav Ont., sai 64-
vuotias Bayard Lundy surmansa
omituisella tavalla viime perjan­taina.
Sähkölanka joka oli pu-kirjan
ja määräsi miehet palaa- donnut maahan oli kosketuksisa
maantyöhön. Hän väitti lakon
olevan; laittoman. Piirin kaisvos-miehet
menivät lakkoon myötä-tuntoisuuden
osoituksena Syd­neyn
lakossa olevia terästyöläi-siä
vastaan. Rauhattomuuksia
on tapahtunut lakon yhteydessä
aitalangan kanssa, johon vanhus
sattui koskemaan, saaden siten
tappavan sähköiskun.
Vakavia metelöitäBx^laufisa.
Puolivirallisen tiedon mukaan,
jossa ilmoitetaan "vakavan poki
ja liittohallituksen sotaväkeä on' keustilanteen^' vallitsevan Bres
lähetetty seutukunnalle järjos-'laussä ja ympäristöllä on kau
tystäylläpitämägn. Nyttemmin* pungissa tapahtunut ^^v
ollaan ankarasti vaatimassa so-l mellakoita, Satoja vangitseml
Delorme-juttu tulee uudelleen
esille.
Valamiehistö ei päässyt yksi­mielisyy
teen Adeiar Delormeu :
jutus5>a. jota syytetään veljensä
Raoul Delormen murhasta, ja
sen vuoksi hajotettiin, mikä tar­koittaa,
että asia tulee taas ko-"~
konaisuudessaan uudelleen käsi- .
teltäväksi. Raoul Delorme sur­mattiin
t a mm i k. G p. 1922 j a seu-raavana
päivänä löydettiin ruu­mis
eräästä Montrealin esikau­pungista.
Murhatun veli. joka
oli katolilainen papi»i. lupasi 10,r
000 palkinnon m u r h a a j a n kiin­niottajalle,
mutta kuolemansyi­den
tutkinnossa ilmeni siksi epä-uuloa
iherättäviä asianhaaroja
häntä' vastaan, että hän itse van­gittiin
ja as«tettiin syytteeseen.
Ksäk. 30 p. julisti oikeus hänet
milenvikaiseksi, joten rikossyy-tös
el ollenkaan joutunut tutkit­tavaksi
/ja s.vytetty joutui Beau-portin
mielivikaisten hoitolaan.
T ä ä l l ä n i e l k e i n vuoden oltuaan
todisti sairaalan ylilääkäri hänet
toukok. 23 p. 1023 järjellään,- o-levaksi
ja kesäk. 20 päivä alkoi
joikeuden käynti häntä vastaan.
Kahden valamiehistä pitäessä
häntä syyftömänä 4a toisten
sy.vllisenä ei päästy lain vaati­maan
yksimieliseen päätökseen
ja niin täytyi valamiehistö hajot
taa ja juttu on alettava taas,
uuden valamiehistön ja uuden
tuomarin istuessa, ihan alusta.,
matkoja föaakiltman pHHkaupHn
kiimTovontoon iruten tiihän asti.
mill, )ftnnia ril 8,59(1 tflilj. tm*
taväen poifitamistft H ainoastaan
lakknlaiftten, vaaii my«8 piirin
virkÄiliiain ja vH^stHn talioUa,
ala on tohty ja «seita tnet^lolhin
aa.
50,000 harv&stimiestä
sattota,an tarvittavan Canadan
lännelle viljankorjuuseen. Sato
kypTO nopeaan ja rantatiet te-h^
vU ripi^iiHti vaUnUtukaia vil^
janknlettti^ta vartan.