Canadan uutiset, June 3, 1920

              m
M l .
Vh mm mm mm mmm.
CANADAN.titJ-TISET, PORT ARTHUR, Ö^T., CAirADA', Torstaina, Kekk.^S p. 1920 %i NUMERO 23
CANADAN UUTISET laään. Siten .voi hän sitä vaikut-taa
.toisissakin, sillä "iloinen ja
puhdas- * ja lämminsydäininen
henkilö yäikuttaa yinpäristöönsä
Jiiiin aurinko, säteillen elc^
Yaloa ja lämpöä. \ ^< ^
suomalainen eanomalehU Can&dafiBa,
llmestyx jokaiBena Torstaina.
Kustantaja .
I The Canada News PubllsolnoCoi
Brick J; ^orte/Xlikkeenhoitaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko Tuodelta,
$1.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 eentUä 3 kuukaudelta Ja
25 senttiä kiiukaudelta .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo­delta.
i{ 8 ^11*®!
ILMOITUSHINNAT:.
40 senttiä palstatuumalta kerran ju-laisturia.
Pitempiaikaisille llmoitukall.
le kohtuullinen alennus. Halutaantle'
to- ja nimenmuuttoilittotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00: kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avibliitto- ja kihlaua-llmoi.
tukset $2.00 kerta. Kuolonilmoltukset
$2.00, muistovärsyUä $2.25. Syntymä­ilmoitukset
$1.50. AvioerollmoitukBet
$2.00. '® '^•^•jai-
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kerays-luettelot,
luento-ilmoitujsset y. m. 25
Benttiä tuumalta.
Uutisien joukkoon aijotuistä ilmoi-luksista
peritään 10 sejnttiä nviltä.
Pienimmänkm ilmoituksen hinta on
50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
cl hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset iiaoitukset, $l.op tuu
malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl
laukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, ' 1 Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde tnainittava.
Osoitemuutoksesta t\|lee ilmoittaa
1 ehden konttoriin sekä vanha e t tä uuai
osoite. 1
CANADAN UUTISET
(The danada New8)
The -Finnish N6wspaper in Ganada.
Publlshed every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
: Eriok J. Korte, Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont,
CANADAN UUTISET
is velcomed and read in every Finnish
home in the Dominion. It is the only
dircct.advertising medium for those
manufaoturers and merchants who
wish to create and build a profitable
and pernjanent demand for their prod-uctft
and merchandise by the large and
ever-Erowing Finnish population resid-ing
l a Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results.
Advertising rates 40c. per inch^
Political advs. $1.00 per inch. :
Adveriisements must neach our Of­fice
Wednesday neon to appear on
Thiivsday's issue.
Subscription price in Canada $2.00
per year, ; United States and other
countries $2.50 per year in advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve the Tdeals and
sacred tradltions of thls, öur adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laWs and Inspire othera to
rpspect and obey them:| To strive
unceasingry to quicker the pubMc's
scnse ofcivic duty: In ali ways to aid
In making this country greater and
better than N/e foiind it.
Kauppadepartcm<3ntiii selos-tuksessa
Canadan sokeriteollisuu­desta
sanotaan, että V. 1948 Ikäy-:
tettiiu sokerin valniistuksecn
täällä 204,017 tonnia sokerijuu-rikkaitai
Juurikkaat maksoivat
tehtaisiin tuotuna $2,593,715, eli
$12.22 tonni.
V. 1918 oli Canadassa; 18,000
eekkeriä sokeri juurikas-vii jelyk-se.
ssä. Sato, oli noin 10 tomiia
eekkeriltä ja liiiita minkä maan­viljelijä
sai $10.25 tonnilta. iV.
1919 oli, eekkeriinäärä sokei'ijuu-rikasviljelyksellä
lisääntynyt 24,-
500 eekkeriksi ja sato. oli keski-määriu
vähän alle 10 tounia eek­keri,
j a liinta oli kohonnut $10.85
tonnilta.
V. 1919 oH sokerin hinta kes­kimäärin
11 senttiä naula, nyky­ään
on iiienon sokerin hinta 23
senttiä, josta .se yhä voi kohota.
»Sokerin .suuri kysyntä, ja se
seikka, että Eurooppa ci vielä
moniin vuosiin kykene tuotta­maan.
Jikimainkaan sellaista so­kerijuurikassatoa,
kuin «e kas­vat
ti ennen sotaa näyttää viittna-vaji
siihen, että .sokerin puute tu­lee
tl 1 n tuin a a n vi eJ ä k a n an aikaa.
lvnroi)an sokerijuurikasta 'ka.s--
vattaneissa'mals.sa on, siläpaitsc
l ap a h t u n u t h uo) VI a tt a "V^ i a, s o k e 1' i - :
tilanteeseen vaikuttavia jnvmtok-sia
sodan jälkeen, Suurten tilo­jen
omistajat kasvattivat taval­lisesti
.sokerijuurikasta suurilla
aloilla. Nyt nuo suuret-maatilat
Venäjällä. Puolassa. Unkari.ssa ja
monissa paikoin Saksassa, ovat
jaetut pienemmiksi tiloiksi ja
pien -viljelijät tavallisesti kasvat-tavatiiiissä
kokonaan toisia tuot­teita.
Heillä ei oie yhtä hyvää
koncisloa ja työkaluja, ja myös­kin
lannoitu.saineet puuttuvat
sielläkin, nu.ssä sokerijuurikasta
viljellään, joten sato entiseen
nähden on vähäinen. Tähän kat­soen
voinee odottaa, että sokeri­juurikkaan
viljelys Canadassa y.
hä tänäkin vuonna lisääntyy.
tenkn tämä sodan seuraus, kuten
monet muutkin sodan rangais­tuksena
tulleet 'korvaamattomat
vauriot, niinkuin ihmishenkien
rnenetys jä kansan sanomattomat
kärsiinykset, ovat sellaisia, että
maa j ^ kansa olisi niistä joutu­nut
ikär^mään ja saanut ne kes­tää
yhtähyvin yksin silloinkn jos
se olisi suoriutunut voitollisena
tästä jättiläiskamppailusta. Luu­lisi
jo sekä Saksan, että muiden­kin
.maiden huomaavan mihin
.johtaa niilitarismi ja miekkojen
hiominen. Saisivat tästä oppia
nekin, jotka kylvävät luokkavi-
Imn kylvöä ja avoimesti pyrkivät
mikämihinkin diktatuuriin väki­valtaisia
keinoja 'käyttämäl lä.
Väkivallalla on . a i n a tuhoisat
seuraukset. , Pysyvää hyötyä nii­tetään
vain rauhallisen työn ja
kehityksen tiellä.
Mexikon vallan'
kumous.
— Maineenune oii mitä ihmiset
meistä ajattelevat, mutta luon.
teemme on mitä Jiunala. j a enke-
1 i t me is t ä t iel ii\'ät, Vo isin sano en
mitä todenteolla oleimjiie.
— Puiden kääntiiminen takas­sa-
saattaa lieden l^imuamaah
kirkkaammin. Tutkimus- tai op-
1 )iai neen v.i uut tam^inen tekee sa-
Jiiaten vä.syneillc aivoille.
Ihmiset jakautuvat kahteen
luokkaan, niilun jotka tekevät
jotakin, .la niiliin jotka eivät itse
tee m tään, juutta aina nurkuvat:
miksi sitä ja sitä ei tehty niäi ja
njij».
— PTiin uneksi illat, Inmtamo-
. v a t ,
Kevähän, ktsäheltehen päivät;
Ja sunr«-t jii^ liälP oli mieles.sä
t.vöt, ' , ' ' .s
Ja aikehet )^lväät, k u i i onni ois
• myöt',
' Vaan toimetta ai,keiks' ne jäivät.
— Se. joka antaa hyvän neu­von,
rakentaa yhde,llä kädellä; se
joka antaa hyvän neuvon ja hy-
•\;än esimerkin, rakentaa molem­min
käsinV niutta se, joka antaa
hyvän nemvon, mutta hulonon esi-merk>
n,* rakentaa kj;llä yhdellä
kädellä, mutta repii ja,hajottaa
toisella. '
m
^ — Syntiä rakastavalle ihmisel-
' le tuntuu synti suloiselta ja ma-
^. kealta kuin hunaja. Hän pitää
sitar hupaj.sena ja'.miell3rttävänä,
niin kauan kuiii sillä ei ole he-delpiiä/
mutta kun, hedelmät tu-
- leeotuvat ja kj^jpsyvät, sitte huo-
• maa hän sen sj^niksi.—Buddha.
•Iloisuudella! »n ihmeellinen
)^^y''• ivtmsLf ja iloisen' ihmisen kes-
|SfÄ>: *ä-vy^s käy yli yinmän-yksen. Sen
^|^<f^;äokÄ tahtoo olla) alituiseen hyö-
Vihan vauriot.
Kukapa o>:aisi laskea maailman
sodan taottaman tuhon. ,Yk.sin
sellainenkin vahinko, mikä on ta^
villi.sesti lr.skettava.ssa senteissii
ja dollare't:sa, oli tässä suurmel-lastuksessa
niin suBnnaton,. niin
1 aa j a j a n ii n k a i k i n p u oi i n e n. et­tä
sellaimuikin laskeminen lähi­mainkaan
käyvällä arvioimisella
on melkein mahdottomuus. Aina
silloin tällöin tekee kuitenkin
yksi ja t()inen milloinmilläkin a-lalia
laskelmia vaurioista ja me­netyksistä,
joihin sota on.syypää;
Joku aika sitte. teki fysiologian
professori Emil Abherhalden Pa-lenin
yliopistossa Saksassa las­ke
i ma n, jonka mukaan hän sa­noo,
että! Saksassa olisi Allosien
1914—18 I välillä syntynyt 2 mil­joonaa:
lasta enemmän, ellei sotaa
olisi ollut. Tämän sodast^a johtu­neen
syntymistapausten vähene­misen
lisäksi kärsi puoli miljoo­naa
lasta ravinnon puutteesta tai
sopimattomasta ravinnosta sodan;
ajalla niin vakavasti, että se uh­kasi
joka viidettä eli noin 100,^
000 lasta kuolemalla.
"Lastemme surkastuneisuus, ja"
heidän kasvamisensa hidastumi­nen,"
sanoo professori, "ei 'enää
herätä aneidän huomiotamme, Ov
lemme siihen niin tottuneet, mut-;
ta Saksassa vieraillut kansallinen
'lääkärien lähetystö arvosteli 12
ATiotiset lapsenune aina kolmea
vuotta nuoremmiksi.''
Huoiiosta ravinnosta kärsinei­den,
tuberkelia sairastavien tai
sille alttiiden lasten kahdeksa-viikkoinen
oleskelu Sveitsissä sai
näissä aikaan 10--12 naulan välil
lä vailitelevan painon lisäyksen,
sanoo, professori.
' Katsottakoonpa sodan seurauk­sia
miltä puolelta hyvänsä, niin
aina täytyy vaan ajattelevan ih^
misen tulla siilien tulokseen,- että
se mitä ^herman aikoinaan läu--
sni j^odästa on ihan paijca^Iaatt^
Kahden miljoonan lapsen mene­tys
Ja satojen tuhansien. k^tulij
aiksi ja surkastimeiksi' joutuihi^;
nen olisi jo yksistään tauhel
rangaistus, ja 'kuitenjcin se^ toc^eli
lisnndessa on vain pieni osa-'siit|:
initä:;Sa|tsankitt:;
JdaJi vuoksi > käreimaän^-.S^
•Suomen yhtyminen kansain­liittoon.
Toukokuun alussa antoi SuOr.
meii hallitus eduskunnalle; e.si-tyksen
kansainliittoasiasta. Esi-ty.
s päättyy ehdotukseen, että e-duskunta
oikeuttaisi hallituksen
ryhtymään tarpeellisiin toimenpi­teisiin
Suomen ottamiseksi ka n-sainlliton
jäseneksi. Asia on lä-
Jictetty ulkoasiainvaliokunnan
valmisteltavaksi; • ja tarkoitukse­na
lienee jouduttaa, sen käsitte-,
lyä niin, että se .saadaan piiätök-seen
ennen eduskunnan hajautu­mista
kesälomalle.
Voimakkaat .syyt puhuvat .sen
pu olest a, ett ä ha 1 Iit uksen a nom a
valtuutus on sille nVvöiinettävä.
Kansainliitto, jonka syntysanat
lausuttiin maailman.sodan loppu­vaiheessa
ja jonka perussoi)imus
liittyy osana Versaillesin rauhan-
;sopinuiksecn,- . on tarkoitusperäl-!
tään kuinmyös yleiseltä raken­teeltaan
jo yleisest tunnettu. Tar­koitushan
on yhdistää 'kaikki si­vistyskansat
yhteiseen liittoon
rauhan sälyttämiseksi ja kansain­välisen
oikeusjärjestyksen va-kiinnuttaniisdvsi.
iiiittoon yhty­vät
valtiot sitoutuvat alistamaan.
malTdollisestisattuvat ke.skinäiset
riitaisuiitensa kansainvälisen kä­sittelyn
alaiseksi, enhenkuntart;
tuvat aseisihi, jota varten pysy­väinen
kansa|nA'^älinen tuomiois­tuin
on perustettava. Niinikään
sitoutuvat liiton jäsenet kunni-oittamaa'n
ja kaikkia ulkoa tule-,
via hyökkäyksiii vastaan ylläpi­tämään
liitoji kaikkien jäsenten
alueellista loukkaamattomuutta
ja valtiollista riippi'imattomuutta;
On selvää, että tällaisen liiton
aikaansaaminen ja sen voimassa
l\ysyttäminen on ennen kaikkea
.l)ientcn uliatussa (isemassa olevi­en
kansojen etujen ja harrastus-
'teii mukainen. Myöskin Suomen
vastikään itsenäistyneen kansan,
ehkäpä vielä .suuremmassa mää­rässä
kuin muiden maiden. Suo­nien
uiaantieteellisestä asemasta,
j o h t u u . r c t t ä Suomen on .kaikhi
jnahdollisin; keinoin, koetettava
turvata riippumattomuuttaan ja
a 1 ue el 1 ist a koske ma ttomuutt a a n
vaaroja( vastaan, jotka tulevai­suudessa
voivat uhata. Niitä vas­taan
on ajois.sa et.sittävä hyvää
,suojaa, ja sitähän kansainliitto
toteutuessaan tarjoaa. Kun Eu-ropan
muut pienet valtiot, sellai­set
kuin Belgia, Hollanti, Sveitsi
ja Skandinavian maat öv^flt^^ liit­toon
yhtyneet, niin sehän puoles-t
aa n ke hoi tt aa Suomea te ke mää n
samoin.
Kieltämättä voidaan liiton pe­russopimusta
vastaan tehdä muis­tutuksia,
jopa varsin painavia-
Ivin. N.'s. ke.sku.svallat ovat t9is-taiseksi
jätetyt, liiton ulkopuolel­le;
Yhdysvallat eivät ole siihen
yhtyneet ja maailmansodassa voi­tolle
päässeet suurvallat ovat
pyrkineet- pidättämään itselleen
ratkaisuvallan tärkeissä asioissa.
Nämä asiat eivät kuitekaan .s^aa;
•Oj31a esteenä Suomen yhtymiselle
liittoon, sillä Suom.en' kieltäyty-.
minen - ei mitenkään asioita pa­rahtaisi
ja* odotettavissa on, että
tulevaisuudessa monet epäkohdat
voidaan saada korjatuiksi. KieL
täytyminen vahingoittaisi yksih-omaan
-Suomea itseä, jätteen
maan ulkopuolella olevan eristet­tyyn,'
vaaranalaiseen asemaan.
, Käsityksemme mukaan tulisi
siis Öuomeö pyrkiä kansainliit­toon
jäseneksi, ja olisi -hallituk­sen,,--
, valtiolliseen tilanteeseen
Itatsoeii, viivyttelemättä t^iiiyt^
Garranza^ jonka kuolemasta
uutiset viime viikolla kertoivat;
bli Diazin jälkeen kolmas väki-
Valtai.sesti hallitusistuimolta ku-
'kistettu presidentti Mex.sikos.saV
Näyttää siltä Icuin Meksikol la- ei
olisi inuuta keinoa päästä .presi­denteistään
kuin vallankiimous,
eikä mitään valintamahdollis\Mit-ta
muuta kun hyväksyä vallanku­mousta
johtanut sotapäällikkö
uudeksi ]u*e.sidentikseen. Tämän
mukaan tulisi -siis kenraali Ohre-gon
kukistetiui Carranzan sijalle.
T u 1 ee k o ^ l e xi k o n u u s i • p r es i de n t -
ti olemaan entistä parempi, -tus­kin
ktvkaan uskaltaa lähteä arve­lemaan.
Carranzan hallitusta ei­vät
Englanti ja Ranska koskaan
hyväk,syneet, sillä lukuuuotta-inatta
sitä, että Can-anza oli sak­sata
ismielinen ja koetti vahingoit­taa
1 ii tt ola i,sia ja hidastaa heidiin
sodankäyntiään yrittämällä ta­kavarikoida
öljylähteet, joista
brittiläiset sotalaivat saivat suu-rim
UI an osan; pol 1;toaijieosta a n, o-:
li ('arranzan u 1 komaa politilkka
nibill e sa 11 ge u e p iimielu inen, sy y s -
tä-cttä hän kieltäytyi maksamas-tii
M ex ikon ui komaisia A'elkoja i
Tällä ei kuitenkan ole mitään
yhteyttä (;arranzan kukistumisen
kanssav vaan vaikuttivat siihen
aivan toiset, kokonaan sisäiset
syyt, sillä (.•arranzaii ulkomaa-politiikka
oli näiltävästimexiko-:
laisille luieluiuen.
M e x i k o on niin kanan ollut e-päjäi-
jestyksen ja vallattomuuden
alaisena, . että kansa nähtä vä.sti
on siihen väsynyt, ja Carranzan
kukistumiseen oli syynä hiinen
kykenemättömyytensä palautt a-niaan
Jainmukaista jäi'j(?stystä-
.s a ma te n k 11 in mo nien m u i d e nk i n
vaalilupausten . täyttämisen lai­minlyöminen,
jotka antoivat ai­hetta
vall aii ku iho ukselle. ra a ape -
rää valmistaneeseen tyytymättp-myyteen.
Ennen julkiseen elämään; anta­utumistaan
oli Carranza rikas
maanomistaja. Vaikkakaao hän
ei ' kuulunut Diazin puolueeseen
oli hän tämän vanhan diklaallO'
rin hallitessa kotivaltionsa Coa-hulian
kuvernöörinä.^ Hiin oli
suosiollinen Maderalle .siinä kapii-nassa,
joka kukisti Diazin, ja liäii
oli jonkun aikaa Maderon sota-mhiisterinä.
Kun Madcro sittem­min
.sai salamufhaajan käden:
kautta surmansa ja Huerta otti
hallituksen käsiinsä, rupesi Car:
ra nsa vn 11 anku mou ksen j oli 1 oo n.
Tässä oli hänen apunaan Villa,
vallankumouksen huomiota he­rättänein
henkilö, ja kunlluerla"
lopuksi oli pakotettu, pakene­maan
maasta, julisti Carranza
Villan suostunuvksclla, jolla oli
ainakin sen verran älVä, että
huomasi olevan.sa liian sivisty­mätön
/ noustakseen maan presi­dentiksi,
- itsensä perustuslaillisen
puolueen en.simmäiseksi päälli­köksi
ja hallitsi tällä nimellä kak
si vuott^. Perustuslakia, joka
Huertaa vastaan nousseen kapi-:
nau aikana, oli muodostettu, ja
m ää.j'ä si e t tä va alit oli pide tt ä vä,
ja että Carranza siihen mennessä
olisi väliaikaisena presidenttinä,
kiersi hän sillä tekosyyllä, 'että
m aa o li vaali en pi t ä mis tä va i-te n
liiian sekasortoisessa tilassa, iMvö-hemmin,
v. 1917. valittiin Car­ranza
varsinaisesti presidentiksi,
mutta hänen presidenttinä oloai-kansa
oli ainakin yhtä vaikea
kuin päällikkönä, vhallitsemisai-kaus^
kin. Suurimpana vaikeuk­sien
tekijänä oli hänellä Villa,
jonka kanssa hän riitaantui pian
Huertan kukistumisen -jälkeen..
Tämän jälkeen kieltäytyi Villa
tunnustamasta Carranzan halli­tusta,
ja-.on aina pitänyt osan
Mexikoa Wpinassa häntä vas­taan.
Villa piankin huomasi, et­tä
hän ei voinut syöstä Carran-zaa
vallasta yhtä helposti kuin
•Huertan, . ja hän juonitteli, saa-:
dakseen Yhdysvallat' seka utu-maan
^lexikon kalissa sotaan
saadakseen siten aikaan Carran­zan
kukistumisen. Villan menet­tely
yksinkertaisesti oli sellainen,
että hän hyökkäsi rosvojoukkonsa
kanssa johonkin Amerikan puo-:
leiseen rajakaupunkiin, teki siel-l
•ia joitakin kepposia, ja paLkeni;
vuoristoon ennenkun Amerikan
.^tilaat elitivät paikalle: Ameri­kka
luonnollisesti' vaati korvausta
Nykyinen kurssimme
Rahanlähetyksille Siioipeen
Postin kautta ja Sähköteitse on
]\1 yös luyymiuc jiaiiRki-osoituksia (shekkejä) markoissa yllä-niainilun
kui-ssiii jälkeen ja erikoisia, koliiieu prosentin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka. Suomessa lu­nastetaan
siellii voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postiu kautta on 35c. sutiimilta
alle $20.00; sitä siuireminilta summilta mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta smmuilta.
'Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos. ;sähkösano-malähetystä
ei erikoisesti pyydetä. j
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja Jiitiettäjän osoit­teilla
varustettuin4 osoitteella:
POREIGJST DEPARTiMENT
HANCOCK, MICH.
Perustettu vuonna iS74. .Varat yli ^31000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees­sämme.
Mexikolta ja .syyllisten rankaise­mista.
'^•Carranza teki turhia yri-lyksiä
Villan vangitsemiseksi,
mutta, täytyi.lopuksikin ilmoit­taa;
että. hän ei kyennyt .sitä te­kemään.
Yhdysvalloissa on ollut
aina lienkilöitä. jotlva eräiden e-tu
jcnsa vuoksi oiisiva t haliinn ee 1
sotaa :Mexikon .kaiis.sa. . ja. sen
liittämistä Yhdysvaltoihin ja näi­den,
kannalla.olevat sanomaleh-
(l et kii y tt i v ii t aina t^i 11 ai s 1 a t i la i -
suutta toitottaak.--een. Jiiiten Yh­dysvaltojen,
luin kerran (.'aj'ran-za
oi kyennyt pitämään maas­saan
' jii r j est y stii ei k ä iv an ka iso­maan;
Villaa, olisi tarttuva asiaan
ja Otettava Mexiko vai tansa a lie.
Tiima'suut Utti ylpeää ja ilseiniis
t i i . (Ja r r a n z a a j a . hän va s ta s i 11 i i -
maavasti, ameiikalaisia vihaavi-ou,
m e X i k O i a is t e n. i 11 as t u k se k s i j; i
mieliliyväk.si. .jos Villa vritti
saada sotaa ^lexikoii Ja Yhdys-
A'altojen välille, pani pL'(\si(lenl 11
AVilsoii taas kaikkensa sodan
välttämiseksi, ja Carranza, jolca
hyvin 1 iesi ettii sodan syttyininen
merkitsisi hänen A-allasta kukis­tumistaan
varoi myöskin mene­mästä
liian pitkälle. i\iolempien
hallitusten välillä vaihdettiin u-seita
nootteja ja asia jätettiin
siihen, kunnes Villa taas; uudisti
kepposensa, jolloin sama pilanäy.
telmä, sillä 'sellaista se melkein
oli. myö.skin uudistui. : Kärjisty-neimmiilään
olivat Amerikan ja
jMexikon välit v. 1916, jolloin
Villan joukot. hyökkäsivät Co-^
lumbuseen ja useita Yhdysval­tain
siviili- ja sotilaslienkiiöitä
sai surinan.sa. Pershing määrät­tiin
silloin tunkeutumaan Mexi-koon
Villaa kiinniottamaan. Car­ranza
halusi tietää miten syvälle
maahan amerikalaiset aikoivat
tunkeutua ja taaskin hetkisen
kirjevaihdon jälkeen molempien
maiden iiallitusteii välillä, ameri­kalaiset
joukot tuotiin pois Mexi.
kosta j a Villa säilytti itsensä. Tä-m'än
kirjevaihdon aikaiia «kuiten-
Iviu näytti yhteen aikaan siltä,
että sota oli välttämätön, olipa
jo oik(|a kahakkakin jNlexikon ja
Ameri ka n j ou k to j en väl 11 ä, mut­ina
Carranza ku it enkin silloinkin'
myöntyi Icirjoittamaan sopimuk­seen
ja enemmät vihollisliudet
vältettiin. ICun setä Samuli sit­ten
yhtyi' maailman sotaan ja sa-toja
tuhansia miehiä oli Califorr
nian ja Uuden Mexicon" harjoi­tusleireillä,
vaikutti se {Villaan
ja Garranzaankin, n^iin e t tä nämä
eivät \uskaltaneet' ryhtyä; inihin-kään
häiriöUiin.; on Carran­zan
hallitus kuitenkin kukistu­nut
ilman Yhdysvaltojen täi muii
dehkään i
Kommunistinen puolue
. Se sei kk a, ,ett ä. kom i n u »i s t i n e n
puolue Suomessa tänä vuonna
vietti V"appuaat/ erikseen, sosialis-
1: e is 1 a . o n. t a \- a 11 a a n . a i ka a k 11 \ .a a -
va Ilmiö. • Vei-rattain lyhyes.sä' a-'
jassa 011 tuo' iiii 1 loiii : va,s(?m misto-
•sos i; i list ie n.' lu i 1 lo iii . IvO minun is ti-
(•11 nimellä esiiutynVt ryhmäkun­ta,
jonka Venäjälle-paenneet suo­nia
laiset . kapinoitsijat toista,
vuotta siellä venäläiseen neuvos-
.1 O l l i ai liin " i^uolucekjii perusi ivät,
k i (e ,N' t y n y t s e U - ä p i i / • t < M s e i n m ä k s i
j a e r i.Iv s e n (! s i i n ty \' ä k s i . i.).i i o I u -
miöiiihän on
akin maissa.
munif-jtinen liike vain tietopuoli-sesti
\^ieisiä oppejaan, levittelee,
lainvalslaisiin toimiin ryhtyinät-tä,
011 ylee-nsä huomattu 'parhaak­si,
että yhteiskunta taistelee sitä, ,
vastaan: pyrkiinällä. tai'k()ituksen-mukaisten,,
olojen parannusten
kautta riistämään .silfä po'is'1ai- :
Jioitusi)'oh.fan.>" ]\Ui'tta' niissä liike
ryhtyy t väkivaltaisiin tekoihin,
siellä on yhteiskunnan kaikella
tarmolla noustava sitä vastaan. . "
Su omessa, on kommunistinen
1 iike, iiiilitiiviisti venäläisten • vat­ja
vena la is-aluu
pitäen
eeksi. Samanlaista.
1'a|>iilitu.iint niuis^
Saksassa, Skandinavia,ssa y. ni.,-
mi.s.sii sosialidemokraMtei.sta . on
lolieiiiiat: .spartakistien^ vasemmis-j
ola isien tai kommunistien ii im el­ia
k u l k e v i a i-yliijiiä. jotka -ovat
liyliinn('(>t sosialistien |iaiiament-taariset
taislelukeinot ja raken-t
ava t pol it i ikkansa yä kiva 11 f^isiin
kumouskeinoihin-. Suomen kom-munkstit^
ovat tiettävästi yhtey­d
e s s ä näiden kanssa.
: . lyintta lähinnäon heillä kum-\
minkin kosketuksia Venäjälle,
j o s t a 11 ei d ii n li ik' e t tä ä n S uo m ess a
ilmeisesti johdetaankin, ja esiin­tyy
juuri tiissä kieltämättä Suo­men
kom munistisen liikkeen ar-veluitavin;
puoli. Venäjän bol-:
shevikeilla ja varsinkin siellä ole­villa
suomalaisilla .kommunistqil-^
la on Suomeen nähden erikoiset
tarkoituspei'änsä. He eivät aino­astaan
pyri väkivaltaisesti IvU-moamaan
täällä: voimassaolevaa
yhteiskunnallista järjestystä, mi­kä
kaikssa maissa on kommunis­tien
tarkoitusperänä, vaan on
heillä ilmeisesti samalla tarkoi-tuksjena
venäläisten avulla yrit­tää
/aikaansaada aseellista valloi­tusta^
Suomessa ja veristä kostoa
V. ;1918 karsimansa tappion joh­dosta.
Tähän viittaavat monet
koramiuiistisen liikkeen Suomes­sa
näyttäytyneet oireet.
Miteii ou suhtauduttava Hik--
keeseen, joka hyläten läkipohjai-set,
parlamenttaariset taistelukei--
not; ilmoittaa turvautuvansa vä­kivaltaiseen
kumoukseen fja jon­ka;
koko toiminta tarkoittaa Idi-hoit^
ii^ta tällaisen komouksen val­mistamiseen
lakkojen ja levotto-muuk.
sieu kautta, se on kysymys^
jok$. nykyisin ^^aikkialla Euro.,
passa on aiheuttanut mitä valkar
vinta harkintaa ja,siellä t^aällä jo
äärii|iinäisen oikeistoiij tahY)lta
^luistelujen . [lolijalla
\t-en rahaiii avulla,
kohdistanut toimintan.sa terroris­tisiin
y. m. väkivaltaisiin tekoi-hin.
Tietenkin on tarkemmin sel­vittämättä,
mtssii. määrin ja"mil-:
lii tavoin tapaukset sellaiset kuin
Vasikkasaaren räjähdys, ilmisaa-fiut
suun n i teli u t tai toimeenpan-n
u t .111 u lii a y r i t y k.set —^ t u o i-ei n
s e 11 a i ne n t a p a u s k e r ro taan Ti k-
' k u r i 1 a s ta, j os sa po m m i 11 a y r i t e t -
tiin murha ta suojeluskunna n pa i-kiillispäällikkö
— •, eräät rajalla
esiintyneet iimiöt jne. ovat yhte­ydessä
sen- kominiinisti.sen liik-k
e en k a n ssa, joka t yö vii en k o k o-uksissa
on moittinut, pariament-taarista
.^'osialidemokratiaa ja sii­tä
nyt erillisiksi järje.^-Möiksi^ ir-roittautunut.
rSen pahem|)i • tai­taa
^monellakin tuohon '-'äkki-jyrkkääui
f . vallankumoukseni:
saji suuntaa n iiittyneellii mainit­tu
seikka olla epäselvänä. ]\lutta
että saarnattu oppi vie terroris­tisiin
tekoihin ja rikoksiin, se on
ilmiselvää, jä on noitS< tekoja tai
il init ulleita, suunni tel m ia e pä i 1 e-,
mätiä i)idettävä kommunistinen
kylvön hedelminä. .
S|ingen vakavia ovat-siis. var-sinkin
huomioon ottaen että tuol­la
e piipa r lam en 11 a a lise 11 a * . ko n i-munistisella
liikkeellä on muuta­missa
osissa Suomea laajaa kan^ ;
natusta' työväen joukossa, tässä
ko.sketellut ilmiöt. Millä tavoin
niitä vastaan nuoressa t asa va lias­samme
on tehokkaimmin taistel­tava,
se on kyysmys, johon tässä,
yhteydessä ei ole tilaisuus laa­jemmin
syventyä. Toteemme vain
että; kommunistinen puolue Suo­messa
nyt on sentistä selvemmin"
j a ikäänkuin virallisesti astunut
nä.yttäinölle . itsenäisenä liikkee­nä,
jota ei ole 'enää «kohdeltava
sosialistisen puolueen jjonkinlai­sena
epäselvänä kasvannaisena,
vaan arvosteltava ja käsiteltävä
omia tarkoitusperiään/ tavoittele^
.vana ja oihia keinojaan käyttä­vänä
liikkeenä. Käsitteiden' sd-vehtyessä
täs^tä sekä kommunisti-m
m m M m M m m m m M m m ••mm BEST COPY AVAaABLB
IjSif