1922-12-19-04 |
Previous | 4 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu TllstaJEaa, joulua, 19 p, ~ Taesday» Dee. 10. VAPAUS Caasdan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-tyy Sttibnryssa, fint, joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PURO. Vastaava toimittaja. V A P A U S (Liberty) The only organ of Finnish Worker8 ip Canada. Pub-ifibed in Sudbury. Ont., every Toesday, Tfaursday and Bftturday. , . Advertising rates 40c per col, inch. Minimum charge Sor single insertion 75c. Discount on standing advertls» ©ent. The Vapaus is the best advertising medium among Hie Finnish People in Canada. Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. @l.EO ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5.50, puoli vk. $iM ja kolme kk. $1.75. Tilauksia, Joita ei seuraa raha, ei tulla lähetlämään, gfsitsi asiamiesten joillg on takagkset. Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c. Jialstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista, öiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta j ^ 50c. lisää Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. Berta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, P-OO kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lataantieto- ja osoteilmotukset 50c. Ikerta, $1.00 kolmekertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-icana. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, tome St,, Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont. ' • — •' — Beglstered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. r vänä vieHää. niin viettäkäämme sitä juuri aivan päinvastaisessa tarkoituksessa kuin porvaristo. Kun nimittäin porvaristo kirkkonsa, kirjallisuutensa, sano-malehtiensä, puhujiensa ja kaikkien laitostensa kautta pyrkii käyttämään tuota vuosisatain juhlatunnelmaa erikoisesti kylvääkseen herkkiin kansanlasten mieliin entistä lujempaan uskonnollisia valeita, tehkäämme me tietoiset työläiset järjestojemme, ° niiden laitosten, kirjallisuuden, sanomalehtien ja ^uhujaim-me kautta kaikkemme, repiäkserame hajalle porva^ riston pimitys ja luodaksemme tilalle tietoisuuden kirkasta valoa. Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää, olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. Joulu Vanhat, vuosisataiset kristinuskon juurruttamat traditsionit ovat yhä vieläkin niin voimakkaat, että olemme pakoitetut näin työväenlehden joulunumeros-eakin niistä erikoisesti kirjoittamaan. , Koko kristitty mailma ja sen mukana, voipa sanoa suurin osa maailmaa, juhlii joulua «vapahtajansa», Jeesuksen Kristuksen, syntymäjuhlana, ollen tämä kristittyjen suurin juhla. Ja kristinuskon henkistä holhousta tässä suhteessa kunnioittaa koko porvarillinen mailma, sillä pe tarvitsee uskontoa, tarvitsee kirkon apua pitääkseen suuria kansajoukkoja pimeyden ja tietämättömyyden kahleissa, jotta niitä voitaisiin paremmin vallita ja hallita. Laajat, tavattoman suuret kansajoukot omaavat vielä tänä päivänä kristinuskon opetukset ja sen antaman mailmankat-fiornuksen epäilemättä kaikella vilpittömyydellä, vie; läpä syvällä hartaudella, jdhtuen siitä puutteellisesta valistuksfesta minkä porvarillinen yhteiskunta heille näissä asioissa antaa. Porvaristoluokan suurelle osalle sitävastoin on kristinusko osittain muotoasia, mutta ennen kaikkea etukysyniys. - Uskonnollisten oppien avulla, kristinuskon helvetin pelotuksella ja taivaan autuuden lupauksilla voidaan helposti pitää kansan alemmat kerrokset nöyränä, alistuvana riistolle, ! sorrolle ja orjuutukselle alttiina joukkona, sillä opet-taahan kristinusko, että vallassaolevia vastaan kapi- , noiminen on synti, rikkauksien haluaminen niinikään, jotka kai'kki synnit- isä jumala kiivaudessaan rankaisee, panemana helvettiin synnintekijät. Rikkaille sitävastoin kristinusko antaa oikeuden rikkaubiipsa, .opettae|i, että «jumala on kullekin säätänyt osansa». Näiii ollen on kristinusko rikkaille ja vallassaolijoil- !e kaikin puolin edullinen ase. Joulujuhlaakin pitää porvarillinen yhteiskunta juhlana, jolloin juurrutetaan entistä syvemmälle kris-tlnudcon nyt jo suuresti horjuvia oppeja- Mutta myöskin siksi, että se ösottautuu otolliseksi markki-naajnksi, jolloin köyhänkin kansan ostohimoa voidaan kiihoittaa, jouluvarustelujen, joululahjojen ja kaiken sellaisen nimissä. Suomalainen työväestö, joka on suuressa määrin vapautunut kaikenlaisesta uskonnollisesta humpuukis Sa, ilmeisesti on monta kertaa taipuvainen unohtamaan, kuinka tavattoman syvälle juurtunut uskonto •tämänkin maan työväestön keskuudessa on. Mutta •eipä itse neikään työläiset jotka jo antavat palttua •porvarimailman Uskonnolliselle petokselle ja humpuu kille, ole vapautuneet vanhoista joulujuhlatraditsio-neista. Vuosisatain juurruttamat tavat ovat niin syvälle tunkeutuneet. Materialistinen historiankäsitys, joka perustuu tieteellisiin tosiasioihin ja sen mukaisen ajattelun kehittämään mailmankatsomukseen, kumoo kaikki uskonnolliset ja puoluskonnolliset tarut jonkun merk-fciihmisen (jumalan pojan) Jeesuksen Kristuksen syn tymisestä. Niimpä, sikäli kuin todellista Juudan kansan historiaa tutkitaan niiltä ajoilta, ei tässä historiassa tunneta sellaisen miehen syntymää- enempi kuin eläraisvaiheitakaan- Joten (kaikki tämä on Raamatun kirjoitlajain silkkaa keksintöä alusta loppuun saakka. , Käsittäen kristinuskon tavattoman suuren merkityksen ja mitenkä -porvaristo uskonnon avulfa pitää työväenluokkaa pimeydessä, orjuuttaa ja riistää sitä kirkon ja kaikkien uskonnollisten pimittäjäin avustamana, on vallankumouksellisen työväenliikkeen yhte; nä täffkeimpänä tehtävänä vieläkin kitkeä työläisistä pois sitä turmiollista oppia, mitä kirkko ja uskonnolliset laitokset yleensä kansan syviin riveihin pyrkivät istuttamaan ja niiden keskuudessa ylläpitämään. Parhain toimenpide tässä suhteessa on tietoisuuden le-vittämmen. Tietoisuus mailmankaikkeuden synnyn ja sen jatkuvan kehjtyksen laeista, kuin myöskin tietoisuus taloudellisen ja yhteiskunnallisen elämän laeista j a laitoksista. Tämä tietoisuus ainoastaan kykenee pois kitkemään, leveistä kansanjoukoista uskonnollisen pimityksen harhakuvat. Ja vasta niistä täysin vapauduttuaan työläisistä tulee luotettavia, hoiijumat-tomia oman luokkansa vapauden puolesta taistelijoita. Jo9 siis joulua täytyy vanhojen tapalakien mukaan järjestyneiden työläistenkin erikoisena juhlapa!- Valon aika koittaa kerran Joiun aattopäivinä päättyy vuoden pimein aika. Päivät alkavat vähitellen pidetä ja uusi valoisampi vuodenaika koittaa jälleen. Tästä johtuneena ovatkin esi-isämme, ennenkuin kristinusko on ehtinyt heidän luonnollisia vaistojaan ja tapojaan turmella, viettäneet kristittyjen joulujuhlan siasta valon juhlaa. He ovat iloinneet ja riemuinneet kaikella luonnon kansojen pilaantumattomalla ilolla valon ajan jälleen koittamisesta. Ja ompa hyvinkin ilmeistä ja luonnollista, että historia tulee tässä suhteessa kertaamaan itsensä, niin ,että joulujuhlaa tullaan viettämään, niin pian kuin ih- (miskunta vapautuu kristinuskon juurruttamasta taikauskosta ja turmeluksesta, taas jälleen valon juhlana, , Voisivatpa jo nyt viettää joulua valon juhlana ne, jotka ovat^ vapaita uskonnollisesta pimeydestä ja ta-palaeista- Mutta kaikessa tapauksessa juhlailo ei voi olla täydellistä niin kauan kuin yhteiskunnallinen pimeys levittää yhä synkän, raskaan vaippansa ihmiskunnan suuren enemmistön ylitse. Kapitalistisen järjestelmän pimeydenj sorron ja orjuutuksen alainen ihmiskunta "ei voi juhlia. Sitä painaa liian raskaasti vuosisatainen orjantaakka. Se ei kykene näkemään lähestyvää valoa. Se ei kykene saamaan juhlatunne! maa. Vasta kun yhteiskunnallinen pimeys ja kapita listisen' järjestelmän nostattama myrkyllinen usva on poistunut, koittaa todellinen valon aika. Ja vasta sil oin voidaan ja suurilla kansajoukoilla on todellinen syy juhlia valon juhlaa, valon ajan koittoa. Ja tämä valon aika koittaa kerran. Vanhan jär jestelmän seinämien halkeilemisien lomista jo tuikkii valoa sieltä ja täältä. Ja tämä valo, vaikkakin ensin vuosisatoja pimeydessä eläville orjille häikäisevää, on kuitenkin rohkaisevaa, elähyttävää ja innostavaa Sen kerran htromattuaan, siitä nautittuaan, he halua vat tätä valoa enempi ja enempi. Saadakseen sitä, tulevat he kerran murtamaan .kapitalistisen järjestel män y)iä lahommaksi käyvät, alidistavat ja valoa ehkäisevät seinämät kokonaan murskaksi. Silloin koittaa myöskin yhteiskunnallisen valon aika. Päättyy vuosituhansia' kestävä pimeys. Ja tä mä valo tuo muassaan vapauden. Silloin juhlitaan valon aikaa, mikä ei tule enään milloinkaan päätty mään. Joulu ja porvarillinen armeliaisuus Miljoonat kurjuuteen, nälkään ja nääntymykseen syössyt riistäjäluokka tahtoo joulun aikana käydä hyvästä kristitystä- Siksi sen kaikennimiset «armeli-aisuus »i-yhdistykset keräävät köylhille, yhtei^nnan osattomille joululahjoja. Ja kilvan Vientävät herrat riistäjät heittämään muutaman penningin riistämi-ensä kurjimusten vatsan täyttämiseksi jouluaterialla. Laitakaupungin likapesissä, kurjalistohÖkkeleissä ympäri vuotta nääntyville jaetaan lierrain joulualmuja. Porvarilehdet puhuvat ylistelövästi «jalomielisistä» lahjoittajista, jotka «eivät unohda köyl^iä», vaikka ovatkin rikkaita ja ylhäisiä,. Koko manööveri pannaankin toimeen, ei porvarien ibmisystävyydestä, sitä ei heillä ole, ehkä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, vaan yläluokan ylistämiseksi ja ajattelukyvyttömien työläismassojen pettämiseksi ja pimittämiseksi. Ja kieltämättä työväenluokan heräämättömissä ja alhaisimmalla kehitysasteella olevissa joukoissa on vielä suuret joukot, joiden mahdollisesti heräävä tyytymättömyys voidaan ehkäistä puhkeamasta pitkiksi aikoja yhdellä ainoalla almulla. Ja tähän juuri tähtää porvarien joulualmut ja niiden yhteydessä harjoitettava viekas propaganda. Totta puhuen ajattelin aina ennen Suomen työväenluokan kohtalonvuotta, että liikaa tässä tulee puhuneeksi: ei ole omistava luokka niin raaka ja törkeä kuin mitä olemme tulleet liikainnossa sanoneeksi. Välistä kyllä sattui yhtä ja tpis^, joka oli omiaan osoittamaan, että se oli rappeutumiskaudessaan ja sen takia valmis mihin ikänä hyvänsä. Mutta sittenkin: eikö joka tapauksessa ollut kysymys yksityisistä iljniöis-tä, joista ei voinut saattaa edes vastaukseen koko luo'kkaa? Vaikea oli sulattaa sellaistakin, että työtätekevän kansan annettiin nähdä niin kauheata nälkää, kun kuitenkin ei ollut sellaista elintarvepuutetta kuin väitettiin. Kun niitä elintarpeita, viljaa, voita ja juustoa ilmestyi heti 'kohta sen jälkeen, kun työläiset oli nujerrettu niin ylÖttSmäs-ti. Valkoisen armeijan muonitus ei kohdannut mitään vaikeuksia, mutta vain muutamia viikkoja sitten ei työnarmeijalla ollut tuskin mitään suuhun pantavaa. Ja i l - mestyihän niitä ravintoaineita aikaisemminkin milloin vain rohjettiin kätkäjö pöyhiä, Loimaalta niitä lähti kymmenin ja sadoin kuormin liikkeelle Turkua kohti heti kohta, kun viljanhautojat — tosin kyllä lait-tomakti — pakotettiin maksua vastaan luovuttamaan viljansa 'nälkäisten käytettäväksi. Eikä se As-trömin valjastehtaalläkaan tehty löytö ollut kauneudella pilattu: useita satoja säkkejä jauhoja piilossa kaikkein pahimman elintarvepulan aikana. Tosin tehtaan omistajalla — tai omistaljilla —- oli hänen kannaltaan varsin tyydyttävä selitys: jauhot tarvittiin liisteriksi ja liisteri >«ryssäläisiins> satulatilauisiin. Mutta tällainen selitys oli kovin ontuva taholta, niissä -tryssänviha» oli paraikaa kiehumapisteessään ja mistä tuli valkokaartilaisliikkeen. tukipylväitä ilman* että valkoinen jalka yhtään takertui ryssänliisteriin. Vaikka eiväthän ne jalat silloin takertuneet mihinkään, olipa niiden lehden lakkautusta? Seikka on toi."*- arvoinen, 'kysymys on vain lyöläi-flistä, ja ettei ne ole paljonka.-jn väärtejä, siitä saa selvän aukaisemalla minkä tahansa valkoisen san-kariromaanin' taikka runokirjan, jonka tekijän avut on palkittu yleisistä varoista. Mutta kun sivistyttamistoiminta, j suurpiirteinen, "kansan parhaiden johtama kulttuuriliike lainaa muotonsa juoppohullulta, joka pikkuäi-jien kanssa taistellessaan särkee huonekalut, pirstoo ikkunat ja tallaa iodin kaunistukset ja!kain.sa alle, ryhtyy toisin sanoen tolkutto-l maan- hävitystyöhön raastaa ja tahrii, niin ei voi olla muuta kuin ymmällään. Ja sitä enemmän ymmällään, ki^n on "kysymys voitetun omistain pikku> arvojen tuhoamises ta ja raiskaamisesta. 'Näin omin silmin valkaisun jäljet «Kansan Tahdon» huonevstois-sa. Jos sinne olisi taistelun melskeessä viskattu pommi, niin ei JB olisi saanut aikaan tällaista tuhoa. Se olisi vain rikkonut koneita ja. huonekaluja, mutta se ei olisi ottanut "kelloa seinältä ja tarkoituksellisesti iskenyt sitä säpäleiksi, ei konttoorikirjoja kaapeista jä hyllyiltä ja valellut niitä sivu sivulta musteella, ei lyönyt ovia sisään eikä kumonnut joka ainoata kirja-sinkehikköä sulilleen, sillä pahantekijän pommi hutkasee miten sattuu, mutta pahantekijä ihminen — ihmiseläin, kuten Zola sanoisi — herkuttelee siivottomuudellaan, hävittää • ylimalkaan ja täydentää sitten työtään syventymällä erikois-kohtiin. Ja se mitä siellä konttori-ja painohuoneissa lisin, se oli jotakin siivotonta, jotakin, joka tempasi jalat kulttuuritekijäin alta ja istutti heidät omaan soastuflcseensa. Tällaista raakuutta ei voi verrata mihinkään, korkeintaan jakavat sen ne, jotka tulivat jälkeenpäin ja rosvosivat ruumiilta nimen. Ja kuitenkin kaikitenkin: sankarit", jotka tässä olivat ansai,t;semassa mitalia Canada 'doUaris LÄHETYSKUSTANNUKSET» LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30; 50c lähetyks, 530 40; 60c lähetyks. $40—$60; 75c lähet, $60—5100. Yli a dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää Sähkösa; lähetyksille $3.50 lisämaksu. Domi mJAlT"" "»»^^älityksiä vastaan A. T. Hill. 957 Bro. Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. BOX 69. SUDBURY. ON Pilettilittke tehtävä J , V. Kannaoton nimessä. alle kasaantunut tahraa sitten mitä. taikka valkoista ruusua, eivät tie- — Materialistinen monismi ei ole «ateismia». Ateismi on yksinomaan luokkavallan tuote ja häviää porvarillisen kulttuurin mukana. Ateismi on yksinkertaisesti henkinen anarkiaj teollisen ja poliittisen anaikian heijastus henkimailmassa. Se on pelkkä yliluonnollisen jumalan kieltäminen, ilman rakentavien kehityspyrkimysten käsittämistä ja sen historiallinen paikka on mumaisjätteitten museossa, jossa kristillinen teologiakin tulee aikanaan löytäämään hiljaisen leposijan. Se seikka ettei materialistisella monismilla ole jumalaa, ei tee sitä yhdenmukaiseksi ateismin kanssa, enempi kuin kristinuskoa tekee yhtäläiseksi pakanuuden kanssa se seikka, että edellinen uskoo yliluonnolliseen jumalaan. Ainoastaan tietämä" tön ihminen voi syrjäyttää materialistisen monismin kopealla ja kieltävällä <ateismi»-termillä. — L^wis. — Ihminen menettää uskonnossa oman luonteensa, riistää miehuudeltaan itsensä. Kun sitten uskonto menettää historiallisen kehityksen kautta valtansa ihmisj arkeen nähden, tulee ihminen huomaamaan heik-outensa ja avuttomuutensa. Tällöin hänellä ei ole muuta pelastusta — jos hän haluaa jälleen saavuttaa midhuutensa — kuin jättää kaikki uskonnolliset aatteet |a palata vilpittömästi — ei «jumalan», vaan itsensä luo. — Marx. hyvänsä. Muistan esim. elävästi suomalais-venäläisen vänrikin, taikka luutnanttiko lie ollut, joka harva se päivä pistäytyi toimitukseen pullo omatekoista toisessa, marxilainen käsfkrja toisessa housuntaskussa, ja järkeili. Oli ankara sosialisti, ja kun kaupungissa samaan aikaan sattui olemaan poliisimestarin palkka avoinna, hiin sopi kaikki niin mainiosti lomasta lortaan. Työnneu-voston oli vain toimitettava hänet tähän toimeen, niin saataisiin kerrankin poliisimestari sitä oikeata sorttia. Hän komennettiin myöhemmin toiselle paikkakunnalle, mutta täältältin hän vielä lähetteli kirjeitä neuvostolle ja kehditti painostamaan häntä kilpailevan, porvarillisten ehdokkaan ohi. Mutta sitten puhkesi luoktosota, jolloin toinen argumentti hänen housunsataskus-taan pian värähti hiiteen, nimittäin se käsikirja: miehestä tali valko-kaartilaispäällilckö, Ja pääsi hän tätä tretä ylenemään paljon nopeammin kuin mitä Bän koskaan olisi tehnyt poliisimestarina. Hänen ur hea luonteensa sai ofkean toimiaan, ja kun hän vielä muutti venäläisen" ristinimensä suomalaiseksi, niin ei tietysti mikään estänyt häntä vähin erin tulemasta majuriksi ja lopuksi erään suuren paikallisen suojeluskunnan päälliköksi, ja parempaa ja sopivampaa päällikköä ei tämä suojeluskunta koskaan olisi voinut löytää, kuten huomaatte. — Mutta tämä iaikki kuvaa enemmän niiden kulttunrin valvojain yleistä luonnetta, joihin olen ollut tilaisuudessa tavalla taikka toisella lähemmin tutustumaan, kuin heidän raakuuttaan. Kaikkienhan pn herra siunaa valvottava etujaan, ja kun tämä tapahtua niin, ettei jälkeen päin joudu Uiitteriin, niin mitäs suomista siinä on., Ja sitä vas-tenhan omistava luokka iäy tyyrii-tä kouluja ja sitä varten sillä on siveysopettajansa, ^& varsin kuulut, kuten Suomessa, että kaikesta selviydytään, että kaikki voidaan selittää. Ja kun neljä-, viisikymmentä sanonjalehteä ja yhtä monta kirjailijaa Ija runoilijaa jälkeenpäin selittää, että kaikki kävi ali right, niin mitä sanomista siinä — tottakai nämä sen paremmin tietävät kuin työväenlehtien räysääjätoimit-tajat, jotka ovat puheenpartensa oppineet siltasaarella ja kuritushuoneessa! Mutta ei voida auttaa, että yksi, ja toinen asia sentään aina on liikaa, selitettiinpä sitä sitten niin taikka näin. En tahdo ollenkaan kosketella murhia. Sillä niistä on niin häilyviä tietoja, toiset sanovat, ettei sellaisia ole ollenkaan suoritettu, toiset taas puhuvat kymme-nistätuhansista. Ja kun porvarisleh-det, joissa on valistuneita toimittajia, sanoivat, että <se ja se oli palkkansa saanut», niin ei kai miten-kään voi olla pohc^ murhista, ja miksi niistä puhumalla aiheuttaa tenkään olleet ihmistä kummempia: olivat vain lukeneet mitä valkoiset mestarikiitjailijat ja porvarislehdet olivat työläisistä kirjoittaneet, ja olivat sen takia valmiit suorittamaan mitä joku taikka jotkut — ja näitä ei tarvinnut kaukaa hakea — yllyttivät heitä tekemään. Toden totta, ne, jotka heiluttivat moukaria ja pirstoivat koneitia ja kalastoa, ne eivät tässä olleet syyllisiä, vaan ne kaulusvallkoiset, jotfka olivat vähin erin sammuttaneet niukan ymmärryksensä ja ihmisyytensä haukkumalla työläisiäL'raakuudesta, parjaamalla nälän ja toivottomuuden ärsyttämiä ja kyllästyttämiä ihmisiä ominaisuudesta, joka oli pärjääjäin kaikkein oleellisin sieluii piirre. Tietysti olisi hassua väittää, ettei työväenluokalla- olisi ollut maineen sa pilaajia siitä huolimatta, että ko konainen joukko omiatuntoja uuvut- I ti itsensä freneettisillä varoituksi laan, ylväät yksilöt, jotka eivät luokkasodassa mitään muuta teh neetkään eivät silläkään saaneet mitään aikaan, joututivatpahan vain itse sorahautaan taikka' kuritnshuo neeseen. Mutta on huomattava, että työväenluokan raakimukset ovat moneen kertaan saaneet «palUkar sa», kun taas sivistyneiden huli kaanit kiire vilkkaa selitettiin kos kemattomiksi, aivan kun oltaisiin oltu selvillä siitä, että rangaista vat teot olisivat saattaneet koko luokan — joskaan el nyt juuri "ka ritushuoneeseen, niin ainakin auttamattoman huonoon huutoon. Ja siksi toiseksi on otettava lukuun ettei nälkä, turvattomuus ja orja-suhde suinkaan ole eikä voi olla mikään hyveenlcoulu, joskin itse ko ko luokkasota sekä numerollisesti että tosiasiain valospa kiven kovaan osoitti, ettei työväenluokka luokkana ollut raain. Mutta silloin varkain valkoisen kulon jälkiä «Kansan Tahdossa» sil mäillessäni — sanon varkain, sillä ylenpalttinen ritarillisuus oli minutkin huiskauttanut painolain ja kaikkien lakien ulkopuolelle, kun en uskonut Kiannon ja muiden väärien profeettain niin äärettömästi suosittelemaan verisaunäan enkä sillä kertaa vanhimpana miehenä lehdessä kaukana maailman rajojen ulkopuolella tarttunut siihen täkyyn —-, silloin ajattelin, ettei tämä voi olla miuäan muualla maailmatsa mahdollista. Ajattelin, että tällainen voi käydä laatuun vain maassa, minkä tkulttuuri» on nuori ja minkä yleisen mielipiteen muokkaajat, kiivailijat, sanomalehtimiehet ym. ovat omaa kaliiberiaan, verrattomia kustannusyhtiöiden kirjailmoituksissa, mutta vajavaisuuttaan katoavia maailman nä<kövinkkelissä. Ajattelin ettei missään muualla voitaisi suorittaa jotakin näin järjetöntä; vaalia laiden ja hyvien tapojen pyhyyttä mutta, sitä tehdessä rikkoa kaikkia lakeja, kaikkia hyviä tapoja. Tästä, viimeisestäkin harhaluulosta, On ^kuitenkin ollut hyvää aikaa päästä. Sillä näyttäytyy, että yläluokan tendenssi on joka maassa sama, ja sitä räikeämmin silmiinpistävä, mitä korkeammalla sivistystasolla omistavan luokan aktiivisin ryhmä on. Kaikki-kelpaavat sen välikappaleiksi, kuten Suomessa, missä tsarismin matalamielisim-mistä nuolijoista tuli valkoisen valan äänekkäimmät ja "raivokkaimmat kuuluttajat ja tukipylväät, ja missä tsaarin armosta vapaaherralliseen säätyyn «kohonneet» loisto-painokset tukahuttavat tavallisten kansalaisten äänen, yhdessä luikurien kanssa, joista, useampi kuin yksi on veljeillyt santarmien kanssa taikka, pannut täytäntöön lakeja ja asetuksia, joiden alla ei ole oi lut muuta kuin. Seynin taikka Bob-rikovin nimikirjoitukset. Juuri ne vapaudensankarit esim., jotka Hin-denburg lähetti aviJstamaan Suomen valkoisia, ja joille tusinakrrjailijoina kynät Suomessa niin kauniisti' rapisivat, ovat tulleet, oihassa maassaan kuuluiksi attentaateistaan tasavaltalaista, «laillista» vapautta vastaan; heidän riveistään on tunnetuimmat kapinoiden järjestäjät ja valtiolliset murhamiehet. Ja Italian porvaristo, suurporvaristo, on palkannut palvelukseensa miehen, jol-e ei suinkaan lait ja asetukset tee haittaa, ja joka on ollut vastakin valmis palvelemaan jumalaa taikka perkelettä ti Hänen miehensä ne juuri ov meiseksi antaneet vakuutuka tä, ettei sivistyksen hävity; ole mitään suomalaista erik tetta, vaan että se on kani Iistä tavaraa, Turinalainen lehti juuri ilmoittaa, että si essaan hävitystyötään Turini ressa työväentalossa — tais jälkeen, kuten Oulussakin — sivat fascistit myös taloon tun polyklinikin, missä an maksutonta lääkärinhoitoa tj yhdistyksen jäsenille! Tämä jo kaikki porvarillisen raa ennätykset, jopa kerman Jcil} nitkin omistavan luokan loi pylöissä, missä eivät sairaa läislapset saa edes säitykei puhumattakaan nyt riittäväs vinnosta ylipäänsä. Ja kun tällaisten mainetöic hua kuuluu vähin joka maast saanemme hyvällä oniallati vakuuttaa itsellemme, ettem dellakaan ole sanoneet liikaa 'että omistava luokka dekt saan kykenee käyttämään vi vittäviä voimia ja juuri raa! saan on aikoja sitten ja i kertaan sivuuttanut köyl luokkana. Kössi Kaatra. • e o* Ja Natsaretin kirvesmies, tuo tuttu humanisti, Idks, hussa kutsui tuskan lies, kuin aina aluihisti. Hän tuhat vuotta, parikin " jo vaiti vaiva seuras, kun syytön sortui suruihin, kun piinan parku ineuras. Mut kuuli vielä, kuinka maa nyt kokonainen kärsi, ja riutui ilman auttajaa, kun pettuaan vain järsi. Se matkasauvaan tarttumaan sai humanismin miehen. Bän alas aiiui taivaistaan niin tutun tuttuun tiehen. Ja kääntyi kortteleihin työn, kuss' aina nähdään nälkää, ja lausui:. <^Veljiänne yön te unohtako älkää!» Ja niinkuin dna ennenkin, kun kolkuttaja hyvyys, taas aukes^ksi hökkelin ja aukes syönten syvyys. Ja köyhä antoi ainoan, ah, antoi tyhjästäänkin, suust' antoi purrun kannikan, niin niukan ennestäänkin. Ja pisaroista kurjuuden suur paisui auvon meri, kun käskijänä ikuinen nyt veljen vaisto, veri. Mut liian suuri nälkämaa ja nälkä, ropo lesken ei juista surmaa katkeraa - työ kaunis kuihtuu kesken. Ja Natsaretin salvumies käy palatseja kohti, käy missä manna-aUat ties, ja kolkuttaa nUn tohti. Ja vetos siihen jumalaan, min sanaa papit pauhaa ja kuuluttavat hmlut mi suut suulaat kaikki jaul Ja lausui: «.KokonaineH nyt kärsii nälän vaivaa; siis isoovalle leipäs jaa, kai luntoas se kaivaa.» Mut vauras virkki vastt <iOot profeetta sä väärä, ja rangaistuksen raskaha sun saada tästä määrä. Oot kavaltaja! Kansan s* me sääsimmehän manaa, kun vaarantaen vauraude nous törkeenä se tanaan Ei rikastuta rakkaus. Kas, kuolema se juuri ja kansaintappo. teurasti on aarreaitta suuri. Se meidän kassat kartul se palatseja nostaa- Ken kuollakseen, se kuo Mut sulle tahdon kosla Ja santarminsa saatti lu ne epäröineet eivät, vaan villitsijän kytki m ja tyrmähän veivät. Ja raadin eteen raastei mies Natsaretin jälleen, — sai sietää vainon vanh ja entisilkun tälleen. Mut ristille eijalviimies, yiBun tuta sai vain pai kun rakkauden käskyn Sai sadan päivän sakon Mut uudelleen jos uska hän juosta suden suuhit niin varokoon, taas muu hän käydä ristinpuuhun. Kössi Ka
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 19, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-12-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus221219 |
Description
Title | 1922-12-19-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu TllstaJEaa, joulua, 19 p, ~ Taesday» Dee. 10.
VAPAUS
Caasdan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-tyy
Sttibnryssa, fint, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 ip Canada. Pub-ifibed
in Sudbury. Ont., every Toesday, Tfaursday and
Bftturday. , .
Advertising rates 40c per col, inch. Minimum charge
Sor single insertion 75c. Discount on standing advertls»
©ent. The Vapaus is the best advertising medium among
Hie Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
@l.EO ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5.50, puoli vk.
$iM ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, Joita ei seuraa raha, ei tulla lähetlämään,
gfsitsi asiamiesten joillg on takagkset.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
Jialstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
öiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta j ^ 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
Berta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
P-OO kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lataantieto-
ja osoteilmotukset 50c. Ikerta, $1.00 kolmekertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-icana.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
tome St,, Puhelin 1038. Postiosote:
Box 69, Sudbury, Ont. ' • — •' —
Beglstered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter. r
vänä vieHää. niin viettäkäämme sitä juuri aivan päinvastaisessa
tarkoituksessa kuin porvaristo. Kun nimittäin
porvaristo kirkkonsa, kirjallisuutensa, sano-malehtiensä,
puhujiensa ja kaikkien laitostensa kautta
pyrkii käyttämään tuota vuosisatain juhlatunnelmaa
erikoisesti kylvääkseen herkkiin kansanlasten
mieliin entistä lujempaan uskonnollisia valeita, tehkäämme
me tietoiset työläiset järjestojemme, ° niiden
laitosten, kirjallisuuden, sanomalehtien ja ^uhujaim-me
kautta kaikkemme, repiäkserame hajalle porva^
riston pimitys ja luodaksemme tilalle tietoisuuden kirkasta
valoa.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää, olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Joulu
Vanhat, vuosisataiset kristinuskon juurruttamat
traditsionit ovat yhä vieläkin niin voimakkaat, että
olemme pakoitetut näin työväenlehden joulunumeros-eakin
niistä erikoisesti kirjoittamaan. ,
Koko kristitty mailma ja sen mukana, voipa sanoa
suurin osa maailmaa, juhlii joulua «vapahtajansa»,
Jeesuksen Kristuksen, syntymäjuhlana, ollen tämä
kristittyjen suurin juhla. Ja kristinuskon henkistä
holhousta tässä suhteessa kunnioittaa koko porvarillinen
mailma, sillä pe tarvitsee uskontoa, tarvitsee
kirkon apua pitääkseen suuria kansajoukkoja pimeyden
ja tietämättömyyden kahleissa, jotta niitä voitaisiin
paremmin vallita ja hallita. Laajat, tavattoman
suuret kansajoukot omaavat vielä tänä päivänä
kristinuskon opetukset ja sen antaman mailmankat-fiornuksen
epäilemättä kaikella vilpittömyydellä, vie;
läpä syvällä hartaudella, jdhtuen siitä puutteellisesta
valistuksfesta minkä porvarillinen yhteiskunta heille
näissä asioissa antaa. Porvaristoluokan suurelle osalle
sitävastoin on kristinusko osittain muotoasia, mutta
ennen kaikkea etukysyniys. - Uskonnollisten oppien
avulla, kristinuskon helvetin pelotuksella ja taivaan
autuuden lupauksilla voidaan helposti pitää kansan
alemmat kerrokset nöyränä, alistuvana riistolle,
! sorrolle ja orjuutukselle alttiina joukkona, sillä opet-taahan
kristinusko, että vallassaolevia vastaan kapi-
, noiminen on synti, rikkauksien haluaminen niinikään,
jotka kai'kki synnit- isä jumala kiivaudessaan rankaisee,
panemana helvettiin synnintekijät. Rikkaille
sitävastoin kristinusko antaa oikeuden rikkaubiipsa,
.opettae|i, että «jumala on kullekin säätänyt osansa».
Näiii ollen on kristinusko rikkaille ja vallassaolijoil-
!e kaikin puolin edullinen ase.
Joulujuhlaakin pitää porvarillinen yhteiskunta
juhlana, jolloin juurrutetaan entistä syvemmälle kris-tlnudcon
nyt jo suuresti horjuvia oppeja- Mutta
myöskin siksi, että se ösottautuu otolliseksi markki-naajnksi,
jolloin köyhänkin kansan ostohimoa voidaan
kiihoittaa, jouluvarustelujen, joululahjojen ja
kaiken sellaisen nimissä.
Suomalainen työväestö, joka on suuressa määrin
vapautunut kaikenlaisesta uskonnollisesta humpuukis
Sa, ilmeisesti on monta kertaa taipuvainen unohtamaan,
kuinka tavattoman syvälle juurtunut uskonto
•tämänkin maan työväestön keskuudessa on. Mutta
•eipä itse neikään työläiset jotka jo antavat palttua
•porvarimailman Uskonnolliselle petokselle ja humpuu
kille, ole vapautuneet vanhoista joulujuhlatraditsio-neista.
Vuosisatain juurruttamat tavat ovat niin syvälle
tunkeutuneet.
Materialistinen historiankäsitys, joka perustuu tieteellisiin
tosiasioihin ja sen mukaisen ajattelun kehittämään
mailmankatsomukseen, kumoo kaikki uskonnolliset
ja puoluskonnolliset tarut jonkun merk-fciihmisen
(jumalan pojan) Jeesuksen Kristuksen syn
tymisestä. Niimpä, sikäli kuin todellista Juudan kansan
historiaa tutkitaan niiltä ajoilta, ei tässä historiassa
tunneta sellaisen miehen syntymää- enempi kuin
eläraisvaiheitakaan- Joten (kaikki tämä on Raamatun
kirjoitlajain silkkaa keksintöä alusta loppuun
saakka. ,
Käsittäen kristinuskon tavattoman suuren merkityksen
ja mitenkä -porvaristo uskonnon avulfa pitää
työväenluokkaa pimeydessä, orjuuttaa ja riistää sitä
kirkon ja kaikkien uskonnollisten pimittäjäin avustamana,
on vallankumouksellisen työväenliikkeen yhte;
nä täffkeimpänä tehtävänä vieläkin kitkeä työläisistä
pois sitä turmiollista oppia, mitä kirkko ja uskonnolliset
laitokset yleensä kansan syviin riveihin pyrkivät
istuttamaan ja niiden keskuudessa ylläpitämään. Parhain
toimenpide tässä suhteessa on tietoisuuden le-vittämmen.
Tietoisuus mailmankaikkeuden synnyn ja
sen jatkuvan kehjtyksen laeista, kuin myöskin tietoisuus
taloudellisen ja yhteiskunnallisen elämän laeista
j a laitoksista. Tämä tietoisuus ainoastaan kykenee
pois kitkemään, leveistä kansanjoukoista uskonnollisen
pimityksen harhakuvat. Ja vasta niistä täysin
vapauduttuaan työläisistä tulee luotettavia, hoiijumat-tomia
oman luokkansa vapauden puolesta taistelijoita.
Jo9 siis joulua täytyy vanhojen tapalakien mukaan
järjestyneiden työläistenkin erikoisena juhlapa!-
Valon aika koittaa kerran
Joiun aattopäivinä päättyy vuoden pimein aika.
Päivät alkavat vähitellen pidetä ja uusi valoisampi
vuodenaika koittaa jälleen. Tästä johtuneena ovatkin
esi-isämme, ennenkuin kristinusko on ehtinyt heidän
luonnollisia vaistojaan ja tapojaan turmella, viettäneet
kristittyjen joulujuhlan siasta valon juhlaa. He
ovat iloinneet ja riemuinneet kaikella luonnon kansojen
pilaantumattomalla ilolla valon ajan jälleen koittamisesta.
Ja ompa hyvinkin ilmeistä ja luonnollista, että
historia tulee tässä suhteessa kertaamaan itsensä, niin
,että joulujuhlaa tullaan viettämään, niin pian kuin ih-
(miskunta vapautuu kristinuskon juurruttamasta taikauskosta
ja turmeluksesta, taas jälleen valon juhlana,
,
Voisivatpa jo nyt viettää joulua valon juhlana ne,
jotka ovat^ vapaita uskonnollisesta pimeydestä ja ta-palaeista-
Mutta kaikessa tapauksessa juhlailo ei voi
olla täydellistä niin kauan kuin yhteiskunnallinen pimeys
levittää yhä synkän, raskaan vaippansa ihmiskunnan
suuren enemmistön ylitse. Kapitalistisen
järjestelmän pimeydenj sorron ja orjuutuksen alainen
ihmiskunta "ei voi juhlia. Sitä painaa liian raskaasti
vuosisatainen orjantaakka. Se ei kykene näkemään
lähestyvää valoa. Se ei kykene saamaan juhlatunne!
maa.
Vasta kun yhteiskunnallinen pimeys ja kapita
listisen' järjestelmän nostattama myrkyllinen usva on
poistunut, koittaa todellinen valon aika. Ja vasta sil
oin voidaan ja suurilla kansajoukoilla on todellinen
syy juhlia valon juhlaa, valon ajan koittoa.
Ja tämä valon aika koittaa kerran. Vanhan jär
jestelmän seinämien halkeilemisien lomista jo tuikkii
valoa sieltä ja täältä. Ja tämä valo, vaikkakin ensin
vuosisatoja pimeydessä eläville orjille häikäisevää,
on kuitenkin rohkaisevaa, elähyttävää ja innostavaa
Sen kerran htromattuaan, siitä nautittuaan, he halua
vat tätä valoa enempi ja enempi. Saadakseen sitä,
tulevat he kerran murtamaan .kapitalistisen järjestel
män y)iä lahommaksi käyvät, alidistavat ja valoa ehkäisevät
seinämät kokonaan murskaksi.
Silloin koittaa myöskin yhteiskunnallisen valon
aika. Päättyy vuosituhansia' kestävä pimeys. Ja tä
mä valo tuo muassaan vapauden. Silloin juhlitaan
valon aikaa, mikä ei tule enään milloinkaan päätty
mään.
Joulu ja porvarillinen armeliaisuus
Miljoonat kurjuuteen, nälkään ja nääntymykseen
syössyt riistäjäluokka tahtoo joulun aikana käydä
hyvästä kristitystä- Siksi sen kaikennimiset «armeli-aisuus
»i-yhdistykset keräävät köylhille, yhtei^nnan
osattomille joululahjoja. Ja kilvan Vientävät herrat
riistäjät heittämään muutaman penningin riistämi-ensä
kurjimusten vatsan täyttämiseksi jouluaterialla.
Laitakaupungin likapesissä, kurjalistohÖkkeleissä ympäri
vuotta nääntyville jaetaan lierrain joulualmuja.
Porvarilehdet puhuvat ylistelövästi «jalomielisistä»
lahjoittajista, jotka «eivät unohda köyl^iä», vaikka
ovatkin rikkaita ja ylhäisiä,.
Koko manööveri pannaankin toimeen, ei porvarien
ibmisystävyydestä, sitä ei heillä ole, ehkä muutamia
poikkeuksia lukuunottamatta, vaan yläluokan ylistämiseksi
ja ajattelukyvyttömien työläismassojen pettämiseksi
ja pimittämiseksi. Ja kieltämättä työväenluokan
heräämättömissä ja alhaisimmalla kehitysasteella
olevissa joukoissa on vielä suuret joukot, joiden
mahdollisesti heräävä tyytymättömyys voidaan ehkäistä
puhkeamasta pitkiksi aikoja yhdellä ainoalla
almulla. Ja tähän juuri tähtää porvarien joulualmut
ja niiden yhteydessä harjoitettava viekas propaganda.
Totta puhuen ajattelin aina ennen
Suomen työväenluokan kohtalonvuotta,
että liikaa tässä tulee puhuneeksi:
ei ole omistava luokka
niin raaka ja törkeä kuin mitä olemme
tulleet liikainnossa sanoneeksi.
Välistä kyllä sattui yhtä ja tpis^, joka
oli omiaan osoittamaan, että se oli
rappeutumiskaudessaan ja sen takia
valmis mihin ikänä hyvänsä. Mutta
sittenkin: eikö joka tapauksessa
ollut kysymys yksityisistä iljniöis-tä,
joista ei voinut saattaa edes vastaukseen
koko luo'kkaa? Vaikea oli
sulattaa sellaistakin, että työtätekevän
kansan annettiin nähdä niin
kauheata nälkää, kun kuitenkin ei
ollut sellaista elintarvepuutetta
kuin väitettiin. Kun niitä elintarpeita,
viljaa, voita ja juustoa ilmestyi
heti 'kohta sen jälkeen, kun työläiset
oli nujerrettu niin ylÖttSmäs-ti.
Valkoisen armeijan muonitus
ei kohdannut mitään vaikeuksia,
mutta vain muutamia viikkoja sitten
ei työnarmeijalla ollut tuskin
mitään suuhun pantavaa. Ja i l -
mestyihän niitä ravintoaineita aikaisemminkin
milloin vain rohjettiin
kätkäjö pöyhiä, Loimaalta niitä lähti
kymmenin ja sadoin kuormin liikkeelle
Turkua kohti heti kohta, kun
viljanhautojat — tosin kyllä lait-tomakti
— pakotettiin maksua vastaan
luovuttamaan viljansa 'nälkäisten
käytettäväksi. Eikä se As-trömin
valjastehtaalläkaan tehty
löytö ollut kauneudella pilattu: useita
satoja säkkejä jauhoja piilossa
kaikkein pahimman elintarvepulan
aikana. Tosin tehtaan omistajalla
— tai omistaljilla —- oli hänen kannaltaan
varsin tyydyttävä selitys:
jauhot tarvittiin liisteriksi ja liisteri
>«ryssäläisiins> satulatilauisiin.
Mutta tällainen selitys oli kovin ontuva
taholta, niissä -tryssänviha»
oli paraikaa kiehumapisteessään ja
mistä tuli valkokaartilaisliikkeen. tukipylväitä
ilman* että valkoinen jalka
yhtään takertui ryssänliisteriin.
Vaikka eiväthän ne jalat silloin takertuneet
mihinkään, olipa niiden
lehden lakkautusta? Seikka on toi."*-
arvoinen, 'kysymys on vain lyöläi-flistä,
ja ettei ne ole paljonka.-jn
väärtejä, siitä saa selvän aukaisemalla
minkä tahansa valkoisen san-kariromaanin'
taikka runokirjan,
jonka tekijän avut on palkittu yleisistä
varoista.
Mutta kun sivistyttamistoiminta, j
suurpiirteinen, "kansan parhaiden
johtama kulttuuriliike lainaa muotonsa
juoppohullulta, joka pikkuäi-jien
kanssa taistellessaan särkee
huonekalut, pirstoo ikkunat ja tallaa
iodin kaunistukset ja!kain.sa
alle, ryhtyy toisin sanoen tolkutto-l
maan- hävitystyöhön raastaa ja
tahrii, niin ei voi olla muuta kuin
ymmällään. Ja sitä enemmän ymmällään,
ki^n on "kysymys voitetun
omistain pikku> arvojen tuhoamises
ta ja raiskaamisesta.
'Näin omin silmin valkaisun jäljet
«Kansan Tahdon» huonevstois-sa.
Jos sinne olisi taistelun melskeessä
viskattu pommi, niin ei JB
olisi saanut aikaan tällaista tuhoa.
Se olisi vain rikkonut koneita ja.
huonekaluja, mutta se ei olisi ottanut
"kelloa seinältä ja tarkoituksellisesti
iskenyt sitä säpäleiksi, ei
konttoorikirjoja kaapeista jä hyllyiltä
ja valellut niitä sivu sivulta
musteella, ei lyönyt ovia sisään eikä
kumonnut joka ainoata kirja-sinkehikköä
sulilleen, sillä pahantekijän
pommi hutkasee miten sattuu,
mutta pahantekijä ihminen —
ihmiseläin, kuten Zola sanoisi —
herkuttelee siivottomuudellaan, hävittää
• ylimalkaan ja täydentää sitten
työtään syventymällä erikois-kohtiin.
Ja se mitä siellä konttori-ja
painohuoneissa lisin, se oli jotakin
siivotonta, jotakin, joka tempasi
jalat kulttuuritekijäin alta ja istutti
heidät omaan soastuflcseensa. Tällaista
raakuutta ei voi verrata mihinkään,
korkeintaan jakavat sen
ne, jotka tulivat jälkeenpäin ja
rosvosivat ruumiilta nimen. Ja kuitenkin
kaikitenkin: sankarit", jotka
tässä olivat ansai,t;semassa mitalia
Canada
'doUaris
LÄHETYSKUSTANNUKSET»
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30; 50c lähetyks, 530
40; 60c lähetyks. $40—$60; 75c lähet, $60—5100. Yli a
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää Sähkösa;
lähetyksille $3.50 lisämaksu. Domi
mJAlT"" "»»^^älityksiä vastaan A. T. Hill. 957 Bro.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69. SUDBURY. ON
Pilettilittke tehtävä J , V. Kannaoton nimessä.
alle kasaantunut tahraa sitten mitä. taikka valkoista ruusua, eivät tie-
— Materialistinen monismi ei ole «ateismia».
Ateismi on yksinomaan luokkavallan tuote ja häviää
porvarillisen kulttuurin mukana. Ateismi on yksinkertaisesti
henkinen anarkiaj teollisen ja poliittisen
anaikian heijastus henkimailmassa. Se on pelkkä yliluonnollisen
jumalan kieltäminen, ilman rakentavien
kehityspyrkimysten käsittämistä ja sen historiallinen
paikka on mumaisjätteitten museossa, jossa kristillinen
teologiakin tulee aikanaan löytäämään hiljaisen
leposijan. Se seikka ettei materialistisella monismilla
ole jumalaa, ei tee sitä yhdenmukaiseksi ateismin
kanssa, enempi kuin kristinuskoa tekee yhtäläiseksi
pakanuuden kanssa se seikka, että edellinen uskoo
yliluonnolliseen jumalaan. Ainoastaan tietämä"
tön ihminen voi syrjäyttää materialistisen monismin
kopealla ja kieltävällä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-12-19-04