Vapaus, September 9, 1930

              ^2 Tiistaina; syysky 9 p:nä — Tueg., Sept 9,
Kirkländ Laken S. J. baalilla v. 1929.
-^laiVtotämroe tänä iltana yhdcksättä.
8t>|^4st»^ kansainvälistä nalsttnpäivää.
'"HKaxSSainvälinen natitenpälvän vietto
-"Hh^äteyttiin Kööpenhaminassa nais.
*'fel"-1conferens3i3sa V. 1910. Ylitenä
^•^•i-iteHBilfttuhnpanaJ naisten yhdenver-
•''-^^lilifiEdeft- ajajana oli • Ulss» • kokojik-
^«•^•'toisii-Älarä. Zetkin jahäixetiluetaar}-,
* ''i'*Wn-t?r;«=t'"la6Uan patHefjnpHtfnalr-
'^axuh^ioräOiMiHn. Jo4 ^ludj^e-i=atsia«kn to on kaiVanuf haudan kapitejistl
villessä
työläisten vapaudc-n kaipuuta. Mur­hattujen
ja vangittujen tovereiden
n^uisto elää ja velvoittaa uusia hen­kilöitä
taistelulinjalle! Olkoon tun- \
pukserame, että jos parhaat joukc<:.
tamme joutuu vankiloihin tai mur-;r-i^^
nataan, niin täytämme heidän paik.
kansa taistelurintairtalla. Voittomme
Canadan TjöIäisnaLsten
Heljunnc-n Piirin
I täviä . vartsn. KeUo seitsemältä il- \ tänne maailman lokaan.
I lilla pidettiin aina yleinen kokoa?, [ Kuinka «ncnet, luken»ttomat
ijoks. oii leirin "ylin elin". LevoUe i vanhemmat :ovatkaan vetäneet las-
Liiton I päätettiin mennä kello yhdeksältä I t:nsa kirouksen päälleen Tiinan Ml-
- l i t h t^ '.kirjcdttamiassa; ^ytäipme
puorotelten tehtävämme, klrjoitam-
-me raita vMtnwW»; emmekä -häpeä,
-/altea ei kovin pitkiä ja hyviä kir­joituksia
iensin saisikaan. Parhain
on se, etä jokainen tsemme par­haamme
ja täytämme velvollisuu-nsuvot:
eIukokou.-. I i-^ä'^^- ^^V^^^^"^ , tämä i j=iy]c£estä johtuneen huarHm'esimer-f*6mme. -'fetm , pienenkin kirjoituk-
" ' ionka vaikätUksesta lap-r^sen kirjoittaa omintakeisesti, niin
turtntoon vajoane^. %EäQta. f^pmaa ^icfka valkeaa se on. jn
-naorukaista, joiden tie-^töHiilla htioffiaa että jos olisi jo
äitlannaan lämjitag^ sylistä jn&aisemmln hankkfnyt itselleen tlc-askeiin
synkkään ja kam-'toa kirjallisuuden y.m. avulla, niin
Yhtenä ' työläi-sten silmille'-heitetä
tynä verkkona on niin .sanotut (ka-
^"YA5ftji^/t5|iC titSKAmslfua hänen ärvokU
^-^an työväen luoickataistelussa. Hän
' ^'S^alkol • itseopiskelun jo lapsuusvuosi- | pjiäiLetien;> rauhan-sopimukset. Täi.
•^^Äääh,'ja päästyään täysin selville. j,-. yYitexään pimittää työläi-^iä seu-
•"^Vienluokan ja kapitalistiluokan Jraamasta sitä kUhkoa, millä kapita-
: tyttyä, f-iie.-ätett.vään •heinä'.cuun 2:.'5t.a
: IC .päLviiän, tuli leirien yliohjaaja-i
na.- tcirainut
diick Hudson
pitalisti.sten maiden työläisten jf
maanvil}?!ijä5n ja näiden Jql-jten
huoncnevia closuhtoita työläisten ja
M:o-Lsoliittolai.<it&veri jtnlcnir.iLk^in haUitseman Neuvosko-'
Tinv-Tifn^Nn jot-nl'^-t^n tvötiitfikevien nopeasti • kohoa-;
Pottsvillcn Ic-i2-i voitiin aikaa 21 pai-
»ft«st«rtHaIsutiksista, on hän taistellut', jjgtnuokka vahnistaa uutta ja pai-' vänä.
-•^'"K&ilftalLstiluokkaa vastaan, samalla verlsempää sotaa kuin oli viimei- '
•^-Jirjestäen työväenluokkaa ja erit- ^^^^ maailmansota. Rauhansopimu.-;-
«»l^Jftfkin työväenluokan naisia tak- jäiKeen uhrataan miljoonia dol-
•-••ie^äc^mtolseksi. Klara Zetkin on oL ]areita sotalaivojen, lentokoneiden,
•i^irtP «yminenissä eri lakkotaisteluis- Lyj^j^jen myrkkykaasujen yjn. varus-
•fer'Rohkaisemassa ja innostamassa j jyjj^jjj^
"^puutteessa olevain työläLsten lakko- Ketä vastaan näitä murhavälineitä
*^Ctälst*mja. jjjin kiireesti valmistetaan? Ensimäi-
|v?.an clinta:roon; tehtiin sel*ää K l i -
I nen 32 Intian työläi<^- ja talonppi-liihtöajaksi
[ kaisjoukkojen vallankumoukselliscs.
-ntLi aTkci ta taisteiusta ulkomaisia ja kotimai.
Timmlnsin .suomalaisen" o.sa.ston tk- .=:ia rifetäjiään ja sorUjiaan vastaan:
- - - -•- ja I tutu-rtuttiin työväenluokan vallan-
Jo lialjon cnnrn
määrättyä kc-3!r> kymmt
H" Intemationalen aikana Klara I sonä suunnitelmana kapitalisteilla
-Zetkin taisteli opportunismia vas. j ^„ yhdistynein voimin hyökätä ja
ollen hänen parhaimpia &vus. Ut^yj^i^p. Neuvostoliitto, ja toiseksi,
lon edu.stalle iime.styä pusseja
nyyttejä. Jokaisen oli määrä viedä
omik.'-i tarpeikseen vuodevaatteita
ja olihan sitä muutakin vietävää...
On vaikea sanoin kuvata sitä hä­linää,
joka syntyi lähdön yhteydes-kumouksellisiin
esitaistelijoihin ja;
heidän työhön-sä, kuin myös siLih^n,;
mitä kaikilta pioneereilta, -Leninin i
oppilaina, vaaditaan; paljasteftim \
U£kcnto kapitalistien pimityskeino-1
venkihUQzieeseeit.
Te nuoret isät Ja «Idit, jotka vä­risette
riemusta, ja odotuksesta seu-ratessanne
lastenne kehitystä, ette­hän
koskaan saDlne .tilkoholiniyrkyn
uurmella .hänen elämäänsä, tuota
viatonta .ja puhdasta katsetta, joka
räin l?inpeästi teitä vast^^ sätel-
Ise. Varustautukaa te .nuoret Isät ja
liidit jo ajoissa valvomaan lapsenne
etua. Ajatelkaa lasten sydämiä ke­väisiksi
pelloiksi, jitka siementä var­tevat
ja sen saatuaan .ne kätkevät.
Vanhemmat millaisen siemenen te
tahdotte tuohon peltoon kylvää?
A. Laine.
.tallaan silloin Rosa Luxemburg Ja ,„hota inka maa.ssa järje-styneet työ- taas toiset "yhdennellätoista
-;;«afl[ Uebknecht, joista kaksi Jäi-| j^i^et, siliä järjestynyt työväestö hor-' lä" muistivat vielä jättäneensä ko-jP^atUja^^^^^^^^^
•*t^eiitmeättefttä joutui sosdem petturien j^j^aa vallassaolevan luokan pohja-|timsa jotakin.
anjbaiilta salakavalasti ja Ta'aa:stl mur.
''•^Uksl 15 p:nä tammikuuta^/, "i919.
'••^a&ttft uljaat taistelutoverit paljastl-
''''*^t''3ö silloin sosdem petturien tol-
•%ilntaa ja salvat hengellään suorit-
'V^Öa -"^oikeuden julistuksensa. Tämä
'^/ä'aifel luokkamurha innosti -yhä c-
•''.fceäJmäri taisteluun Klara ^etkiniä
^^'ijcdta' työväen naamaria 'käyttäviä
jiettärelta vastaan jotka esittivät a-
"^«läVÄhsa työväenluokan etuja Ja 0-
^vat kuitenkin o.satolminnassa porva.
^^iistJdii kanssa, suorastaan murhaten
"•l^SSövfienluokan parhaimpia taistell-
"^fjolti^"-
^^i^H'a'"Zfetkln Venäjän vallankumouksen
• •"'•'l^l^ia, ja kolmannessa KoraniunLT-
' Internationalen kongressissa
ökp .sydämensä lämmöllä oli Kla- '
i!ttf«n
. 'Zibtkln valituksi sen tölmeenpa-perustaa.
Siksi ne täytyisi saada
tuhotuksi. On myöskin kysymyksessä
siirtomaiden valtaus eri maiden kes­ken,
vaan kaikketa kipein kohta on
kapitalisteilla Neuvostoliiton tunnus­taminen.
Tulemmeko työläisinä sallimaan
tällaisen sodan työväenluokkaa ja
Neuvostoliittoa vastaan? —' Olkoon
tunnuksemme koko maailman työ­läisten
kanssa sama, että emme hy­väksy
uutta työläisten teurastusta.
Viimeinen maailmansota Jätti arvet,
jotka ei ole vielä parantuneet. Or­pojen
ja leskien kyyneleet ei ole vie­lä
^kanneet vuotamasta ja sotain-vnliidien
ruhjotut ruumiinosat on
vielä hyvin . näkyvissä. Kuuletteko
cutoa askelta, minkä saa aikaan te­kojalan
astunta? Se on osalta työn
£ä, - toisilla Olivat leiritavarat ol- Ja tutkittiin kehitysopin alkeita.;
lect valmiina jo pari viikkoa, kun E^inälehtcä varten valmistettiin ai-taas
toiset "yhdennellätoista hetkel- r.chi5toa ja harjoiteltiin ohjelman
an. Kolme kertaa
nuotiotuli, jonka ää-
•rs!=sä kohotetettiin ilmeille juuri opi-
Itut joukkohuudot ja kumouslaulut.
Punaisen Päivän mlelenosoituk-
;seen Timminsissa otti koko pionee.
rileiri osaa. Pionesrit punaisine
fmmbtsm fmmrim
toimimuskL
^,,.neväan komiteaan. Neuvostoliitossa uhrien ja sotainvaliidlen astuntaa
••^ll£^^an työskenteli Klara Zetkin jjjäettekö ympärUlänne kädettömiä
.n^ljon. yhdessä toveri Leninin kpns-jij^^isiä, usea näyttäen puoleksi e-jsa.
Zetkin on Joutunut' monesti ka. 1 jottomalta ihmistyngältä? Suurin 0-
• "*^|Ust|en vainon alaisek^, vaan hän näistä todistaa sodan hyötyä työ-roJiHea,
el hänen taistelu-
5Wöään laimentanut vankilassa 0-
'el" maahpfikäj^l^i^us. Maanpako-
Seiia pilessaan^6an tutki, .tarkoin
teoksia. "M'puute eikä, kur-lälsllle.
Vaan .kalkista näistS.; huolimatta
valmLstetaaji uutt^r-^tea ja meidän
on työläisinä ivastufitettava sitä sU-Jo
pidemmän alkaa pn vaU^inku-jnoukeellisten
typj^ten kesku^if^Bs-
ST>. tajuttu lasten jätjpstänxlsen tar-ptellisuus
ja toimittukin sen byy^-
si, milloin paremmalla .^Illoin huo­nommalla
«menestyksellä. ;A^^alsem-
Dfiat Järjestäini^updot, nk. sm^un-kaulanauhoineen
Ja tunnuslausei- taikculut-y.m., .eivpt ole -pHeet .k^^k-.-
I ncen muoda^tivat kulkueen alku-Ikein parhaita, kyt^n injrÖhäi^0n»pi-i
pään. Heidän lukumääränsä pll n. kokemus on osoittanut, Ja tämä Ue.
GO ja paljo työläislapsia liittyi kul- ree suurimpana, syynä tiuo^oihln
kuceseen ja kokoontui kuulemaan
puhujia. Tämän johdosta paikalli­nen
porvarilehti valittikin, että 200
lasta on "saastutettu" kommunls-menestykslln.
Kpmmimistiseh las^pjärjestön,
N u Q i ^ '?iPlpi}§<y^ Jätrjeg^mypi^pt^
Jn, tolii:Uritatayat oi^t ^Ijpa parem­milla.
Pioneeriemme esllntymipen , cia kuin vanhat muodot. Ne per^s-;
cli innostavan mallikelpoista mie-, tuvat lasten qu)a-alolttelsui|den
mahdollisiminan suurelle hjryäkk^n-käyttämiselle.
..Qpetfcajj^ ;tilall^
ohjaaja, joka -sen sila£^n, että olisi
kaiken keskiönä, ohjaa ja avustaa
Pottsvillen leiriyäki.
Icnosotiiksessa Punaisena Päiyänii
•jolloin miljoonat työläiset kautta
maailman kokosivat voimiaan tais­teluun
imperialistisia sotia vastaan
ja Neuvostoliiton .puolustamlssk^i.
Lopuk.si Johtivat he koko mieleno­soitusta
"Kansainvälisen" laulami­sessa.
.
Punaisen Päivän iltana olivat
mielet, leirillä jälleen niin Jännit-j.
tyneinä, että puhetta ja keskustelua
I päivän työstä riitti melko myöhälle.
Elokuun 2 päivä oli viimeinen
'kirjcättaminexi lufetaial pallon pa­remmin.
Tämä' pieni tehtävä veL.
jEOittftp; /ääS4^^^$&a ia saiäiaHa
vollisuuden'täjiWafai^ " -
Töivön';että' efflfae väsy näid?n,
^loldeH'' kahssk; 'Vaaii lueihme -hyyiä,
kirjoja.' jolla ' keliltämÄe' • sähahyar.
Tastoämme "ja ; samalla itseämme, - Ja
kirjoittaminen- rupeaa ^käytaään hel-
.jf&möäksi. '^A^ ^ , . ..
kiidoitufcalääime iOplahJoön .^onta seikkaa. Joista emme ole en-.km vanliem-nat .
Skka nuolisivat lyhyvläklr^Sos -^^oUeet «etoiia.s Ohjehnan esltyk- täi.i näyU^ '
sia.myos har-joltteemme ja esittäjiä nuorempia. hiljeSL ^
arvostelemme. Ja kun tämä tapah. ' - J<:"ima
tuu kalkki toverillisessa piuodossa,
KirkUmd Lakeni kesElgiri, -^.^ Lansof
}a perä
rae oltaisiin Jo kirjailijoita ja kai-
:Ha ^ p l i n .ppplneita, niin ei äaei.
dän silloin tervitselsikaan ^enää o.-.
petellä. Älkäämme väsykö IJKÖÖCJI-pyrklmykslen
ohella kehittää Itse-ärnme
yhä enemmän ja enemmän
luokkatletolseksl; — Kerhotar.
km ^imn piiri'
leita, että heidätkin saaS
-lUin ei esittäjä sUtä loukkaamiu! S S n ä ^ ^ o t S.
i'aan ottaa virheet huomioon ja
koettaa -Itorjäta seiuraavalla kerral­la.
Päätimme alcttaa Kommunistisen
manifestin lukemisen. Ennemmin o-tenune
lukeneet useampaa eri kirjaa,
jnjitta aina jäänyt kesken kun kirjat
ovat olleet raskaat sisällöitään. Nyt
päätimme aloittaa alusta ja syventyä
/.siihen oikein tositarrnolla, kun on
.ttaos talvikin vastassa eikä luonto
MJvedä puoleensa niinkuin kesällä.
• i •ömapöytäklrjan pitoa olemme myös
Kirkland Lajien alueen naisten iJft^J^^ittaneet ja^^siitä saamme aina
. ^ e s t ä n i P piirijuhlat 20 p. heinäk.
iirap piinlstuivati hyvin *un ottaa
hycmlppn sen että nämä osastot,
iptka kuuluu t » h ^ osaan piiriä, o-hUVlpuQlta
kun kuulemme edellisen
kpkovksen sutkaukset. Otimme myö.»
'Joukolla osaa punaisen päivän katu.
iiokpukseen. Joka pidettiin tällä paik-
Kello kymmenen tienoissa tuli'Vielrijpälvä Ja sinä iltana myös.yie-bU£-
auto pioneerileiriläisiä vie- Het;MJii' leirin päättäjäisjuhla Pbtts-
:n teftnyt ^ptlcinlä epät'(dvöli' hsn-.astli)että voimme muuttaa sodan mään. Kun pioneerit ja heidän ta^-fTlUett haalilla.
Iän useiri Idusui nuhuessaan luokkasodaksi. Olkoon tunnus: Sota, varan';a saatiin autoon ja
se teWV£i' Ja .pioneeri
Yleisöä- oli sali täy-
."Ijiii} uselri lausui puhuessaan
pltie rohkaisun' sanoja, selittä-
"että cl tyrannien valta ikuisesti
Häf^äfh. oh aina ollut! varma typ-
' • ^menlupkan lopullisesta voitosta, s<?
•»Wita. '*f*vjta • rohkeaiia vaarojenkin kes-
Zetklh ' bh* ^fv& * :fesrmerk-ff^
jnei; Jotka vielä olemme kapl-l^
öi^iri' orjia. -Hänen ' tolihintansa
-•HliMut tunnetuksi NeuvbstoHltos-
'«mliioss^ hänet, palkittiin 70lvuotia»-
' ' •'^a-kUhhlfl.merklllä luokkatatstelija-
^*'j0uvo5^1Iltpri 10-vUötisjuhlassB.
jiy/öskln inelllä on "oppllm Ve-
^^•^'työläisriaisten ^osanotosta ' vaU
&{^i)ipiistaistetu Jo ennen Ve-.
Iäti .varslhalstäi Vällättkiimotista oSl
^•fi)^lsti?n' jarjestÄmiä lelppikapU
, mifelertösöltuskulkueitä, Jois •
'^^-<raädittiin leipää jä dikfeiitta näl-työläisille.
Va&h ^ salvatko ke
" j^KMJ^päakaan Tsaarlri'' Virkarengit
^jjjMel^lVät hajalle nämä nälkitatyneet
ij.!wHi.äiset, lausuen: Pathppua teill^
' ^ • « ' i ^ ^e pU vastaus työläisäi-
,^l[lle.%m^n Ja lapsiensa nälän tyy-
. <äyttänilseksl. Vaan Venäjän työläls-on
kestänyt kaiken Ja ollut
i jpioneerit esittivät arvokkaan
siimat-'ja monitJUolisen ohjelman hyyln.
sotaa vastaani Silloin vasta voidaan lähtöään, kostuivat useat
lopettaa sodat kun työn valta on ku- kyynelistä työläisäitien hyvästellessä | Leirin päättyessä laus4lvat mo-kUtanut
porvariiJton jokaisessa ; lapsiaan ja kehottaessa h e l t i t a f t i het-pioneerit td-ivomuksen, että lei­maassa
ja työn lippu hulmuaa työn kasti seuraamaan ohjausta.
yhteiskunanssa, jossa el ole enää
riistäjää eikä riistettäviä, vaan työn
ja Älämän. ilo on .Jokaisen :työlälsen
osana.
Työläisnaiset! ' Näytämmekö tule­vassa
sodassa tietoisen naisen osaa
vai bnko meissä vielä niin tiedotto.
mla ja kurjia olentoja, jotka uhrau­tuu
kapitalistien hyödyksi, kuten
viimeinen maailmansodan aikana?
Vieläkö'ityölälsnoisen ruumis on alt­tiina
, "Isäjimaan: sotilftiden" siittämi­selle
.. ,;i .t.j'jn>.
Meidän on .pntlstii -«^fqaemmän teh-tiivä
. valistustyötä työläisnaisten
keskuudessa tälläkin mantereella.
Meidän on tehtävä selväksi järjes­töissämme
järjestyneiden "naisten
Tässä^
vaihtui aikaisempi Joiikkopuhelu ly­hyeksi
hiljaisuudeksi; -jonka lähts-vien
tlonoerien yhtiöishuuto kuiten­kin
sopivasti katkaisi ja -voitti:
"One, twc, thrcg,. four,
Who are we for?
We're for the working class, , ,,;
•Do\vn -vvith the ruling iciass!
Pioneers! Pionvers!
Rah! RahJ Rah!"
Pysähdyimma Schumaherlssa;'
jossa pioneerit olivat kokoontuneet
autoa, odottamaan. He olivat , vä-;-
ranneet mukaansa myös kolme
mandoliinia, rajapallon ja pallo-kepin.
South Porcupinessa tuli jo
ennestään melko täysmäiseen au­ria
olisi pidetty» vielä edes yksi
viikko lisää.! Lapset olivat, siis ko­vin
kiintyneet opiskeluun ja yleensä
leirielämään. ^ Lelrlopetuqsella . ^Ut,,
lee epäilemättä olemaan hyvk: vaJ:.
kutus pioneerien vastaiseen toimih-taan,
kun sitä^/yaiu puolueen, nuo­risoliiton
ja, myidep järjestöjen tol-
' mesta tehokkaasti tuetaan ja öhj(i-taan.
— T. M. N.
jestymättömät naiset tiedottomuu­dessaan
osoittavat uhrautumalla " l -
sänmaan" uhrialttarlfle. Meillä työ-
^i^.^„.j.j.. — . „„ . Iäisillä el ole sellaista Isänmaata,
^, i^iyfeiuia suuressa vallarikumöustais- joka velvoittaisi taisteluim siinä mie-i
r ^ l ^ K i " . Verislmmlssäklh 'otteluissa iessä, vaan työväenluokan vapautu-
^^^Mltjl^et yhtä rohkeana kuin mles-
"'•^TOTCVitkln työläisten oikeuden puo-
!^^£i^äa kukistettuaari tsarlsmln, on
Ijai^Ttolmineet käsikädessä miesten
•^Siiiksä. kohottamassa Venäjän ta-
^^^^uäili^ta nousua siltä^ rappiotilasta
jalous eri lupkkataisieluissa. Samoin j toon iso Joukko pioneereja lisää. Ah.
on selitettävä se alhaisuus jota jär. dasta siinä oli, mutta parin mailin
minen on meidän taistelumme kaut­ta
maailman.
Työlälsäitiä, työläisnainen! Yhdy
mukaan, työläisarmeijaah. Telikääm-me
selväksi Itsellemme mikä on se
Joukko, Joka todella ajaa niitä asi.
>'j'aahlii se oli pitkäaikaisen Sodan ai-lou^^ jotka vapauttaa työtätekevän
KiiÄÄ vajonnut. Nykyään on Neuvos-
.. tjpUltpssa naisia monissa eri luotto-liOic^
tssä, kuten ,cl kapltalllstlsssa
j^öi-ole. ' '
i 'J''^;^oiii SUpmen vallankymoustais-
• esitti suurta osaa'haiset. Kun
• "vjRiiiiBJ^et olivat väsyneitä ja eiJätoi.
• ^^fÖ2isi6V^"oli naissotilaat iiinpstämassa
J^4'ijlM^italsemassa taistelua, J p ^ kui-
'•töOkUi päättyi työläisten häviöön.
.^m^j^ksena- oli, että äidit lapsien-
Jjfthssa suUottlhi vänkiloihta jä
,'^Wj"ösa telotettiin Suomen porva-huvijuomaksi,
sillä Suomen
l^fvatisiö haluaa työläisten verta,
•^^ijj^n"' vielä kerran on saapuva se
Suomen proletaareille, että
Sten maahan -motanut veri kas-
'*:5^;"^ai,hoa; joka varttuu tähkäksi
.•^ja;'^vaatii kostoa muriiäajllle. Sillä
''"'aafett*^ ei mjirhata eikä vangita, ei-
. ,kä sitä voi haudata maahan. — se
• ^ ^ I t ä ä . uutta alaa Suomessakin.
;>mukk'pvangitsemiset ja ohranoiden
"Ti^^käykset ei estä työväen nousua!
I:* ,jNe;'iupkkatuorniot. jotka Turun
»f*;!hGirtoikeus oii langettanut syyttömiL
•'^i^i^f-t^&lälsille-- ovat tehneet entistä e--
"«y'-)Bi(^iäSöJ^>tunhfetökfii - Maimörheimiff
n^^afiöijtafcmen'^ .jpHdOn ' • 'VaTkö-Suöu
'i^'»J^K^iäÄe s'uflho8ttakd-' äöt^toibpis"-
n*fly*^jiä^lfj4^,B3^ täkanö-olevia; to-
• hifisasmäiiiiit, ^siti' k5!t*ääihme «etttisi'
n^?*****^^^^^ taitelemaan ja-
'^Va maassa sellaista järjesteL
Evastaan, jossa ei työläiselläkai-luokan
vuosituhansien sorrosta ja
riistännästä. Laskekaamme kärci-mykslemme
malja, eikö se ole jo
täysi. Eikö työläisten harteUla ole
kyllin kauan jo kannettu hyödytön­tä
yläluokkaa. Eikö ne kahleet, joilla
olemme - kahlehdittu, olisi jo aika
katkaista. — Monta työläisnuoru-kaista,
monta äitiä, monta isää on
köyhyyden Jai , teollisuusmurhlen
kautta mennyt ennenaikaiseen hau­taan.
Ja entä ne tuhannet, ja mil­joonat,
jotka ovat sortuneet verileik.
kiin! 'Ei ole yhtään tuntia, jolloin
ei jossain osassa maapalloa virtaisi
työläisten veri sodan ja pääoman
alttarille. ,
Vieläkö me työläisäidlt synnytäm­me
lapsia sitä varten että uhraam­me
ne "isänmaan"' uhrialttarille, vai
oman luokkamme hyväksi? — "Joh­takaamme
poikamme ja tyttäremme
työväenluokan riveihin, tietoisina
siitä, kenen hyödyksi he uhraavat
elämänsä.
Vaan ennenkuin voimme osoitta.V'
oikean tien lapsillemme,' oii meidä^ri
matka Pottsvilleen kului hyvin ja
eihän nyt ollut kysymys muka­vuudesta,
vaan oltiin menossa kah­deksi
viikoksi leirille oppimaan Ja
leikkimään.
Perille päästyämme alkoi heinä,
pussien täyttö. NiLstä piti tulla pat­jat
47 pioneerille Ja ohjaajille, joi­den
majoittaminen haaliin ei käy-nytv
muuten päinsä. Keittiössä hi,
kciltiin päivällisen valmistamisessa.
Mutta lasten mieliä kuitenkin eni­ten
kiinnosti järvi, joka siinti pie­nen
matkan päässä Ja pian tulikin
lähtö uimaan.
Kello kahdelta iltapäivällä pidet­tiin
yleinen kokous, jossa päätettiin
leirin järjestyksestä ja valittiin ko­miteat
eri tehtäviin. Ylösnousu a-lasten
itsenäistä työtä ja toimetpa.:
aieidän Ijelkkpytemme kuiteinkin on,<
e t t ä pioneeryärjestön -toim^ii^Mnuo-toja
yminär^etäi^i iil^n -väliiin' Jai
monet "piijftpjiksi" jouljupeet" ^tove­rit
tämän takip, ovat Joko kgjjonflrani
kykenemättömiä tehtävään tai slt-i
ten «iup4<>stav^.t laisten t<:ilminnasta.^
vanhan swnunt3 ikouliin. ; K^Mq^ny.;
nistisen i^uorisolilton .^nu|H»liug^:;
täytyy kiinnittää paljo hiiömibti tö-män
epäkohdan korjaamiseksi: !kas-vattamalla
tehtäyilnsä kykeneviä
pioneerien phjaajja. ' •- ;.v ' 1
Kenpä ei meistä muistelisi lap.
suuden kotia ja siellä viettämiääii
elämän keväthetkiä? Kenpä ei muis­taisi
isänsä vakavia varoituksia ja
äitinsä helliä neuvoja, jolla he mei­tä
opastivat elämän kuohuvia myrs­kyjä
varten, voidaksemme niidenkm
keskellä onnellisesti elämämme pie­noista
purtta ohjata. He tekivät ph-jaustyötään
rakkauden pakoittama-na.
sillä eiväthän vanhemmat toi­voisi
lapsistaan yhteiskunnan hylki­öitä
eikä syvälle tm-melukssen va­joamaan,
vaan että heistä tulisi ym.
märtäväisempiä ja huomaavaisem-pia
kuin heidän vanhempansa ovat
olleet. I
' Vanhempamme ovat meitä neuvo­neet
ja opettaneet. Liikuttavia ovat.
nuo neuvot -olleet lempeän äidin
suusta. Kyynel niitä kuunnellessa on
Vähän pakinaa Opin'
^yiffymi^estä
Timmlnsin jpicmeerit ovat • oUeet jli£^.J;cUIiine^ i^^jpukkueen ^Japal-vilkkaammassäJ^'
tolmlimassa,
maoliskuusta^ssiakk.a,. jolloin to^nln^^
-ta oli aivan: lamassa. Jäsenryntäyfci--
sellä. kohotettiin .jäsenmäärä KheBe:
•neljääkymmentä.) V ' ; '.J .5
Vappuna ja Pun^^lsena päivänä ko-.-
kocntuivat Schumacherin Ja isouth.
Porcupinen |jloneerit yhdessä Tim-;
mlnsin pioneerien kanssa Timmihsls-sä
tpimeenpajjtulhln tnlelenbs?)tuk-'
siln, täten käyföitoöHlsesti tpteytta--'
en Järjestönsä tplmtotMh^^ ja
huomaittavasti vafeuttaen iij^ieij^o-r
soitusten onnistumiseen, l^hiieii
vjttämlsessä ja lentolc*tl3te3Sö^Jfeii)^^
mjssssa ovat pioneerit «yöSifSlieet
mukana sen lisäksi fittä ovat pmsta
lehteään levittärieet. On tpimeBnr
-cantu Jpukkpretkeilyjä yjn. öa-lkoL.
sia lasten Iltamia ei ole toimittu,
Paitsi kesäleirin yhteydessä Järjes­tettyjä,
vaan muiden jjärjästöjpn
juhla- ja iitamatualsuuksjlsäa pyat
pioneerit usein esiintyneet olkjelmai-
1a. Kokoukset pidetään ma^naht^i-lltaisin,
alkaen kello kuudelta.'
tyat nim kaukÄiia toisistaan, ^tä on, -^-^«»"M^^-
Ä n «tahdotpn saada yhteistä toi. i Toven , ottakaamme taas tarmol.
SStV. 'a^nSan' Rosegxoven ja Ma, kiinni syystoimii^^^^
^IrkSnd W e i i naisosastot voivat .taman paikkakunnan kerhossa
S a S a täUaisUn yhteisiin juhUm. U^^n kaikkia la ja Joka osastossa.
^ S j u h l a t pidettiin ^Rosegroven 1 «»1^^ vaan toimintaa on. Silla i l.
J. haalin -kehtällä, alkaen heqki- "»«n .'"""'^J.^.^ ^^^^'''^ f ^"^t TT?.!
i n ch^elman suorituksella, jpka o- ,saavuta mitaan KapitaUstl kyllä
ii kilpailu :fiamalla:.puh6ennltojt..ru. - ' ^ ^ ""^^
inonlausuhtoa, lauluar kaunolukua.
^Palkintoja -Jö^ettlln k^ssl jQka ai­heesta.
^5H£Sl ikävä hupmH> oli se,,
iettä kalkki y l ^ «tl seiff^nnut ph-
4eUnan suoritusta, joten tulevaisuu­dessa
Jtolvon. »/ctä kHn toiset ,tpye-
•rk Jaksaa valmistaa phjelmafi. niin
toisten ,pltäisl j^sft?, jse seurata; se
aimostalsl «enemmän phjel|iiän .esittä­jiä
•vftlmtetftm^an .ol^ielmanumeroi-ta
kim ^Hiitys iriienee hyvin kaupaksi.
yJtjlSpHe.
ijriip^ua.oll järjestetty naisille Ja;
aUe vU^^t. Ja ^}e 12 viiot. tytöjlla
Ja pojliliä. Ja pari juoksua oli naisil­ta
Jp miehiltä. Pälyän parhaimpia
\^rij^ttsta pii Timmlnsin Ja South
pitää puolensa eikä ilman taistelua
luovuta meille parannuksia nykyisiin
eloihimme, meidän on ne taistelun
•kautta otettava itsellemme. — Meil.
lä ei ole muuta menetettävänämme
kuin kahleet, mutta voitettavanam­me
koko maailma. — Kerhon jäsen.
Jpsta lausumme kiitoksen
Jli^llle., , ' : " '
Ilta;jj;hla ip^elAlln Kirkland La­jiton
^Homalaiseri Järjestön haalilla,
/Johon' saiijui^^^ ykoMtolalsen paljon-yleisöä,
/^ntaen"kannatuIc&nsB nais.:
^en järjestämille Juhlille. Yaelatulot
^»lirijuhllsta olivat '.$211.25, menot
^lö?-:^; .^ul^ijlat jäännös 45103.97. Ta­ina
sumtttä ph luovutettu sihteeris­tön
kassaftn tyiievien menojen va-
Valle, siliä sihteeristö el vifl toimia
4lmftn varoja.
^ ^ ^ ^ — slhteerisT».
kirklanä ha^m k^rb^n
tmmnmsjta
a
jaksi määrättiin kello 7 aamulla.. silmiin vierähtänyt ja sydän oudos-
Puoli kahdeksalta voimistelua ja ti sykkinyt anteeksi anovien tuntel-kahdeksalta
aamiainen. Kello kym.
lueneltä tunti opetusta pienemmille.
Kello yhdeltätoista uinti ennen päi­vällistä.
Kello kahdelta 1—2 tun­tiin
opetusta isommille. Yhden
ryhmän opetus aikana harjoit­teli
toinen ryhmä rajapalloilua
Jne. Neljän tienoissa käytiin taa-läise&
a ' iiieA^ssa''kuin'''jttku'-Välttä­mätön
esine'WfieeM.''feäft"''oä bl-J
iii*"^öbjana ole ihmisoikeutta, Vaan
jneille kuuluu vaan sorto ja nuute. • *Si-°t^.P^*^ ®^ rikollisia varten.
*-y^p^'rohkeiden liiokkataistelljoiden
7*«*a4A*ij|gj,aii£koJa. Ja sama Järjestys
p!fkkläJiä kapitalistisissa maiss?,.
jr^g^bsaoleyalla lupkaila ei ole enää
^; Jteinoa kuin parhalinmat ja
'•"niat henkilöt joko vangita
stiäan murhata:, kuten Suc-cpn""
Jiä: Vanzettin. vaRTr'.'"' mitkään
psl^okeinot 'ja toimenpiteet ei estä
tunut vaan "pmäan pefhe-^felSfnäärf'^'
• Vielä tänäpäivänäkin on suuri osa
työläisnaisista vapautumatta tuosta
vanhasta ajat-ustavastä että miehil­le
kuuluu puolue- ja järjestötehtä­vät
ja naisen toiminta rajoittuu
vaan omaan perhe-elämään. Ja niin
sjTjäytetään kokonaan työväenluo.
kan pyrkimykset. — Älkäämme e-nää
olko "huusholliesineitä" perheis­sämme
ja työssämme, vaan tietoisia
naisia, jotka uskaltavat ottaa yhtä
hyvin kiväärin kuin muunkin vas.
tuullisen aseen tai tehtävän vastaan
luokkataistelussa, jos taistelu sitä
vaatii. Lenin sanoi, että työväen- i kaan. — Kerhon jäsen.
den kuohuessa. Mutta ne ohjeet Jä
oijstukset on maailma riistänyt pois,
sillä ne useimmissa tapauksissa lan-
Iceavat hiekkaan, josta elämän ensi-mäinen
myrsky ne pois pyyhkäisi,
siUä esimerkki on voimakas.
Kerron tässä erään tositapauk­sen
Jonka muistan nuoruuteni a-joilta.
Alvan kotikylässäni asui ä l - ' * . ^ ^ ^ ' . —
"Qpinahjo" on ilmestynyt jo jpian
kaksi vyptta 'Kirkland JLaken työ­läisnaisten
keskuudessa Ja hyypJlä
mjelellä ,on sem^ttu tÄmwi .feh^en
ilmestymistä naispsastQssamme.
Ensi kerrjm fefi3^ste)*iln Jlt^h-den
parustftmis^ta Ja pUBppJdi^ta-nut
esitti, että ruvettaisiin '«upro-l
telien Bimilistan perusteella toimet,
tamaan mainittua lehteä, niin ttm-tui
se mpnen mielestä aiv^ laah-"
dottomalle. Sitä vastustettiin.' "^I
sitä nyt vaan Jokainen ypl ruveta
kirjoittamaan lehteen", sanottiiij,;ljBai^ vaVits^ hyvä yhteisymmäi-
Ja asian, esittäjä sai pahoja kat-'
seita, että kun npin mi6i'^^0°M6i
asioita eslttikään kpkoukselie. Vaan.:
Työhommissa .Pottsvillen lejriliä.
vallankumcus vei vaan onnistua sil­loin
kun tuhannet ja taas tuhanneet
tvölälsnaiset cif saatu vedetyksi mu-ti
ja isä poikansa kanssa. He toi-;
voivat pojastaan suuria tuloksia "u,
sänmaalle", mutta ne toiveet ja u-'
nelmat pettivät. Kodissa oltiin or-,
.lia. isä oli usein juoppotuulella ja'
tuli hyvin usein kotiin pullo taskus­sa,
josta tarjosi aina pojalleen, jo­ka
oli juuri mieheksi tuleva. Isä sa­noi:
'?Ota poika ryyppy, ei • sinu.sta
muuten tille miestä, etkä pä'äi3e'mif'-.
hen kirjoihinkaan — eissö rähä mi^
tään tee!"''V^ "^•'.ni<':
Niin p6ikK'otti ja vähitellen tottui^
ottamaan useampiai tietämättä alus­sa
mikä olisi kohtuullisuuden" mäa-'
rä ja mikä liikaa, kunnes IhmLsst
vihdoin alkoivat puhumaan hänen
liiallisesta juomisestaan. Siitä lähti­en
-cli olämä kurjaa kurjempi. Hän
itse on saanut kärsiä ruumiin ki­duttavia
tuskia ja äitikin on jo isää
itkenyt hsutakummunsa alle. Nyt
hän tietää vallan hyvin mikä on lii­kaa,
se on — ensimäinen ryyppykm
oli jo sitä. Kourat piiristautuvat
njTkkiin. pää painuu käsien varaan,
posket hehkuvat ja silmät saavat o-:
mituisen kiillon; Kirottu isä!
Nyt tuo poika kulkee elämän erä­maita
polttava turme rmnassaari.' ka
Ei kuki enää elämän kevät, kaikki:Jos ei olisi vuorojärjestystä. Toivon
ovat kadonneet Ja murtuneet. Isän j vaan edelleen samaa innostusta
'•ifoukseen livahtanut yksi nh^hen
•kilpkln, nimittäin Jcjhn 'Wli:ta,'"ja.
.'kiin' hän selosti oikein" yminänrettä.^
=väisti siitä' hyödystä, kuinka Jt&aL'
•^sHä naisosaston Jasehefta qn sU-.
loin mahdollisuus harjoitella ' omtii-;
takeista kirjoitusta, niin ei asia e-nää
liittänytkään ulin onahdptto.
malta'^ täyttää. .Asiaa kehitettiin e-delleen
Ja-:ni|n ilme^jd tehti ^ i .
ikerrani. Tällä Jebdellätel silloin vie­lä-,
«llut: muuta kute flilkä
Jtt#^t^^^te«ssa siQe::,'<pll .funnpttu,
jp;pinahjo,. joka nimi sitten ^vf^yls-'
tettlin naisosaston -kokouksessa. —
ji^teiUä tfäVä ^kland. La^elia pH
jo silloin supmfii»inen jta^i^cin,
jvaan me oltiin jo ;niin ^«a^^^ieil-
^iä mamnxojii kaikki, että enune liy-
-väksyneet mitään puoäcaiitemiqptu.:
ja tämän uuden ti^lp^aan jistiini-
^sessäi. Nyt tätä leihteä on ieji^l-nimeUä
kutsuttu Jfyrk;!^ elk^ ^ i .
nä mitään pah^a ole. pi »ilmi j»ies-t
ä pilaa, kiin vaan ei mies nimeään.
Nyt Yrjöltämme kukin vuoroiiaan
Opinahjoon, 5 henkilöä ama yhteen
^umeroon. T^ten saamme Jpisal-säi
,,osaIllstamiftan ^lehdep *pii«#^a-mise^.
Ja vajautemme j^it-'
joutuisivat lUks^uOTmitetiuisi.
Ker^ph J^pkOi^csla pn .jj^detty ko­ko
kesän jpjc^ toinen perjantai. Jä­senet
ovat käyneet säännöllisesti ko-
Jcpuks^s^. Me päätimme keväällä,
ertjtei oteta kesäipjnaa sillä se la-inj^
ftnnuttaa toimintaa. Ja kun
siälmme samaan aikaan uusia Jäse­niä,
liito fcatsolmiifte sen dlevan hyö-d^
Uisemjpää toimia heidänkin vuok.
.seen, ettei innostus heiltä hävl&lsl.
;;l!ä'elUset kesälomat ovat meille esi-
Aierkktaä siltä, että emme ole pääs­seet
piiskalle opiskelussa eteenpäin;
aina kuri toiminta keskeytyy, on sl-
-välkampl saada syksyllä taas
vauhtiin. . • ' ^ • l *
T t ^ ä kulunut- kesä on tuonut
Joukkoomme kahdeksan uutta Jä-seii|;
ä. 3e on hyvä saavutus, sillä ai.
^a^^emmih olemme hyvin bpbrvpin
saaneet .uu^^ tovereita kerhoomme.
Mdfiä on nyt J g ^ i ä kaikkiaan kuu­sitoista.
. Oleqxmp mj^ös menettäneet
vanhoja Jäseniä useampia. He ovat
^llästyn^et .toimimaan. Keskuudes-li^
irjeitä Timminsistä
.Onkp nainen saman arvoin-:,>n
luokkataistelurintamalla kuin mies?
(Siis on.).On vain kysymys, tuntee­ko
tänä jKliyänä työväenluokkaan
kuuluvat.,jfalset.velvollisuuden kuu­lua
naisarmeljaan. ., TyöläLaiaisliit-to
on joka kutsuu',m^ltU'Canadstn;
naisia miesten rinria!lla ^taisteluun
•verenhimoista • porvarfetöä' vastaan.
'Tuleva maalaan sota vaatii naisia yh­tä
pai jo kuin miehiäkin. Ei tuleva so­ta
tule olemaan kapita^tisten rlis-
-tcvaltain väUnen, se tulee olemaan
työväenluokan nujertamiseksi. Pää­asiana
Neuvostomaan kukistaminen.
Siis kaikki naiset mukaan. Hedel-
^mästä puu tunnetaan — mistä niel­ijät
tunnetaan? Että rivimiehenä
olemme kuuluneet .järjestyneisiin
työläisiin. Eikö olo yl^vämpi kuul­la
nimensä nilii tiiimettua kuin
että epäiltäisiin" vakoilijana. • SiUoin
kun Mdskbvatt •- vällankumousmars-si
sol|.'''Miröih< ori taistelu alkanut
riistoyaltäa vastaan. Ellemme kaik-tiedä,
m^hin luokkaan kuulum.
me. ennen taistelun hetken lyönti-3,
meidät kukistetaan, vaan kun kuu-
IVirnme riveihin ja ennen jo opim­me
tuntemaan luokkarajat, silloin
piemme valmiit. Meidän täytyy op-rplä
tietämään mikä ero on työväen-iuokan
ja riistovallan välillä. Siis
teille, naiset. Jotka ette vielä ole
Nyt
syystciminnan alussa
muistaa suurta työtä, jcfa.'
fiessänune ja toimia jattiaa
ymmärryksellä sen ^teen. .5
me aikoma on toimittaa,
•jonain avustusyhdistyk^nj/,
Pä .sellaista lakkoavustusti i
hanksräystä ole ettemme ta'
21 ryhtyneet. TyökoSoubet'
on säännöllisesti pljeth
Jelmakokoukset viime -syks
lopettaa, kun haali, iossa u
oli niin ylösotettu iltasin,,
saaneet kerhoiltoja järjejtj^
si <:äätimme luovuttaa OM
olisi ollut ohjelmakokouk^ji
Tämä oli kuitenkin tml^iV
sillä niin supistui toiminta,)
kokoontui ainoastaan "
kun aiottiin saada ml ,
kaan eikä onnistuttu, loipi^l
ten. Samaan aikaan lopeteÄl
noa tällä mantereella
nrjistenlehti ja valistajat,,
ielle rajaa leviämästä, jota iTi
listuspuoli jäi kokotalT& ajiij
vin pieneksi. Siksipä herädiöii
sissa tuuma, että pitäisi 1
cma lehti, vaan on siiniklnj
tensa, varoja kun ei de»
«eviä toimittajia saatavaa j i l
läpä epäilevät ettemme pys^j
paisteja täyttämään
5 Mutta kyllä me paremmin 1
5imme jcs siellä .piisi naineni
tajana, sillä ymmärrämme'ui
siame paremmin. Siisjä
toimintaan, .että pian koltlal^^
iolloin saisimme tervehtiä 039!
teämme.
Tämän' vuoden C. T. H^l
pohj. piirin, eri osastojen
miä piirijuhlia vietettiin
kentällä.: vaan kun luonnmi)
olivat asettunet meitä vast
onnistuivat ne huonpnpi
Urheilua ei voitu suorittaa 1
tain numeroita kuten naista.?
pallopsli ja lasten ottelut
tamia muita; RaJapaliopÄSJ
riutuivat voittajana Soutii_:
pinen joukkue Timniiasiä
maalit ellen 5—4. RajapaBo
kin saanut innostumaan di
laajia itseään "vaan myis W
joten olisi suotavaa että nafe^Jj
kialla ottaisivat sen yMäil
lulajiksi.;
Illaksi oii järjestetty hs0i
telmäkilpailut. OsanottajiD» 1
Pcrcupinsn joukktje
"Helvetti" ja Timniinsin
kappaleella "Ilman .miesti
minsin joukkue voitti, !co^
leen aihetta ei otettu "
palkittiin ainoastaan näyttele
' Picneerikämppäys tälli ;
aijottiin järjestää
mutta kun toisilta
mukana, teille kutsu soi. Jos sinuUa 1 ^j^gj gj^^y osanottMift }0_
(i^s. .'^jrJtämfiie myös kalkki täyttää
itehtäylim?^ 'iokftinen kykynsä mu-
•Kokouksissa keskustelemme useim.
mlsta tärkeistä kysymyksistä, kuten
llastenkasyatuks^ta, — ja sehän on
imieille .äldftiUe liärkehi kysymys, ml-
!t<^ me i^vät^m^ Tässä
t^^pssä inelitä ya^dltaÄn paljon, et-ifi.
vo^ine .%>set .pitää riveissämme,
;ettel pprvairKto .kaikilla' yippafcei-npUlaan
saa heitä lypstetyksi pois.
on mies joka estää sinua tulemasta
mukaan luokkatalsteluriveihin, sano
silloin: "Minä menen, en halua ol­la
kodin elätti enkä kukka, jota
työläisnainen el voi oUa." Naisella
on elämänhuolet yhtä raskaat, kuin
miehellji. Jlota suurempi työttö-
-nyys ja kurjuus, sitä enempi siltä
kärsii natoen, jonka hartioilla on
lapset, miehen ollessa kerjäämässä
työtä. Äiti aina eniten kärsu.
Tule mukihan työläisälti! Sulle tais- ^^y^ ma'inittua homr^
telun kutsu soi! Sinä nuori sekä ^jtean puolesta läl^^ %
vanha, riveissä sulle tUaa on. EI
yhtään aikaa enää tuhlata saa.
Kaikkein maiden proletaarit nous­kaa
työhön! Aika kiiruhtaa meitä,
kapitaali murhaa, vainoaa. Sen
valta horjuu, se meiUe voittoa tar-joo.
— H. T.
hetkenä muuttaa _
sitten Pottsvillen tovereflM
talcnsa ilman vuokraa, Jo!||
simme aluUe. Osanottajia
tuikin viidenkymmenen
joista koko ajan oii 33.
toimi nuorisolUttolflinei),
Hänestä lapset Pitivat
•Hän luultavasti oU tolme^
nevä. Kaikille. Jo,tto "
kaansa ja avustivat
Alti on kukkein lähinnä lastesm ja
hänen tuiefekä^fi kaikki''fidkutus-yadtansa
•'heiiÖh.'''SelfflSS^lut^re.- paijataan koko naisosastoa. Varsin-ilät'seiväksl''
M^^^ tll^ÖÖisitm^ ; j . ^ r ; - ^ - . "
ll)laisosasto täällä potee niin sa­nottua
lamaannustautia, vaikka vii­me
keväänä pidetyssä neuvotteluko­kouksessa
koetettiin parhaan mukaan
käsitellä nykyistä tilannetta ja aset-taa
toiminta sitä vastaavaksi. Kai­kesta
päättäen\emme ole Siinä on­nistuneet.
Jäsenten lukumäärä on
tosin :^kesäajalla hiukan lisääntynyt,
vaan iimostusta toimintaan puuttuu.
Yhteisymmärrys ja sopusomtu asi­oiden
käsittelyssä Jää sivuun. Kai­kenlaisten
pikkuseifckaln, persoona-kaunan
yjn.s.. tekosyiden tähden
Puolueen naisjaosto
mvksen naislähetyston_Rfl
toon lähettämisestä, jqtoi
min yhtyi Su^om.
vomuksella saada eöe
lainen joukkoon. Tassa
yli toiveiden, kun jou
te iästään huolimatta,
hem-min naiosastj^^
tä hän sieltä P f ^ ' "^
nostattamaan seka _nn
tä naisosastoa, siiifl
n,at tarvitsevat unrta^
voimaa. Varsinkin JUi^
paikkakunnalla • oa
vaikka se joku vuodj
peili ensi tilalla
täällä Csaii»?^;,g%is
laiifelffi^ ei'.iM6fj^ltiö^ Itid^ oli
•^nk8l^taMi;-^öe'Wk^ iötta;! et--
•I,--
5 * -itsekältn-'Saariset" mirii^
käänlälsta opetusta toiroiiienä,'<<d'muu-'
ta kun liskoa vaan Jumalaan^ niin
kalkki ^lyvyys.seuraa itsestään. Vaan
leii»äiuaiet ovat opettÄ&eet meitä
taistelujen kaatta yaatimfian paran­nusta
.olonUB[ime. yhteerilUttynelnä
saävutattBofe I*ra?tnuksia, vaan em­me
yksllötaä. Jos kaiken sen, mln-
M ^mmie k^emuksiemme kautta
<»PRineet, jätäimne perinnöksi lap-
.^siUemme, ?»iln olemme täyttäneet
^v^c^lll^Miuten^.
iOtep^ ipyäs Ifce^feuste^e^ so^an-
3t^fDn torjumisesta, \|skonoosta Jä
monesta muusta i^vän ,t^kelm-mästä
kys3anyksestä.'ja näiden kes-kustelujöi
kautta selvenee meille
li
Tunminsm niusosasto ^erai lulla ComUBf»»»