Vapaus, July 6, 1927

              1 ^ 2 KefiMviikkona, hdnäk. 6 prna—Wed, Jnly 6
SmnnaRva
Mt^svaa t e l b « ja
HsrlcoTia leltdlet kertovat TaltBaskaBnast •aikatelnusU
( S . T . Tm kirjeenvaihtajalta)
Harkov, 31. 5. 1927. jhaastattelun. Jossa hän on lehdelle
Alinomaisen liikkeelläolon takia lausunut m.m. seuraavaa:
ei parhaalla tahdollaankaan voi jär­jestyksessä
kuvata kaikkea näke­määnsä
j a kuulemaansa. Senpä t a ­k
i a on meidän palattava vielä het­keksi
Moskovaan.
28. 5. kävi valtuuskunta paitsi
Tomskin puheilla, myöskin Neuvos­t
o l i i t on kulutusosuuskuntien keskus­liitossa.
E r i selostuksessa tulemme
tarkemmin tästä mielenkiintoisesta
"Lyhyenä Neuvostoliitossa olo-aikanamme
me olemme ehtineet
tutustua Leningradin ja Moskovan
teollisuuslaitoksiin. Enslmäinen vai­kutelmamme
oh: Neuvostoliiton ta­lous
vahvistuu ja paranee joka yuo-zV
•
"Erikoisella tyydytyksellä — jat­kaa
lehti — toveri Ampuja mer­kitsi
meidän ammattiliitto jemme
^kulturellis-valistukseUisen tyosken-käynnistämme
kertomaan. Illalla'telyn. Sellaisesta Suomen työväen-käytiin
klubeissa ja kutomatehtaar-'fuoidfa ci saata tällä hetkellä unek-laisten
klubin kesätoiminnan aika-Jgiakaan. Klubinne, punaiset nurk-jaisjublassa.
Täällä puhuivat Lai<
ne j a Ampuja. Tuhansiin nouseva
työläisjoukko tervehti valtuuskun­taamme
sydämellisesti. Nuoret työn­tekijät
piirittivät meidät j a meille
" s a t o i " kysymyksiä, joihin vastai­limme.
Innostunut nuorisojoukko
saattoi kadulla odottaviin autoihim­me
hurraa-huudoin. Kuului huuto-
» J4:..V£Ikää unohtako meitä".
29;^ 6 r kävimme Kremlissä. K r c m -
- liä r y h d ^ i i n rakentamaan 1200 l u -
ypjlla^^» Moskovan silloisen ruhti­naan
toimesta. Siihen rakennettiin
aluksi verstaita j a asepajoja. Njrt
tämä osasto on tuotannollis-teknilli-senä
museona. Museoon mennes­sä
näkee ensimäisenä ruotsalaisilta
Pultavan taistelussa saatu sotasaa
lis. Siinä on lippuja, aseita, Kaarle
12:toista kantotuoli. Jossa häntä
haavottuneena kannettiin y.m. Seu­r
a a v a l l a osastolla on vanhat sota-aseet
Ja puvut, sotasaaliit Ja lahjat.
Nähdään Iivana Smnen norsunlui­nen
istuin. Seuraava osasto on ho­peaesineiden
valtava kokoelma. Näh­dään
kultainen keisarikmunu Ja
P i e t a r i Suuren valtaistuin. Keisari-vaunujen
osasto o r i vuosisadoilta on
täydellinen. Nähdään t a l v i r e k i , j o i -
l a Pietari Suuren tytär 23 hevosen
vetämänä matkusti Moskovasta Pie-tarhovtin
kruunattavaksi.
K r e m l i n suuren palatsin rakensi
N i k o l a i Imen noin 76 v. sitten. S i i ­na
on nyt majailemassa kansanko­missariaatin
neuvosto.
Menemme kirkkoon, jossa on hau­dattuna
lukuisa joukko suuriruhti­n
a i t a . Iivana J u l m a l l a j a hänen po^
j a l l a a n 'on eri kappelinsa. Seinä­maalauksia
puhdistetaan parhail­laan.
Nitstä kemiallisin keinoin ote­t
a a n esille kaikki alkuperäinen.
Puhdistamisen tarpeessa nuo mustu­neet
arvokkaat maalaukset ovatkin.
Käymme edelleen keisarin k m u -
nauskirkossa. Loistoa, loistoa, lois­toa.
Kruunauskirkon l o r n i i n on y r i t e t ­t
y nostaa 12,000 puudan painoista
kelloa. £i ole onnistuttu. Kremlin
muurien sisällä nSerame m.m. sen
suuren sotasaaliin, minkä Napoleon
jätti onnettomalla sotaretkellSan
VenäJäUe,
: Lealnlii mantoleutniaM
- K l o % 1 ip. laskee valtuuskunta
/ s e p p e l e e n - L e n i n i n haudalle. Sep-pelenauhoissa
painettuna: " V . I.
L e n i n i l l e . Koko maailman proleta-riaalin
kuolemattomalle johtajalle.
29. 5. -27 Suomen Ammattijärjes­tön
Valtuuskunta."
K r e m l i n edustalle torille on r a -
c^kennettu Leninin hautakappeli. Se
on tammen värinen. Menemme s i ­sälle.
Punasotilaat seisovat kunnia
vartiona. Kerros kerrokselta pai­numme
perille. Lenin, kuin elävä­nä
nukkuisi lasikatoksisessa arkus­saan
punaisella vuoteellaan, puettu­na
vihreään puseroonsa. Molem­missa
päissä seisoo sotOas, kunnia-asennossa.
Seisahdumme. Jätäm­me
vaatimattoman ^seppeleemme ja
lähdemme eteenpäin ulos kappelis­ta
i . . . P a r i i s i n kommuunin enslmäi­nen
lippu kuluneena on asetettu
kappelin seinälle. Pari lippua on
tangoissa seinustalla.
Lakkaamaton jono ihmistnerta
kulkee läpi kappelin seisahtumat­ta.
Se tahtoo nähdä Leninin. Se
:sanoo: "Lenin on kuollut, Lenizi
elää.**
Varpttivaorella
^^^^^ ; < ^ autoillamme Varpns-vuoreSe.
Sieltä näemme koko Mos-
; . k o v a n mahtavuuden. Täältä on
^ a i h e näytelinään: *^lomme päi-yVät'V
j o t a saamme kotona
Painumme vuoren rinnettä alas.
Siellä on elämäi. Nuoriso leikkii
monenlaisia leikkejään.
K l o 7.30 i l l a l l a matkaamme U k.
Musaiau Harkovnn saavumme 30. 6.
k l o 1 iltspäiviSa.
^ MIUGO Aaqpiuaa iMmttatelttt
, Harko>nn ' ' P r o l e t a a r i " on j n l k a i s -
s a t V. k. 31 pSB numerossaan Suo.
n u n ammattjjäijestön lähetystön
p s l i e e n j o l i t a j a n Mikko Ampujan
kanne, urheilukentttänne, piirinne,
k a i k k i tämä on tehnyt meihin val­tavan
vaikutuksen,"
Puhuessaan Neuvostoliiton , ja
Englannin suhteiden katkeamisesta,
on Ampuja maininnut, että . . ..
"Suomen työläisten myötätunto on
omassa maassaan sosialismia raken­tavien
Neuvostoliiton työläisten,
p u o l e l l a . " '
min Tiztoa ' i l m o t t i Elfvengrenille;
että kauppa^ j a teoUisnusyhdifty*
oli päättänyt ottaa Sayinkovin ter-roristi£
en toijninnan johtoon, ja
pian sen jälkeen he söivät eräässä
P a r i i s i n ravintolassa aamiaiset, jotr
k a oli järjestänyt icauppa- j a t e o l l i -
suni^hdistyksen jäsen Gnsiav No­bel.
Nobel selitti tässä tilaisuudes­sa,
että jos Neuvostoliiton rajojen
sisäpuolella vastayallankumoukselH-set
eivät kykene mihinkään toimin­taan,
niin j i l k o m a i l l a voidaan jos
vain halutaan tuhota bolshevismin
pääjohtajat. Seuraavana päivänä
Elfvengren sai yhtiön konttorista
80,000 frangia j a Elfvengrenin ky^
syessä, ketä Nobel piti bolsheviklei:
pääjohtajina, jotka olisi raivattava
pois tieltä, Nobel mainitsi Krassi-nip,
Tshitsherinin, Badekin, Rakovs-kin
ja Bubarinin nimet. Sayinko­vin
seurassa Elfvengren sitten mat­kusti
B e r l i i n i i n , jossa he asettuivat
asumaan monarkistisen vakoilijan
O r l o v i n luokse, joka oli kenraali
Wrangelin vakoilujärjestön johtaja­na
ja oli tässä ominaisuudessaan
läheisessä suhteessa Englannin v a -
koSulaitoksen upseeriin Bileyhyn Jz
täydellisesti riippuvainen hänestä.
P i a n saapui LontoosV» Berliiniin
m a i n i t t a BUey, jonka kanssa neu­v
o t e l t i in toimintasaunnitelmasta.
Edelleen Elfvengren kertoi, että
hän j a hänen apurinsa olivat r y h t y ­neet
kaflddin toimenpiteisiin mur-liatakseen
Henovazn matkustavan
neuvostovaltuuskunnan. Epäonnis­tuttuaan
Berliinissä Elfvengren
matkusti Kanskaan, jossa hän jat^
koi vastavallankumouksellista toi­mintaansa.
Myöhemmin hän yh­dessä
entisen suuriruhtinaan And­rei
Vladimirovitshin ja Vorovskin
murhan Järjestäjän geneveläisen
asianajajan Oberin kanssa järjesti
murhayrityksen Tshitsheriniä vas­taan
tämän oleskellessa virkalomal­la
Etelä-Ranskassa. Tämänkin mur­hayrityksen
epäonnistuttua Elfven-g
r e n ryhtyi samanaikaisesti Tshit­sheriniä
vastaan tehdyn murhayri­tyksen
kanssa valmistetun laajem--
man terroristisen suunnitelman to­teuttamiseen
itse Neuvostoliiton
alueella, jonne hän sitten matkus-t
i k i n , mutta joutui vangiksi.'
konferenssin päätöslauselmakomitea
päässyt mihinkään yksimielisyyteen,
tapaus, joka on puolueessa ainut-laatninetv
Patataantumuksellisten,
kuten R e n a u d e i i n - y j n . ehdotukset
eivät jootnneet edes äänestyksen
a l a i s i k s i -'
Yhtä jyritkiä vastakohtaisuuksia
on ilmennyt myös kolmen muun de­partementin
piirikonferensseissa.
Vasemmisto-oppositsioni Ranskan sos.-dem.
puolueessa voimistuu -
Isvestija selostaa suo­malaisen
upseerin Elf-
Tengrenin jiittuä
Moskova.—(Tass) Toimeenpanevan
keskuskomitean äänenkannattaja
" I s v e s t i j a " julkaisee tunnustuksen,
j o n k a : muiden vastavallankumouk­sellisten
joukossa ammuttu Elfven­gren
antoi sen jälkeen kun hänet
oli vangittu eräällä Moskovan ase­malla
kevääUävupnna 1926. E l f ­vengren,
joka oli huomattavimpia
-vastavallankumouksellisia, on Suo­men
w . 1918—21 perustettujcrt
aktiivisten monarkisti- j a y a k o i l i j a -
iärjestöjen toiminnasta kertoessaan
ilmottahiit, että kreivi Buxhoevde-nin
aldtteesta järjestettiin Suomes­sa
monarkistinen ryhmä. Sen pc-rustayaissa
kokouksessa Elfvengren
tutustui erääseen kapteeni Wilcke-niin,
joka> kuten Elfvengren sittem­min
sai tietää, toinU englantilaisen
aktiivisen vakoiluryhmän määräys­ten
mukaan j a otti osaia n i i h i n piro-v
o k a t o r i s i in hyökkäyksiin, joita
e n g l a n t i l a i s e t ' tekivät nopeäknlkui-s
i l l a ' moottdriyenheillään sekottaak-i
E ^ e n Suomen 'sotaan Neuvostoliittoa
vastaan. Wilcken Ja ent. kenraali
Jawitz «aiyat Venäjän Punaisen
R i s t i n edustajalta Suomessa, prof.
Zeidleriltä -kansainvälisen Punaisen
R i s t i n edustajapaperit ja matkusti­vat
K r o i u t a d t i i n , jossa he toimi­vat
kapinain aikana.
Kertoessaan seikkaperäisesti osan­otostaan
Tagantsevin sotilasjärjes-töön
Pietarissa Elfvengren seHtti,
että hän asui; siihen aikaan Hel&m-gin
esikaupungissa Kulosaaressa ja
t o i n i i Boris Savinkovin edustajana,
olleii Savinkovin kanssa yhteydessä
kirjevaihdon j kautta, joka tapahtui
Helsingissä olevan Puolan lähetys­tön
sotilasattashehn diplomaattisien
k u r i i r i p o s t i n välityksellä.
Ollessaan Varsovassa perustetun
j o Savinkovin johtaman venäläisen
poliittisen komitean edustajana
Suomessa Elfvengren erään ^Verso­vaan
tekemänsä matkan aikana otti
S»vink6vin y^m. kanssa osaa n.s.
" V a r s o v a n asiakirjan" laatimiseen,
jonka asiakirjan allekirjottivat v a l ­kokaartilaiset
sotilasjärjestöt ja
jossa nämä järjestöt sitoutuivat
kannattamaan Savinko via. Edelleen
Elfvengren kertoi, että hän koh­dattuaan
kerran Suomen silloisen
ulkoministerin Holstin alkoi harras­taa
_ yalko-Venäjän kysymystä ja
oli V. 1920 n.s. Valko-Venäjän k a n -
isallisen tasavallan edustajana, "kon­s
u l i n a " . Suomen hallituksen luona.
Sen jälkeen Elfvengren kertoi t eN
roristisesta toiminnastaan, joka a l ­koi
noin puoli vuotta ennen G«ne-ven
konferenssia..
Tuttaviensa välityksellä EhVen-gren
pääsi suhteisiin Pariisista saa­puneen
englantilai^n Tlxtonin
kanssa, joka toimi venäläisen kaup­pa-
j a teoUisuusyhdistyksen edus­tajana.
Tixton oli saapunut Suo­meen
tutkimaan mahdollisuuksia
tetroristisen toiminnan harjottami-seksi
sekä Neuvostoliiton aineella
että ulkomailla. Elfvengren ilmot­ti
tästä Savinkoville, j a k u n viimek-s
i m ^ n i t t u ; s i i r t y i P a r i i s i i n , seurasi
Elfvengren häntä. Suomessa Elf­vengren
tutustui Tallinnassa ollee­seen
Suomen ent sotllasattashean
Osoliniin. OsoHn ilmotti olevansa
halukas ottamaan osaa terroristi­seen
toimintaan. Elfvengrenin oles-kellessa
Pariisissa saapui sinne eng-lanUtainen
vakoilijakapteeni Rötey,
iölle*^ oli annettu tieto uuden terro­ristisen
; järjestön perustamisesta.
E l f v e n g r en tapasi Savinkovin asun­nossa
B f l e y n , Jonka kanssa hän ailr
löin sekä myöhemminkin sunnnittei?:
t e r r o r i s t i s i a tekoja. Vähän xoyohem-Äskettäin
pidetyssä Ranskan sos.-
dem. puolueen Seinen (Pariisin)
p i i r i n ' konferenssissa syntyi rajuja
yhteenottoja, jotka päättyivät puo­lueen
oikeistojohtajien tappioon.
K i i s t a koski Boncourin suosittele­mia
sotalakeja j a hänen kantaansa
edustajana Kansainliitossa, . mikä
kanta on hiyös Poincaren taantu-muskanta.
Sosiali-imperialisti Boncourin
propageeraama ammattiyhdistysten
t u k i Poincaren hallitukselle on he­rättänyt
katkeraa oppositsionia so­sialidemokratian
leirissä kautta ko­ko
maan, samoin kuin puoluekong­ressissakin.
Pariisin piirikonfe-renssi
päätti - v a a t i a puolueen kes-kusneuvoston
ylimääräistä istuntoa,
j o n k a olisi määrättävä puolueen
kannasta sotalakeihin nähden. Sa­moin
tuomittiin 1,699 äänellä hy­väksytyssä
päätöslauselmassa 1,352
vastiaan Boncourin suorittama osu
Kansainliitossa^ j a vaadittiin asiasta
keskustelua puolueen kaikissa pii­reissä,
minkä Jceskustelun tuloksena
oli oltava määräävä merkitys Rans­kan
valtuuskunnan kantaan kan-sainliittokysymyksissä
ensi kongres­sissa.
E n s i kamarivaaleja koskevassa
suhteessa hyväksyttiin "vasemmisto-päätöslauselma",
joka suuntautuu
k a i k k e a yhteistoimintaa vastaan
" r a d i k a a l i p o r v a r i e n " kanssa' j a hy­väksyy
"hätätilassa" yhteistoimin­nan
kommunistien kanssa. Päätös­lauselma
sai 1,448 ääntä, kun <taas
samaa asiaa koskeva keskusta-pää­töslauselmaehdotus
sai vain 862
ääntä. Ön muuten kuvaavaa, ettei
ASIOIHISTO
Kaikenlailla
tulkki- y. m. asioita
toimitetaan hnolelUsesti
Yhteydessä
J , J . 0'Connor lakitoimiston
kanssa
Luotettava palvelus taataan.
Toimin myös asiamiehenä
F o r d autoille j a traktoreille
sekä kaikenlaisille maanvilje-l
y s l ^ n e i l l e . Kiinteimistölaino-j
a j a vakuutuksia myös toimi­tetaan.
H. A. ROUVINEN,
Room 2, B a i k i e - G i l l Block,
S U P B U R Y , . O N T A R IO
Vastapäätä
K a r l - L e h d o n kauppaa.
Tavataan myös poikatalolla.
Pestiosote:
Box 1298, Sudbnry, Ont.
Ostakaa pärhainmat
Ruotsalmset yiiibt^
BANKO LAATUA
Ovat taattuja leikkausterän kestävyydestä teiävänä-täydelHsesti
taattuja tehtaan tekevijoOta.
No. 5
Ovat
MORA MALLI
Leveä leikkuuterä j a tukeva setkä. Katkaisee alempaa kun
tavalliset viikatteet. ~ ^
Aaron linder ^
H y v i n tunnettu chicagolaiseoT v a ­lokuvien
taidemaalaus j a isonnus-
Uikkeen edustaja tulee ^lemaan
P o r t A r t h u r i s s a j a jrmpäristöllä Jon­kun
aikaa ottaen valokuvien sun-rennustyötä
vastaan. Postin kaut­ta
voidaan myöskin lähettä|i ison
nustyötä, osotteella Box 393, Port
A r t h u r , Ont. Huom.! Kuvat v a l ­mistetaan
siten vaatteenpäälle, et^'^
ne voi kääriä r u l l a l l e Suomeen lä­hetystä
. varten. Kaikki työ taa­taan..
/ •.,' • •
No. 11 — DUTCHMAN MALLI
Ruohon j a rikkaruohon katkaisua varten. Varustettu tuke­v
a l l a selällä joka kestää raskasta' työtä.
" B A N K O " viikatteet ovat tehdyt kolmesta eri teräksestä,
kaksi pehmeää j a keskellä kova. Jonka voi teroittaa kun parta­veitsen.
. ' • •-i,,; • :
" B A N K O " viikatteet ovat parhaat Ruotsin viikatteet. Mark­k
i n o i l l a on jäljennöksiä, joten olkaa östaessanne huolellisia saa­daksenne
kuuluisia Banko v i i k a t t e i t a.
Ostakaa kauppiaaltanne taikka k i r j o i t t a k a a asiamiehelle Ca-nadaa
varten.
20 ST NICHOLAS ST MONTfiEAL F>, (Q.
(Juhlaruno C. s.j. Border Citiesih;osaston oman pirtin avajaisjuhliin 7-
K i r j . MARTTI LAAKSO
Kulki kauan yössä korven kansa,
karsi puutteen, Mailan sekä vilun.
Kaikkialla väijyi petos, ansa,
leivän leipo raukan toimestansa
- särpimenä vain söi murheensirun.
kotkat • kaakkui, huuhkat huusi,
kun kuokka korpimaahan iski. .
Heilui halohöngat, kaatui kuusif
ja sar/M soran perääri syntyi uusi,
-—leipää körpifumsa
Vaikk* siementä ei usein ollut maahan panna,
ei emeest* huomisesta tietoo heillä. ^
Tää sääntö losas nurkumatta kanna,
ei luonto pyhäintarua aina änn(^
—-; se lohduttaja puutteeni murheen teillä. ,
Näin kansa kauan raatoi korpimaUla;
se uuteen uskoi, parempahan luoUL
Osaan, okaisehen tyytyi orjan lailla,
ihmisarvoa ja oikeutta vailla
— vain pettymystä katkeraa se tuotti. , .
Kurjuutensa kuilun viimein keksi,
synnyt syiUeti puutteeseensa arvas.
Myös hänkin luotit ön ihm
ei orjcJa, vetojuhdaksi,-pelkuriksi,
min elon palkkana vainr-yuiite karvas.
Nous' yhteisvoitnin kansa korven yöstä,
povessansa taiston polton tunsi veljet.
Oppi ohjeeni laiho nousee yhteistyöstä,
voi yksilöinä tuho, turma syöstä,
vaan yhteisvoimin murtuu teljet.
Jo kanto kauan iestä harteillaan
ja vihan painetta vierahah vallan.
Vaara vaati nyt jokaista toimintaan,
pois hääti kontiot konnuiltaan
ja kotikorvesta hyytävän hallan.
OMA KOTI
Kaipaa kulkija kotia,
yksinäinen mieron tapsi.
Omaa lieden lämpimätä
etsii vanhus harmaa hapsu
Kylmä taivalV kulkijalla,
vilu vieruhan ovella.
Niin hyvä kotiorren alla, -
lämmin, >nurkttssa omalla.
Oman paaden lietehdlä
surut suuretkin IxvyO,
Oman kurkihirren alla
puleat puuttehet suloiso.
Siellä tuulet leppeämmät,
vierahät viimat vihurit.
Kotikoivut vihreämmät, .
kukut käkösten paremmat:
Kuiskaa kulkija iloton
tuiskehessa tuiman tuulen:
— Konsa koti mulla on;
konsa kotikurun kuulen?
J Lemon and Orange Smash, ^Goldfield Pale Dry Ginger Ale, y.m.
hyviksi tunnettuja pehmeitä juomia.
Tilaukset toimitetaan nopeaan Ja huolella.
ORANGE SMASH BOTTIJNG WORKS
Box 1749, 61 B i r c h St., N . , Timmins, O n t . — T e l e f 646 J ^ K . A . Merikallio
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
tmmmatmmLmkMä
Myös yhteisriennot kaipaa omaa tupaa
ja oman lieden lämpimätä tulta. \
Kaipaa oman kodin omaa lupaa
miss* lepohetket leppoisasti vierii suita.
On yhteiskoti aatteen keidas, ehto;
valon soihtu, sorrettujen suoja.
On eittämätön edistyksen ehto
ja uuden innon lietsoja ja tuoja.
Se vierahasta kenties afvotoii ja halpa,
koruton tää pirtti pieni heille. -
Kylmä peräpenkki, outo pvensalpa
— vaan valoisa ja lämmin meille.
Muistoja sen puhuu joka soppi,
ja joka nurkka kertoo uhrausta, työtä.
Niin! Yhteistyöstä haastaa joka koppi,
mainii monta pitkää valvottua yötä^
Ei suuruus aina määrää elon kohtaloita,
itsekkyys ei ohjaa suurta työtä.
Ei yksin röyhkeys voi voittaa maailmoita,
jos lämmin yhteishenki ei seuraa myötä.
— Juhli, raataja, siis alla oman orren
pois heitä hetkeks' työn ja tointen touhu.
Kun kukin samaan kekoon kantaa pienen korren,
i 'Tiiin korkealle kohoo yhteistunnon juhlalaulu.-
'Tositoverina liitä käsi käteen,
kaikk* riko riita, erheet estä;
jos niää aika sulle tuonee eteen,
ne yksimielisenä, yhteisesti kestä.
Kohtalo jos tiesi kuljettaisi kunne,
niin pääsi korkealla aina kanna! ^
Vdvailisuutes ja arvos tunne, - — "
myöskin arvo tovereilles* anna!
Loistetta ja valoa ympärilles luo,
kun keväinen kirkas säde tuo
mi :mlaa roudan, poistaa hirren.
Siis oliohon onni talossa^ valo alla kurkihirren!
Käydessänne En^ehartiss^^^
C. ft^
Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa,
lihaa, y.m.
K a h v i a , 5 Ib. erissä 45c Ib. Tuoreita Yeast Cakeja. Kaademummaa.
P E R U N A J A U H O J A , SOKERIA^ I J a i D I A Y . M .
U k i
Jack Seppälän Sauna
A v o i m i a 4 t u r t a a v i i l m s a : l i i i t a i s u i , ! ^ perjantaina ja
lauantaina kello 1 j . p . p . kello 12tt« yöllä.
Spmee St. — Puhelin 1107 Sudbary, Ont
Lähellä Vapauden konttoria.
STARBOTTUNG
i C V . NURMI, omistaja
Box 1028 Sji^bury^ Ont Phone 946 1
; V A L M I S T A A P A R H A A T J U O M A T S U D B U R Y N PIIRISSÄ. |
NORIEERN COE & VOOD CO,
K O V A A J A P E H M E ^ X K O L I A _ K O K S I A _ K O V A A JA
P E H M E & & P U U T A — -
202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sudbury. |
V A R A S T O P A I K K A LORNE S T R E E T — PUHELIN 86.
ALGOMA STEAM BATH
AND BOTTLING W0IÖB:S
146 Algoma St, South. — Port Arthur, Ont
' SaesiteDaaa •
HÖYRY-, S U I H K U - , A B O i E . J A HÖYRYKAAPPIKYLPYJA
A u k i joka arkhriuvi fceDo 1—12 jSOS.
i^otnajgomatilaiifcaet- lahetetiSB kotntt tilatUe»»
P U H E U N 2400 N .
Työiakoveri! Oletko jo tiiaiiDiit YapandeD?
LABERGE LUMBER
CX)MPANY
Täydellinen varasto
rakennustarpeita
. R u o k a a Ja Kahvia
C A N A D I A N C A FE
210 M&xla S t , Sj^bury. Oot-l
ä h e l l ä C. P . E . asemaa
T i l a a yövieraflle. — P h o n e » ö»
B o « 1882 JOHN L E H l O ^