Vapaus, July 16, 1925

              TmsMm lieliiik M — 'Tkm,, Mf ISfli, 1§25
sitä- Paresjpipalkkastea tycssäklti-jäin
on cltava. sima tankana, eikä
avoEtakatselijana, siilä pian voidaan
Dollarista
UMETYSKULUtr
ÄOe »ähetyksstä alle $30.00,
50e lähetyksistä $30—159.99
gsti, 75c lähetykrisst $60.00
_49Ö.99 ja $1.00 kaikata
SIOO.OO taikka sitä suorem­milta
lähetyksOtä. Sähkösano-
BjalähetyksiUe on kulat $3.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan A. Eantamäki,
957 B,rpadview Aye. . . .
Sudburyssä j a ympäristöllä
Bsnvat voivat käydi Vapauden
konttorissa tiedtEstamacsa e r i -
koiskarssia.
LaiTspileKeiS cayydSSa.
Tieduttabaa piloltiasioita.
V A P A U S
Box 59. — Sudbory, O n t
heidätkin siirtää joko työttömään
VBt vaan lyhyen matkan lähiseudun 1 armeijaan, tai muatoin painaa hei-pikkukaupankeihin,
vieden ke;äIo-!dän nykyinen palkkatasonsa alem-laaHe
menevää. yleisöä.
Teasea aaden sillaa arakkotarjoa»
byriktytty. Silta rakennetaan Bay-kadun
päähän järveö rannassa ole­vain
ratain ylitse. Urakan on saa­nut
Miller. Co., joka on määrätty
työt alkamaan hetimiten.
O&aston varsisaiBen työkolcoas p i ­detään
ensi snnnnntai-illalla, 19 p.
heinäkuuta kello 8. Paljo tärkeitä
asioita. Saapukaa osaston jäsenet
joukolla.
nykyinen palkkatasonsa alem
maksi Onko sitten vasta parempi
alkaa toimintaan?
P§rf Artfmriii oifisia
oli järjestetty kaupungissa olevien
eri puolueosastojen kesken, vietet-Öin
ukrainalaisten kentällä 11-päi­vänä
heinäkuuta. Juhlapaikka on
kaukana West Torontossa ja siksi
ei siellä ollu&aan kuin noin pari­sataa
osanottajaa. Kentällä suori­tettiin
erilaisia urheilukilpailuja' ja
illalla taosättiin.
Orange-kLibin vubtaiset paraatit
vietettiin Torontossa heinäkuun 11
päivä. Osanottajia oli i>araatissa,
joka kulki ikaupungin ristiin 12,613.
Paraatissa kannettiin tavanmukaisia
klubin erivärisiä lippuja; useampia
soittokuntia retkeili heidän muka­naan.
Paraati alkoi 10,30 aamupäii-l
väliä kestäen yli puolen päivän. U -
1 seammassa liikekeskuksessa vaikeut-i
ti se scuresti työläisten kulkua, SH-
\^ lä parasäin kulkiessa katujen pmk-
I ki oli kotuvaunuliikennie seisaolc^:
i saaipa joitakin minuutteja. = —'•
I Turhanaikainen, kansallinen x^it-
\ mlttymä, mutta siitä huolimatta Jail-
, kee tuo .huomattavan suuri joukko
j kaapmtein virkakunnan snosäoasa.
l iHeidän joukossaan esiintyi kanium-
I gin pocmestari uudessa valkoisessa
kesäpnvnssaan, paraatin o l l e ^ kau­pungintalon
edustalla. . L M k a i (oK
Ottavasta: saapunut Toröntoar^enti­nen
monivuotinen pormestazi T. ! L .
Chtn^ — pokkailemaan .pöxsmtin
etosuesten valkoisella hevosella a-jajan
«teen — esiintyen kaHreDa
kohteliaisuudella muistaen, «t£ä 'tä­män
vuoden kuluessa . toimitetaan
parlamenttivaalit. Ja noinMn !buo-mattavan
suuren joukon edessä k un
pokkailee, .nöyränä ja matäsvana,
niin on se samalla mainiota ^ n i en
kalastelua. . Herrat tietävät mtten.
järjestymättöriiien työläisten eded-sä
esiinnytään j a kuinka helppoa -on
saada heidän kannatuksensa.
134 Junaa lähti täkäläiseltä U m on
asemalta tämän kuun 11 päivänä,
vieden mukanaan yhteensä. 138,''584'maksi, vaan päinvastoin kohottaa
TySttömyy», joka on vaivannut
Port Arthurin ympäristöä jo pidem­män
ajan, ei näy ollenkaan 'para­nevan.
Mikäli töitä muutamilla on­kin
saatavissa, Ovat ne entisiin ver­raten
nälkäpalkkatöitä. Jokainen,
joka vähäkin seuraa nykyistä palk
katasoa rautateillä ja metsätöissä,
myöntää adan niip olevan. Rauta­teillä
maksetaan 25 senttiä tunnil­ta.
Ruoka maksaa $1.00—$1.25
päivältä. Mitä siitä sitten enään
jää vaatetukseen, perheen ylöspi­toon
ynnä muihin tarpeisiin. Jos
vielä sattuu olemaan sadepäiviä, et
tä ei voi olla töissä, niin eipä 25
sentin tuntipalkalla tule muuta kuin
vaivaiset ruokarahat. Sama suhde
on metsässä. Kappaletyössä on
ihan kurjaa, sillä paperipuukoortin
— j o l l a enimmäkseen näillä ympä­ristöinä
tehdään — tekopaikka on
painettu .niin alas, että sillä juuri
voi mies ruokarahat, saada, heikom­mat
eivät sitäkään. Kaupungissa ei
'ole minkäänlaista työtä. Tällaisen
asiantilan pitäisi panna jokaisen
ajattelemaan, että jotain olisi teh­tävä.
Muutamat henkilöt, jotka ovat t i ­laisuudessa
saamaan työtä ja vä-liän
parempaa palkkaa, useinkin tah­tovat
unohtaa sen tilanteen, missä
^urempi joukko nykyään on, ni-,
•mittain joko kurjalla palkalla työs^,
sä.tai työttömänä. Viimeinen Növa^
Scotian lakkolaisten hyväksi, pidet-l
'ty kokous totesi sen, sillä kokous-!
•tilaisuuteenkaan ei tullut monta-i
kaan niitä, jotka ovat tilaisuudessa;
työskentelemään nykyään. Suuria'
osa pienestä kuulijakunnasta oli
työttömiä; j a kun on ollut avustus­komitean
perustamisesta puitetta,
niiii - paikallista- • unioiden. .keskusiieu-vostoa
ei tahdota saada miniän
liikkeelle. Moinen toiminta osot-taa
sitä, että eivät he omaksu kai­vosmiesten
. taistelua omaksi taiste-lukseen,
jota se ehdottonmsti -on.
On vaikea sanoa koska me joudum­me
samanlaiseen asemaan ja kuka
silloin on meitä avustamassa jos -m
meidän omat työtoverit.
Sama suhde on nykyisen työttö­myyden
kanssa. Olisi keinolla mil­lä
tahansa saatava suurempia jouk­koja
liikkeelle; etenkin nykyisen
palkkatason kohottamisliikkeessä, -ei­kä
suinkaan enään millään antaa
nykyisen palkkatason painua alem-
Sam Holm <Sam Hottari) pn eng­lanninkielisen
lehden tiedotuksen
mukaan lähetetty Suomeen. Häntä
on syytetty luvattomasta Canadaan
herrat armonanomusta niin Innok­kaasti
suosittelivat. Se e i tapahftu-nutkaan
lialusta suoda vangille va­paus,
vaan sulasta perkelellisyydes-tä.
Mutta pitihän se jo tietää en­nakoltakin,
etteivät Kerrat. „vangm
parasta katso, vaan päinvastoin.
Nämä kaikki seikat huomioonot­taen
onkin kaikkien maiden vallan­kumouksellinen
proletariaatti ja sen
esitaistelijat jyrkästi hylänneet
muodollisenkin armonpyytämisen
luokkavihollisiltaan sekä käyttäneet
jokaista oikeusjuttuaan ja kuritus­huonetuomiotaan
nostattaakseen tu­hannet
ja kymmenettuhannet työläi­set
entistä tarmokkaampaan taiste­luun.
Muistelkaamme vain esmu
Lassallea, Beheliä, Liebknechtiä y.
ra. sen ajan veteraaneja, millä jy­rinällä
ja pelottomuudella x.he esiin­tyivät
oikeudessa ja vankiloissa.
Muistelkaamme* myös Venäjän bols-hevikeja
tsaarivallan ajoilta. Heillä
oli aivan tinkimätön j a horjumaton^
kanta tässä suhteessa. Mies, joka
pyysi armoa, ei kuulunut enää hei­dän
joukkoonsa.. Näin ovat myös­kin
ottaneet asian meilläkin 1918
ja sen jälkeen poliittisista syistä
vankiloihin joutuneitten tovereitten
valtavin osa — niin rivimiehistä
kuin johtajistakin. Esimerkiksi k e l - _
Paavalia päättäväisyydellä hylkäsi i myöskin huomattava, että nämä
«im. Yrjö MäkeKn-vainaja hänelle; "johtajat" — jos he sitä koskaan
•perästä pääsi sos.-dem. herrojen ar­moihin.
"Vaikkakaan tämä tunne Suomen
työväestössä ei nykyään ehkä ole­kaan
niin voimakas, kuin ennen:
^kansalaissotaa, on se •vieläkin huo-:
Olioon • otettava tekijä.
Näin tarkasteltuamme tulemme;
näkemään, että armonanomuksen
vastustamiseen kannustaa vähän
muuldn, eikä vain "pikkuporvarilli-
Buusi" 5a "penikkatauti".
Inhimilliseltä näkökannalta kat­soen
on anomus varsin ymmärret­tävä,
jos^ on kysymyksessä pitkä
tuomio. Löytyy tapauksia, jolloin
se ei ole ainoastaan ymmärrettävä,
vaan jopa suotavakin. Sellainen
saattaa olla esim. vaikea sairaus,
äärimmäisen tukalat perhesuhteet
y. m. Tällaiset tapaukset ovat kui­tenkin
jokseenMri harvinaisia.
Tarkasteltakoon lopuksi vielä tuo­ta
usein tehtyä väitettä: "saa sen
kai rivimieskin, koska johtajatkin
ovat tehneet" Tämä on huono ja
hylättävä perustelu. Ei minun so­pimattomat
tekoni tule ainakaan sil­lä
hyväksyttäviksi, jos joku toinen
on tehnyt tai tekee samanlaisen so­pimattoman
teon — olkoonpa teki­jä
sitten vaikka johtajakin. On
tulosta v. 1917, ensi kerran vasta
tuli hän siirtolaisviranomaisille ylös
noin viisitoista kuukautta sitten.
Silloin pidätettiin hän siirtolaistar-kastajan
toimesta, mutta pääsi va­paaksi
$100.00 takuulla j a ehdolla,
että ilmottaa itsensä joka kuukausi,
jota hän ei ollut •viime kuulla teh­nyt,
Samassa lehdessä myös seloste­taan
häntä suureksi punaisten joh­tajaksi.
Siitä en halua puhua m i ­tään.
Jokainen, etenkin paikkakun­talainen,
tietää j a tuntee hänet, jo­ten
sen puolen selostus jääköön jo­kaiselle
itselle. Sam Holm jota n i ­meä
hän täällä on .käyttänyt, on
asunut Arthurissa vuodesta 1917 a l ­kaen
ja sitä ennen on hän ollut
Yhdysvalloissa, vaan tämän kirjot-tajalla
ei ole tietoa, millä nimellä
hän on siellä esiintynyt.
Maalama aika sitten oli kirjotus
kaupunginvaltuuston kokouksessa
käyneestä lähetystöstä, tehden pro­testin
erään hotellin puistomyymä-lää
•vastaan, joka on rakennettu ho­tellin
yhteyteen. Nyt on maakun-tapoliisien
virasto tiedottanut, että
hotellilla ei ole oikeutta, myydä
uutta olutta puistomyymälässään,
vaan ainoastaan hotellin pMraken-nuksessa,
joten on luultavaa, ettei
hotelli voi alkaa oluen myyntiä ol­lenkaan
puistorakennuksessaan.
Sanomalehtipoika nähnyt miehen
hyppäävän mereen hallituksen to­kalta
perjantaiaamuna 7.30, olles­saan
myymässä sanomalehtiä höyry-lai^
va Keewatin matkustajille. Poi­ka
a^ntoi täydellisen selostuksen po-lusiHe,
joka pani toimeen heti naa-raulcsen,.
mutta iltaan mennessä ei
oltu •vielä mitään saatu ylös, joten
asiasta ei ole ran valaise^vampaa
tietoa.
Oaaston naisjitosto on taas tie­dottanut,
että Tie menevät teke­mään
matkan "Kivikosken haalille
torstain t. k. 23 päivän illalla. Oh­jelmassa
tulee <olemaan kappaleita,
kuvaelmia, tanssia j a ties mitä siellä
onkaan. Kuitenkin he takaavat sTi-!
'tä muodostuvan hauskan tilaisuu-i
den. Jokainen tietenkin lähtee srn-^
ne, j a nyt ovdt he luvanneet antaa!
tanssin riittää niin pitkälle, kmn
vain yksikin pari lattialla pyörii,
Nuoriso-ocatfton iltamat, ovat k u ­ten
jo enemmin on ilmotettu, t. k .
20 päivän illalla osaston talolla. E n
tiedä mitä heillä oikeastaan on oh­jelmana,
vaan sen tiedän, että to­hinassa
he ovat olleet, joten on «rflo-tettava
jotain sellaista, jota ei ole
meillä ennen ollut. Kaikki iltamiin.
puolueeseen ja sen kautta kansain­väliseen
proletaariarsseijaan, joka
lakkaamatta tekee työtä vanhsn
järjestelmän kumoamiseksi ja tah­too
sen tilalle perustaa onnellisen
työläisten työatasavallan, jossa ei
ole enään riistoa, siili' yksilöpyrki-mykset
häviävät j a yla^envertaisuus
pääsee kansoja hallitsemaan. Tä­män
jalon aatteen e ^ n kannattaa
työskennellä,
Puolivuosikokouksen jälestä seu­rasi
osaston varsinainen työkokous,
jossa käsittelimme" seuraavia asioi­ta:
Luettiin piirisihteeriltä tullut kir­je,
koskien Hannes Sulan matka­kustannuksien
maksamista, summa
17 dollaria. En antanut aihetta
keskustelulle, koska johtokunta oli
jo enemmin päättänyt laskun mak­saa
j a rahat lähetetty.
nuorisoliiton osasto suomenkieliEe-nä
toimivaksi, ei ole minkäänlaista
yhteyttä paikallisen haali-yhtiön
kanssa. (Omaisuuskysymylcsesä tääl-kunen,
Martha Sarkkinen, Ainp Aar­nio,
Hilma Vanhala, S. Kuula ja
W. Sarkkinen.
Agitatsionikomiteaan Lydia Lai­la
jakautui jäsenistö kahtia, huoma- ne. Emmi Kuula, V. Sarkkinen, W.
Sault Ste. Marien osastolta tul­lut
kutsukirje heidän haalin ava­jaisjuhliin
16, 17 j a 18 päivinä t. k,
luettiin j a edustajaksi hyväksyttiin
Leo Johnson.
Luettiin kirje tf. komit€a.lta, kos­kien
Canadan Suomalaisten Työläis­ten
Urheiluliiton liittotoimikunnan
suhtautumista v.- j a u:-seura Je­huun,
joka on Beaver Laken Lorne
Farmers' yhdistykseen kuuluva seu­ra.
Kirjeen suhteen päätettiin: E t ­tä
koska Beaver Laken L. F , Y . on
erotettuna puolueesta toistaiseksi ja
Jehu ollen yhdistyksen toimiva ala-seura,
on näin ollen ^iis saman tuo
mion alainen siksi kunnes asiat toi­sin
päätetään, joten tp, k. on me­netellyt
oikein hajottaessaan liit­totoimikunnan,
koska se on ruven­nut
vikuroimaan puoluepäätöksiä ja
menettelytapoja vastaan.
Luettiin Beaver Lakalla tullut t i -
liraportti, koskien iDavid Helinin
avustusta, joka huomattiin oikeak­si
Brucen osaan nähden.
Osastomme uudet, säännöt luet­tiin
pykälä kerrallaan sekä hyväk­syttiin.
Osastomme talon vuokraamisesta
ulkopuolisille, joko puolueosastoille
tai muille ryhmille, päätettiin seu­raavasti:
Maksuehdot ovat kaikille
puolueosastoille 5 dollaria ilta näyt­tämön
kansaa; ulkona puolueesta
oleville ryhnijlle tai yksityisille 10
äoTtarla. i l t^ ilman näyttämöä ja
näyttämön kanssa 15*'dollaria. Ra­vintolaa
ei yuokratk; Taloudenhoi­tajalle
'.antoi^ oBastp' oikeuden' noilla
"hinnoil^ vuokrata hräalia, sillä edel­lytyksellä,
ettei se tee osastotoimin-nalle
haittaa nuHSän tavalla. U l ­kona
puolueesta olevilta ryhmiltä
täjrtyy myös ottsm',''selvä ketä he
ovat, ja minkBhäsia. etu ja he aja­vat,
joten on parasfa' kutsua johto­kunta.,
koko.p]!», 3 0 8 ' g ^ t sen vaatt-
BRUCE MINES, ONT.
monesti tarjotun armonanomustien.
Tämä käsitys on syöpynyt myös­kin
tässä maassa "vapaudessa" elä­viin
suuriin työläisjoukkoihin mel­koisen
syvään. Palauttakaamme
mieliimme esim. tapaus kymmenisen
ovat olleetkaan — ovat ainakin ar-monanomustielle
astuttuaan lakan­neet
olemasta vaHankumouksöUisen
työväestön johtajia. Heidän paik­kansa
on muualla. Näin on ollut,
näin on j a näin tulee vastakin ole-vnotta
sitten, kun Hämeen Voiman] maan.
nlloinen toimittaja Huhta sai kar- Tulemme siis siihen loppupäätel
kotnsmääräyksen Siperiaan, mutta mään, että . armonanomuksen tekemi-pyysi
ja sai tsaarilta armon- Tä­mä
mies merkattua heti polttomer-fj^
lä. Kaikkialla työväen piireissä
™otä vierottun. Vasta kansalaisso-jälk€€
n..hän monien rukouksien
nen on' työväen vallankumoustaiste­lun
kannalta katsoen aivan vahin­gollisena
hylättävä, tai, että siihen
voidaan turvautua ainoastaan ää*
rimäiEessa tapauksessa.
Ocattomme puoHvuosikokonksesca
tuli valituksi •virkailijat seuraavalle
toimintakaudelle. Johtokuntaan Os­kar
Suominen, Leo Johnson, •Wiktor
^aari, Lauri K-auhala, Arvid Södere-na,
Marget Koskela ja Kirsti K s u -
Tiala.
Osaston sekä jo^itokunnan puheen-jo'htajaksi
kahdesta ehdokkaasta tuli
valituksi O. Suominen, organisee-raajaksi
Leo Johnson, rahastonhoi­tajaksi
W. Saari, jäsen- ja rahaston-kirjuriksi
L. Kauliala.
Agitatsionikonnteaan Hilja Poh-!
jola, Fanni Matson ja Johnson.
Huvitoimikuntaan sekä näyttämö-komiteaan
entiset. Samaten järjes-tysvaliokuntaan.
Lehti- ja kirjalfisuusasiamieheksi
entinen, Kirsti Kauhala, ennen an­netuilla
valtuuksilla.
Uutistenkirjottajaksi Johnson. T i -
lintarjastajlksi Martti 'VValtonen ja
Kusti Salo.
Osaston sekä johtokunnan pöytä-kirjuriksi
K. Kauhala.
Tilientarkastajain' lausunnot hy­väksyttiin
r a k e n nUstoimikunnan
kuin myös osaston tileihin nähden;
kaikki ollen hyvässä kunnossa ja
hyvin hoidettu.
Nyt ainoastaan -muutama sana
teille Brucen toverit j a toverittaret
puolivuosikokouksen pääteeksi:
Kun te taas olette ottaneet virat
päällenne osaston toimikunnissa,
niin täyttäkää tehtävänne kuin kun­non
projetaarin tuleekin, j a näyt­täkää,
että se toimikunta, johon
kuulutte, tuottaa tuloksia. Meillä
ei ole mitään suurempia vaikeuksia
edessämme osastomme taloudellisen
tilan elvyttämiseksi, jos vaan tosi
tarmolla käymme kiinni työhön. Ot­takaa
huomioon, että samalla kuin
me toimimme osastossa j a koetam­me
viedä eteenpäin sen edesottamia
asioita, niin samalla me olemme ko­ko
puolueemme iijrnnvoiniiin «dis-täjiä,
sillä mehän kuulumme osana
vat.
Päätettiin pamia Iferäyslis^at kier­tämään
toveritar S^nna Kannastoa
hyväksi. Kerääjäksi tuli L. Kau­hala.
Osaston vuosijuhla päätettiin p i ­tää
piakkoin, josta tulee repäserän"
nautintorikas h'etki, sen todistaa se­kin,
että j^Main järjestely jätet­tiin,
kolmen komitean huolpksi, n i ­mittäin
agit?»tsionJ-, . huvi- ja nSyt-tämökomitean.
Ensinmainittu pitää
huolen &iitä,.«ttä henkinen ohjelma
tulee sellaista, joka pitää yleisön
hilpeällä tuulella. Toinen komitea
katsoo taas ruummiiUisia hyvyyksiä,
että aina on saatavissa lasi hyvää
maitpa, parhaiten keitetty kali^vi
paksun kerman kanssa y. m. Vii­meksimainittu
komitea pitää huolen
siitä, että näyttämöltä näkee sel­laista
joka yleisön panee höröttä­mään
j a päälle päätteeksi tanssit.
Juhlan ajasta ilmotetaan piakkoin.
Pamppu.
LADYSMITH, B. C.
Selvyyden vuokti joku sana A. T,
H i l l i n kirjotuksen "Jutustelua mat­koilta
y.m." johdosta, julkaistu V a ­pauden
No, 65. Ladysmithin re­feraatissa
kirjottaa A. T. Hill seu­raavaa:
" M u t t a koko alueella ei kaivos­työläisillä
ole mitään järjestöjä, jo­ten
on edessään ankara työ saada
järjestymiskysymys itämään. Mut­ta
se ei käy mahdolliseksi siten, et­tä
se ainoa englanninkielellä alkuun
pantu toimiminnan I,enkki (Kom.
nuorisoliiton osasto) muutetaan he­ti
suomenkieliseksi, vaikka jokainen
nuori on siellä kasvaneita j a koulun
käyneitä j a siis kielisuhteissaan pa­remmin
kykene^viä englanninkieleen
nähden kuin suomenkieliseen. Mik­si
ei jo nyt voimiemme ollessa van
kalla pohjalla kohdistettu nuoriso­liiton
kautta toimintaa edes tois­kieliseen
nuorisoon ja siten alkaen
luoda siltaa toiskielisten työläisten
kanssa, mikä olisi täjrtynyt puolue
voimien uudelleen järjestämisen t u ­loksena
kaivoksissa muuttua käy­tännölliseksi
järjestäytymiskysy-mykseksi.
Vai oliko tässäkin se
ladysmithtiläisten toveriemme 'ainoa
luotettu' suomalainen seurakunta-kommunismi,
jolle täytyi uhrata
kaikki todellisen toiminnan aloit­t
e e t "
Jos toveri A. T. Hill tarkottaa
tuolla "seurakuntakommunilla" L a ­dysmithin
paikallista haali-yhtiötä,
niin täytyypä, sanoa että sillä seikal­la,
että taäUä viime syksynä perus­t
e t t i i n ' ( h u o m . : peroBtettifn) Kom-;
tun bo vähemmistö kannatti Suo­malaiseen
"laillistettuun" järjestöön
yhtymistä. Ja siihen se olisi yhty­nyt
enemmistökin, jos toimeenpane­va
komitea olisi osastoamme sanalla­kaan
siihen velvottanut) Syy mik­sikä
täällä nuorkoliitto perustettiin
suomenkielellä toimivaksi johtuu sii­tä
kun täällä oli Suomesta tulleita
sellaisia nuoria miehiä, jotka ovat
kuuluneet Suomen nuorisoliittoon
sisällissodan jälkeen, sekä ottaneet
osaa sisäUissotaan punaisten puolel­la,
ja näin ollen he kokemusperäi­sinä
olivat kykeneviä opastamaan
toiminnassa ainakin alkuun lähties­sä.
Sillä me ajattelemme, että
Kom. nuorisoliiton tulisi olla ni­mensä
tasalla ainakin siinä tapauk­sessa,
jos tätä nuorisoliittoa aiot-taisiin
käyttää sinä toiminnan "lenk
kinä", jonka avulla tämän saaren
hiilenkaivajia voidaan järjestää. Me
käsitämme kyllä sen seikan, että
meillä on liiankin kova työ edessä
"saada järjestämiskysymys itä­mään".
Tuntuu kerrassaan harmil
liselta kun näkee kuinka helposti
näitä kaivosorjia ainakin tällä saa­rella
voidaan johtaa aivan nälkä­kuoleman
partaalle j a vielä siitäkin
eteenkäsin, jos se vain on työnan­tajain
etujen mukaista. Näyttää
sellaiselta aivan, kun ei maaorjan ja
nykyisen palkkaorjan psykoloogisis-sa
suhteissa olisikaan tapahtunut
minkäänlaista muutosta. Silloin
kun Venäjän keisari Alexsanteri
III vapautti' Venäjällä maaorjat,
tiousivat vapautetut orjat kapinaan
tuota vapauBJulistusta vastaan. K a -
pinaannousu johtui siitä, että tuo
orjuus oli ainoa elämisenmahdolll-suuB,
jonka orjat käsittivät, ja kun
he sen menettivät, niin se heidän
käsityksen mukaan tarkotti heil
le kuolemaa. - A i n a k i n tämän saa
ren kaivoksissa työskentelevät palk-kaorjat
kuolevat mieluummin näl­kään
otsa hiessä raataissaan, kuin
näkisivät isäntiensä liikevoittojen
pienenevän. Tämä voinee teidän
mielestänne, jotka asutte siellä maa
ilmalla, tuntua liioittelulle, mutta
me, jotka olemme tämän saaneet it
se kokea vannomme, että kyllä se
on tosi!
Yhtoitet juhlat. Mutta ei se elä
mä I "serttaUn'kaikldalla aivan niin
Bpätolvoiscn synkkää ole, jommol
selle se tuntuu sellaisen henkilön
mielestä, jonka on täytynyt kaikki
u r k i - sekä juhlahetkcnsä täaUä Van­couver-
saarella ' viettää. Aivan mi­näkin
olin jo epätoivoon Bortumas-
•Ba, mutta kun •sain kuulla, että C.
K. suomalaisen järjestön seitsemän-
•nen piirin osaBtot viettävät yhteistä
kesäjuhlaa Vancouverissa kesäk. 30
ja heinäk 1 p., niin päätinpä minä­kin'
mennä'IcHtsbmaan, että ovatko
han juhlat sen arvoiset, että se en^
sinkääti ' maksaa vaivan. Ja kyllä
minun -.täytsry sanoa teille, jotka
ette olleet itse' mukana, että kyllä
se aivan varmasti maksaia vaivan.
Nuo juhlat muodostuivat Buuriarvol-seksi
agitatsionillisessa merkitykses­sä.
Yleisöä juhlille oli saapunut
noin kolmen ja neljän sadan välille,
j a kun niistä ehkä seitsemänkym­mentä
prosenttia oli nuorisoa, niin
voi sanoa, että se agitatalonin sie­men,
joka noilla juhlilla kylvettiin,
lankesi hyvään maahan.
Henkistä ohjelmaa olikin karttu­nut
niin runsaasti, että osa ohjel
masta täytyi jättää ajan vähyyden
takia,vaikka juhlat olivatkin kaksi­päiväiset.
Yleinen järjestys noilla juhlilla ei
ollut aivan parhain, mutta sekin
puoli asiasta kyllä paranee seuraa­valla
kerralla, sillä kunnolliseksi
ratsastajaksi voidaan oppia ainoas­taan'
ratsastamalla.
Porvarien juhlakulkue. Kuten
luonnollista oli Vancouverin porva­reilla
juhlapäivä 1 p. heinäk, j a se­kin
on yhtä luonnollista, että pie­nestä
kaivoskylästä tulleena kiin­nyin
tarkastamaan porvarien juhla­kulkuetta,
sen kulkiessa pitkin Has-tings-
katua. Etupäässä tuon kulku­een
muodostivat Vancouverin liike­miesten
ilmotuksia vetävät vankku­rit,
sekä kaupungin palokunta.
Näyteltilnhän siinä mukana myös
Canadan sotilaallista kuntoisuutta,
.Tykkimiehiä, kivääri- j a kuularuis-kumiehiä,
ilmailijoita ja merisoti­laita,
soittokunnat soittaen kan­sallishymnejä,
marssivat kulkueen
etummaisina. Mutta vaikka katso­j
i a olikin karttunut katu aivan
tungokseen asti täyteen, niin sen
havainnon voi helposti tehdä, että
palokunta oli ainoa jolleka yleisö
osoitti hyväksyvää mieltä. Sotilas-paraatin
kulkiessa ohi, joku por
vari siellä täällä koetti kiihottaa
kansaa hurraahuudoillaan, vaan
näytti silta, että ihmiset eivät ole
vielä unohtanut sitä, mitä on soti-aana
olo. — N. Alten.
Roos ja Y . Pohjola.
Uusia jäseniä hyväksyttiin Veik­ko
Luoma, Naimi j a Erkki Hill.
Muuttokortilla Kaisa j a Yrjö Poh­jola
Toronton osastosta.
Sanoa KonBastoa takausrahaeton
kartuttamiseksi pitävät osaston nai­set
monipuolisen iltaman lauantai­na,
tämän kuun 18 päivänä. Saa­pukaa
joukolla tähän arvokkaaseen
tilaisuuteen. — Eirjeenvaihtajju
k*» ••••
Selostus
Canadan Kommunistipuolueen S.
J : n piiri 5:nnen piiritoimikunnan t i ­leistä
helmtk. 1 p:stä 1924 touko­kuun
31 p:ään, 1925.
Tuloja
Helmik. Kassan siirto $63.16
Helmik. Iltamavero (Coteau
H i l l ) 10.75
Maalisk. Iltamavero (Rock
Point) .• 7.00
Maalisk. Iltamavero (Lake
Coteau) 15.00
Huhtik. Jäsenvero (Nummo-la)
4.50
Huhtik. Jäsenvero (Lake
Coteau) "6.90
Huhtik. Näytelmäliiton jä^
senmakso (Lake Coteau) . 1.00
Toukok. - Jäsenvero (Coteau
Hill) 5.20
Tuloja jouluk. 30 pm 1924 $118.51
Helmik.
Helmik.
Helmik.
Menoja
Lnsku Mrs. We8t. ..$1.00
Postituksiin 24
Kirjotuspapcria . . . ^ .25
Helmik. Puhelinkuluja . . . . . . .15
Helmik. Sihteerin palkka . . . . 6.00
Maalisk. Kirjekuoria 26
Maalisk. Kirjotustarpeita . . . .25
Maalisk. Postimerkkejä ja
postituksia yht. . . . . . . . . . t 1.14
Maalisk. Sihteerin pdlkko . . 6.00
Huhtik. Matkakuluja M . Mu-kari)
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.00
Huhtik. Sähkösanoma.; (A»
' Wuonol6)l'".. .... 1.80
Huhtik. Piirikonventsipnin me­noja
(A. TVuonola) .. 40.00
Huhtik. Postituksia (näytel-
• mäliitto y. m.) . . ; .40
Huhtik. Sihteerin polkka 5.00
Toukok. KirjotuBpaperiin . . . . .25
Toukok. Postituksiin .06
Toukok. Sihteerin palkka . . . 6.00
Kesäk. Postituksiin . . . . . . . . . .03
Kesäk, Sihteerin polkka . . . . 5.00
HelnUk. Sihteerin palkka . . . . 6.00
Elok. t p. — marrack. 30 p., 1024
Elok. Klrjotuspaperi .85
Elok. Postimerkkejä .09
Sihteerin palka 3 kuun ajalta 16,00
ajalto ; 16.00
Jouluk, Postituksiin .18
Jouluk. Sihteerin palkka . . . . 5.00
$100.00 laentokurssikassaan. Täs­tä
kuttesMa sen jälestä on Eueritet-tu
$50.00, sekä myöhemmia oas»
toilta tulleita osuBk$is, joista E -
hempi selostus tullaan tekemääa
piirimme kokoukselle 2 p. elok.
1925. Liitän 'vieE tämän mukaaa
tilintarkastajien lausunnon tileisti.
Olemme tarkastaneet nämä tiHt,
helmikuun 1 p:stä 1924 toukokuun
31 p:ään 1925 ja huomanneet ne
oikeiksi.
Emil "West. Matt Pelto.
Tilintarkastajat.
C.K.S.J. piiri 5:nnen piirikomi-tean
puolesta
John Luoma, sihteeri.
L. N., Vancouver, B. € .
"Teidän lienne parasta kääntyä
anteeksipyyntönne kanssa Kommu­nistipuolueen
Vancouverin Buoraa»
laisen osaston _ puoleen. Jos sea
virkailijat huomaavat pyyntönne
vilpittömäksi, ja voivat anteeksi­pyy
ntikirjeenne alleki rj otuksillaan
vahvistaa, olemme valmiit sen iuU
kaisemaan. Lähetimme kirjeenno
mainitun osaston kirjeenvaihtajal­le.
— Toinu
Menoja helmikuun 1 pistä
jouluk. 30 p:ään, 1924 ..$98.94
Kassan jäännös tilikaudelta ..$14.67
$113,61
Tiliselostus tammik, 1 p:stä 1925,
toukok, 31 p:ään, 1925.
Taloja
Tammik, Pilrlkonventsionlvc-
To (Lake Coteau) , , . . . .$11.00
Tammik. Piirikonventsionive-ro
(New Finland) 4.00
Helmik. Veroja yht. (Coteau
Hill) , . , ,.36.25
MoaliBk. Veroja yht, (Rock
Point) ,, 11.65
Maalisk. Veroja (Etclä-AIta.
aluekom.) ,., 32.95
Huhtik. Lucntokurssioauufl ja
näytel. vuokra. (Coteau
Hill) ., 14,50
Ranska laatinee kom-munistilakeja
Poriisi. — HalHtukBcn mielestä
eivät nykyiset lait edellytä kylliksi
tehoisiin toimenpiteisiin ryhtymistft
Marokon sotaa vastustavien kommu-,
nistien suhteen. Sentähden usko-taon
pääministeri Painleven Uhi^-
tulevaisuudessa pyytävän Ranskan
parlamentin säätämään lain, Johko
mukaan voitaisiin hillitä yhä j u l -
keammoksi käypää kommunisiten
sotavastaista agitatsionia ja heit­tää
tyrmään toimeliaimmat agitaat­torit.
Bastiljin kukistumisen päiväksi,
14 päiväksi heinäkuuta, ovat kom­munistit
kautta maan suunnitcUcot
valtavia cotavastaiBia miclenosotuk-
Bio.
Toaoessee? >
Korkeakoulun toisen luokan oppi­laat
kuuntelevat biologian profcB-soria.
Professori luennoi ihmisen
alkuperästä.
"Me olemme kalkki Aatamin, jälr
keläisiä," selittää hän.
"Mitenkä sitten muBtalhoioet ovot
tulleet muBtiksI?" kyBäsco muuan
rohkeimmlsto oppilaisto.
'Musta vörl" -Belittfiä profesBorl
painavasti, "on Kalnln päälle lange­tettu'TBiurhonmcrkki',"
• •
Xäncttömyys.
"Mutta olka eri rotujen väri ofe
jonkinlolalssa tekemisissä kehity»-:
opin korissa?" uskaltaa oppilos sd-
300.
ProfesaorI sanoo painokkaasti:
" O n totta, että on olemassa sollol-nen
dorvrinllnlnen teoria — mutta
se on tykkänään pötyäl"
Kuka voisi uskoo, että moit^cn
keskustelu on tapohtunut 150,000
usukastjä käsittävän amcrikolalsen
kaupungin korkeokoulun oppitun-nilla
vuonna 1925.—Scott Nearlng.
WlNOSOH, ONT.
Ocaston peolivaosIEtokooa oli 5
päivänä heinäkuuta. Kokouksessa
valittiin toimihenkilöt seuraavalle
puolivuodelle.
Johtokuntaan H. Tervo, E. Tuh-
Tulot tilikaudella '$109.36
Menoja
Tammik. Sähkösanoma (A.
Wuonola $1.70
Tammik. Postituksiin .27
Tammik, Sihteerin palkka . . . 6.00
Helmik, Postimaksoja .16
Helmik. Sihteerin palkka . . . . 6.00
Maalisk. A. T. HUI kyyti (F.
Annala) 10.00
Maalisk. Kirjotuspapcria y.m.
tarpeita ./ ,... .70
Maalisk. Postitukseen . . . . . . . .83
Maalisk. Sihteerin palkka . . . . 6.00
Huhtik- Postitus .27
Huhtik. Sihtperin palkka 6,00
Toukok. Postitukseen . . . . . . . .12
Toukok. Sihteerin palkka . . . . 6.00
Menot tilikaudella .$38.54
Kassan jääftnös vv^., ..$70.81
$109.36
Tiliselostus tileistä helmik. 1 pis­tä
1924 toukokuun 31 p:ään 1925.
Kokonaistulot $222.86
Kokonaismenot Id7.48
Kassa 31 p. toukok, 1925 ..$86.88
Velkaa piirikomitealla o l i tUintar-kastuspalvänä
S.~ J , tp. komitealle
LÄHETTÄVÄT SOTAVAIMONSA
TAKASIN RANSKAAN
Pariisi. — Parilsilolslfisa Ichdlesä
on ruvettu kirjottamaan niistäuBels-to
avioerotapaukBista, jolta on t a ­pahtunut
ranskalaisten vaimojen Ja
heidän yhdysvaltalaisten miestensä
kesken, jotka sodan aikana solralsl-vat
avioliitoja. Viime kuun kulues­sa
teki 80 nalcta volltuksen kau­pungin
yironomalBllIe, että heidän
yhdysvaltalaiset aviopuolisonsa oyot
hyljänneet heidät, jöttäen' vaimo­parat
lapsineen vaille toimeentulon
mahdollisuaksla •
Useimmat noista vaimoista on
asunut Yhdysvalloissa Bilhcn asti,
kunnes heidän miehensä on tarjon­nut
heille "lomaa", että voisivat
käydä kotlmoasflaon tervehtlmäBsä
omaisiaan. Vaimot luonnollisesti ot­tivat
tarjouksen kiitoUlbuudella vos-toon.
Mutta niin pian kun valta­meren
aallot erottivat miehen ja
vaimon toisistaan, eivät vaimot ole
saaneet miehiltään minkäänlaisia
tietoja, sen paremmin kuin rahaa­kaan.
Kalkki yrityksensä päästä
kirjeenvaihtoon miestensä kanssa
ovat osottautuneet tuloksettomiksi,
joten vaimot ovat lopulta tulleet kä­sittämään,
että he ovat tulleet hyl­jätyiksi.
Ranskan lehdistö surkuttelee s i ­tä
kätevyyttä, jolla yhdysvaltalaiset
aviomiehet purkavat avioliittositeet
siinä tapauksessa, kun heidän vai­monaan
sattuu olemaan ranskalainen
nainen.
Ueeaesa tapauksessa ovat "Yhdys­valloissa
asuvat aviomiehet hankki­neet
avioeron, sillä aikaa kun hei­dän
"vaimonsa on ollut lomalla"
Ranskassa, sillä penisteelila, että
vaimonsa muka ovat hyljänneet hei­dät.
Saatuaan eron, eivät he ole
nähneet hyväksi edes ilmottaa asi­asta
entiselle .sydänkäpyselleen.