Vapaus, June 10, 1922

              Lauantaina, kesäk. 10 p. Satnrday, June lOth.
Pansdan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, Ömea-iyy
Sudburyiäsa, Ont, joka tiistai, torstai Ja lauantai.
JFastaava toimittaja. Toimitussihteeri.
VAPAUS
(Liberty) ^ „ v
The only organ of Finnish Worken in Canada. Pnb-
Bshed in Sudb^. Ont., every Tuesday, Tbursday and
&ttorday.
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
for dnSrinsertfon 75e. TOisconnt on standing advert^^
Sent. The Vapaus is the best advertising medium among
flie Finnish People in Canada.
TILAUSHINNAT: ' ^ , ,
Canadaan yksi vk. 94.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
' ' • % Ä a i n ja Suomeen, yksi vk. ?5.50. puoli vk,
13.00 ja kolme kk. 11.75. i-i.„Ma„,s3„
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
-aitsi asiamiesten joillg on takaukset.
Smotuksesta 76c. - Kuolemanilmotukset $2.00 (muisto
nmotUBhinta 40o palstatuumalta. - Alm «erta-värsyistä
50c. kultakin lisäksi). - kihlaus-ja aviolutto
Umot. alin hinta ?2.00. nimenmuntosdm. ("«"»«D J'"?
svluliittoiilmotusten yhteydessä T ^^^^^^
motukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
81.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista flmotuksista,
Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
. -Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Krjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per
Boonallisella nimellä. .
J V. KANNASTO. LiikkenhoitaJa.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty BuUding,
L .™ st.. Puheita 1.38..-P..ao«..e: ^^^^^^^^
Kcgistered at the Post Office Department, Ottawa, as
agtrfiTKJ dass matter.
piteistä. Ja jos nyt luomme silmäyksen, vaikkapa vain
pikaisemmankin Europan mäihin, niin täydymme myön­tää,
että Kommunistit ovat kaikkialla joutuneet mitä
häikäilemättömimpäin ja silmittömimpäin kostotoi-menpit^
itten uhreiksi. Niitä, jotka ovat hengellään saa­neet
maksaa toimintansa kommunististen oppien levit­tämiseksi
ei lueta kymmenissä, ei sadoissa, eipä edes
kymmenissä tuhansissakaan, vaan ne voidaan sanoa
menevän aina satoihin tuhansiin asti. Europan mait­ten
vankilat ovat olleet täynnä kommunististen aat­teiden
uljaita taistelijoita ja mikäli merkit osotta-vat,
tulee porvaristo edelleenkin kommunisteihin koh­distamaan
raivoisimmat hyökkäyksensä ja mikäpä hei­tä
siitä estäisi, kun heidän apunaan kaikkialla ovat
häärineet enemmän tai vähemmän opportunistiset työ­väenjärjestöt
ja niitten petolliset johtajat. Syndikalis-tisia
järjestöjä, samanlaisten periaatteitten omaamina
kuin IWW on, on useimmissa Europan maissa. Mutta
mitä on Italian, Espanjan, Ranskan, Ruotsin ja muit­ten
maitten syndikalistien vainot verrattuna kommunis­tien
osakseen saamiin vainoihin. Ne ovat ainoastaan
pienimerkilyksellisiä siinä suhteessa.
Siis IWW:llä ja sen ivilliarasilaisilla juoksupojilla,
ei ole vähimmässäkään määrässä oikeutta puhua iww.-
läisten vainoista, siinä ymmärryksessä, että vain he
ovat joutuneet olemaan ja toimimaan vainojen alai­sena.
Se on heikko valtti ja se ei tule osottamaan
IWW:n vallankumouksellisuutta, jos nimittäin sitä
halutaan pitää mittapuuna, kuten on tapahtunut juuri
mainitun järjestön taholta. Patentin sjianti siis ei voi
tulla kysymykseenkään IWW liitolle uskottelemallaan
perusteella, joten sellaisella seityksellä ratsasteleminen
on turhaa.
Siitä ei ole teille patentiksi
Jos ottaa käteensä «Industrialistin» ja lukee siitä
joko toimitusartikkeleita, tai paikkakuntakirjeitä, jos
käy kuulemassa IWW liiton puhujaa tai jos on kes­kusteluissa
IWW:i/«pelkäämättömän» työmaalähetin
kanssa, niin jokainen osaa aivan kuin. aapisen luke­malla
selittää, että IWW liitto ei ole vastavallankumo-uksellinen,
kuten sitä on vallankumouksellisten järjes­töjen
taholta viimeisinä aikoina osoitettu. Ja millä
iww:läiset sitten puplustavat väitettään, että tuo jär­jestö
ei olisi enenimän vastavallankumouksellinen kuin
vallankumouksellinen? Selittämällä että Yhdysvalloissa
viime vuosina on kohdistettu mitä hurjin ajometsästys
IWW liiton toimitsijoita, vieläpä yksityisiä jäseniäkin
vastaan, työntämällä heitä kymmenittäin, vieläpä sa-taluvuttainkin
vankiloihin. Siis se, että iww:läisiä on
virkavallan taholta vainottu, kelpaa todistamaan, että
IWW liitto ei olekaan vastavallankumouksellinen.
, Kuitenkaan eivät iww:läiset tuolla selityksellään
tule saamaan pantenttia joka kohottaisi sen viimeaikai­sesta
vastavallankumouksellisuudesta vallankumouk­selliseksi,
sillä työväenjärjestöjen ja niiden toimitsi­joiden
vainoa on harjoiteltu majhin järjestöihin nähden
aivan yhtä raskaasti ja voidaahpa osottaa, että ras-kaammastikin.
Tietysti on olemassa järjestöjä, joihin
nähden vainotoimenpiteet eivät ole kohdistuneet aivan
samassa määrässä kuin esim. IWW:hen, mutta kaik­kiin
työväenjärjestöjen nimellä kulkeviin on sitä koh­distettu,
joko.,<^ähemmäs8ä tai suuremmassa määrässä.
Jättäkäämme njrt muut järjestöt ja käsitelkäämme vain
-liittoa, Ja vaikkapa kommunistisiin järjestöihin
köhdistettujafvainotoimenpiteitä. i
Sanoimme jo, että porvafistoi^ raivotoimenpiteet
eivät ole kohdistuneet ainoastaa^'^ IWW:hen, mutta
vielä suuremmassa määrässä koi^munistit ovat joutu­neet
porvariston vainon alaiseksi. Ja porvariston, oi­keammin
viranomaisten' raivo kommunisteja vastaan
on ollut niin täydellinen, että kommunistisia järjes­töjä
ei ollenkaan edes sallita. Varsinkin siihen aikaan,
kun kommunistiset virtaukset niin Yhdysvalloissa kuin
'Canädassakin alkoivat saada huomattavampaa jalan­sijaa,
olivat kommunistit viranomaisten silnjätikkui-na.
kaikkialla missä vain tiedettiin koMmutiistejä oles­kelevan
ja varsinkin jos heillä oli olemassa jotain yh­teistoimintaa
kommunismin oppien levittämiseksi, toi­mitettiin
vangitsemisia. Vangitsemisten seurauksena
oli maastakarkoitus, ja tuhansittain voidaankin sanoa
kommunisteja karkoitetun maalle Epämieluisina kan­salaisina.
Useat kymmenet sitäpaitsi ovat saaneet van­kilatuomioita,
mikä lyhyemmäksi, mikä pitemmäksi
aikaa. i | v ,
Kommunististen järjestöjen nimellä toimivia vai-lankumouksellisia
järjestöjä, enempää Yhdysvalloissa
kuin Canadassakaan ei ole olemassa ja yksinkertaisesti
siitä syystä, että viranomaiset eivät salli niitten toimin­taa,
koska ne osottautuu jnykyiselle kapitalistiselle jär­jestelmälle
vaarallisiksi. Senpä vuoksi kommunisti­puolue
tten toiminta Amerikassa onkin enemmän maan­alaista.
Iww:läiset ja eritoten juuri suomalaiset syn-dikalislit
ovat lyöneet valttia yksinpä silläkin, että
ovat lähteneet selittämään kommunistien kannattavan
salaista toimintaa, muka sillä syyllä, että se on niin
romantillisla, kun saa olla johtamassa maanalta, sääs­täen
siten oman selkänahkansa. Mutta sanottakoon
syndikalisteillemme suoraan, että virkavallan vaino-toimenpiteet
ovat pakottaneet toiminnan maanalaiseksi,
jos sitä sellaisena löytyy. Eikö kommunistien uhrau­tuvaisuus
esim. Venäjällä päivän selvästi osoita, missä
määrin on perää syndikalistien väitteessä, että maan-alia
toimiminen johtuu oman selkänahan säilyttämises­tä.
Eikö Venäjän vallankumouksenr saavutusten puo­lustajiksi
niin ulkomaisia imperialistirosvoja kuin ko-toisjil^^^
tavallankumouksellisiakin vastaan ole otettu
juUiri ' J ^ ^ ^ pelkäämättömät taistelijat,
eikö kiOmmuiiistipuolueen jäsenmäärä monta kertaa ole
vähejityhyt sillä, että juuri sen riveistä on löydettä­vissä
lifseiitoatprol^ asian puolesta kaatuneet.
Puhximtat^kaan nyt pitemmälle miten missäkin
oloissa toimitaan, palaamme takaisin siihen mistä alun­pitäen
oli kysymyf, eli siis työläisiä ja työväenjärjes­töjä
kohtaan pörVarislon harjoittamista vainotoimen-
Porcupinen kaivannon voitot
huikeat
Herrain kaivoskapitaistien ei ainakaan kannata, ei
kä ole tarpeellista valittaa huonon ajan tähden. Etenkin
Pohjois-Ontariossa olevat kultamainit ovat kuluneen
toimintavuotensa ajalla tehneet voittoja, joille tuskin
löytää vertoja. Niinpä kertoo Financial Post että esim.
Porcupinen Dome-kaivannon puhdas voitto on viime
vuotena 312 prosenttia suurempi kun mitä se oli edel­lisenä
tilivuotena. Kaikkiaan ovat tuon kaivannon
puhtaaksi jääneet voitot kuluneelta tilivuodelta $1,244,-
922.00, jotavastoin ne edelliseltä tilivuodelta olivat ai­noastaan
$302,479.00, ollen nousu siis 312 prosenttia.
Syyksi siihen että edellisellä vuodella ei saavutettu
yhtä suuria voittoja kuin nyt päättyneellä tilinvuodella,
ilmottaä yhtiön johtokunta sen, että edellisellä vuodella
kaivoksen käynnissäpitokustannukset olivat paljon
suuremmat kuin mitä ne ovat olleet tällä vuodella.
Nyt kuuluu olleen hyvää kaivostyövoiraaa saatavissa
kohtuullisella palkalla, jotavastoin edellisellä vuodella
oltiin pakotettuja maksamaan korkeita palkkoja ja
ehkäpä työtehokaan ei ollut silloin yhtä suuri kuin
nyt, jolloin nälkäruoskaa on voitu armolta heiluttaa.
Vuoden kuluessa on Dome-kaivannosta nostettu
ooria kaikkiaan 405,036 tonnia, josta 360,000 on ollut
sellaista että se on voitu lähettää sulatoille, jotavastoin
loppu on jätetty kaivannon päälle, se kun ei ole ol­lut,
tarpeeksi arvokasta sulattoihin.
Yleensä ilmottaa johtokunta ja siihen yhtyy myös­kin
Financial Post, että kaivoksen tulevaisuus on var­malla
pohjalla ja että ensi vuonna odotetaan vieläkin
parempia tuloksia kuin mitä kuluneella vuodella on
saavutettu. Paremmat tulokset tietystikin kiskotaan ulos
työläisten selkänahoista, joten Porcupinen työläiset
voiva^, mikäli mahdollista, koettaa tällaisen varaha
valmistautua. Järjestyminen lienee ainoa keino millä
noita «parempia tuloksia» voidaan rajottaa. . •»
'^y"'^- Alas sota! '
Seinen aWmattiliilto Pariisissa oh antanut voimak­kaan
julistuksen, missä paljastetaan kansallisen blokin
jatkuvan sodan politiikka kaikessa alastomuudessaan
ja varoitetaan maan proletariaattia hallituksen suun­nitteleman
Ruhrin alueen valtauksen seurauksista.
«Käsittänette vihdoinkin, sanotaan julistuksessa, tuon
kautta aikain kansalle syötetyn pirullisen sofismin:
«Jos tahdot rauhaa, valmistaudu sotaan!» Vastatkaa:
«Ei! Jos tahdot rauhaa, valmista rauhaa!» Vaatikaa
Venäjän neuvostovallan virallista tunnustamista! Vaa­tikaa
rauhaa kaikille kansoille! Ja toteuttakaa myös
toiminnassa ja teossa inhimillisen veljeyden suuri
tunnus: Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen
yli rajain! Ei ainoatakaan miestä, ei ainoatakaan äy
riä sodan hyväksi!»
— Elämme hetkiä jolloin työtätekeväin on kii
reisesti valmistauduttava historialliseen tehtäväänsä,
jolloin kapitalismi loppumattomassa kehityksen kulussa
tehtävänsä täyttäneenä on kypsä väistymään uuden
ajan tieltä. Tämä määritelmä ei ole enää kaukainen
utopia, vaan historiallinen totuus, jota vastaan taiste
leminen on «tuulimyllyjä vastaan tappelemista». Työ'
väenluokan voiton salaisuus onkin juuri siinä, että sen
luokkatoiminta perustuu terveelle arviolle luokkain-välisen
taistelun kulusta ja kapitalistisen yhteiskunnan
elinmahdollisuuksista. Jokainen päivä varmentaa elä­villä
esimerkeillään käsitystä suurten historiallisten ta­pausten
läheisyydestä.
— Kapitalistinen yhteiskunta pitää sisällänsa suu
ressa määrin räjähdyskykyisiä voimia ja näiden kroö-nillinen
taloudellisen sairauden tila pahenee. Vallan
pitäjäin avoimet keinot tällaista sairautta vastaan ilme
neviit traagikooniillisena sokeutena, joka johtaa vain
uusiin räjähdyskykyisien voimain kasvamisen ilmauk
siin. Miten voidaan kumouksellisten voimain kasvamista
ehkäistä pinnallisilla leikkauksilla kun kapitalismin
koko olemus on näiden voimain synnyltäjänä?
Punalippu Winni-pegissä
On toukokuun ensimäinen päivä.
Päivä jolloin kaikki työläiset jättä­vät
työaseensa ja tulevat ulos työ­pajoistaan,
osoittavat työnantajille
lukumääränsä ja voimansa.
Punaisen lipun ympärille kokoon­tui
Market Squarella Winnipegissä
tuhansia miehiä ja naisia — kaikki
työläisiä — järjestyen riveihin ja
alkoivat marssia mielenosoitukseksi
ei ainoastaan nykyisten järjestysten
elähyttäjiä vastaan vaan olemassa­olostaan.
Marssivat vaatimaan oi­keutta
työhön voidakseen pysyä
hengissä.
Lipun jälestä, johon oli piirretty
«Työttömyys on kapitalismin sai­rautta,
kommunismi on ainoa paran­nus
» marssi suuri työläisten armeija
eteenpäin. Suurella innostuksella,
myrskyisenä, kuivuneiden ja ehkäpä
nälkiintyneiden kurkkujen huutona
kaikui tuhansista suista: «Kauan
eläköön Kommunistinen Internatio­nale
ja Punainen Taloudellinen In­ternationale!
» Pitkä punainen lippn,
jossa oli sama tunnuslause seuraa,
jonka jälestä astuu suuri armeija
laulaen.
Ihmiset oikealla ja vasemmalla
puolella meitä — sivustakatsojia
kaikki ikäänkuin säikähtyneinä kat­selivat
hartaasti siihen, mitä heidän
ympärillään tapahtuu. Pian ikään­kuin
tietämättään alkaa heidänkin
joukostaan kuulua veljellisiä huu­dahduksia
ja tervehdyksiä. Joku
työläinen kaikesta päättäen — läpi-märkänä
-hytistellen astuu joukon
keskeltä huutaen käheällä äänellä
toimettomalle joukolle: «Näettekö
noita marssivia orjia? He ovat
teidän veljiänne! Astukaa riviin!
Eteenpäin toimintaan!
Marssiva armeija kasvaa sateesta
ja tuulesta huolimatta. Yksikään ei
poistu rivistä. Köyhälistöarmeija —
tulevaisuuden Punainen Armeija
— marssi punalippunsa jälessä Win-nipegin
pääkatuja pitkin, laulaen,
tervehtien ja kehoittaen sivustakat­sojia
liittymään riveihinsä. Liikep-ne
on pysähtynyt, sillä kukaan ei
rohkene häiritä eikä uhmata työläis­ten
voimaa, silloin kun he ovat
joukolla liikeellä. Poliisit, upseerit
jä k a i k k i pääoman suojelijat
valvovat, ettei meille tapahtuisi
mitään vaaraa; Hetkeksi olemme
muuttuneet niiden voimaksi, sydä­meksi,
jotka meitä tarvitsevat, jot­ka
meitä riistävät, mutta jotka sa­malla,
nähdessään meidät joukkona
yhdessä kulkevan, pelkäävät meitä.
Me olimme marssineet Winnipe-gin
pääkatuja pitkin. Osoitimme voi­mamme:
Saavuimme takaisin lähtö­paikkaamme
— Market Squareen
— kaupungin talon takana. Sate­lee
yhä vaan. Punalippu liehuu. In
ternationalen sävelet kaikuvat. Elä­köön
huutoja Neuvosto-Venäjälle ja
sen yhteydessä oleville Tasavalloil
le kaikuu niin voimakkaina, että
ne varmaan kuuluivat taivaisiinkin
saakka.
Puhujat ja agitaattorit alkavat
puhumaan joukoille, selittäen heille
vapunpäivän merkitystä, kansainyä
lisen työläismailman "uutisia, raail
ilman politiikasta yleensä ja OenO'
asta ja sen vaikutuksesta Venä'
jään erikoisesti.
Tämä päivä oli suuri päivä. Yksi
uusi teräksen luja rengas kansain
välistä työväenluokkaa sitovaan
ketjuun valettiin sen kautta. Tä
nään me olemme riistettyjä. Huo
mennä me olemme mailman hallitsi­joita
ja omistajia. Näiri ajatellen
poistuivat työläiset innostuneina ri­veistä
ja astellen sateessa kotei­hinsa.
(Voice of Laborin mukaan.)
|^iiiiiimiiiiHiiiii»iiiiiiiiimiiiii!WHimiiimiiimiiii
illllllH
s
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Puolan santarmisosiali-demokratia
Puolan sosialistipuolueen alennus­tila
käy yhä kammottavammaksi.
Mutta se on edelleenkin yhä ole­massa
ja esittää huomattavaa osaa
porvarillisten puolueiden parlament-taarisessa
taistelussa, kiitos siitä lä­heisten
suhteiden, jotka sillä on val­tion
päämieheen, «^veri» Pilsuds-kiin,
ja kannatuksen, jota se saa
hallitukselta. Hallitus ja sen elimet,
oikeusistuimet ja poliisilaitos toisel­ta
puolen ja toiselta sosialistipuolue
toimivat • keskinäisesti Puolan Vm-munistipuolueen
hengettömäksi ku­ristamisen
jalossa ponnistuksessa.
Niinikään kuuluu niiden yhteisher-rukseen
riippumattomain työväen-lehtien
mykistyttäminen ja yleensä
kaiken vallankumouksellisen hengen
läkähdyttäminen Puolan työväenluo­kan
keskuudessa.
Puolueen pää-äänenkannattaja,
jota toimittaa valtiopäiväedustaja ja
puolueen johtavan komitean jäsen
Pert, painetaan hallituksen kirjapai­nossa
ja puolueen painatuskustan­nukset
pidetään niin alhaalla että
kansallismielinen sanoma lehdistö
tuon tuostakin saa aiheen kirjoittaa
varsin paikalle sattuvia häväistys­kirjoituksia
«sosialistien» läheisistä
suhteista porvarilliseen hallitukseen.
Yksi lehden toimittajista, «toveri»
Posner, on hallituksen kustannuk­sella
lähetetty Genuaan, samaan ai­kaan
kun kansallis-demokraattisten
lehtien toimittajilta on kielletty sa­ma
etu.
Mutta jos «Rabotnik», sosialisti-puolueen
pää-äänenkannattaja, on
hallituksen silmäterä, ahdistaa tämä
sen sijaan vallankumouksellisia työ-väenlehtiä
raivolla, joka on aikaa si­vuuttanut
vanhan tsaristisen ajo-hulluuden.
Viime maaliskuussa lak­kautettiin
muudan ukraSnankielinen
lehti Varsovassa ja toinen, <Wpe-red
», Lembergissä. Huhtikuun 1 pnä
takavarikoitiin «Ammatillisen Re-vyn
» 5:s numero sen johdosta, että
lehti oli uskaltanut kritikoida so­sialistipuolueen
johtajain vastaval­lankumouksellista
politiikkaa! Huh­tikuun
3 pnä taas tuomittiin kahden
vuoden pakko työrangaistukseen
erään toisen viikkojulkaisun toimit­taja,
mikä julkaisu lakkaUtfetHin jo
viime vuonna. Kannekirjelmä käsitti
syytteen luokkataisteluun yllyttämi­sen
päämääränä neuvostojärjestel­mä
ja proletariaatin diktatuuri.
Puolue 'puhdistun vankilat
täyttyvät.
On itsestään-selvää, että läheiset
suhteöt puolueen ja hallituksen vä­lillä,
mädännyttävät puolueen jäse­net.
Yleensä on varsin vaikeata sa­noa,
missä loppuu sosialisti ja mis­sä
ohranan agentti alkaa. Mitä ka-talimmalla
ohranmetoodilla tukahu-tetaan
puolueen keskuudessa pie­ninkin
opposioni, puolueen äänen­kannattajiin
on mahdotonta saada
kirjotuksia, joka on vastarinnassa
johtajain vastavallankumoukselliseen
politiikkaan. Nämä kehottavat, ke-hoittavat
kehoittamistaan puhdista­maan
puoluetta «kommunistisista so­luista.
» Ja toden totta: puolue puh
distuu ja — vankilat täyttyvät!
Voidaan luetella sadottäin työläisiä,
jotka menehtyvät kurjissa vankiluo-lissa
vain sen takia, että ovat pro-testeeranneet
herjaussötäa vastaan,
jota sosialidemokratien taholta käy­dään
Neuvosto-Venäjää ja Puolan
vallankumouksellista liikettä vas­taan.
Mutta ajasta toiseen jättävät
myös työläisryhmät toisensa jälkeen
sosialistipuolueen ja, kehittyen va­semmalle,
siirtyvät vähin erin kom­munismiin.
Ja sosialistipuolueen
johtajat kehittävät rikostensa sar­jan
tavallaan naurettavuuden asteel­le
ystäviensä ohranain avulla van­gituttamalla
tukuttain entisiä «tais­telutovereitaan.
»
Jokainen tietää Puolassa, että
puolueen johto, päästäkseen oppo-sitionissa
olevasta sihteeristään,
Sochackista, ja estääkseen tämän
ottamasta osaa puolueen kongres­siin,
ilmiantoi tämän tunnettuna
kommunistina v a r m u uspoliisille.
Kuukautta ennen kongressia vangit­tiin
Sochacki ja sai virua useita
kuukausia vankilassa. Päästyään
vihdoin vapaaksi sai hän tietää pi-dätyksensä
syyn ja tutustui täten
oman, kokemuksensa kautta puolu­een
harjoittamiin metoodeihin, jom-moisista
ei hän oppositionimiehenä-kään
ollut uneksinutkaan.
Nyt on tullut erään Krakovassa
muodostuneen ryhmän vuoro, mikä
on itsensä Daszinsttn maaperällä us­kaltanut
erota puolueesta, ja perus­taa
riippumattoman työväenpuolu­een.
Ryhmän johtajalle, Drobnerille,
on Saksan riippumattomain johtaja,
Lebebour, lähettänyt kirjelmän, mis­sä
hän tervehti Puolan riippumat­tomain
ensimäistä kongressia, min­kä
johdosta Daszynskikin puolestaan
on Rabotnikissa julkaissut sosiali-demokrateille
kuvaavan herjauskir-joituksen
Ledebouria ja riippumat­tomia
vastaan.
Nämä julkaistiin muutamia päiviä
ennen ensimäisen riippumattomia
vastaan nostetun oikeusjutun alka­mista,
minkä johdosta Useita syytet­tyjä
on pidetty vangittuina jo viime
vuodesta lähtien. Vangittuja riippu­mattomia
syytetään valtiopetokses­ta.
On myös annetta määräys Drob-nenn
vangitsemisesta. Hänen rikok­senaan
on salaliitto pyhää vastaval­lankumouksellista
yhteistä rintamaa
vastaan. —
Tällaisessa alennustilassa on so­sialidemokratia
Puolassa. Ei keinoa
niin ruokotonta mihin puolueen joh­to
ei turvautuisi laastakseen tiletään
proletariaatin esitaistelijoita, ei raa­kuutta
niin törkeätä, että pilsudski-laiset
sitä kammoaisivat tehdessään
«oman» luokkansa kustannuksella
palveluksia herralleen ja mestaril­leen
—- Puolan porvaristolle.
Mutta olkoonpa sen alennustila
miten syvä hyvänsä —• suuntavii­voiltaan
ei se kuitenkaan millään
tavoin poikkea nykyaikaisesta sosia­lidemokratiasta
yleensä.
Postissa 15c kaikilta aummilta, Sähkösanomalla $3.50 kaiKiita
Kysykää erikoisltnrssia suurille summille.
Rahanvälityksemme on numero 1023 asti kaivv: 1-1.
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill v-." B
view Ave. • . »o / tJr
Rahavälityksemme ovat Suomessa maksetut nlr>^ , •«
niistä toukokuun 6 p. päättyneellä viikolla, Numeroon' llSe"'
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänn
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
j o ^ , , V A P A U S , .
B U A 6», » SUDBIJRV n
Pilettiliike tehtävä J. V. Kaiina«ton nimessä. '
siiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu, iiiiiiii
Imton uutisia
Iivari Vapaan puhetta kuulemaisa
t. k. 1 ja 2 p.
Ensimäisenä iltana puheessaan
selosteli hän teollisuuden kehitystä
suurteollisuudteksi ja teollisuusunio-nismin
teoriaa. Puheensa loppupuo­lella
esittämänsä johtopäätökset
toimintataktiikkaan nähden ja se­littäessään
IWW:n ja OBUm ainoik­si
työväen luokkajärjestöiksi osui
hän harhaan monessa kohden.
Puhujalle tehtiin ensiksi kysymys,
että koska kapitalistiset työnantajat
suuremmat ja pienemmät ovat ju­listaneet
sodan pirstoakseen ja lyö-däkseen
alas unionistisen liikkeen, tarvettä"ja"tekevä'tkrvallank
jota täällä Amerikassa edustaa mo- gelliset väärin silloin jos ht
nimiljoonaisena järjestönä A. F. L.
(monilla aloilla onkin jo) y}
toiminnan yli teollisuuden j
leen keskittäen yhteistoimini
teollisuuksien välillä Trade
Educational liiton kautta j
sainvälisen yhteistoiminnan I
kautta. Eikö tämä olisi juu
Iäisten taistelurintaman kok
ja voimistuttamista yhten;
Hän vastasi, puolueenne ja
kaikkien poliittisesti järjest
taholta herätettiin tämä \
rintaman • taistelu tarkoil
päästä taloudellisten järjestöj
toon.
Vielä kysyttiin, että eikö
tä vihollistamme vastaan
ole herättänyt yhteisen ri
ja muutamat enemmän teollisuus-tayat
käytännöllisessä tai;
joukkojeri mukana koota
uniota lähentelevät itsenäiset uniot vallankumoukselliselle kasit
ja vaikkapa nuo uniot kokonaisuu­dessaan
eivät ole vallankumouksel­lisia
niin on niissä kuitenkin jär­jestyneet
suuret joukot, jotavastoin
meidän yrityksemme järjestää kil­pailevia
unioita OBU ja IWW ovat
epäonnistuneet, niin eikö olisi kapi­talistien
avustamista taistella vanho­jen
unioiden hajoittamiseksi? —
Hän vastasi, että ei ole, sillä ne
kuitenkin on hajotettava koska ne
eivät vastaa nykyistä teollisuuden
kehitystä.
Eikö kuitenkin ammattiuhioihin
järjestyneet, työläiset voi käytännöl-1 ^^t,"';" o^öit;^ vain että p
hsten kokemuksien kaut a tulla huo- täydellisesti taktiikan ymmi
maamaan liikkeensä epäkohtia jä si-ja__
saada johdon vanhoiliisil
onko se väärin että taantum
set yhteistä rintamaa vastaai
tuvat paljastetaan ja syrjäyl
Hän vastasi kannattavansa j
rintamaa teojlisuusunionismir
aatteilla.
Lisäkysymyksille ei ollut
Tuntuu muuten mukavalta 1
nen käsityskanta, että jokapä
sä taloudellisissa taisteluissa <
ilman uniomuodon hyväksym
luoda yhteistä toiminnan rii
I ja siten lähentää taistelevat
ten korjata unioaan? — vastasi
hän, että se on ilmeistä, myönsi
siis.
Eikö silloin olisi' edullisempaa et­tä
teollisuusunioriismin kannattajat
ja vallankumoukselliset toimivat
vanhojen unioiden sisällä pyrki­myksellä,
käytännöllisen taistelun
mukana suunnitelmallisesti edistää
unioidensa kokoamista teollisuus-unionismin
periaatteen pohjalle ja
vetäen ne todellisiksi luokkajärjes­töiksi
ja vallankumoukselliseen rin­tamaan.
Hän vastasi, ettei siitä ole
ollut hyötyä ennen ja että vallan­kumoukselliset
ovat pakoitettuja
hajaannukseen koska taantumuksel­liset
eivät salli heidän toimintaan­sa.
Huomautettiin että jos taktillises-ti
pyrkien toimii joukkojen taiste­lun
mukana niin joukot estäisi van­hoillisten
hajoituspuuhat, tai jos
vanhoilliset itsepintaisesti johtaisi­vat
hajaannukseen, niin silloin jou­kot
seuraisi mukana, joten hajaan­nus
ei olisi enää merkityksetön,
mutta jos me jätämme joukot noi­hin
unioihin vanhoillisten johdetta­vaksi
ja muodiostamme uuden uni-on
niin eivät joukot tule siihen,
vaan katselevat meitä ja hajoitta-jina.
Koska nyt OBU:kin on me­nettänyt
merkityksensä • teollisuus-järjestönä,
niin »mihinkä olisi men­tävä,
ellei vanhoihin unioihin?
OBUrhun, sanoi hän ja edelleen ih­metellen
mikä S. S. Järjestöä vai­vaa
kun sille oli OBU kerran hyvä
ja julistautui sen propagandajärjes-toksi
ja nyt se ei enää kelpaa ja
kuitenkin se on ainoa teollisuus-järjestö
Canadassa. Tigert pyysi
huomauttaa että meidän puhujam­me
ei tunne OBU:n rakennetta (ja
kuitenkin on puhuja?)
Puhujalle vastattiin että OBU oli
silloin teollisuusjärjesto kun S. S.
Järjestö muodostui sen propaganda-järjestöksi,
mutta Port Arthurin
konventionissa muokattiin siitä
maantieteellinen sekasotkn. Samalla
hajoitettiin ainoa^ siihen kuuluva
teollisuusunio jSsiksi el sitä voida
enää sanoa teoUisuusjärjestöksi pe­riaatteessa
eikä käytännössä, mutta
meidän kantamme on että on py­rittävä
yhdistämään Keski-Ontarion
puutavaratyöläiset (jota puhuja
edusti) lännen puutavaratyöläisten
union kanssa koko maata" käsittä­vän
teollisuusjärjestön muodosta-misymmärryksessä,
sekä muilla te­ollisuuksilla
järjestää vanhoihin uni­oihin
vallankumouksellisen vasem­miston
suunnitelmallinen toiminta kaikki ole- teollisuuslaito
nen ja sellaisenaan on surkut^
hajoitustyötä, karhunpalvelust
ta ei ole , hituistakaan tyc
hyötyä, sen vähemmän vallai
ukselliselle liikkeelle.
Toisena iltana hän seloste
naisen taloudellisen Kansain
ja Kommunistisen Kansain
suhteita ja koetti osoittaa ett;
munistit pääsivät johtoon ji
ei IWW liitto voi yhtyä P.
(ajatelkaa, kuinka kauheat
vallankumoukselliset johtaa
sekä valehteli ja vääristeli sii
teydessä kaikkia asioita.
Puheen loputtua tehtiin ky
kuinka voi olla mahdollista £
ottavat teollisuuden haltuui
pääsevät teolliseen yhteiski
jos eivät varustaudu koko
koko riistettyä luokkaa va
moukseen, sillä vastassa ori
listinen valtiolliseksi mahdik;
jestynyt voima, aina ase
joukkoihin asti... Hän vasti
tapahtuu taloudellisen järji
sen kautta ja tuotannon hai
sella. Mutta unhoitti että enn
On. mahdollista ottaa haltuur
ollisuudet ja ennenkuin niit
daan käyttää tuottajain edul
työväenluokan päästävä vi
seen luokkaherruuteen ja' I
oma valtio, luokkakoneisto,
kautta pitääkseen kurissa v
syöksemänsä luokan ja mi
seen kapitalistiset tuotanto j
suhteet kommunistiseksi talo
s. 0. suorittaakseen yhteiski
sen vallankumouksen.
Kysysttiin toiseksi, että ko?
pitalisteilla on takanaan nn
joonaiset keskiluokkalaiset,
proletaarit ja nuoriso, jonka
järjestänyt Boy Scout järje
y.m., joista se saa kuuliaisen ,
itselleen viimeiseen asti ja ko;
loudelliset uniot voivat vai
vain teollisuustyöläisiin, niin
voidaan tehdä kaikki nämä <
voimat vaarattomiksi? — Sul
la liikenteen, selitti hän yk-taisesti.
Mutta eikö kapitalistit ase
voiman avulla voi pakoittaa
nettä käyntiin, siirtääkseen
kojaan, sekä eikö noissa edel
nituissa aineksissa ole jo le
neiden y.m. käyttäjiä? — Ha
tasi, että työläiset tuotannoss
mistavat kaikkia koneita ja
riippuu agitatsionin tekeniinei
lasjoukoissa.., Ei ottanut huoi
että kapitalistit tallettavat ase
i;onsa ulkona tuotantolaitoksi;
että työläiset eivät nykyisi