Vapaus, June 2, 1925

              Tiistailta, kesik 2 p. — Tms., Jme 2nä, 1§25
Kurssi
Dollarista
LÄHETYSKULUT.-
40e lähetyksistä aUe $30.00,
BOc lähetyksistä ?30—?59.99
^jti 75c lähetyksisät ?60.00
^499.99 ja $1.00 kaikUta
«100.00 taikka sitä Baurem-milta
lähetyksiltä. Sähkösano-malähetyksiUe
on kalut ?3.60.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S. G. NEIL,
957 Broadview Ave.
Sudburyssa ja jrmpärtstöllä
asuvat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa eri­koiskurssia.
Laivapilettejä n^ydöan.
Tieduttakaa pilettiasioita.
VAPAUS
Box 69. — Sudbory, Ont
on ilmoitettava osaston kokouksessa
mitkä ovat cUeet ne syyt, ettei ole
voinut saapua j a ovatko ne olleet
k y l i i n päteviä, estämään kokouk­seen
saapumisen.
Juhannusjuhlia varten valittiin
komitea, joka hommaa näytöskappa­leen
j a muuta siihen kuuluvaa.—
Juhlat päätettiin pitää entiseen ta­paan
24 päivänä kesäkuuta. Näy­töskappale
joka näissä juhlissa esi­tetään,
on • nimeltään "Kadonneet
housut". Se on hauskimpia huvi-näytelndä.
Olen kaallat kuiskeita että pallo-pojilla
on iltamat 6 päivänä kesä­kuuta.
Pallopeli alkaa kello 6 i l ­lalla
suomalaisten ja kielisten vä-l
i l l . Ja sitten lopussa tanssitaan.
Tietenkin sinne mennään. — W. P .
Laillinen yhteiskunta­järjestys
Bulga­riassa
dollaria koortista, TOiden jalan mit­taisilta.
Mutta tietääkseni moiseen
tarjoukseen ei ole kukaan suostu­nut.
Toinen vieläkin etuisampi työ­maa
on tarjolla tällä perukalla.
Hallitus on tarjonnut maantien t e ­koa
paikalliselle farmareille. Far­marien
pitäisi ensin suprittaa kaa-
Dotustyö ihan ilmaseksi. Ja sitten
vasta rupe^sivat saamaan palkkaa
kuin ovat sen työn ilmaseksi suo-littaneet
farmarit olivat pitäneet
kokouksen .sen suhteen. Ja'' snnri,
enemmistö ollut sitä mieltä, että
otetaan se iarjous vastaan. Arvion
mukaan menee siinä ilmasess^ kan-notustyö^
ehkä viikko itsekulta-kin,
jotka -ottavat siihen osaa.
En löydä sellaisia sanoja, 'jotka.
pystyisivät tulkitsemaan raoista tilan­netta.
Ensiksikin tämä osöttaa työn­antajien
ttaholta olevan hävittömyy-den
hmpussaan, kun moisia tarjo­uksia
tekevät. Ja toisekä täytyy
ihmetelTä, että kuinka työläiset s o i ­vat
niitä ottaa vastaan. Ulinä en
pidä tätä yhtään kummeiqpzni^, jos
hallitus olisi vaatinut Jebmän jo­kaiselta
työhönpyrkijältä lalguksik-si
saaääksensa työmaan Itselleen.
Se «n kyllä tosi, että se -perukka
tarvitsee tietä. Ja siinä on ilmen­nyt
pierii mahdollisuus sen i*älkeen,
kuin ensin sen ilmasen työn suorit­taa.
Mutta yhtä hyvällä syyllä voi
työnantaja ruveta m u i l l a ^ työ­aloilla
vaatimaan samanlaisia 'lahja-töitä,
kun kerran tottuvat Baamaan
yhdellä alalla. — Sahotaanlian meis­tä
suomalaisista, että me fldlemme
"järjestyneitä työläisiä" ja vielä
vallankumouksellisia. Mxrtta moi­set
menettelytavat eivät kuirikaan
Anittaa siihen suuntaan.
RapoittiteTi.
— Löytäkää hänen taskuistaan
kommunistien ohjeita, pankaa hä­nen
sauhunsa tunnustus kommunis­tien
salaliitosta j a hirttäkää hänet.
Seuraava.
Epiloogi.
Xäin jatkuu puolueeton kuuluste­lu
ja puolueettoman oikeuden tuo­mioiden
luku. ^ Kaikkien maiden
zankovilaiset ylistävät sitä lailliseksi
järjestykseksi ja yrittä\-ät samaa.
InkviuittorL
DUNBLANE, SASK.
IkÄTan tapaturman uhriksi joutui
toukokmm 11 päivän aamona Jim
Grayham niminen nuorukainen.
Hän oli -valjastanut hevoset M r r y -
jen eteen, ja o l i j u u r i aikeissa Jious-ta
kärryihin, kun samassa lEEnetti
tasapainon, pudoten hevosten i a l -
koihin. 5iitä arvatenkin hExoset
säikähtivät niin, että läksivät Jank­kaamaan,
samalla poikasten iätitä
päähän ja saaden vielä muita nahje-vammoja
niin vaikeita, että bötSi
henkensä ennenkuin toiset kerkesi­vät
apuun. Paikalle kutsuttu lää­käri
ei voimit muuta, kun todeta
htnen kuoÖseTcsi. Näin ikävällä
tavalla surmansa saianut oli vasta
kuudentoistavnotias, kansallisundel-taanskotlantilaänen.
O«a«tonime Itokooluesaa 10 päivä­nä
toukokuuta teskusteltiin senraa-
•vista asioista::
Nova Scotian lalckolaisten keräys-ristat
taitettiin, fiahat oli jo a i -
kaseaimin lähetetty toimeenpanevan
J»niitean välityksellä lakkolaisille.
Clas. Vaaran listalla oli tullut $15-
25 ja Mike Westin listaUa ?9.00,
tehden yhteensä ?24.25. En voi
»auta kuin kuttää avustuksestanne.
Keräyslistat New Finlandin o-
^ I t a haalin rakennusrahaston
jättämiseksi päätettiin ottaa
huomioon. Kerääjiksi valittiin Os-
Kari Seppä ja Wm. Perälä.
Myös keskusteltiin lasten sunnun­taikoulusta,
josko sitä voidaan a l -
taa pitämään ja olisiko kylliksi o-anottajia.
Vfian katsottnn että on
«lan vähän lapsia, etta on turhuus
ynttää, vaan knitenk^ valittiin ko-ttitea
ottaman selvää minkä ver-
» n olisi osanottajia. Komitea tuo
«ttsuntcnsa ensi kokoukseen.
Myös keskusteltiin siitä mitä teh-
^ s e l l a i s t e n jäsenten kanssa, j o t -
eivät pidä velvollisuutenaan saa-
^ osaston kokouksiin j a päätct-
^_että jäsenen, j o ^ toksi kertaa
P^^^Jiäm on poissa Icokoaksesta,
l:nen nSytö*.
Bulgarian pääministeri, Sofian
hirttäjä Zankov hoippuu ministe­riön
istuntoon.
— Jumaliste, kiivasteli hän, t ^ l -
lä istutte j a maassa jatketaan kom­munistista
kiihoitusta yhä.
— Hyvä veli, puolusteli sisämi-nisteri,
maassa vallitsee rauha. Siel­lä
missä ennen oli työläisiä j a t a ­lonpoikia,
siellä asuu nyt vain hau­taristejä.
Muistanet, että 20,000
tySläistä j a talonpoikaa olemme pas­sittaneet
.toiseen maailmaan. 80,-
000 olemme pistäneet vankiloihin, ei
•ole enää kuka kiihoittaisi.
— Tuhattulimaista, julmistui 'Zan-
"kov, kun minä sanon, että maassa
jatketaan kiihoitusta, , niin maassa
jatketaan silloin kiihoitusta. LailTi-nen
yhteiskuntajärjestyksemme ja
laillinen hallituksemme
— Suvainnet muistaa, yritti sisä­ministeri
oikaista, että emme ole
laillinen hallitus, mitäpä turliia "kau­nistelet
täällä, laillisen haHitsiksen
passitimme toiseen mBailraaan ja
Sobranjan, jossa sTUä oli 8G pro­sentin
kannatus, prassiliimme peräs­tä
— Kun minä CTnon, ulv&i Zan-kov,
että laininen "hallitus, -riiin se
on silloin laillinen ialTitus. Ja kun
minä sanon, että sitä -vaäaan on
kiihoitusta, niin äTloin sitä -on.
Haluan knnin"fcKBk5"i. Passittakaa
nykyinen kuningas sinne niissä kom­munistitkin
ovat. Julist^aa se
kommunistie n s y y M , kirjoittakaa
sitten 30,000 'kommuriistrn kuole­mantuomio,
anta&aa ne :sotaoikeu-delle
j a ampuTcaa j a hirtfScää. So­taoikeus
lukeltoOTi tnömio'itB.
2:n«n iiäytoi.
Sofian ohranHpääHikkö tinlee kää­reissä
makaavan 'Zarikovin luo.
— Olen saanut •selville, julistaa,
Sofian kadetraalin räjäjrttSjän. Se
on kirkonpalveBja, porvari o n . . ..
— Hiiteen porvarillisine kirkon-palvelijoinesi,
raivostuu Zarikpv, kir­kon
on räjäyttänyt !MoskovHSta joh­dettu
kommunistien salaliitto. Jul­kaiskaa
Moskovan salaiset . ohjeet
j a alottakaa kommmiistijäitti.
— Veli, valittaai olrranan pää, ei
ole meillä Moskwvan salamia oh­jeita,
mistäpä ne julkaiset j a kaik­ki
olemme jo kommuriistit ja^^talon-pojat
jahdanneet "hengiltä, mistäpä
heitä enää otamxoe.
— Moskovan ohjeet, senkm päs-sinpää,
laaditte ja julkaisette ja
kommunisteja otatte vaikka l i . —
3:s näytöt.
Hehhehheh, nauraa sotaoikeuden
puheenjohtaja, ovat lähettäneet -taas
tänne kommunistien toiolemairtuo-miota
hallituksesta. Puolueetto­mana
oikeutena on meidän ne hret-tava.
Hehe, oikeudenpalvelija, tuo-kaapa
syytetyt sisään.
— Ka, mistäpä toit, selittää m-
Ireudenpalvelija, zankorvHaiset aro-!
-puivat ja hirttivät h«dät jo ajat
sitten. Zankov itse Mrttää vii­masta.
— No, ettekö ole heitä jo otta­nut
kiinni?
— Murhaajiako?
— Murhatulta' tietysti, pässinpää.
Hyvin järjestetyssä yhteiskunnassa
ei oteta murhaajia kiinni.
Oikeudenpalvelija katoaa faölmis-tjrneenä.
, : '
4:s najrtoi.
Oikeudenpalvelija, työntäen oi-keushuoneeseen
väkeä,
— Ka, murhatulta emme enää
löytäneet, mutta saimme määräylt-sen
tuoda näitä. Kas tässä.
' — Kuka olette, alkaa iualusteln.
—- Panliinjohtaja Feudorovitsh,
olen hyv4 porvari, itsekin olen ke-tistänyt"
kommunisteja....
Oletteko zankovilainen?
— Hyvä olen porvari muuten.
— Jaa, koska ette ole zankovilai­nen,
niin olette Moskovan kätyri,
selvä on. Seuraava.
Seuraava tuodaan.
— Oletteko zankovilainen?
K a , veljet, olen armeijan ken­raali
j a sobranjan jäsen, Icannattai-
Muuan liikemies
K i r j . Karl Ewald
(Suomennos)
•iä j a sanoo nyyhkyttäen:
"Voittehan ottaa, minkä taidotte,
herra tohtori, kunhan minä vain
kaksikymmentäviisi äyriä saan."'
TTonimp''^^-^^Sri antaa hänen ker­toa
koko jutun.
"Petter", sanoo hän sitten, "olet­pa
aika tyhmeliini, sillä hyvä ham­mas
on toki monen monen kahden­kymmenenviiden
äyrin veroinen.
Mutta kun sinä jälleen olet kunnon
poika, saat sinä sentään kaksikym­mentäviisi
äyriäsL Sinun tulee a i -
ainoastaan luvata minulle, ettet
kerro kellekään tästä, sillä muuten
joudun todella pulaan, joka saattaa
koko liikkeeni perikatoon."
Hannekselta on vedetty hammas
pois. Hän ei huutanut, j a sen vuok­si
antoi lääkäri hänelle kahden-kymmenen
viiden äyrin rahan. N y t
istuu hän koulussa j a näyttää r a ­haa
vierustoverilleen Petterille.
"Onko se todeUa totta?" kysyy,
Petter.
"Aivan totta"! sanoo Hannes.
"Sinun pitää tämä saada, kun olet
niin kelpo poika", niin sanoi hän
minulle.
Petter tarkastelee kiiltävää raha-kappaletta.
Hänellä kotona vallit­see
rouva Suru. E i eläessään ole
Petter saanut nimittää kahdenkym­menenviiden
äjTin rahaa omakseen.
Eikä hän voi ollenkaan ajatella, et­tä
sen niin helposti voi ansaita-kuin
Hannes kertoo.
Seuraavana päivänä istuu hän
hammaslääkärin ' odotushuoneessa
toisten keskellä.
Hän pitää lakkia polvella; ja hän
tETkkaa huolella kaikkea, mitä nä­kee.
Yksi toisensa jälkeen katoaa
oven taakse ja palaa lyhyen ajan
kuluttua sieltä takaisin. Sinne
mennessään näyttävät kaikki tuskai­silta,
sieltä palattuaan iloisilta. Tä­mäpä
mainiota, ajattelee Petter.
Nyt kuulee hän sisällä jonkun valit­tavan.
Se on loonnollisesti tyttö.
Tämä vokisee vielä sieltä ulostul-lessaankin.
E i se saanut mitään kahtakym-menviittä
äyriä! ajattelee Petter.
Vihdoin tafee hänen vuoronsa.
Hän istuutuu Saiolille ja avaa suun­sa.
"Missäpä on huono hammas?"
kysyy läiikäii.
" T i i o tuoSa", sanoo Petteri o-soittaen
yhtä ^hammasta.
Lääkäri tutkii kaikella huolella
sitä. "Siitä 'ei puutu vähintäkään"
sanoo lääkäri. Heti näyttää Petter
toista hanrmasta. "Se myös on täy­sin
terve, poika kulta", sanoo lää-kärL
Silloin osoittaa Petter .kohnatta
neljättä ja viidettä. Lääkä­r
i pudistaa -päättävästi päätään. E i
ole mitään moitittavaa Petterin
hampaissa. Petter taistelee itkun
kanssa. Hän oli jo ajatellut, että
hän tulisi epäonnistumaan. Sellai­nen
poikaparka, köyhä kuin hän, e i
tulisi saamaan kahdenkymmenen­viiden
äyrin kappaletta.
Henkitorven tulehdus
(Bronchitis)
K i r j . Martin Liljeroos.
Henkitorven tulehdus on yleinen
tauti varsinkin syksyllä ja kevääl­lä.
Se saa alkunsa vilustumisesta.
Syksyllä ja keväällä, kun ilmat
näyttävät kauniilta ja lämpimillä,
tulee mentyä ulos vähillä vaatteilla
j a seurauksena on vilustuminen.
Varsinkin silloin kun mennään h i ­kisenä
ulos ja annetaan kylmän
tuulen puhaltaa ihoon, josta on
seurauksena, tämä puheena oleva
henkitorven tulehdus.
Henkitorven tulehdus aiheuttaa
henkitorvessa olevien pienien ilma-kalvojen
ajetturaisen. Lima ei er­kaannu,
tulee kuiva yskä, kurkussa
tuntuu kipua. Ensin tuntuu siltä
kuin yskä tulisi henkitorven ala­päästä,
mutta myöhemmällä siirtyy
alemmaksi rintaan ja samalla sai­raalle
tulee lievää kuumetta. Paitsi
rinnassa j a henkitorvessa tuntee sai­ras
kipua usein myöskin selässä.
Tästä sairas vetää usein sellaisen
johtopäätöksen että hänellä on t u ­berkuloosi,
joka tietenkin vaikuttaa
hcrmostuttavastj häneen.
Tavallisissa oloissa ei henkitorven
tulehdus kestä kauan, mutta ellei
päteviin toimenpiteisiin ryhdytä sen
parantamiseksi, voi se kehittyä
kroonillisekai, pitkäaikaiseksi. Pit­käaikainen
ihenkitocven tulehdus vai­vaa
tavallisesti talvikuukausina. Ys­kä
on jiahempi öisin ja aamulla.
T-TTO;VI;I «roittautuu hcnkitorvesta
rsnsaastL Hengittäminen käy vai-lieammaksi
j a joskus saii^oaila on
kuumetta.
VfkikTca. henkitorven totehdus ei
olekaan sinänsä mikään vsarallinen
tauti, voi siitä kehittyä, ijos se saa
cHa gndemmän ajan, syfläntauti ja
voipa se eräissä, tapauSrafesa saada
häiriöitä aikaan SienljteJiBsakin.
Töroonillista henkitOTven tulehdus­ta
sairastavan on jos se suinkin on
Tna'hdolli6ta oltava krnvassa ilmassa.
Ihmän vaihdellessa on -parhain olla
varovainen, ettei anna itsensä vilus­tua.
Usein paranee henkitorven tu-läidus
yksinomaan stDä että sairas
muuttaa "ilmanalaa. Vaikeimmissa
lecn elämän vaatimuksien varalta,
työhön ja luokkataisteluun.
5. Sikäli kun sen muodostavat a i ­neosat
ovat kysymyksessä, työväen­luokan
fyysillisen kasvatusjärjestel­män
täytyy ottaa huomioon seuraa­vat:
a) maantieteelliset ja rotu erityi­syydet,
b) elämän yhteiskunnalliset ja
taloudelliset olosuhteet.
c) luonto j a ammatti
d) sukupuoli j a ikä.
e) yksilölliset elimistölliset eri­laisuudet
ja tehtävän luonne.
6. Vaikka porvaristo onkin varus­tanut
meille arvokasta ja tieteellis­tä
ainehistoa sikäli kun on kysy­myksessä
terveydenhoito j a luonnon
voimien perusteellinen käyttö, joita
voimme käyttää menestyksellisesti
työväenluokan hyväksi ja ilman a i ­neellisia
varusteluja ja muutoksia.i
niin meidän tulee erityisesti muis­taa
se seikka, että asiat eivät ole
yhtä hyvin sikäli kUin fyysillinen
harjoittelu on kysymyksessä.
Tässä yhteydessä on siksi voima­kas
luokkahenki, että porvarilliset
fyysillisen harjoittelun määräykset
täytyy huolellisesti penkoa ja muu­tella,
mutta tämän ei tarvitse olla
vahingollinen työväenluokan fyysil­lisen
kasvatuksen perustukselle.
7. Työväenluokan fyysillinen kas­vatusjärjestelmä
katsoo fyysilliseen
harjoitteluun ainoastaan keinona pe­rusteellisten
tehtäviensä suorituk­sessa.
Porvarillisen kaaoksen ja
järjestelmällisyyden . puutteen ase-masta_
työväenluokan fyysillinen
kasvatus tuo fyysilliseen harjoitte­luun
tarkat j a perusteelliset sään­nöt
ja menetelmät, jotka lisäävät
sen hyödyllisyyttä. Ottamalla huo­mioon
fyysillisen kasvatuksen yh­teydessä
asialliset ohjaavat ainehis-tot,
(Katso pykälä 5.) samalla
tammqf rajan voimistelun ja urheilun
välillä, määriltelemällä kummalle­k
i n niille oikean paikkansa työ­väenluokan
yleisössä fyysillisen kas­vatuksen
järjestelmässä.
• 8. Sikäli kua fyysillinen kasvatus
on kysymyksessä, voimistelu täyttää
ensi sijaa työväenluokan fyysillisen
•kasvatuksen yleisessä järjealelmäs-sä.
Voimistelu on säännöllinen ja
suunnitelman mukainen sovellutus
lihas ja hermo harjoitufoasta ter­veydenhoito
ja sivistys tarkoituk­siin.
Liikunnot, jotka muodostavat osan
voimistelusta ovat jaoteltu luonteen­sa
malkaisesti seuraaviin:
1. ATialyyttiset (selastavat) liik­keet.
2. Luonnolliset liUtfceet,
3. IKorjaavat liikkeet,
4. ToiminnalliBQt.3iarjoitu» liik-t
c d .
Vapauden liike on juuri saanut
akentturioikeuden
jolla voi myötkin kertoa, jakaa ja vahentaE. Koneen hinta on
§150.00 soukalla rullalla
$175.00 leveällä rullaUa
Myyntiveron maksaa ostaja.
MyS. ykti käytetty BURROUGHS YHTEENLASKUKONE
on myytiivSni.
Liikkeitä, jotka tarvitsevat laskukoneita, kehotetaan tiedus­telemaan
osotteella
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69. SUDBURY. ONT.
tapauksissa on luonnollisesti turvan-
Epätoivoisena katsoo hän ham-• <lnttava asiantuntijain apuun.
Tieteellissääntömääräisiä ja teknUlMä kysy<
niyksiä työväenluokan fyysillisestä
kasvatuksesta
B. Kalpus. iP.. U, K:n byvaksyiaä)
1. Selvä ja yhdenmukainen kä­sitys
tieteeIRs-sääntömääräisistä ja
teknillisistä [kysymyksistä työväen­luokan
fyyöllisestä kasvatuksesta,
on sangen enuri tekijä kansainvä­lisen
proletaarisen fyysillisen kaCTa-taistelun
Icapitalismia vastaan, yh­teydessä
olevia vmlieuksia varten.
b,) Vastustaa fyyBäBistä rappeutu­neisuutta,
joka vaikuttaa nykyisessä;
EHfcupolvessa, erittäinkin kaupunki
ja maalaisproletariaaössa.
3j> A l l a esitämme tärkeimmät piir-tusliikkeen
edsilleen kehittämisessä. ] teet työväenluokan fyysillisestä kaa-
Hyväksymällä oikeita muotoja t o i - vatasjärjestelmästä:
minnassaan fyij^illisen kasvatuksen
alalla Punainen ^ Urheilu-Kansain­välinen
on tjl^Euudessa edistämään
f)rysillisen kasvatuksen tunnetuksi
tekemisessä työläasten keskuudessa,
yhtä- hyvin kuin kansainvälisen luok-katietoiseen
kannattajajoukon lisää­misessä.
Voidakseen tyydyttävällä tavalla
selvetä tästä urakasta, täytyy omata
'selvä käsitys siitä mitä tarkoittaa
tenm: "työväenluokan fyysillinen
kasvatus,"
2. Työväenluokan fyysillinen kas­vatuksen
luonne voidaan selostaa
määrittelemällä sen tarkoitus ja
päämäärä j a ne tehtä-vät, jotka täy­tyy
suorittaa ennenkuin ee päämää»
rä on saavutettu.
Pää;määrä tässä tapauksessa on:
— työväenluokan yhteiskunnan jä­senten
fyysillisen kunnon paranta­minen,
lisätä heidän taistelukykyän-sä
elämän vastoinkäymisiä vastaan
j a jatkaa työväenluokan keskimää­räisen
eliniän pituutta.
Ne tehtävät, joidenka kautta saa­vutetaan
tämä päämäärä ovat tiu­kasti
yhdenmukaiset työläisten yh-t
e i ^ n n a l l i s t e n ja taloudellisten
olosuhteiden kanssa.
Siksipä aivan läheisessä tulevai­suudessa
jiäikin tehtäviin tulee eu
a) Työläisten virnistäminen l a o^
kateistelon ja läheisen rstlcäi£evan'
l^^ön terveyshoito-oppi ja terve-yshiöto-
oppi työläisten tavallisessa
elämässä, nimittäin jatkuvaa, tie­toista
huolenpitoa ihnnselämistöstä
persoonallisten, yhteiBkunnallisten
j a ammatillisten terveyshoito-opin
vaatimusten mukaisestu
Luonnon voimat, nimittäin aurin­gonvalon,
ilman ja veden. perusteel­linen
teyttö tarkoituksella tehdä
ihmismurais terveeksi ja vastoin­käymisiä
kestäväksi.
Fyysillinen harjoittelu (ihmisruu­miin
hermojen ja lihaksien liikun­taan
saattaminen), nimittäin luon­non
itsensä varu,stamien tilaisuuk­sien
perusteellifien käyttö, ihmis­elämän
kaikista tärkeimpien toi­mintojen
säännöstelemiseksi, ter­veeksi
j a tehoistamiseksi antamalla
täydellistä liikuntoa hermo j a lihas
verkoille ihmiselimistössä, sen kaut­t
a palauttaen toiminnallisen tasa­painon
sanotulle elimistölle, ilman
mitä tuotto- j a toimintakyvyn kor­keinta
astetta ei voida saavuttaa.
4. Työväenluokan fyysillisen kas­vatusjärjestelmän
pitää sisältää
kaikki yllä mainitut piirteet (aine­osat)
yhdistettynä elimllliseen Ico-konaisnuteen.
Järjestelmän sinänsä
pitää olla kiinteänä eli elimellisenä
osana työväenluokan elämässä, ope­tuksessa
j a harjoituksessa, läpi eri­näisten
jaksojen perheessä, koulussa
Ja työläisten valmistsutueEsa edel-
5. Sovitetut liiitoajt,
Jo. Esteettis-rytmilliset liikkeet,
7. Voimistelnlli^n menetelmän
hermo- ja lihas harjoitusten käyttä­misessä
pitää etupäässä ottaa sään­nöllisen
ajottaisoppitunnin muoto,
sisältäen sikäli 'Jcuin mahdollista
ylempänä lueteJtUt muodot,' Sääni
triöllisten oppiUmtten pitää pyrkiä
säännöstelemään 'elimistön liikun­non
psycho-physiölogillista (slelu-lelinopillisia)
vaikutusta, sillä ta-
^'oin saavuttaen haluttuja tervey­denhoidollisia
tuloksia.
Säännöllisten 'oppituntien lisäksi,
'jotka ovat pohja voimistelulle, työ­väenluokan
fyyBilllnen kulttuuri eh­dottaa
esitettämksi työväenluokan
oloihin myö.skin järjestelmällistä ja
tilapäistä suojelevien liikkeiden so-vittelua,
hupmottavammin korjaa­via,
analyyttisiä j a luonnollisia liik-ikeitä.
,
10. Urheilu menetelmä on vain
lisänä voimistelu menetelmälle työ­väenluokan
fyysillisessä kulttuuris­sa.
KasvatuksetTiselta ja terveyden­hoidon
näkökannalta katsottuna ur­heilu
eri muotoineen voi olla hyö­dyllinen
ainoastaan yhdistettynä
säännölliseen voimisteluun.
Se on arvokas lisäys viimeksi
mainittuun, erittäinkin silloin kun
lihasten ja hermojen erilaatuiset
verkot ovat kylliksi voimistetut ja
keluteeyt.
Urheilu, vieläpä sen kaikista
Inonnollisimmissa ja tarpeellisim-missa
muodoissakin, huomioon ot­taen
sen kiihdyttävät ominaL-juudet,
(n o o
Kirj. A. T J U M E N E W .
Tämä viimeksi ilmestynyt kirja kuuluu järjestyksessä kol­mantena
siihen TYÖLÄISEN TIETOKIRJASTO sarjaan, jota on
alettu kustantamaan erikoisesti sillä nimellä. Ensimäjjien tässä
sarjassa on Kommunistinen Manifctti ja toisena Napoleon III
VallanltaappBUs.
Mikä on TYÖN HISTORIAN. sisältö? «Se on juuri sitä mitä
nimikin jo ilmaisee; nim. kun työksi kutsumme ihmisen tuot­tavaa
toimintaa j a historialla ymmärretiiän menneen aikakauden
vissin alan kertaamista lyhemmässä muodossa, niin tämU osa­puilleen
antaa käsityksen kirjon sisiillöstä. So on: 1) tuotanto-tapojen
ja -keinojen johdonmukaisen, kehityksen, 2 tuotanto­tapojen
muuttumisen yhteydessä tapahtuvan työn järjestyksen
e n muotojen vaihdokseen, ja 3) näistä muodoista johtuvain yh­teiskunnan
eri luokkien vUlisten yhteiskunnallisten suhteiden k u ­vaaminen.
K i r j a on sidottu erittäin aistikkaisiin vaatckansiin, käsittäen
kaikkiaan 248 sivua j a hinta ollen ainoastaan 80c.
Saatavana koikkialla asiamiehiltämm»^ tai tilaamallo suoroon
kirjaa lukematta. Tilatkaa se heti j a ottakaa se mukaanne luet­tavaksi
menneSsanne järven rantaon lomapäiväänne viettämään.
Saatavana kaikkialla asiamiehlltUrame tai tiloomall suoraan -
kirjakaupstammc osotteella: ;
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Bon 69, SUDBURY, ONT.
suuresti porvarillisesta urheilusta.
Meille se on vain keino ja mene­telmä
fyysillisen kasvatuksen polve
lukscssa. J a e i missään nimessä pää­määrä
itsessään. Proletaaristen
fyysiUistcn kasvatusjärjestöjen täy
tyy asettaa itselleen tehtäväksi ur­heilun
mahdollisimman hyvin käyt­täminen,
siksi, että se epäilemättä
vaatii kaikilta osanottajiltaan alus­tavaa
sielu-fyysillistä harjoitusta, 11
man sitä sillä voi olla vahingolli-nen
vaikutus osanottajien tervey­teen,
siis se on, selvä, että urheilul­la
on yleisessä järjestelmässä eri­tyinen
j a tarkoin määritelty palkka.
11- Nykyään se^on enimmäkseen
nuorisoa, jota työväenIuo'ian fyy­sillinen
kulttuuri viehättää j a vetää
itseensä. Nuorison pääasiaUisem-pana
innostajana ei ole niinkään
paljon fyysillisen kulttuurin hyödyl-lisjryden
arvon todellinen kunnioit­taminen,
kuin luonnollinen, kasva­van
elimistön alkeellinen elinopilli-nen
(bioloogillinen) tarpeellisuus
liikuntoon, leikkiin, huvitukseen ja
kilpailuun., Urheilu, ensiaskeleena
fyysillisen kulttuurin kansanomais-tnttamiseksi,
joukkojen keskuudes­sa,
taijoaa erinomaisen tilaisuuden
-viimeksimainittujen vetämiseksi fyy­sillisen
kulttuurin liikkeeseen koko­naisena.
12. Työväenluokan tirheila er^aa
tarjoaa suuria sIvistykBcllisiä mah­dollisuuksia.
Tehdessämme: noin,
meidän tulee huolehtia porvarillisen
aatemaailman pois kitkemisestä ur­heiluliikkeestämme,
joka näyttää
vaikuttavan vielä sen teknilliseenkin
puoleen. Meidän tehtävämme On:
joukkotunteen vahvistaminen j a y k ­silöllisyyden
alaslyöminen, varaa­malla
yksilölle tilaisuuksia kehittää
itseään joukkueen jäsenenä, ja yk-sinkcrtaistuttamalla
'kaikkia urhci-lumuotojo,
jotka ovat tarpeellisia
terveysopilliscsti ja kasvatusopilli-ecsti
sekä 8{>n tähden ne vähemmän
varoja kysyviksi, siten tuoden ne
työväenluokan väestön lähettyville.
Päällepäätteeksi, meidän tulee ehkä
hyljätä joltakin^ urheilulajeja huoli­matta
niiden nykyisestä yleisyydes­tä,
siksi, että niiden arvo työväen­luokalle
on kyseenalaista. Samalla
kerralla on välttämätöntä tehdä
parhaimpamme kansantajulstamiees-sa
j a oppien levittämisessä työläis­ten
kes^juudessa urheilun tärkeydes­tä
osana yleisessä fyysillisen kas­vatuksen
järjestelmässä.
13. Opastaminen (johtaminen)
proletaarisissa fyysillisen kasvatuk­sen
järjestöissä pitää olla saman
suuntaista kuin suosittelimme ylem­pänä
fyysillisen harjoittelun yhtey­dessä.
Opastuksen perustana pitäiL
olla — suunnitelman mukainen ryb-mävoimistelu,
tyo.
16—18 Ikävuoteen, sitten kun
lihakset ovat jo täydellisesti kehit­tyneet,
kun sydän työskentelee eo-pusuhtaisesti
lihasten kanssa, kun
selkäranka on täysin soveltuva yh-teisliikkelsiin,
kun hengityselimistö
on voimakas Ja vatsalihakset hyvin
kehittyneet, voidaan sovelluttaa
kaikkia urheilumuotoja saavuttaen
hyviä tuloksia asettamatta osanotta­jien
terveyttä vaaranalaiseksi. K e ­nenkään
el tulisi antaa urheilla i l ­man
lääkärin tarkastusta Ja koetus­t
a yksinkertaisissa harjoitultsissa,
jotka voivat todistaa yksilön sopi­vaisuuden
urheiluun.
14. Ne, Jotka ovat saaneet lau­sunnon
sopivaisuudesta urheiluun
täjrtyy Jakaa kahteen luokkaan iän
perusteella. Kilpailun siinä luo­kassa.
Johon kuuluvat Järjestön hoo-remmat
Jäänet, pftää omaksua^
Jookkueloonne. Korkeammassa loo-nidellä.
kdBso, ;|oka sIsältUä järjestön \anr
hcmmat jäsenet, tulee ollft nuorom-^
mat urheilijat. Jotka ovat Itybaae-'
viä urheiluun Ja fyjralllisön ise^a*'
tukson koittissa eri muodoissa. Tä'
mä ryhmä fyyailllsestl parhaiten
varustettuja Ja toiminnallisostl täy.
dellisiä ykailöjä täytyy katsoa k u ­ten
elävää ruumiillisen kasvatuksen .
levittäjäjoukkoa, ainchistona tlctcel-lisUle
tutkimuksille.
Joukkueiden Ja vanhempien yksi­tyisten
urheilijain korkeampia saa­vutuksia
pitää katsella samassa va­lossa.
Erikolshuomlota tulee klln-nittää
kaikkien niiden ennakko lää­kärintarkastukseen
Ja Jälkeiseen
tieteelllB-lääketletcelllBeen, Jotka ot­tavat
osaa fyysilliseen harjoitte­luun.
Ketään Joka c i ole oikealla
tavalla harjoitellut eli Jolla on f y y -
sillisiä vajavaisuuksia ei pitäisi pääs­tää
urheilukilpailuihin, Joka vaatii
suuria fyysillisiä ponnisteluja. Jat­kuvaa
kasvatusta Ja silmälläpitoa
tarvitaan tässä suhteessa. '
16. Osastojensa tleteeUIs-teknil-listcn
toimintojen tehostamfseksf
Punaisen Urheilukansainvälisen pi­tää
valita Tietcellis-Teknillincn ko­mitea,
jonka tarkoitus tulee ole­maan
Kansainväliseen yhdistyneiden
proletaaristen järjestöjen käytettä­vissä
olevien tilaisuuksien Ja elä­vien
voimien parhain Ja p e r u ^ e l -
lisin käyttö.
(Suomennuk. huolehtinut WSA.)
VIISAASTI KÄYTETTYJÄ
RAHOJA
New Yorkissa on äskettäin eräs
125,000 dollarin perintöjuttu rat­kaistu
sangen omaperäisellä taval­la.
Kolmen vuoden ajan olivat L .
Lu Curtisin perilliset käräjöineet
vainajan jälkeenjättämästä omai­suudesta.
Eri riitapuolien käyttä­mät
asianajajat olivat laatineet
asiakirjoja, soittaneet suutaan o i ­keuksissa,
vedonneet j a valittaneet,
mutta? juttua ei vielä siinä ajassa
saatu minkäänlaiseen lopulliseen
päätökseen. Nyt ovat asianajajat
ehdottaneet Jutun sovittavaksi, kos­ka
ei enää ollut mitään riitelemistä,
sillä kqko perintö oli huvennut r
oikeuskululhln.
Tuomari suostui tähän sangen
järkevään ehdotukseen, mutta pe­rinnön
toivossa olleilta aslsnomal-silta
oli naama venähtänyt pitkän-laiseksf.
Heidän ei kuitenkaan
auttanut muuta kuin 'sopia, heidän­kin,
Kuuluvat-vain pahotelleen s i -
't&,: et|€i perintö ollut suurempi. S i l ­loin
,£e olisi kestänyt kauemmin
Mm
• 'Ami '/il
t;Y^/f
I s 1,;.
i iftl ff K e ""i ,