1927-01-12-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f lOMHDNISTINEN NUORfiOLDTTO JA JlOUESTimUORET
"Kote Jungfront" on Saksan " P u -
nusen rintamataistelijain luton"
^apriso-osasto j a käsittää se taiste*
Invalmiin, laokkatietoisen proletaa-rinDotison
parhaimniiston. > Molemo
mat järjestöt maodostettim 1924,
tyoräenlnokan jouduttua, demokraattisessa
tasavallassa viliseväin
faseuöärjestöjen häikäilemättömän
terrorin alaiseksi. Nämä omistuksen
pahräteSdjäjäi^^^ organisoivat
l^ioiekarkanl^a ^^dläisia vastaan,
morhasivat näitä, r^jäyttelivät tyb-i^
enlehtien kirjapainoja^ hajottivat
kädessä kokouksia ja mielenpso-ttdcBJa
ja hävittivät johtavien^ työ--
laisten koteja. Saksan työläisten
kändvällisyys otti loppuakseeniäg^»*
toteoldn kun sen kiinnittämät toi.
v«et porvarillisten demokraattien ja
sosialidemokraattien yhteiseen "tais-tclujärjestöön"
pettivät, j a täten-
. syn^vät luokkatietoisten työläisten
mainStnt järjestöt.^
Käiden päätehtävänä on tietysti
taistelu fascismia vastaan. *Rote
Jongfront" otti yhdessä "punaisten
TintamakanippaiKjain" kanssa vastatakseen
työläisten kokousten j a
mielenoBOtusten puolustuksesta. Ne
ovat saaneet käydä monia ankaria
kahakoita fascjstijärjestöjen kansaa,
ja monta niiden jäsenistä on'kaatu-nirt.
täytettyään kumiialla tehtävän-
^ Ja nyt eivät f aseistit enää uskalla
esiintyä niin röyhkeästi ja
avoiraesti kuin aikaisemmin. Heidän
ei enää nähdä marssivan kaduilla
' 'Jtäysissä vormuissaan, eikä heidän
lUoin nähdä kantavan tunnettuja
merkkejään, kuten hakaristejä y.m.s.
Saksan työväen puolustusjärj estot
ovat herättäneet heissä terveellistfi
inianioitusta ja osottanee että työläisilläkin
on tarpeen tuUen nyrkkinsä.
siellä oltava. Omaksi vahingokseen iV^ent in search of a meaL They
porvarit luokkatietoisille työläisille came to a large cave and E aw a
sotataitoa opettavat. 'man standing at the mouth of i t
Nyt oysähtyi Antero taasen. " K a - "Mmm, mmm, here'8 where vre get
ratako —? Miksi?" — " E i — «n a meal," thought they, and ali I
karkaa! Teen niinkuin toveri pin. mshed at the man. One minute j
heessaan esitti; Palvelen vuoden later Ö»ey~ were "running for tteir
vaikka-^ tulta sataisi. Opin taidon. Iives.
Jos karkaan, teen rikoksen omaa Why? Because several other men
luokkaani kohtaan, siUa osotanhan, had left the cave and vrete throw-että
olen pelkuri. Isäni ja veljeni ing rocks at them. So the tigers
j a tuhansien muiden uhrien muisto ran j w a y and the cave men were
velvottaa minua täyttämään—paik- spared much fear firom the sayage
k a n i . animals.
THE TIGERS
By JACK SCOTT
Many- thousands of years ago,
wheri the savage and ignorant cave- a-way the tigers.
Now, comrades, do you see the
eave;-man'8 pian? Alono he could
do notHng. He was a prey to the
tigers, but with the others to help
him he cbuldr overcome and drive
SotOaskarkuri
Kirj. Sotilas
Helmikuun pakkaspäivä oli kulu-
'nut iltaan. S:n rykmentin sotilaat
palasivat juuri ruokailemasta. Yksi
Ja toinen poji&ta piAtäytyi ulos
"kämpästä", käydäkseen sotilaskodissa
ryyppäämässä kupin: kahvia.
Antero Heino, jota ei huvittanut
sotilaskoti tänään, peci ruokailuvälineensä
ja vei ne kaappiinsa, lähtien
sitten kävelemään kasarmin pihalle.
Oli pakkanen, mutta sitä ei
Antero huoihannut. Hän käveli kä.
velemistään, kunnes huomasi tulleensa
tallin luokse, mistä 'Oli vapaa
tio kylälle. Aivan huomaamattansa
käveli hän portista ulos.
.Antero' ajatteli. Silloin tällöin
hän kirosi melkein ääneen. Mikä
oikein poikaa- vaivasi? -
^ .: Antero. Heino oli alokas. Vasta
kaksi kuukautta palvellut.. —Alokt
kailla on aina pirulliset :ö.l<?t. iSIiin
Anterollalcin. Mutta Antero käsitti,
että juuri hänellä oli kaikista pirul-
" lisimmat. Jo toista viikkoa oli yää-peli
T. vainonnut häntä. Oli saht-
' sauttanut, lyöttämällä maahan ja
ylös — — —. Oli teettänyt ylimääl
räisiä .töitä. — Oli järjestänyt kaikkea
sellaista, jota hän, Antero, kaikista
vähiten odotti — — —. Nytkin
tänään oli seisottanut kyykky-asennossa
kivääri käsissä yli puolen
tuntia. Kirous pääsi taas Anterolta.
Hän mietti. Mitä tehdä? En jaksa
kohta päivääkään - —r. kuolen. En
halua kuolla! Kymmeneh kuukautta
jäljellä— ja jos saan putkaa —
—- —. " E i , en kestä enää."
Vauhtinsa oli kasvanut melkein
juoksuksi. Yhä mietti hän. Oli^?^."
saanut kärsiä ennenkin. Rasvanahkainen
työmies hän oli. Puskenut
töitä 'kuin orja — aamusta iltaan.
Oli kuulunut työväenjärjestöönkin.
Si^lä hän sai kuulla paheita. Tp-verit
selittivät korranfciri, kuinka
porvarillisen valtion sotalaitos on
vain kapitalistien riistopyyteiden
turva sekä ase työväenluokkaa vastaan,
, työläiston vaatiessa oikeuksiaan.
Oli puhuja maininnut, kuinka
kerrankin jossain ulkomailla yritettiin
työläisten julistama lakko murtaa
sotilaiden avulla, mutta aie me-;
ni mistiin, kun sotilaat yksimielisesti
kieltäytyivät lähtemästä halpamaiseen
rikkurityöhön. "Kunnon
poikia?, muisti Antero silloin sanoneensa.
Mutta ajatukset siirtyivät jälleen
santtiin. Äkkiä hän pysähtji —• —-
"Karkaan — niin teen!" — ^
men lived on the earth, monstrous
animals, the saber-tootbed tiger,
^ercest of ali the jungle beasts,
the mastodon, elephant, and the
mighty cave-bear roamed the hot,
steaming jungles and the red, stony
plains.
These animals, cruel flesh-eaters,
wrestled and fought mankind for
the kingdiip of the earth.
In those days, man himself was
but little above the beasts. He had
no GO-called civilization like we have
at the present time. Instead he lived
in caves and trees. He spcnt hls
days hunting and being hunted by
both the animals and his brother-man.
He spent his nights in shiver-ing
terror in the dephts of caves,
and high in the treetops, ever al^rt
against the attacks of his enemies.
For a long, long tIme he: lived
thus, alone with his mate, his hand
against the World—the World
against him.
Presently a wise mari came into
being, ahd one night, huddled in
the farthest comer of his cave, he
thought of mankind and the merci-less
persecution it suffcred from
the creatures of the swamp3 and
the jungles. After a time he thought
of a plaii; a simple pian, and decid-ing
he wouId try i t the next day,
he fell asleep, smiling.^
The next day ne boldly hunted
out his fellow men and made.pe^ce
with them. He told them 'Mi pian
an(^y6aw they liked i t.
Tor^ay, the tigers we have to
jRght are the bosses, the capitalists.
HOW b o THEY GET THAT
By Bunny Palatnick
One, two, three, four* „five;; sTac,
seven,
A l i rich people go to heaven; •
Where do the poor old workers go?
They teli us in school that when we
'die,
We*re made. into angels, but thafs
a lie;
They teli us an angel is a slim
person with wing8,
But those who go to heaven, are
big fat things.
What I wouId like to kn6w, ,
Is how they reduce them so;
When a guy like Morgan goes up
there so fat^
How do they make him as thin as
,that?
A . J. COOK'S CHILDREN W ] LL
L I V E IN T H E SOVIET UNION
At- a' Conference of ,the Young
Pioneers in Moscow, A. J . Cook,
the leader of the British Miner's
Strike^ addressed the Pioneers and,
declared that his two younger chil-dren
vreri going to live in Russia
and be brought up like the'Russian'
Pioneers. When the assemble<f Pion-j
eers heard this, they cheered until
Some days later, Äomehuge tigers Ithe very roof shpok.
Msiin^Tl f n v f si V P I v n l l i - hentäminen on välttämätön; ja pal-i
^ d i n e n , l a y U I VeiVUlll .^^ enemmän toimivat toverit tuh-suutesi!
Hän jo alotti uudelleen nopean
kävelynsä, aivan kuiir-olisi jo karkuri
—. Taas välähti äskeinen ajatus
—- muistui jälleen mieleen sen
toverin puhe; Toveri oli selittänyt,
että on kyllä sangen tukalaa työ.
Iäisen palvella porvarien armeiassa,
motta inuukaan el auta. Jos jäät
menemättä,' niin sinut haetaan, jos
'fkarkaat", : saadaan sinut kerran
\>armasti\ kiinni — molemmissa tapauksissa
on tuloksena — vankila-^.
Antöro tunsi vankilan. Hänen isän-
^ ja '««Vensa olivat olleet "Henna-lan
/rankUeinllä". 1^ palasi —
xmxmSbm — iuolemansai-jrauilB,
Mtt&ieU « d ^ e O pn-iMtta^
-iSfis a A i ^ ja
Näin vuoden, vaihteessa tulemme,
aina tarkastelleeksi kuluneen vuoden
toimintaamme; Olemmeko tehneet
voitavamme yhteistoiminnassa^
olemmeko köbdelleet kanssaihmisiämme
•kehittävästi j a jalostavasti,
j . n. fe. Loppumattomiin kiertelee
mielessä tämäntapaisia kysymyksiä
ja tulokset eletjm vuoden toiminnasta
kutistuvat hyvin pieneksi. On
tosin otettava, huomioon, että ainainen
ruumiillineh raataminen, aa-miista
iltaan, tekemällä hevosenkengän
muotoisia päiviä, väkisellä
riuduttaa henkisen olemuksen. Mutta
niin kauan kun sydän sykkii rin-1
nassamme, emme saa antaa henkisen
toiniintakykymme lantiaahtua.
Elämme ajanjaksoa, jolloin meille
lankeaa velvollisuuksia velvollisuuksien
päälle,: saamatta mitään oikeuksia.
Kun elämme tämänlaisessa
tilanteessa, niin onko' oikein että
kakin kuihdumme.omaan nurkkaamme,
tai siksi oletettuun, tunnustamatta
yhteistoiminnan tärkeyttä ja
välttämättömyyttä. Tai jos sen
tiinnustaakin niin usein kuulee sanottavan:
"Mihin pystyn minä,
onhan niitä viisaampia" y. m. Tämä
on ehdottomasti väärä ajatus
tai itsepuolustus. Luokkatoiminta
tarvitsee meidät, joka ainoan. Jokainen/
voi tavalla tai toisella olla
hyödy.f3i yhteistoiminnassa. Jota-vastpin
siitä irti pysytellen vahingoitamme
omaa asiaamme.
Joku voi kysyä:' "Mitä'minulta
oikein vaadittaisiin? Olenhan käynyt
katsomassa näytöskappaleita
milloin on ollut kaunis ilma ja muuten
sopinut. Olen malcsanut korkeat
sisäänpääsymaksut, j . -n. .e."
lyöläissisko! Oletko tullut tarkoin
ajatelleeksi kuinka monta iltaa työ-läistoverisi
; ovat kuluttaneet harjo-tcllessaan
noita näytöksiä, työnsä
lomassa lukeneet roolejaan, saamatta
muuta palkkiota kuin ankaran
arvostelun. Mahdollisesti sinunkin
elämäntoverisi on saanutr" kylmän
vastaanoton sinulta, (jos hän on
puoluenpes), tullessaan kotiin koko^
uksesta tai harjotuksista vasta, pik-kutcrnneilla.
Jos olet vielä aidalla-istujain
joukossa, kysyt: "Miksi menevät?"
He menevät siksi, että
he tuntevat velvollisuutensa -luok-kataistelijoina.
He tietavat, ettS
työläisten on taidetta kehitettävä.
He tietävSt, että haaliemme koi^
nossapitäminen^ - ja velkataakani ^Iy>
tevat velvollisuudekseen.,
Työläisnainen! vaimo, äiti, sisko
tai morsian, .^inuii velvollisuutesi'
on järjestyä luökkarintamaan.
Tämä on tie olosuhteiden, korjaaniir
seen. Mikä on • jäänyit.tätiän asti te:
kemättä, pn tehtävä. : Liity heti
toisiin tpvereihisii Perusta työläisnaisten
liiton osasto; jos ei sitä.
ennestään ole, paikkakuhnallisi. Eri
paikkakunnilla _ tietenkin on toiminta:
järjestettävä paikallisia olosuhteita
silmällä pitäen.
. Ensimäisiä ja tärkeimpiä tehtäviä
tulee olemaan neuvo^ttelukoko-iiksen
pito. Meillä on useita tärkeitä
kysymyksiä, jotka vaativat
yhteistä harkintaa; esim. väkijuoma-kysymys,'
Olemme joutumassa o-jasta
aHikkpon; ryypyllisestä, pullolliseen,
t. s. muunsainarien, koi-ratorpparien
—hellästä ystävyydestä
suurviinaporhojen ammottavaan kitaan.
Jo yksin tämä asia velvottaa
meidät liikkeelle.
Tämä on väin esimerkki; epäkohtia
on lukemattomia, jotka vaativat
lujaa yhteenliittymistä. Vä-kijuomakysymykseen
voi joku vastata,
.että minun mieheni, poikani
tai sulhaseni ei juo. Hyvä! Mutta
tämä ei riitä; ehkä ci sinun,
eikä minun ,mutta meidän. Kaikki
tämänkin . turmion alaiset toverit
ovat osa meistä, ja meidän' täytyy
oppia suhtautumaan tähän, kutep-muihinkin
kysymyksiin, ' yhteisvoimin
ja oikealla tavalla. Sillä syy
ei'ole sortuneen toverin, vaan järjestelmän.
Uutta yhteiskuntaa luodessa
tarvitsemme terveen — myr-kyttämättämän
naisen ja miehen.
Etenkin nuorisomme suojeleminen j
ja valistaminen velvoftaa meidät
toimintaan.
Toverit ja toverittaret, jotka toimivat
kommunistipuolueessa, ovat
ylen kuormitettuja kaikenlaisilla
tehtävillä. Uuvntammeko heidät?
E i ! Sitä^ emme tee,: vaan riennämme
riveihin, ottamaan j>nlan paik-.
kamme, täten helpottaen heidän
raskasta taakkaansa. . ^I:
Ylläolevan hataran esi^ksen perusteella
toivon, että nauset kirjot-bivat
Vapauden naisten! osastossa
neuvotteluIa>koufcsen pitämisestä y.
m. Kokouksen pito tietysti kysyy
varoja... Mutta voitaisiinhan vaikka
pitää oivat iltamat kokonspäivan
tana kulujen peittanusfeksL ^ -
'^: KeneUf on seuraava puheenvuoro?
Odottaen
- -- ÄitL
S T A U
^- Virallmen kauppamerkki ,
"DIAMOND STEEL
Valfflistaant "maailman Iranin f iraui Ä
A/B S T R I D S B E R G & B I Ö R C K
TROLLHÄTTENISSA.
Ruotsia Tanhia ja snannsahateLda'
Heidän tuotteensa ovat yli maailman tunnetulta sentähden,
että ne ovat voittamattomia teräksen arvossa, joustavia, hyyin
karaistuja, oUen samalla teräviä ja erikoisen ohuita selkäpuolelta
^kstäpa^ oa erittäin, siro.
Y H D E N MIEHEN SAHA
Me voimme tarjota teille mitä lajia tahansa haluatte.^^^
WEB SAHOJA CROSS-CUT SAHOJA — YHDEN MIEHEN
SAHOJA y. m. Älkää hyväksykö muita tuotteita, vaatikaa oikeita.
**TR0OJaÄTTEN SAHOJA''
KUULUISIA
RUOTSIN
VIILOJA
Kan ostatte viiloja, niin tarkastakaa tehtaan kauppamerHdä,
joka on joka viilassa.
C O Öberg^Co. Välttäkää jäljennöksiä
SAHAN -
FREIMEJA
'T^HE ORSABOW" ^
Nykyaikaisin sahan freimi markkinoilla. RUOTSIN SOIKEAT
PUTKI FREIMIT, kestäviä, feirosti valmistettuja. Voidaan sovittaa
26 t. aina 48 t. pitkille sahoille.
HULTS BRUK' IN Aabyata Raotsissa valmittamia.
Tämä tehdas, joka on lähes 300 vuotta vanha,
valmistaa kirveitä, jotka ovat erikoisen arvok-kaita.
Katsokaa tätä ME TAKAAMME nämä" kirveet parhaiksi mitä
kauppalnerkkiä ' on saatavissa Canadan markkinoilla nykyään.
Myöskin Ruotsin Taltat ja Pihdit, kuuluisaa "Shark" Brand '
V, tekoa.—- "Mora" Veitset, sisäänkäännettävät Puukot,>rViikatteet,
" Kudkatr Perunan kuorima veitset, ^.m.
Ainoastaan arvoUaiimpia Ruotsin erikoistavaroita
T A A T A A N TÄYDkLUSESTI
• Tehtyjä Ruotsin teräksestä ruotsalaisella taidolla. •
» Taataan ruotsalaisella ylpeydellä
Eilrjottakaa meille jos kauppiaanne ei voi myydä tutteitamme teille
a CORISTINE_ BUILDING. MONTREAL, QUE.
i kPaikalUnen tnjorntiasiamies M. E . T U O M I, P. (X Box 856;
•Sndb1U3^:^ppt»;.:;'^:i S^''. •:,...••'*•'••, , -V"/
.Postiosote: Suomi, Helsinki; - ' Sähköosptef Työpankki.
Omat varat 5,500,000 taik. ' HoitovaratnG;ä,0dl0,P00 ihk:
; MAKSAA KORKOA:
SäästötiliUä 7 V2 % JuoksevaUa tiliUä 6 %
Helslnji^ Työväen Säästöpankki on yleishyödyllinen rahalaitos.
Se on nuoresta Ijästään huolimatta maan kehityskykyisin ja kooltaan
neljäs, järjestyksessä.maan kaikista säästöpankeista. Se? on
työväestön omistama ja hallitsema jä sen varat sijoitetaan luotetr
tayasti ja varovaisesti, riittävää vakuutta • vastaan työväenluokkaa
hyödyttäviin tärliotuksiin; - Mitään luottotappioita ei säästöpankki:
koskaan ole kärsinyt. \,
Säästöpankki oip aina. nauttinut siirtolaistenkin luottamusta ja
sen hallussa on nsrtldn miljooniin nousevat summat näiden talletuksia.,
Talletuksia voi sille lähettää :paraiten postitse sisäänkirjo-tetussa
kirjeessä ja mieluimmin pankkishekin muodossa, taJii yleisten
rahanvälitjraliikkeiden välityksellä. Rahat saatuaan lähettää
säästöpankki niistä tallettajalle kuitin sekä vuosittain tiliotteen.;
Säästöpankki lähettää pyynnöstä kertomuksen toiminnastaan^
vuonna 1926 jokaiselle sitä haluavalle.
Sudra jä nopea tie edestakaisin Suomeen
Oslon (Christianiani ja Stockholmin kautta
Oslosta :(Christianiaata) New Yorkista
Tammik. 18 p. STAVANGERPJORD Helmi. 8 p.
Helmik. 9 p. BERGENSFJORD Helmik. . 26 p.
STAVANGERPJORD
BERGENSFJORD
Helmik. 26'p^
Maalisk, 16 p.
Maalisk. 15 p.
Huhtik. l ^ p .
Matkallaan New Yorkiin poikkeavat laivat Halifaxissä.
Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen ........$186.00
Matkustakaa Suomeen -ja tuokaa sieltä omaisenne joko Yh-dysvaltoihin
taikka. Canadan Norjan Linjaa, joka tunnetaan erikoisesta
mukavuudestaan, hyvästä kohtelustaan, ja kaikin puolin
erinomaisesta hoidosta.^ Mennessanne Saomeen teillä on tilaisuiis
poistua laivasta Bergenissä, ja matkustaa sieltä Osloon (Ghristia-niaan)
kuuluisilla näköala junilla läpi Njroan ~ huimaavien vuorisi-tojen
(ilman^ lisämaksua). Jokaisen, joka matkustaa Suomeen,
pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen. . .
Tulli taikka passien tarkaätusta ei ole enempää Norjassa kuin
Ruotsissakaan.
Kolmannenluokan- matkustajien, joilla on hallussaan maihin
pääsyinpä, ei tarvitse takaisintullessaan kulkea Ellis-saaren kautta.
~ Erikoistietoja sekä hakemusblankkeja antavat meidän i>aikal-liset
akenttimme, taikka :
NORWEGIAN AMERICA LINE
' - 22 m t e b a l l Street; New iXatk, . N. Y .
SUOMALAINA LEIPURILIIKE
A V A T T U KIRKLAND L A K E L L A ~
Valmistamnienseampaa lajia ruokaleipää sekä jcorppuja j a jiisua.
A. iPftmminen ja U . Raitanen om&t^
Box 229» EirUand Idike, Ont.
C M i ^ (Heili ]^
VOIDAAN - H L A T A S E i J R A A V l A KHLIOJAi
JUanteen Sanakirja, rooyalais-englantilainen, dd.
Axaef&xn Suomalaisia, sätnr&ertomuksia, k i ^ K. Rissanen
Amerikalaisen-^Svaenllikkeen VMrarikkö^ fchg. . ^ H L Z. F o « ^
AiitbkiijaL^ppikirja ittutoajureille j a korjaajille, ,1drj.Y. WeiBn
Kaupnnki^^isakoulan laskuoppi j a tuloskä^a, a3d«..^...^.«»j^«nH»..
Aurdigoa poika, kiiUceästi k^of^ttn omaani, kirj.. Jack uatMOtt....
Aapinen,, lasten epetteloärja, sid. —
AOT&OT Kun Ja Tähdet Maailmankaikkeödcn tarma, khrj. «J. A .
AttilaG, ibheimsteo riallinen romaani, Icirj. Dafan, d d .
Aavoilla Ulapoilla^ mieltyttpvä romaani, kir}. Jaek. f«ndon,
Bakteerit, Tietoiaaire, Idrj.' Oac Streng, od.
Elollisten i)lentojen lisään^rminen, kirj. F. K o ^ n Bavn, dd.n«)bi«i...
Englanninlacilen Alkeiskirja, kirj. Hanna Ai^eMxn, sid. ..i^..;^^.
Enslantilais-Suomalainen Sanakirja hyvä opettelukirji^ ^^i^ ^*
Halonen . ...ii.i........--.~..~...~..-.....-..-~..".-.^~..~~--.«-..----.....»""»)ipi«i««.i.
Englanninkielen OpjpHdrJa j a KieEoppL larj. W. Oksanen,
I^^oaa K u t e u n , kirj. Jack Xondon,
Elsinoren Kapina, seikkailuromaani, ^ r j . Jade London, sid. ^mmnf,
Halikon Hakoniskat, mnrrekertomukaia, k i r j . ^ t l O o , sid.
fledelmien jä Mäijanviljelys, kirj. B. W. fldkel, rid. ....
Humoristinen UuIuUrja, se viimenien painos
. . • . . • M « » * * . . * . . . M
«...M..........—...
Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty leBitelina, nid. i . « q u t i M O ^
Ihmisen^^nra, tarina syUnislä, Idn.HaU Caine^ 2 osaaT:^d«o.,^tMM
Uunisen HerraTtäfiniEi^vynnätä, k ^ . Häl Galne^ 2 osaa, nS3. « » » M m ^
Qmiinen ei elä ainoastaan tetvästa, ä i j . K Bissanen...,..._,^^
Umojen halki, kertomna lennosta pohjoisnavalle, kirj. Amunos^:^ iSä
ISijestelmäni iUi^dlle, hyvä voimistelukirja. käd/J. Muelter-
Jaek London, eläm&ikertamuistelma, kirj. Helmi Erbhn^nia:
Kairosta Niilin l a t v o a , matkailijakertob^us, kirj. Pekkala, luiaL*»*».
tLadotufcsen Kansaa, kuvaus London Itäpäästä, kirj. Jack Lonä^vd.
Kemia; ^ j i ; Banna SeiUb^
Kuningatar Hanhenjalan &ivintola, Idrj. Anatole Ptahze, dd..
Eo£n Lääkärilcxrja, ietevasti toimitettu, sid. ....
Kansakoulun karttateja, toim. Jotuni, sid.
B^ansakpulun kartasto, juusi, toim. A. R. Blomgyist j a E . E. K&IIa^
Kommunistiheh Manifesti, k i n . Karl. Harz, sra. . . . . . . . . . ' . . . ^ . . . . . . »MM«.~.
Kri8ti!nuSkon Alkuperä, tntkieuna kirj. Karl Kautsky sid. .^^..Vi,.:^...
Klönd^en Kunhigas,^eikkäIluromaam Alaskasta, kiri. Jack Loiidon
Kipihalbnnättimen toiminta, kuvitettu opas, Idrj. Erigar ja SnbkiB
sid. u....
KirJanpito-^;>as, tehnyt Juhana Toiviainen, nid. ..
Kirjanpito, Jcauppaopistoja varten, Idrj. L Kovero
Kanojen hoito, kirj. Matti Järvi
Keittokirja, khrj. Mina WaU. sid.
Kultamaan rakkautta, hienoja rakkausseikkailuja, Idrj. Jack Xiim-don,
nid.
KotipnatarhunV kuvitettu puntarlian hoitokirja, kirj. M. Hyv8»99^«d
Kielletty Hedebnä, rakkausromani, kirj. P. O- l^eker, sid.
Kolme Muiskettisoturia,- jännitysromaani, kirj. Alexander THtmct^t
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa r^Bkaiitt^
. kirj. Kaarlo Halme, sid.
Kristitty, romani, kirj. Hall Cainoi sid.
1.00
l.SO
1.75
Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. Johannes Linnankoski, sid. 1.40
Lenin, ja Leninismi, kuuluu sarjakirjastoön, kirj. L Stalin, sid .75
Lumikenttien Isrtär, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack London,
Luonnontieteiden voittokulku, Tletoaarre, kirj. Launhardt, Bidr».«.*~ .SO
Luokkien sota, kirj. Jade London, nid...... .85
Lisoletten avioliitto, ylevä rakkausromani, kirj. ET. Courths-XäUer,
Lyhyt terveysoppl naisille!, kirj. t a i Fr. Hovitz . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ^ . . . i ^ , ^ ^ .35
Meren urhoja, merimiesromaani, kirj. R; Kipling, «M:' .75
.Merjj9ud, seikkaiIhromiBani,'ldrj. Jäc^ London, «id. 1.50
_ mrakenne, käsittelee niaailniankaikkentta, kirj. B. BjEfeher,
M^ipallon kehityshistoria, tietoaarre, kirji Victor Madsen, nld.i.,..«. .80
Maailnianliike, tietoaarre, kirj. Alhrecht Wirth, sid^^ .SO
Mmaaaaliilmaann aavvaarruuuuss,, ttiieettooaaaarrrree,, kkimri.. TTaa«ii JJ .. SScchhrreellnneerr,, ssiidd. ..„„„.„ .80
Maa ja ttminen, tietoaarre, Idrj.^Alfred Kirchhoff, rfd.
Maanviljelys Kemia ja Pysökka, ku-j. Arthur RbdoU, sid.
.80
Maanvfljelyspppi^kirj.^^ sid. . 1.2r.7S5
Merikotka, kertomus Salman kaapparilaiyastosta sotaaikana, l ä j .
;Felix von Luckner,^ sid. . . . . . . . . . . . . . . . . i . 2 B
Menen takana, seikkailu rakkauOTomani.lrirj^H^
•• niUOttUna . • • . • • « « . • ^ . . . ; ' . . M . . . . . . . , . . . ' . . . ; . ' . . ^ . . i . . . . . . ; . , . ; , . ; . . . ^ . . ^ ; . i « , . ; . - . ~ ..gQ
Murrosajan Lauhijai runofarja, kirj^ Aku PäiviS; dd. 1.25
Minua sanjotami Puusepäksi,^ yhteiskunnallinen romani, Kri. JSifttm
MmUä sanotaan; Puusepäksi, yhtetetonnallinen romani, kirj; U^^
SinclfliTy.'nid» ^•'••••-•••••••••••••••••^•••"••"•••••••••^•••••••••••••••••^•«^^ «90
NMmibimiakoulu, hyvä näytt^moifle, kirj. Juurioja, nid. .75
Nuoren . Naisen Terveys, ^.\I^
^ .; • Skjerye,...nid. ^
Naist^ Sukuelo, kirj. Lääket. Tari E. W. Wre§tlind, nid, I.OO
^P*^^^^^ Bjorksten;: nid. 1.00
Mnen ja Aviolutto, hsnrä terveysppniinen^^k^^^ '
»V .Stephens,', sid.' ' . . i 4 . . M . . . . . . . . . . . . . . . . . « f i . . . . - . i , . . . . . . . . . . . . . i ^ , . . 4 , . i . „ , ; , i , j i . ; . j . , . , , , „ „ ; , LsÖ
Napoleon HI Taflankaappatis, kirj. Karl Marx; rfd; .70
Pakkopaita, loiolemättomuutta' tutkiva vankilaronaaani,; ;fcirj. • Jack
liondony Bid» •>••••••• 1.7S
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Engels,
sid. 1.00
P°n«n?J» Vaara, kertomus nykyisesfe Venäjän maasta, nid. ............ .25
^nikkatauti, kirj. Nikolai Lenin, nid. .50
fteni^T^tpsanakirja, sid.;. 5.00
-g^^StnsTMtt^ Olemus,^ kfrj.^^O.. Saari .30
Pieni Mehiläiskirja, kirj; Mikko Hkka .28
RaMerengas, hieno rakkauOTor^ David Potter, nid. .40
Rakentaja Solnes, kirj. Henrik Ibsen 1.25
Silkkilaiva, roma^^^^ nid. .75
Sg|iahstisen; Filosofian J u u r e t , kirj. Frietrich Engels, nid. ............ .40
Säiraa, Lapsi, lasten terveyshoitokm kirj. Ruotsalainen, sid. ........ 1.25
Sotamuistelmani,kir;. kenraali Ludendorff, sid. 2.50
Sliomen Kiehoppi, kirj. E. N. Setälä, sid. .75
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules
_ Comb^ nid. ......;.i"v""""-.---.""-."...........-.....................^ 1.00
Sukupuolielämän Terveysoppi, kirj. Max von Gruber, n i d . . . . . . . . . . . . . . . . . .75
buloisen Järjettömyyden kaupunki, erittäin h i e n o rakkausromani,
_ kirj. E... Temple Thurston, s i d . l.SO
Silmukorvan nuori Epra,.satakuntalainen kertomus, reimaä rakkautta,
kirj. Kaarlo Halme, sid i.25
Tarttuvista sukupuolitaudeista,; kirj. -Tnri Pirilä, nid. 75
relinevoimistelu I, kuvitettu, kirj. Vaino Laherma „ 1.00
Telmevoimistelu H, kuvitettu, kirj. Väinö Laherma ."..........i;........ 1.00
Tiede VaUankumous, .mainio teos, kirj. Ernest Untermann, nid. .60
Jäi^^^Ä'^^ 'O?»?"». . ^ J - Sa« Caine, sid .-. 1.30
Työn Histona, kirj. Tjumenew, sid 85
Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, kirj. II. Courths-Mahler
xr 1 '**<j9'^''na ....._...^......................„.rf.....i . > . « . . . . . . . . . . . . . . . . , . . . . ^ . . . . . . i . . . .75
Valaveljet, romani Islannm asuttamisen ajoilta, kirj. G. Gunnar-
; . ^ * ' " » . ?\^* ........7...-. l.SO
Vaimo, jonkas minuUe annoit, romani ^elämästä, kii5. fiaÖ Caine, sid. 2.S0
Vaimo jonkas mmnUe annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, nid. 1.75
V a l k M n e n :Profetta, romani engl. siirtömaapolitikasta, kirj. Hall
J Ä f f L Ä * . ^ ! * * ^ ^ J ' ^' .Goethe, nid..;. l.OO
<^oimisteluohjelmia I, kirj. Arvo Vartia, nid. , i.oo
Voimistduohjelmia H, kirj. Arvo Vartia, nid i.oo
VUlirausu, r^ua-omaani.kffj\ Wiggin. sid 75 Z^^^.^^^T^'i*J^' '^^^J^P^i^^ •->••—•
Varmla^mn matka, kertomus Scandmavian salosuoinalaisistii, kirj.-
x r L ^ ^ .Lampen, nid. — ; I.OQ
Vierasta ja omaa kieltä vierigreten, engl.-kielfen oppikirja -
Yksin maailmalla, kaunis romani, kirj. MabeU Barnes Graundy, sid. 1.50
Yleisen Terveysopin Alkeet, kirj. Taav Laitinen, sid 3.00
Ylos Helvetistä, Ibrj. Konrad Lehtimäki, nid : 1.75
Yleinen johdatus luonnentieteidin. tietoaafi-e. kirj. Tfc H . Huxley,
^ - J^Ö
Älkää unhoittako-me^Jomen,painos ^ 30
YUäplevan Iisaksi voi Vapauden, konttorista^ tilata WATEB1I£ANS
POUNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat ÖTO^ i2.76,._*>.00i:$6.00 ja $7.00.
Yapanden Kirjakanppa; B^^ Ont
Sulettuja ja avonaisia
aatpja saatavana ~
Puhelin 121
YSllä ja paivaiia.
Walter Lvoina, SuSbarf.
PARTURINA
teen ^kai&ea"
Taatyötä' -''-Poisonnin ',1
nurkassa 4$th-^tb Ave;,-'
Ont. -
Jästttu-
T. ERMISCHOFF.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 12, 1927 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1927-01-12 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus270112 |
Description
| Title | 1927-01-12-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
f lOMHDNISTINEN NUORfiOLDTTO JA JlOUESTimUORET
"Kote Jungfront" on Saksan " P u -
nusen rintamataistelijain luton"
^apriso-osasto j a käsittää se taiste*
Invalmiin, laokkatietoisen proletaa-rinDotison
parhaimniiston. > Molemo
mat järjestöt maodostettim 1924,
tyoräenlnokan jouduttua, demokraattisessa
tasavallassa viliseväin
faseuöärjestöjen häikäilemättömän
terrorin alaiseksi. Nämä omistuksen
pahräteSdjäjäi^^^ organisoivat
l^ioiekarkanl^a ^^dläisia vastaan,
morhasivat näitä, r^jäyttelivät tyb-i^
enlehtien kirjapainoja^ hajottivat
kädessä kokouksia ja mielenpso-ttdcBJa
ja hävittivät johtavien^ työ--
laisten koteja. Saksan työläisten
kändvällisyys otti loppuakseeniäg^»*
toteoldn kun sen kiinnittämät toi.
v«et porvarillisten demokraattien ja
sosialidemokraattien yhteiseen "tais-tclujärjestöön"
pettivät, j a täten-
. syn^vät luokkatietoisten työläisten
mainStnt järjestöt.^
Käiden päätehtävänä on tietysti
taistelu fascismia vastaan. *Rote
Jongfront" otti yhdessä "punaisten
TintamakanippaiKjain" kanssa vastatakseen
työläisten kokousten j a
mielenoBOtusten puolustuksesta. Ne
ovat saaneet käydä monia ankaria
kahakoita fascjstijärjestöjen kansaa,
ja monta niiden jäsenistä on'kaatu-nirt.
täytettyään kumiialla tehtävän-
^ Ja nyt eivät f aseistit enää uskalla
esiintyä niin röyhkeästi ja
avoiraesti kuin aikaisemmin. Heidän
ei enää nähdä marssivan kaduilla
' 'Jtäysissä vormuissaan, eikä heidän
lUoin nähdä kantavan tunnettuja
merkkejään, kuten hakaristejä y.m.s.
Saksan työväen puolustusjärj estot
ovat herättäneet heissä terveellistfi
inianioitusta ja osottanee että työläisilläkin
on tarpeen tuUen nyrkkinsä.
siellä oltava. Omaksi vahingokseen iV^ent in search of a meaL They
porvarit luokkatietoisille työläisille came to a large cave and E aw a
sotataitoa opettavat. 'man standing at the mouth of i t
Nyt oysähtyi Antero taasen. " K a - "Mmm, mmm, here'8 where vre get
ratako —? Miksi?" — " E i — «n a meal," thought they, and ali I
karkaa! Teen niinkuin toveri pin. mshed at the man. One minute j
heessaan esitti; Palvelen vuoden later Ö»ey~ were "running for tteir
vaikka-^ tulta sataisi. Opin taidon. Iives.
Jos karkaan, teen rikoksen omaa Why? Because several other men
luokkaani kohtaan, siUa osotanhan, had left the cave and vrete throw-että
olen pelkuri. Isäni ja veljeni ing rocks at them. So the tigers
j a tuhansien muiden uhrien muisto ran j w a y and the cave men were
velvottaa minua täyttämään—paik- spared much fear firom the sayage
k a n i . animals.
THE TIGERS
By JACK SCOTT
Many- thousands of years ago,
wheri the savage and ignorant cave- a-way the tigers.
Now, comrades, do you see the
eave;-man'8 pian? Alono he could
do notHng. He was a prey to the
tigers, but with the others to help
him he cbuldr overcome and drive
SotOaskarkuri
Kirj. Sotilas
Helmikuun pakkaspäivä oli kulu-
'nut iltaan. S:n rykmentin sotilaat
palasivat juuri ruokailemasta. Yksi
Ja toinen poji&ta piAtäytyi ulos
"kämpästä", käydäkseen sotilaskodissa
ryyppäämässä kupin: kahvia.
Antero Heino, jota ei huvittanut
sotilaskoti tänään, peci ruokailuvälineensä
ja vei ne kaappiinsa, lähtien
sitten kävelemään kasarmin pihalle.
Oli pakkanen, mutta sitä ei
Antero huoihannut. Hän käveli kä.
velemistään, kunnes huomasi tulleensa
tallin luokse, mistä 'Oli vapaa
tio kylälle. Aivan huomaamattansa
käveli hän portista ulos.
.Antero' ajatteli. Silloin tällöin
hän kirosi melkein ääneen. Mikä
oikein poikaa- vaivasi? -
^ .: Antero. Heino oli alokas. Vasta
kaksi kuukautta palvellut.. —Alokt
kailla on aina pirulliset :ö.larmasti\ kiinni — molemmissa tapauksissa
on tuloksena — vankila-^.
Antöro tunsi vankilan. Hänen isän-
^ ja '««Vensa olivat olleet "Henna-lan
/rankUeinllä". 1^ palasi —
xmxmSbm — iuolemansai-jrauilB,
Mtt&ieU « d ^ e O pn-iMtta^
-iSfis a A i ^ ja
Näin vuoden, vaihteessa tulemme,
aina tarkastelleeksi kuluneen vuoden
toimintaamme; Olemmeko tehneet
voitavamme yhteistoiminnassa^
olemmeko köbdelleet kanssaihmisiämme
•kehittävästi j a jalostavasti,
j . n. fe. Loppumattomiin kiertelee
mielessä tämäntapaisia kysymyksiä
ja tulokset eletjm vuoden toiminnasta
kutistuvat hyvin pieneksi. On
tosin otettava, huomioon, että ainainen
ruumiillineh raataminen, aa-miista
iltaan, tekemällä hevosenkengän
muotoisia päiviä, väkisellä
riuduttaa henkisen olemuksen. Mutta
niin kauan kun sydän sykkii rin-1
nassamme, emme saa antaa henkisen
toiniintakykymme lantiaahtua.
Elämme ajanjaksoa, jolloin meille
lankeaa velvollisuuksia velvollisuuksien
päälle,: saamatta mitään oikeuksia.
Kun elämme tämänlaisessa
tilanteessa, niin onko' oikein että
kakin kuihdumme.omaan nurkkaamme,
tai siksi oletettuun, tunnustamatta
yhteistoiminnan tärkeyttä ja
välttämättömyyttä. Tai jos sen
tiinnustaakin niin usein kuulee sanottavan:
"Mihin pystyn minä,
onhan niitä viisaampia" y. m. Tämä
on ehdottomasti väärä ajatus
tai itsepuolustus. Luokkatoiminta
tarvitsee meidät, joka ainoan. Jokainen/
voi tavalla tai toisella olla
hyödy.f3i yhteistoiminnassa. Jota-vastpin
siitä irti pysytellen vahingoitamme
omaa asiaamme.
Joku voi kysyä:' "Mitä'minulta
oikein vaadittaisiin? Olenhan käynyt
katsomassa näytöskappaleita
milloin on ollut kaunis ilma ja muuten
sopinut. Olen malcsanut korkeat
sisäänpääsymaksut, j . -n. .e."
lyöläissisko! Oletko tullut tarkoin
ajatelleeksi kuinka monta iltaa työ-läistoverisi
; ovat kuluttaneet harjo-tcllessaan
noita näytöksiä, työnsä
lomassa lukeneet roolejaan, saamatta
muuta palkkiota kuin ankaran
arvostelun. Mahdollisesti sinunkin
elämäntoverisi on saanutr" kylmän
vastaanoton sinulta, (jos hän on
puoluenpes), tullessaan kotiin koko^
uksesta tai harjotuksista vasta, pik-kutcrnneilla.
Jos olet vielä aidalla-istujain
joukossa, kysyt: "Miksi menevät?"
He menevät siksi, että
he tuntevat velvollisuutensa -luok-kataistelijoina.
He tietavat, ettS
työläisten on taidetta kehitettävä.
He tietävSt, että haaliemme koi^
nossapitäminen^ - ja velkataakani ^Iy>
tevat velvollisuudekseen.,
Työläisnainen! vaimo, äiti, sisko
tai morsian, .^inuii velvollisuutesi'
on järjestyä luökkarintamaan.
Tämä on tie olosuhteiden, korjaaniir
seen. Mikä on • jäänyit.tätiän asti te:
kemättä, pn tehtävä. : Liity heti
toisiin tpvereihisii Perusta työläisnaisten
liiton osasto; jos ei sitä.
ennestään ole, paikkakuhnallisi. Eri
paikkakunnilla _ tietenkin on toiminta:
järjestettävä paikallisia olosuhteita
silmällä pitäen.
. Ensimäisiä ja tärkeimpiä tehtäviä
tulee olemaan neuvo^ttelukoko-iiksen
pito. Meillä on useita tärkeitä
kysymyksiä, jotka vaativat
yhteistä harkintaa; esim. väkijuoma-kysymys,'
Olemme joutumassa o-jasta
aHikkpon; ryypyllisestä, pullolliseen,
t. s. muunsainarien, koi-ratorpparien
—hellästä ystävyydestä
suurviinaporhojen ammottavaan kitaan.
Jo yksin tämä asia velvottaa
meidät liikkeelle.
Tämä on väin esimerkki; epäkohtia
on lukemattomia, jotka vaativat
lujaa yhteenliittymistä. Vä-kijuomakysymykseen
voi joku vastata,
.että minun mieheni, poikani
tai sulhaseni ei juo. Hyvä! Mutta
tämä ei riitä; ehkä ci sinun,
eikä minun ,mutta meidän. Kaikki
tämänkin . turmion alaiset toverit
ovat osa meistä, ja meidän' täytyy
oppia suhtautumaan tähän, kutep-muihinkin
kysymyksiin, ' yhteisvoimin
ja oikealla tavalla. Sillä syy
ei'ole sortuneen toverin, vaan järjestelmän.
Uutta yhteiskuntaa luodessa
tarvitsemme terveen — myr-kyttämättämän
naisen ja miehen.
Etenkin nuorisomme suojeleminen j
ja valistaminen velvoftaa meidät
toimintaan.
Toverit ja toverittaret, jotka toimivat
kommunistipuolueessa, ovat
ylen kuormitettuja kaikenlaisilla
tehtävillä. Uuvntammeko heidät?
E i ! Sitä^ emme tee,: vaan riennämme
riveihin, ottamaan j>nlan paik-.
kamme, täten helpottaen heidän
raskasta taakkaansa. . ^I:
Ylläolevan hataran esi^ksen perusteella
toivon, että nauset kirjot-bivat
Vapauden naisten! osastossa
neuvotteluIa>koufcsen pitämisestä y.
m. Kokouksen pito tietysti kysyy
varoja... Mutta voitaisiinhan vaikka
pitää oivat iltamat kokonspäivan
tana kulujen peittanusfeksL ^ -
'^: KeneUf on seuraava puheenvuoro?
Odottaen
- -- ÄitL
S T A U
^- Virallmen kauppamerkki ,
"DIAMOND STEEL
Valfflistaant "maailman Iranin f iraui Ä
A/B S T R I D S B E R G & B I Ö R C K
TROLLHÄTTENISSA.
Ruotsia Tanhia ja snannsahateLda'
Heidän tuotteensa ovat yli maailman tunnetulta sentähden,
että ne ovat voittamattomia teräksen arvossa, joustavia, hyyin
karaistuja, oUen samalla teräviä ja erikoisen ohuita selkäpuolelta
^kstäpa^ oa erittäin, siro.
Y H D E N MIEHEN SAHA
Me voimme tarjota teille mitä lajia tahansa haluatte.^^^
WEB SAHOJA CROSS-CUT SAHOJA — YHDEN MIEHEN
SAHOJA y. m. Älkää hyväksykö muita tuotteita, vaatikaa oikeita.
**TR0OJaÄTTEN SAHOJA''
KUULUISIA
RUOTSIN
VIILOJA
Kan ostatte viiloja, niin tarkastakaa tehtaan kauppamerHdä,
joka on joka viilassa.
C O Öberg^Co. Välttäkää jäljennöksiä
SAHAN -
FREIMEJA
'T^HE ORSABOW" ^
Nykyaikaisin sahan freimi markkinoilla. RUOTSIN SOIKEAT
PUTKI FREIMIT, kestäviä, feirosti valmistettuja. Voidaan sovittaa
26 t. aina 48 t. pitkille sahoille.
HULTS BRUK' IN Aabyata Raotsissa valmittamia.
Tämä tehdas, joka on lähes 300 vuotta vanha,
valmistaa kirveitä, jotka ovat erikoisen arvok-kaita.
Katsokaa tätä ME TAKAAMME nämä" kirveet parhaiksi mitä
kauppalnerkkiä ' on saatavissa Canadan markkinoilla nykyään.
Myöskin Ruotsin Taltat ja Pihdit, kuuluisaa "Shark" Brand '
V, tekoa.—- "Mora" Veitset, sisäänkäännettävät Puukot,>rViikatteet,
" Kudkatr Perunan kuorima veitset, ^.m.
Ainoastaan arvoUaiimpia Ruotsin erikoistavaroita
T A A T A A N TÄYDkLUSESTI
• Tehtyjä Ruotsin teräksestä ruotsalaisella taidolla. •
» Taataan ruotsalaisella ylpeydellä
Eilrjottakaa meille jos kauppiaanne ei voi myydä tutteitamme teille
a CORISTINE_ BUILDING. MONTREAL, QUE.
i kPaikalUnen tnjorntiasiamies M. E . T U O M I, P. (X Box 856;
•Sndb1U3^:^ppt»;.:;'^:i S^''. •:,...••'*•'••, , -V"/
.Postiosote: Suomi, Helsinki; - ' Sähköosptef Työpankki.
Omat varat 5,500,000 taik. ' HoitovaratnG;ä,0dl0,P00 ihk:
; MAKSAA KORKOA:
SäästötiliUä 7 V2 % JuoksevaUa tiliUä 6 %
Helslnji^ Työväen Säästöpankki on yleishyödyllinen rahalaitos.
Se on nuoresta Ijästään huolimatta maan kehityskykyisin ja kooltaan
neljäs, järjestyksessä.maan kaikista säästöpankeista. Se? on
työväestön omistama ja hallitsema jä sen varat sijoitetaan luotetr
tayasti ja varovaisesti, riittävää vakuutta • vastaan työväenluokkaa
hyödyttäviin tärliotuksiin; - Mitään luottotappioita ei säästöpankki:
koskaan ole kärsinyt. \,
Säästöpankki oip aina. nauttinut siirtolaistenkin luottamusta ja
sen hallussa on nsrtldn miljooniin nousevat summat näiden talletuksia.,
Talletuksia voi sille lähettää :paraiten postitse sisäänkirjo-tetussa
kirjeessä ja mieluimmin pankkishekin muodossa, taJii yleisten
rahanvälitjraliikkeiden välityksellä. Rahat saatuaan lähettää
säästöpankki niistä tallettajalle kuitin sekä vuosittain tiliotteen.;
Säästöpankki lähettää pyynnöstä kertomuksen toiminnastaan^
vuonna 1926 jokaiselle sitä haluavalle.
Sudra jä nopea tie edestakaisin Suomeen
Oslon (Christianiani ja Stockholmin kautta
Oslosta :(Christianiaata) New Yorkista
Tammik. 18 p. STAVANGERPJORD Helmi. 8 p.
Helmik. 9 p. BERGENSFJORD Helmik. . 26 p.
STAVANGERPJORD
BERGENSFJORD
Helmik. 26'p^
Maalisk, 16 p.
Maalisk. 15 p.
Huhtik. l ^ p .
Matkallaan New Yorkiin poikkeavat laivat Halifaxissä.
Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen ........$186.00
Matkustakaa Suomeen -ja tuokaa sieltä omaisenne joko Yh-dysvaltoihin
taikka. Canadan Norjan Linjaa, joka tunnetaan erikoisesta
mukavuudestaan, hyvästä kohtelustaan, ja kaikin puolin
erinomaisesta hoidosta.^ Mennessanne Saomeen teillä on tilaisuiis
poistua laivasta Bergenissä, ja matkustaa sieltä Osloon (Ghristia-niaan)
kuuluisilla näköala junilla läpi Njroan ~ huimaavien vuorisi-tojen
(ilman^ lisämaksua). Jokaisen, joka matkustaa Suomeen,
pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen. . .
Tulli taikka passien tarkaätusta ei ole enempää Norjassa kuin
Ruotsissakaan.
Kolmannenluokan- matkustajien, joilla on hallussaan maihin
pääsyinpä, ei tarvitse takaisintullessaan kulkea Ellis-saaren kautta.
~ Erikoistietoja sekä hakemusblankkeja antavat meidän i>aikal-liset
akenttimme, taikka :
NORWEGIAN AMERICA LINE
' - 22 m t e b a l l Street; New iXatk, . N. Y .
SUOMALAINA LEIPURILIIKE
A V A T T U KIRKLAND L A K E L L A ~
Valmistamnienseampaa lajia ruokaleipää sekä jcorppuja j a jiisua.
A. iPftmminen ja U . Raitanen om&t^
Box 229» EirUand Idike, Ont.
C M i ^ (Heili ]^
VOIDAAN - H L A T A S E i J R A A V l A KHLIOJAi
JUanteen Sanakirja, rooyalais-englantilainen, dd.
Axaef&xn Suomalaisia, sätnr&ertomuksia, k i ^ K. Rissanen
Amerikalaisen-^Svaenllikkeen VMrarikkö^ fchg. . ^ H L Z. F o « ^
AiitbkiijaL^ppikirja ittutoajureille j a korjaajille, ,1drj.Y. WeiBn
Kaupnnki^^isakoulan laskuoppi j a tuloskä^a, a3d«..^...^.«»j^«nH»..
Aurdigoa poika, kiiUceästi k^of^ttn omaani, kirj.. Jack uatMOtt....
Aapinen,, lasten epetteloärja, sid. —
AOT&OT Kun Ja Tähdet Maailmankaikkeödcn tarma, khrj. «J. A .
AttilaG, ibheimsteo riallinen romaani, Icirj. Dafan, d d .
Aavoilla Ulapoilla^ mieltyttpvä romaani, kir}. Jaek. f«ndon,
Bakteerit, Tietoiaaire, Idrj.' Oac Streng, od.
Elollisten i)lentojen lisään^rminen, kirj. F. K o ^ n Bavn, dd.n«)bi«i...
Englanninlacilen Alkeiskirja, kirj. Hanna Ai^eMxn, sid. ..i^..;^^.
Enslantilais-Suomalainen Sanakirja hyvä opettelukirji^ ^^i^ ^*
Halonen . ...ii.i........--.~..~...~..-.....-..-~..".-.^~..~~--.«-..----.....»""»)ipi«i««.i.
Englanninkielen OpjpHdrJa j a KieEoppL larj. W. Oksanen,
I^^oaa K u t e u n , kirj. Jack Xondon,
Elsinoren Kapina, seikkailuromaani, ^ r j . Jade London, sid. ^mmnf,
Halikon Hakoniskat, mnrrekertomukaia, k i r j . ^ t l O o , sid.
fledelmien jä Mäijanviljelys, kirj. B. W. fldkel, rid. ....
Humoristinen UuIuUrja, se viimenien painos
. . • . . • M « » * * . . * . . . M
«...M..........—...
Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty leBitelina, nid. i . « q u t i M O ^
Ihmisen^^nra, tarina syUnislä, Idn.HaU Caine^ 2 osaaT:^d«o.,^tMM
Uunisen HerraTtäfiniEi^vynnätä, k ^ . Häl Galne^ 2 osaa, nS3. « » » M m ^
Qmiinen ei elä ainoastaan tetvästa, ä i j . K Bissanen...,..._,^^
Umojen halki, kertomna lennosta pohjoisnavalle, kirj. Amunos^:^ iSä
ISijestelmäni iUi^dlle, hyvä voimistelukirja. käd/J. Muelter-
Jaek London, eläm&ikertamuistelma, kirj. Helmi Erbhn^nia:
Kairosta Niilin l a t v o a , matkailijakertob^us, kirj. Pekkala, luiaL*»*».
tLadotufcsen Kansaa, kuvaus London Itäpäästä, kirj. Jack Lonä^vd.
Kemia; ^ j i ; Banna SeiUb^
Kuningatar Hanhenjalan &ivintola, Idrj. Anatole Ptahze, dd..
Eo£n Lääkärilcxrja, ietevasti toimitettu, sid. ....
Kansakoulun karttateja, toim. Jotuni, sid.
B^ansakpulun kartasto, juusi, toim. A. R. Blomgyist j a E . E. K&IIa^
Kommunistiheh Manifesti, k i n . Karl. Harz, sra. . . . . . . . . . ' . . . ^ . . . . . . »MM«.~.
Kri8ti!nuSkon Alkuperä, tntkieuna kirj. Karl Kautsky sid. .^^..Vi,.:^...
Klönd^en Kunhigas,^eikkäIluromaam Alaskasta, kiri. Jack Loiidon
Kipihalbnnättimen toiminta, kuvitettu opas, Idrj. Erigar ja SnbkiB
sid. u....
KirJanpito-^;>as, tehnyt Juhana Toiviainen, nid. ..
Kirjanpito, Jcauppaopistoja varten, Idrj. L Kovero
Kanojen hoito, kirj. Matti Järvi
Keittokirja, khrj. Mina WaU. sid.
Kultamaan rakkautta, hienoja rakkausseikkailuja, Idrj. Jack Xiim-don,
nid.
KotipnatarhunV kuvitettu puntarlian hoitokirja, kirj. M. Hyv8»99^«d
Kielletty Hedebnä, rakkausromani, kirj. P. O- l^eker, sid.
Kolme Muiskettisoturia,- jännitysromaani, kirj. Alexander THtmct^t
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa r^Bkaiitt^
. kirj. Kaarlo Halme, sid.
Kristitty, romani, kirj. Hall Cainoi sid.
1.00
l.SO
1.75
Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. Johannes Linnankoski, sid. 1.40
Lenin, ja Leninismi, kuuluu sarjakirjastoön, kirj. L Stalin, sid .75
Lumikenttien Isrtär, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack London,
Luonnontieteiden voittokulku, Tletoaarre, kirj. Launhardt, Bidr».«.*~ .SO
Luokkien sota, kirj. Jade London, nid...... .85
Lisoletten avioliitto, ylevä rakkausromani, kirj. ET. Courths-XäUer,
Lyhyt terveysoppl naisille!, kirj. t a i Fr. Hovitz . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ^ . . . i ^ , ^ ^ .35
Meren urhoja, merimiesromaani, kirj. R; Kipling, «M:' .75
.Merjj9ud, seikkaiIhromiBani,'ldrj. Jäc^ London, «id. 1.50
_ mrakenne, käsittelee niaailniankaikkentta, kirj. B. BjEfeher,
M^ipallon kehityshistoria, tietoaarre, kirji Victor Madsen, nld.i.,..«. .80
Maailnianliike, tietoaarre, kirj. Alhrecht Wirth, sid^^ .SO
Mmaaaaliilmaann aavvaarruuuuss,, ttiieettooaaaarrrree,, kkimri.. TTaa«ii JJ .. SScchhrreellnneerr,, ssiidd. ..„„„.„ .80
Maa ja ttminen, tietoaarre, Idrj.^Alfred Kirchhoff, rfd.
Maanviljelys Kemia ja Pysökka, ku-j. Arthur RbdoU, sid.
.80
Maanvfljelyspppi^kirj.^^ sid. . 1.2r.7S5
Merikotka, kertomus Salman kaapparilaiyastosta sotaaikana, l ä j .
;Felix von Luckner,^ sid. . . . . . . . . . . . . . . . . i . 2 B
Menen takana, seikkailu rakkauOTomani.lrirj^H^
•• niUOttUna . • • . • • « « . • ^ . . . ; ' . . M . . . . . . . , . . . ' . . . ; . ' . . ^ . . i . . . . . . ; . , . ; , . ; . . . ^ . . ^ ; . i « , . ; . - . ~ ..gQ
Murrosajan Lauhijai runofarja, kirj^ Aku PäiviS; dd. 1.25
Minua sanjotami Puusepäksi,^ yhteiskunnallinen romani, Kri. JSifttm
MmUä sanotaan; Puusepäksi, yhtetetonnallinen romani, kirj; U^^
SinclfliTy.'nid» ^•'••••-•••••••••••••••••^•••"••"•••••••••^•••••••••••••••••^•«^^ «90
NMmibimiakoulu, hyvä näytt^moifle, kirj. Juurioja, nid. .75
Nuoren . Naisen Terveys, ^.\I^
^ .; • Skjerye,...nid. ^
Naist^ Sukuelo, kirj. Lääket. Tari E. W. Wre§tlind, nid, I.OO
^P*^^^^^ Bjorksten;: nid. 1.00
Mnen ja Aviolutto, hsnrä terveysppniinen^^k^^^ '
»V .Stephens,', sid.' ' . . i 4 . . M . . . . . . . . . . . . . . . . . « f i . . . . - . i , . . . . . . . . . . . . . i ^ , . . 4 , . i . „ , ; , i , j i . ; . j . , . , , , „ „ ; , LsÖ
Napoleon HI Taflankaappatis, kirj. Karl Marx; rfd; .70
Pakkopaita, loiolemättomuutta' tutkiva vankilaronaaani,; ;fcirj. • Jack
liondony Bid» •>••••••• 1.7S
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Engels,
sid. 1.00
P°n«n?J» Vaara, kertomus nykyisesfe Venäjän maasta, nid. ............ .25
^nikkatauti, kirj. Nikolai Lenin, nid. .50
fteni^T^tpsanakirja, sid.;. 5.00
-g^^StnsTMtt^ Olemus,^ kfrj.^^O.. Saari .30
Pieni Mehiläiskirja, kirj; Mikko Hkka .28
RaMerengas, hieno rakkauOTor^ David Potter, nid. .40
Rakentaja Solnes, kirj. Henrik Ibsen 1.25
Silkkilaiva, roma^^^^ nid. .75
Sg|iahstisen; Filosofian J u u r e t , kirj. Frietrich Engels, nid. ............ .40
Säiraa, Lapsi, lasten terveyshoitokm kirj. Ruotsalainen, sid. ........ 1.25
Sotamuistelmani,kir;. kenraali Ludendorff, sid. 2.50
Sliomen Kiehoppi, kirj. E. N. Setälä, sid. .75
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules
_ Comb^ nid. ......;.i"v""""-.---.""-."...........-.....................^ 1.00
Sukupuolielämän Terveysoppi, kirj. Max von Gruber, n i d . . . . . . . . . . . . . . . . . .75
buloisen Järjettömyyden kaupunki, erittäin h i e n o rakkausromani,
_ kirj. E... Temple Thurston, s i d . l.SO
Silmukorvan nuori Epra,.satakuntalainen kertomus, reimaä rakkautta,
kirj. Kaarlo Halme, sid i.25
Tarttuvista sukupuolitaudeista,; kirj. -Tnri Pirilä, nid. 75
relinevoimistelu I, kuvitettu, kirj. Vaino Laherma „ 1.00
Telmevoimistelu H, kuvitettu, kirj. Väinö Laherma ."..........i;........ 1.00
Tiede VaUankumous, .mainio teos, kirj. Ernest Untermann, nid. .60
Jäi^^^Ä'^^ 'O?»?"». . ^ J - Sa« Caine, sid .-. 1.30
Työn Histona, kirj. Tjumenew, sid 85
Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, kirj. II. Courths-Mahler
xr 1 '** |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-01-12-06
