Vapaus, March 26, 1925

              Kurssi
; 39.30
ista '
iiu lähetyKas» alle »30,0(>,
JS S e yksistä »30-^59.99
JS lie lähetyksi»* 160.00
!499.99 ja »1-00
lihetyi
kaikota
liOOiOO taikka sitS ranrem-
I t o lähetyksatä. Sihkösaöo-
SetyksiUe on kolat |8.60.
Torontossa ottaa
tyköa vastaan S. 6. IIEIL,
857 Broadview Ave.- ' v >
-Sodbnryssa jaimpariBtÄUa-
^vat voitat klydS Vapanden
konttorissa tieduBtamaasa eri-,
jtojskBTBsia.
Uinpiletteji MjrydimB.
•nedMUkM . piietUaMoita.
VAPAUS -
2^ g9.. — Sndbnry, Ont
f i;izjoittanat Antero Virta,
Asa Biinpiläinen o l i . kyllästynyt
maanmaan ja mnottannt n u ^n
on pakko myöntää' että tällai
tilanteessa olivat he pakoitettuja
lakkontumaan. » . • • -
Port Arthurin piirikomitean • su­pistettu
komitea keskusteli koJconk-tessaan
Nova Scotian lakko j a päät­ti
heti luovuttaa piirikomitean kas-
$100.00 sekä lähettää tämän
sähköteitse perille, sen lisäkai pää-tettib
kehoittaa osastoja ky-lynsä
mukaan, ja avnst^maan
lakkolaisia. Piirikomitea kä^iti t i ­lanteen
ja siksi se päättikin tehdä
tämän Ehetyksen heti, ilman että
olisi edes vartonut piirikomitean
laajennettua kokousta.
- Tarmo osuusrookalan johtokunta
i i L 20 päivän kokouksessaan kes­kusteli
myös lakkokysymystä. Ym-inärtäen
että he ^öläisten ruokalan
johtokuntana i> tbtee . ottamaan, rtäl-laiset
kysymykset omaksi kysfymyk-sekseen
ja niin tuloksena oli että
päättivät ruokalan kassasta luovut-
> taa 75.00 dollaria lakkolaisten a-vnstamiseksi.
Summa vaikka ei ole
suori, on se kuitenkin pieni esi­merkki
mitä ^osuustoiminnalliset-lai­tokset-
voivat tehdä t y r i e n taiste^
luissa silloin, kun ne pääsevät ta­loudellisesti
sellaiseeni tilanteeseen,
että niille on mahdollisuutta varo­jaan
jakaa. Kommunistlpuolaeen
^ kanpunginkeskuskomitea - luovutti
koko kassansa ja vielä paatti panna
keräyksen toimeen mainittuun tar­koitukseen,
. TyöHomyya, joka on vaivannut
tätä paikkakuntaa osalta^ koko
talven näkyy aina vain, kiristyvän
sillä suurempia joiddco^a joutuu
työttömiksi nykys^ 'kuäi metsätyöt
oyat jo melkein'kokonaaiTlopetet-tn.
Adan tällä tavalla ollen on ol­lut
taas pakko alkl(a jonkunkaltai-seen
toimintaan asian suhteen, fsil-läjos
me jotain haluamme saada
on meidän se • jonkkotoiminnalla
hankittava, Ju^pi tämän on tääl­läkin
joukot ymmärtäneet ja sen
tähden ovat päättäijeetkin alkaa tpi-tämään
työttömäinkokoukäia : ja
vaimonsa kanssa asumattomaan La»
pixr- ki^liSön» raivannut --skUä it^
selleen oudisviyeljicsen, ral^ntanut
kumahtavista hon^sla pirtin ja a l -
Icannt olla tyytyväinen elämäänsä.
Etelässä oli hän jontunnt syyttS-irästi
vainotuksi viranomaisten ja
heikkouttaan peUuiävän • •^teiskun-nan"
taholta.
Ja eräänä päivänä «li Asa «mo=
nut nuorelle vumoUeen: .
. —'Kuulehan, Kirsti, me muutam­me
pois koko etelän : mäntä, kauas
kiveliödn., Mitäs. ditä sanot?
• •-r- Hielelläni kai minä lähden.
Olen saanut jo minäkin kynäkseni
Ihmisistä, virkkoi Kirsti ja hänen
sinisissä! silmissään vauhti u h n^
> Hiljainen,Aasumaton ' kiveliö «Ocoi
heille inolemmine kangastaa satu­maana
ja dnnepä he syksyn tullen
muuttivat. Asa ^ hanldci, metsäher-ralta
asunnon rakennusluvan ja tal­ven
tallessa oli kauniilla vsuralla^
muutaman kiveliöjärven rannalla
lämmin tupa ja Asalla pieni metsän,
eläinten nalil^jen varastoaitta hon-
•g^ossa.- Se hankitt^siin .'täyteen
nahkoja. Vietäisiin keväällä markki­napaikkaan
myytäväksi ja hankittai.
-sun rahoina lehmä j a raivattaisiin
kiveBDen pt/hoa.
niissä järjestää työttömiä yhtoselE- 'lähellä,
si joukoksi ja. sellaisena alkaa toi­mintaa
muodto^tamaantjuin laajjsifc^^
si knhi on mahdollista,, sekä^sa'
fflalh tehdä vaatimukset niihin jmik-.
koiMn joista luullaan jotakiiv^ apna
«aavan työttömyyskyf^ykselle. —
Enshnäinen tällainen työttSmäinko-koos
tullaan pitämään maanantai­na
t i . 23 päivänä, kello 2 ilta­päivällä
Labor - TemppelHläj
Ketkattelakokonlcsen päätös Port
'Afthuin -osaston järjestämässä kes-b^
telakokonksessa aineesta: Mitä
menettelytapoja meidän tulee käyt­tää
edlstääksemme imionistista' toi­mintaa.
Kysymyksestä oli koko hy­vä
keskustelu aillä useammat^ oli­vat
halnkkaita pttamaan osaa kes-kustelntm,
päätös ,ollen. lopuksi:
' Meidän tn!ee'iläiUden\l|ittyä van^
^ voihin nnioihin . n»ifffffi:'= p«iVoi>«>w^
joissa sellairia on olemassa, sekä
vaikuttaa niissä käytettävissä ole­villa
keinoilla^.yanlirillisen johdon
poistamiseksi. ett& tilalle voidaan
valita puhtaasti luöUcstaistelpkan-nalla
olevat, toindtsUat sekä sami^-
^ järjestää, tySmaasolnja. niiden
keskuuteen, joiden tehtävää^' tulee
olemaan joukkojen kasvattsmfnen
konuaunistisen maaQmuikätBonilik-een.
oma^-Uön, se^rlttibäla^caaibr
työ yhtenäiseksi imioiden ja ppo-
Jnjei kesken.- . . "
Chutoa jftAältti/^ josta jo
kerralla nuiimtsin,' tölee «W
vaasin.t t^29 . p S i k p i ; SMxa^
«a iäriietty buQjaairtt«nmw
Jokahtea..«ttas. iisodkortitt mnkaan-
Tnm tofce, sOQ Ham «tiketit^.
Keskitalven pakkanen paukahteli
eifenarasa, Asa oli eräänä päivä-ira
lähdössä liakemaan muonavaroja
nelipeninlntfanaisen hiihtotaipaleen
takaa. |taskasta oli elämä täällä-i
i n , • tom selkärepussa piti kaikki
IcnljettBa, mutta olipa vapaata.
Täällä 'eivät fa^ muistaneet muita
olevankaan,, eikä säälimlttömiä ih
misiä, jotka voivat muutamilta riis­tää
vapauden j^^ toimeentulomahdol­lisuuden.
' • -
. — Ethän viivy, kau^? sanoi Kirs­ti
reppunsa nauhoja kiinnittelevälle
'AsaUe.
En tällä kertaa. Tulen jp
huomenissa takaisin* - Mikäpä si­nulla
on täällä hätänä..
, -T- £ipäon^{>än.^ ~^Näip i\vain* niin
pahaa mnta. viime* yönä. Musta,
iso lintu ahdisti minua ja sinä tais­telit
petojen kansTa, . .
— Mitäpä niistä unista, sanoi
Asa, ja Kirstikin naurahti, tkun' oli
tullut maininneeksi. .
Asa -meni j a Kirsti toivotteli hy­vää
onnea .matkalle. ^ • . •
.Seuraavan päivän iltapäivällä hoh­taa
Asa takaisin kiveliöönsä- seläs­sään
tadkka muonätarpeita. Ilta
pimenee ja tähdet alkavat s^yä
sinisissä korkeuksissa. Matkasta on
vielä puolet jälellä, mutta Asa ko­ettaa
ponnistaa suksiaan yliä-'^pa-rempa^,\
y^phtiin, -tietäen -saavansa
lämpimäsät tuvassa, levätä taas kyl­likseen.
(Pakkanen risahtelee kelokuusien,
oksissa j a -revontulet alkavat valais­u-
autioita -jänkldäja^f nevoja. Asa
.Mipeää korkealle . kivesvaaralle, ja
sauvoihinsa nojaten huoahtaa het-keiji
ja katselee revontulten valta­vaa
näjrtehnää. •
Silloin 'iduluu jostain takaapäin
pitkäveteinen, 'moniääninen ulvonta.
Asa vavahtaa ja kuuntelee jännit­tyneenä
vtöistuuko . ulvonta,. ja on­ko
'se' ehkä jonkun porokaravaanin
koirien ulvontaa.'
Kaamea lulvonta toistuu nyt jo
hyokiaa kaatimeeii kunppaun ja
nyt hinen fcdpomfd taistcOa
neljSä vastaan.. 'Asa sai,ttsamun
3^tä shniin ja läaiS p a ] ^ Toi­nen
sai Imoleftavi^ punkoq^aillpa
vatsaansa ja nyt QH eniä kaksi j&-
lellä. Asa alkoi väsyi, matta w^ työnantajien jbiel^t .tekivät tSM
taessaan tapansa ja odottavan
monsa, pomdstaotai bäa entfatS r a i -
Vokkaammin , taisteluun. Häq oB
saanut jo' petojen hampaista viiltoja
isiinsä,, mutta puukko pysyi vielä
varmasti hlnen kädessään. ': Kaksi
petoa hySkkän taas takaapäin ja
nopealla liikkeellä sai M n haavoite­tuksi
molempia.
Asa hypähti sipsilleen Ja huomasi
.kahden. haavoittumattoman^ sudeni
jäävän raatelemaan kaatuneita. Oli­sipa
hänellä ollut vielä voimia sur^
mata nekin, olisi taisfelnn v i i v at
tulleet hyvin maksetuiksi, mutta t&>
mäkin oli jo ylivoimainen ^nnis-tuS.
- , ,.• • ••
Matkasta oli enää i neljännes jä­lellä
ja vaikka Icäsisa olevU haa­voja
kirvelsi pakkanen sanomatto^
masti, ponnisti Asa suksensa hy­vään
vauhtiin; Kun hän. pääsee
kotiin ja sitoo haavansa, ottaa>-hän
— Susia! huudahtaa Asa yksi­önään
ja potmistaa suksensa tui-maan
vaul^n rinnettä' alas, Moi
taivas, pitiko hänen nyt joutua
taistelemaan susien kanssa^: kun oli
päässyt hajyiötä ihmisistä rauha^ui.
Hiki pisar<ii Asan otsalla, kun
hsn Impeää -toisen vaaran rinnettä,
koettaen jäniättää kuuloaan, olisi­vatko
pedot iSfaellä. Päästyään l a ­elle
kaivoi "hän kiireesti kuopan l u ­mihankeen
j a peitti painavan rep­punsa
anne. '3'ämä oli. tuttu vaa­ra,
kymmenys^ilometrin päässä
dltä ja läSltäTDlsi käydä sen nou-
Jälleen ' posBnisSaa Asa matkaan,
mutta h S i ^ takaansa kuuluu läa-h
ä ^ ja eodet ^rat nyt jo hänen,
•kintexl^San, aakoen^ na^ityneiSi,
kito^iain. : Jbaa^^oettaa lylätiä • eteen­päin/
mittta sudet' loikovat jo hä>
nen' edessään j a fivniUaan ja, har­jassa
ponnistuksessa katkeaa toinen
sauva häneltä. ' ,
^ Olisipa liSnellä oSnt edes laodik-konsa
mukanaan. Nyt oli vain yk-si
ainoa ase, pitkä punkko, j a silla
täytyi' hänen ryhtyä * pnolnstamaan
itseään; Vielä muutama ponna^
dtts eteenpäin j a atiiceaBa 'nevalla
h y p ^ Asa suksiltaan j a «mpasi;
puukon tupesta. , . . .
Sudet hyppivä' känen ympäxiH&to
j a muutamia" eeii hJäa-^^
tetokn. Kuiöka mont^ niiti «li­ikaan?
Viin, 1a{mS, aeitsemäi^.. Hyt
veti yksi bampaiOaan"' kSnen -tak­kinsa
takaapäin kfllti. ^ saitppu-kon
iskun ; kaulaansa; j a tnpertai
hangeUe, mutta alloih oH
taas Mnen^JmBpussa^; Aaa tfAta
^mseletSn^ veri ^ n a n kankea
Ja :tevontolten loio^.vaJalä: t2til
ka«n«|a n i ^ l ^ n ^ X « M , . I «^
luotikon ja lähtee tappamaan loput.
Tuolla, tuolla kiilui jo tutun tu^
van tuli. Se antoi lisääv voimia ja
Asa lennähti kotipihalleen.
Mutta mitä! mitä . tapahtuikaan
tuvassa? • . ,r • . .
Asa jännitti kuuleaan. pihalla.
Hänen vaimonsa, vaikeroi j a huusi
kuin hengen hädässä; Hyvä Juma-l
a i
Asa repäisi tuvan oven auki Ja
jäi hämmästyneenä; seisomaan oyen
suuhun. Hänen vaimonsa istui pen­killä
vaatteet-revittyinä ja samassa
syöksyi hänen ohitseen ulos ovesta
mies •— metsäherra. '/
Kirsti huomasi Asan veriset kädet
ja samassa oli hänen • oma vaara]^-
sa unohtunut,
s >— Mitä> mitä sinulle on tapah-tunutt-
— Susia, sai Asa vaivoin sano-tuksC
'
— Entäs mitä sinjiUe . . .? Oli­ko
tuo koira , , . Tekikö hän Anul­le
mitään , , .?
J —- E i ' ehtinyt, kuh sinä tulit
Hyvä jumalat . Miten kauheata mi­nulla
.on ollut! «Kun dnä^^ve
läksit, tuli tuo peto j a alkoi haas­k
a ystävällisesti minulle,' lifvaten
meille yhdeksät hyvät, Tulehaii,
että. pesen haavasi.
Entä sitten? kysyi Asa jännit­tyneenä,
hSbimasta purren,
Niin^ hän alkoi sitten lähen­nellä-
j a kun uhkasin paeta, .äanoi
hän' jättävänsä'' ajatusai]^ ja-;tu;-
levansa tänään uudelleen. Voi inei-t$
L onnettomia! . £hnme saa rauhaa
täälläkään, vaikeroi Kirsti.
— Ja sitten?
^ S i t t e n hän* tuli Itänään j a jos
et sinä olisi parahiksi tullut —•
Asa kirosi kamalasti;£hmn^k9
siitf täälläkään saa rauhaa! Anulla
on yksi susi vastassa, minulla seitse­män,
mutta: olipa kuitenkin tuo yksi
pahempi! ,
Tuvassa oli painostava hetki.
Asan haavoja kirveli ja povessa
kuohahtelu
~ Mitä l a e nyt teemjne? sanoi
Kirsti, — Ehkä, tuo ihmispeto jät­tää
hieidät kuitenkin raphaan,
^ Mistä sen tietää.,
— Niin, mistäpä s e n ' . . Suole^
hän,; kun sinä lähdet jonnekin, läh
den mukaasi. : ^mme kaiv-^oi tääl­tä
enää muuannekaan lähteä.
Asa-mietti j a sanoi hetken kuitat­tua
päättäväisesti:
~ Kaiketi ininä yhdestä suoriu­dun,
kun olen/suorintanut aeitse-mästäkin;
Kirstikin sai rohkeutta miehen
varmuudesta.
—- Minä luotan ysinuan, j ^ nyt
sinun pitää levätä siksi kun minä
laitan'Sinulle lämmintä.
Revontulet leimahtelivat pohjois­ten
vaarojen yllä. j>a^kanen yltyL
8 tnnniji^ ^^ri&iika «Hd tsrrsttava
"erittim yansl&issa'* ammateisai.
mutta' ei muiatef, Wm. rakenim»-
tSisaS. TpOia «Ha ö t i pitemiä tyS-p
i i v i . - 'Työajan lailbi jnääriaminen
dli tarpeeton, k o d ^ työläisten ja
sop&nvksia.. . OinistolJUBporyarien
edustajat veisaaival tietysti samaa
virttä;v Tuli ottaa':ihaomioon maan
tatoudellinen tila, |a.se moka eh­käisi
tySaikalaIn d^lSmisen. Sott-fesensseja
oli pidetty paljonkin,
nmtta »Qden fAätSksiin ei tarvin­nut
kiinmttfiä, huomiota. Sopimna-
.vapaus oli sällytettS,^
, Työnantajien asianomainen halli-tns
on isanonut irti työräen järjes-töjen
kanssa tekemänsä 8 tunnin
työajan sopiniukKtt. Kun herrat
lisäksi vastustavat eduskunnassa 8
tuimin tyjSajan laObi' turvaamista,
niin lienee EeiIlft}«{komnksena teh-iiä
suuri TynniBt]t»:^ennettyä työ­aikaa
vastaan. - -IKBläteri ^orgbjerg
moski ankaraatr ömoisia herroja.
Hän sanoi, että tySajan pitentämis-yritykset
olivat «iiirjP; mielettömiä,
kun ' Tanskassa oli'-awnaan aikaan
tuhansia ihmisiä-'työn puutteessa.
Työsaka
8*tanliiiMt TatuluMa. v :
Tffliskan valtiopäivillä tehtiin jo
50 vraotta sitten; ehdotus normaali-tyoajan
lailla määräämisestä. Asia
on sittemmin ollut lukemattomat
kerrat vireillä. Tyfiaikaa on l y ­hennetty
r^pääasisilisekti ammatilli?
tfHf' liikkeen avulla; 'Vimäillen so-pimukseasat
joka m.m. myönsi Ete-.
ISnJyllaHnin Tanskalle/ luvattiin tyd-
'iiieaSBeS' tunnin työpäivä. Tans­kankin
hallitaslähet^' 6 vaotta sft-ediistajia
Wa8b!ngtonU8a; pi­dettyyn
^Skonfereiutsiin. ; Nämä
edostajat .hyväksyivät sieDa tornien
tnn: ^a alati mainitun^
tnksen ^-tunnin ty9ajjuita..Tanska^
tul! \ Mten yidnakin moraalisesti si­dotuksi
taon' ehdotoksen periaattee­seen.
. Sitä-«i, ole; Inätenkecn zsti-'
fioitn vieB. Vasta äskettäin etitti
halKtus edusknnnalle lakieh^
seii 8 tnnnin iy^ajasta. ' Täzäih
ailttstavaasa käsittelyssä, selitti va­paamielisten.
; : porvazien y , «dosMa
Kristensen,- ^tä , ^ r ^ ^
VokonfmnsBissa; «Dftt .iantlcalaiBen
edost^isto ei oltot valtiopShien l a -
Set^mä em äi!s «en.^StSs ~mites^
käätt Tanskaa lätova.. SeSaista
fienrojen peli.' Herra, vj^aftnfdn^
:|qrvS&^ «intMffitaah, että
vain päästä pusertamaan-työs& ole­vista
työläisistä jokainen työvoimaa
hiukkakin. Jos aijtil. oK tulev* taiÄ-'
telu, jota työnantajat näyttivät vai-,
mistelevan, ' ^ i i n oB^se tuleva ««pir
vaksi yhteiskunnaUiseksi^ taisteluksi,
Joka oU saava vaaraUisen luonteen.
^ Myöskin toiset työläisten edusta­jat
pitivät kelpo paheita lyhyen työ-ajan,
puolesta. .Klrjatyöläisten Ui­ton
puheenjohtaja Julhis Schröder
selosti' pitkässä' lausunnossa talou­dellista,
kekitijrstä ja työn laadun
muuntumista sekä nykyiaikaista työ­tapaa
ja veti kaikesta siitä päätel­miä,
kuirlka n^lttSmättömän tar­peellinen
ja hyÖdyUinen 8 tunnin
työajan lailla turvaaminen oli. Hän
suositteU lopuksi 'lämpimin sanoin
sellaisen lain säätämistä.
HaUituklten lakiesitys lähetettiin
vaUokuntaan; Sen siellä viipyessä
ja sieltä palatessa jatkuu Tanskas­sa
, kiihkeä' taistelu pvoltajien ja
vastustajien välilläi.... A-Viikon
t y o M ^ 44 tanniM.
Australian - Melbournessa . . o B B9
vuotta sitten eräs ' muurari, jonka
nimi oB James Stephens. Hän esit-
Ui että 10-tunti^en, työpäivä oli V^-
hennettävä S-tuiitiseksi. "Se ^on
vaaralBnen mies!" sanoivat porva­rit.
8 tunnin vaMamas herätti suur;
ta' kauhua. 'Sydneyn muurarit ryh'
tyivät toteuttamaan sitä - työaikaa
lakolla;" Tämä; o n ^ i i ^ i . . Melbouri
nen muurarit teMvät m a ^ k . 12
pnä 1856 myds laHon ja naivat 8
tunnin' työajan rakennuksille. '• Tä­mä
työaika on sitten /tehnyt yhä ja
yhä voittoretkiä AustraBassa. Se
on ollut siellä jo laajalti käytännös­sä.
Työnantajatkin ovat havfiln
neet, ettei ,-48 tunnin työviikko ole
ollut teonisundeBe vasralBnen. Oii'
han vteoBisnus säilynyt j a edistynyt
S9n käytännössä oBeraa. . '
JSdistysmleBdmmäri työväestön
keskuudessa t^ltBn valitellen käsi*
tykseen, että tuotakin tyiSlalkaa voi»
daihi yhä lyhentää hävittämättä tä
teolBsmitta, ' K^fetttyi vaatimus,
ittä o l i saatava 44 ttmiiln työviikot.
Eräinä aloBla, joideb työläiset oli­vat
järjestjmeet hytin, saatiin ne
käyiäntöön^ Ne eivät tuottaneet
teolBsQudene Tahlnkva.
: Qoeenslannin työväenpuolueen
ryhmä vaati sovinto-oikeuslakia
(Arbitration Acti) nräutettavaksi
niin^ että «e määräisi lwrteimmak-si
yhdessä viikossa . salutuksl tyd-a
j ^ s i 44 tuntia. Kapitafistinen sa-nomalehdiFl^
ö nosti ivastustnsmyrs-kyn.
HaBItus totteB <5tä. EI «sit-
'tänyt lakiehdotusta «eduskunnalle.
Se seBtti vain, että valtioiden vä­linä
oB ankara kilpaBa ja ettei
-Queenalannin teollisuus; kestäisi
tou^sa kBpailassa, jps.tulisi vain
tääUä 44^ tunnin työviikko plsim-
'mäksL'.-'-
Tuo pelotus on huonosti perus­teltu;
Sitä vastaan on elätetty nu-meroiia.
V. ,1918/19;'«B Queens-lannin
tehtaiden tuotanto t46 p,
työläistä kohti, v. 1821/22 oli se
9J»5p. Siis suuri lisäys, .jamaan
aikaan olivat palkat keskimäärin
työläistä kohti 129,45 j a 177.12 ,p
Toidn «anoe^,: työn tuotanto 'oli
kohonnut;* 2Ö9 p. työläistä kohtai
työpalkka vain 47.67 p. Kuinka
pitkältä ajfilta etsitäänkin tilastoa,
aina käy toteen, että. työpalkaksi
Uat fiitftHMa Ja HUm Modla
k i t ^ iQIt piJMt. T i b i a matkaa
] B j e t t B u p liän t d d aidaUa istonDe
paarmiflft «aman tempun." Tarkalla
iskoBa bän kobU sen jilestil lo-petti
tiellä juoksevan peltohiiren
•päivät.
Vankkureissa istuva valkoinen
mies sanoi sitte neteketiBer
"Koetas ny^ • saatko sattumaan
tuohon ampiaispedlän!"
IislsteBen vastasi neekeri:
"£i> isäntä, 'en minä uskaBa.
ovat järjestxpeitä."
Työläisten näHdiimyt-r
täminen Skandina­viassa
Ruotsin työnost^jien hyökkäys-vimma
el ole mikään eriUinen ilmiö^
Muuallakin: SkancBnavii^ yrite^
tilan ^;pak6ittaa työläisJöt -hyväksy-mSläh
-elintaso, jokai nimellisesti
merkitaeei «atus quota, mutta joka
toslAsiaesa merkitsee sitä huonom­paa
eiinebtoa. Kautta Euroopan
Pidennyshomman tarkoituksena oBtioiohahtelee tätä nykyä taantumuk-j
»n ^ t o . Työläisten edut polje­taan
häikäilemättömästi riistovoiton
xaotaktuman aBe ja heidän pikeu-aletut
palkkavaatimuksen . hyljätään
Brmahtomattomasti. <)n tietysti ky-;
qrnys--<5)ftan88ikapltaa^^ suunnitd-fuata
toiminnasta. Taktiikka ^on
kuitenkin -eri -Euroopan maissa eri­lainen.
Mntta mitä Skandinaviaan
tulee, on bavaittavissa kummastnt- Svaa yhdenmukaisuutta. Työnos-jat
ryntäävät pohjoismaissa pit­kin
samoja Bnjoja; Yhdenmukal-sutis
on niin, huomattava, ettei saa-
^ olla vetämättä johtopäätösfi, et­tä
työnostajaoffensiivi Skandinavi­assa
on suunniteltu yhdessä ja sa­massa
riistäjä-päämajassa.
Norjassa pitemmän aikaa käyneet
palkkAseuvottelut, ovat ilman tulos­ta
lopulBsesti päättyneet ^elmik./27
pnä; Seuraavänii päivänä sanoivat
työnosta^at irti'" (60^000 työläistä
koskevat sopimukset. Vanhat sopi­mukset
sisälsivät, kuten tunnrettua,
määräyksen siitä, että^jbs indeksi
vuoden kuloessa kohoisi' 5 prosentit-lÄi-.^
niin; oBsi ryhdyttävä' neuvotter
luihin palkankorotuksesta. Indeksi
on kohonnut paljon enemmän, mut-ta
työnostajat Vastustavat silti pal­kankorotusta,
mikä vastaisi eUnkus-tannnsten
kallistumista. Täällä pir
tävät työnostajat kiinni ^ "entisistä
ehdoista", status quosta', vaikka
reaalipalkka on eBntarpeiden bin-tain
koboa^iisen' kautta huomatta*
vatiU laskehut. Kärjistyttilessään t i
lannetta.' on' työvoimanostajIHa kaks
8ibnämäärää.v Enksikin pyritään
saamaan hallitus asettamaan väli-tyskomission^
n ja toiseksi pn muo
kattava maapei*ä välityksen/hyväk-
«QTipiseUe.:^-Kun Norjassa ei halB-.
tu9. nauti minkään työväenryhmäfi
Amerikan suomalaisten työläisten -
JUHLAJULKAISU
on kohta valmis ja siBoin tarvitaan jokaisen asiamiehen tarmo­kasta
yhteistoimintaa sen levittändsekai jokidseBe kylän koBtaBe,
missä Buomalusia työläisiä aiustaa. i ;
TiM& mttaUmIa toaiasioita U m i B - v s e d M Yamctat
M «inu on tämän vuoden Vapussa, eB se siis on suuriko­koisin
.kevätiebti, mitä vielä on ilmestynyt auomalaisten keskuo.-
"dessa:'Amerikassa. •• ' :
VSd«ttSky«Uieiiti kuvaa"«»(tämän. vttod*n Vapussa ~ . eU
se «iiajfalltää k«vU kaksi kertaa MnmäSrän xoitiC edeBlBet^Vaji^.
NaUätt&lgrmBtati fcarteoraata, artikkeUa j a ;
tämia «vodeh Vappu «U jos tuo määrä tekstiä nantaisUn-
. kirJMftootoon, nUn mitä tulisi 200 sivun suuruinen kirja. ,
Kakal kavaoMitoa, «U «lU 32 «ivaa karia syvällä viheriäiseBä
växjUä painettuna erinomaiselle, kermavfiriseBe paperille . . . loisto-kohtaii
» A. Suvannon kokosivun kuvat, lisäksi alkuperäisiä va­lokuvia^'
piirustuksia, pBakuvia ja koristekuvlv * v,
IM «eattiä on Vapun hinta, huolimatta siitä, että se talee
näin sanrikokoisena, komeasti kuvitettuna. jublaJuUcaisuna. ,
Asiamies! Selitä nämä tosiasiat tilausta tarjotessssi. Tftmä
Vappu tulee lubtamaan kaupaksi kuin rasvattu, joten on parasta
..tibrta heti sellainen määrä, että se vastaa edes osittain kysyntää.
Jokaiselle asiamieheBe lähetämme kiertokirjeen mukapa
valmiin postimerkillä varustetun tilauskortin. Tehkää ennakko-
.tuhoksenne tällä kortlBa viipymättä, merkitsemlllä siihen I^ppa^
lemäärä kuinka paljon otatte myydäksenne, sekä nimenne ja osot-
. teenne selvästL • s' '-'•••'V
Niinkuin sanottu, viimeistään huhtikuun alkupäivinä voimme
.täyttää kaikki tnaukset, joten sitä parempi^ mitä' pikenunin lä-,
hetätte tilauksenne sisäBe. - ' .-
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA»
B«x 69, SUDBURY, ONT.
annetta - osa kansaUistuotannosta on
vähentynyt ;suhteeliise8ti. Tämä oi­keuttaa
vaatinlaan työajan" lyben-
Systä J a . ptslkkojen korotaksi& Tek-
. iBiset; apaneuvot ovat 'parantiineet
useilla . aloiBa ja paxantnvai'yhä,
niin. että tuotanto ^talee työajan
Ijitean^tyä pysymään lierin .pys-iy*
8ä. . ' ^ ^ ' ' . .
Tairtebt 44 viikkotuiniin ptioles-:
ta tolee jatkumaan Australiassa.
Knt^jnnistetaan, vaaditaan niin
lykyttä'työaikaa Englannissakin.
äflKSI'AMPIAISILLE? ANNETTtfN
T i UAVHA
EteO-Aitiltuuta tolee. se^nunm
flärkävaaUcnieita. , ^ a , . neekeri-i
p o ^ näki ^tiepaotessä.4irili|ikon Jtil-,
p e ä ^ pooontidtoa. . ESo «tti p iU
luottamusta, kuten on laita Ruotsis­sa,
^niin iöfTenee välitysyritys epäi-
Ibniättä a)iii^maan karille.
Tanskassa taas ovat työnostajat
jo esillä sulku-nhkineen. Kirjalta­jia
koskeva välitysehdotus hylättiin,
minkä vuoksi välitysmies on tehnyt
uuden ehdotuksen, mihin annetta-tiee
vastaus niaalsik. 4. pnä. Mut^
ta vaikka kirjaltajakonflikti ratkaisi
taltmnkin, niin jää kuitenkin jäi
jelle työnostajain sulku-uhka,'Am
raattiliitot o^vat antaneet lakkova-röltuksert
6Ö—-7i),000 jäsenelleen ja
työnostajat ovat < vastanneet sulku
varoitukseUaan. Maaliskuun ensi
viikolla kokoontuvat työnostajat
päättämään, kuinka monta ammat^
«järjestön 260,000 -jäsenestä vis­kataan
kaduBe. Tanskassakin on
neuvottelujen katkeamisen syynä
se, etteivät työnastajat suostu ko­hottamaan
työläisten palkkoja eUn.'
kustannusten kaBistumista vastaa­vassa
määrässä.
Mitä RuotsUn tulee, ovat välitys-komissionissa
tapahtui^eet neuvotte-ut
päättyneet helmik. pnä. Ko^
missioni valmista» nyt kaikkia sflle
esitettyjä' työriltaisuuksia koskevaa
välityehdotusta. Ehdotus tulee kä­sittämään
seuraavat teollisousalat;
paperi- j a porslHnitehtaat, pienlasf-teolBsuuden,
eräät kaivokset, lastaa-ja-
ammatin, lautatarhat ja ^iililiik-keet
Tukfcolmastai sähköalan^ me-talHtdttaat
sekä kutomoteolUeuuden
spesiaalityöläiset. Kalkki nämä kon-fliktil^
lastaaj^a lukuunottamatta,,
ovat sulku-uhan alaisia/ Ne voi*
daan tosin ratkaista erikseen, mut­ta
snlko-ahka jatkuu edelleen, kufi-nei
kaikkityökiistat' ovat ratkais-tot^^
VäUtysebdottis tallaan «esittä­mään
maaBskoun ensi viUcoBa; Työ­läiset
^iväe odota ehdotukselta B i -
koja. Sen. vaoksi on belBä, kaikki
syy olla vainBlaan.-- Mutta sitteitt
saispaukio eri,tahoilta maata tietoja
kasvavasta taistelotiahdosta, j a ylejs-kkkotnnnpksella
on suuret kannat-tajajookkonsa.
^ a n taistelua on
tyÖläisiBä tuskin Aitlän toivoa edes
todeBiseii status qaon voima^sapy-syxnisestä.
ODDlSrAKftA
tttei^n
Vkpaiuieii Vappunumero ilmestyy tänä vuotena lauantaina 26'
päivänä buhtik. Tähän numetoon otetaan työUUsjten väppaonneh<^
toivotuksia ja on niiden,/liinta 26c niin perheiltii kuin yksityisil­täkin,
Samaatff hintaan Julkaistaan myöskin kmaHut^ f
Liikemiesten ilmo^uksia voivat adamlebet myöskfa tähän, nu­meroon
ottaa tavalBsUla iiinnoUIa. Pienimmän liik^i^sten Ump-'
tukseii hinta voisi olla noin 11.00 paltise Jatkovät||Hbötuk8et voi^
vat* (äla ipieneinpiätiin.;, Yhden .^dollarin hintaiseen -Ifikeilmotuk-seen
el tietysti mahdu paljon nouta kuIolUkkiften nimi ja' osote;
jotavastoin^fÖ.OO ilniotukseenjombtuu mell(o''paljon,^^t^
Vapauden vappunumero tulee tavallista kokoa suurempi,
ten siinä senkin puolesta kannattaa ilmottaa. >
Hmotusten pitää oBa Vapauden konttorissa bubtikaanjmpBr
välissä viimeistään ja^ tietysti sitä parimpi mitä aikasemnin ne
saapuvat. ' ^ > , • ,
Asiamiehet, Käykääpä asfaan. tarmolla käsiksi: Asiamiea-palkkio
tavaBinen. ^ * v , ,
; ToveraudeBa
\
Vapauden kollttorL .•:\:\
Tänne tulleet siirtolaiset
Mitä olemme telineet niiden valistamiseksi?
^' ^ ' Viine vaodea ajalla* Snomen baUlt^luMa tiUutoJao mviuuiaj :
tuU tähKB naahaBaaiUamitlä-tahannesU aUirtolaiMStaBeligi 5,000;
Olivatko ano kaikki varakkaita? OUvatko hm kalkU valkol-aU?
TaUntko b» harittalanaaa Vkanmt
-TySläftii o« olivat. Taloapoiya ja beidäa JälfccIiUiiäa, tafc.
UtySläiaiE, jonboaaa tUtyati tMllifnuatyoUiaiä, pibkatilaUiaten peE-Icia,
ijoiata moni kai tali tännoiMbiatamaaa caaadataiallla dolla­reilla
pariolökontaa vaaaraa alla: Joatnaiaata. Monikaan baiatä*
•i liena lUttyayt oaaatoibinna. Baarfa oaa'Joatoi työttSmyytam;
ayodra naahaBDOttannhaaaa Ja liUmniän :yativinaiUa t
jontoMi. ^
Viina vnodea ajalla •! alaabaaB Vapaadea tilaajia belalä
värvätty. Sillä. oBaibaa aUnä topaakaMaa labdallamaa vllal ta.
bktta tilauata «BeBunia fcvla adelUaani vaonaa.
' Ei hoiti el* «rikoiaeati läiaaltetly oaaafoibiB d k i lebtaaibM
iakijakaataaBkaaB. Mitä be yleeaai (ietSvät Uatä BUMUU, Joato
OB tideva beidia "ketiBUwaBa7"> .Mitä be tletävi» iSati aa«r*aU
«adeatB nastereeato? TopeUBkaaa "MaaBsndUrJaa" tiedoilla el
aykyiaia pitkälle pofUta. Eifci edea aiBlä Uedonia, JoiU «aa Sao-nen
lebdlatä.
Oaaatojea ja aaiamieateB Cebtävikai Jäi JirJcatää fcelaot, aU-tea
Boe kaibU tyoviealiikfaMa varaväet aaadaaB Bikib«aa.t
Ja Bieillä oa eiaa keiaoaBie saada, aao kaikki tyevicalabtfes
' kautta myeablBtyovSealiibheidejiJ^iäJikal. ^ 1 ;
Jnorf «tenme •poetUteaeet WläadefainefluB* Urieen; Jöaaa ^
tebdiSa tarjoaa VapaaileB-^Ja TySafebes. riBBakfcalatilaabaeat*.
Lakekaa ae kirje baoleUiaeati |« toimikaa tda. penuteella. Toi.
Bilkaa «ila, että bBbtiknaa ajalb. Joka OB lebteBtne levityakaa-kaaai,
mahdolHalmiBaB aioaeUe vaaU maabaa talleclle*ja eaaeB-'
IdB täällä • asaaeclle aaadaaa lebdet. Tarjoaa riBaafckalatilalikaaa^
U OB voiauuaa vala Cioila baabaadeB ajaa. i a titä tarfeaata
OB fciylettivä' levityabySkbäykaeauB* kärkeaS. Sflli aea avaUa
votdaaa valloittaa moleoiBiIIle lebdiUe, Tyomiebelle Ja Vapaadelle,
'««aia laUJfrfta.
Asiamiehet ja^osastot
ovat «aalmiiaet, jotka vastaavat aiitS, oBkoltfUal* tcbtyitySlä
>fatiea levitamia^aui. J«e 'uM^iB&^^ämi ^b«Mti J^Jejrtatf^/
aaiaBrfeakooebto, Biia Jirjeatäliää äfiurmSiMJiT^^
Maakä: vikfpaldcofaeati paJiiuuui v«fiaaMiekai^ vaaa altea.' «HS '
beakdonä «B odeUytykaet CäOalseea tofmletaaa. ti oU JatetaVS'
tätä toiaU aellaiafOe, JoBfca Jalkoja kfriatäi: tifaMkaes «a4Maarf. '
Bea lal joka ei «akalb avata «BBtaaaa äUIeia baia pHäiai p^boa
«oaiaU tibakalata^ ^ VaBtkua iMpaata, tetfaaattä; aaiaaa iaaealtt-aatte
Uaäveimaa aalaBdeHme avabai. Jee «lailtläia ayb^Iaellä k»-'
selaCoIia el aäla bjraafiyakaafcaadea alkaaa^ CoUa telaaeea. ^
im aalamieabaaelaii» M retapÄriUIS, aila kSyBä akfamtla^
l»afalbi Uiaal JirJealiarfaefcai. laafceaaaanBe el «aä ^
3**äi» « f * - ^ kyke?aeaA«^ t ^ >mlikyp?Wkääa äda- i i i