1923-03-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaiiia, V A P A U S fynnim igaomalafs^o tySväestdn gänenksnnattaJB. ilmes- 8yy Sadburyssa. Ont, joka tiUtai, torstai ja lauanUL H.PUEO. I Vastaava toimittaja. • • . B1 . • I "'Il I I I I VAPAUS (Liberty) _ - ; The only organ of Finnish Workera hi Canada. Pab- ^ed in Sudbniy, Ont, every Tuesday, Thareday and ' - • j a t o r d a y . ^ '.'•'^'^'y^' [ ^ ' ' I I I I I M ' ! ' ' AilvertislDjt ratea 40c per eol. Inch. Minbnom «barge görTlngle insertlett 75c. Diseotint on atending adyertiae» ment The Vapans IB tho best adwrtiflinB medlnm among fee Finnish People in Canada. . 'CBnadaan^jtsj^vk. ?4.00, puoli vk. 12.26, kolma kk. ^^*WyOTaltorhln ja Suomeen, yksi tk. $6.50, puoli vk. ©8.00 ja kolme kk. $1.76. , Tilauksia; JoiU ei seuraa raha, ei tulla läbettflmSan, paitsi agiamieBten JoUlr on takaukset Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotoisista 40c. palstatunmalta. Suurista ilraotuksista tekä ilmotuksistft, Joiden teScstiä el joka kerta muutata annetaan,jtdntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja ,60c. lisää jokaiselta mulstoTärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c. kerta. $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukeet 92.00 kerta, 9800 (kaksikertaa: ayntymailmotukaet 91'00 kerta; ha-lutaantieto- ja oaoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolmo-kertaa. — TilapäiBilmotukBista pitää raha eenrata mu- ••kana.:. •'•--'•„,,•••'•,'•••' , ' , i i H ' \M Becistered at the Post Office Department, Ottatra, aa eecund clas» matter. . > Tiistain lehteen aijotat Omotukset pitSB olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 8. SuWet työtai3telut Eniarlannissa Englannissa on joko parhaillaan käynnissä tai uh* kaarnassa suuria taisteluja kuudessa eri teollisuudessa työn ja pääoman välillä. Suurimerkityksellisin näistä on koko maata käsittävä rakennustyöläisten lakonuhka, lakko tullen alkamaan huhtik. alussa ja käsittää 500,000 työläistä. Aivan, äskettäin äänestivät rakennustyöläiset 140,952 äänellä 42,606 ääntä vastaan rakennuspaasien ehtojen hyväksymistä vastaan, jotka ehdot käsltävät 10 prosentin, palkkain alennuksen Lontoossa ja keskimäärin 7S prosenttia kautta maan. Union edustajain ja työnantajain välillä on ryhdytty vielä yhdennentoista hetken'^ncuvotteluihin. Jos neuvottelut raukeavat, syntyy jattiläislakko rakennusteollisuuden alalla. Raken* nustyöläisten liittoon Suuluvat uniot ovat nopeasti muodostumassa yhdeksi suureksi koko maata käsittäväksi teollisuusjärjestöksi, joten lakko tulee olemaan sitäkin , fiuurmerkityksellisempi. ^ Paiiioillaan ovat Wel^in alueen kaivostyöläiset lakossa, pakottaakseeiv vielä unioon kuulumattomat ja muihin irrallisiin unioihin kuulumattomat kaivosmiehet liittymään kaivosmiesten liittoon, joten tämä lakko on luonteeltaan sangen merkillinen. Samalla ovat kaivosmiehet sanoneet ifti palkkasopimuksensa, vaatien pa- ' rempia ehtoja kaivospomoilta. Maatyöläiset Norfolk kauntissa ynnä muualla, ovat menneet lakkoon yli 20,000 liikuisina. Huolimatta siitä, että työläiset ovat eläneet niin kurjissa oloissa, että margariini ja leipä on ollut heidän ainoana ravintonaan, lihasta ei ole ollut ensinkään kysymyskään, aijotaon heidän palkkojaan ennestäänkin polkea ja heidän työaikaansa pitentää. Työnantajat tunnustavat, että nioaty.öläisillä on nälkäpalkat, mutta kehoittavat heitä kääntymään vaivaishoidon puoleen. Maanomistajat ovat ryhtyneet värväämään rikkurityövoimaa lokos- - «a olevien maatyöläisten tilalle, joten taistelu näyttää muodostuvan katkeraksi ottelubi työläisten ja maa-paroonien välillä. Sähkövounalaitosten insinöörit uhkaavat yleislakolla, elleivät työnantajat suostu yleismaalliseen yhtäläi-/ seen työsopimukseen.. On sanomattakin selvää kuinka «uuren häiriön ja lamaannuksen tämä lakko tulee aiheuttamaan koko maan teollisuudelle. Laivojen omistajat vaalivat sekä laivain virkamiesten että työläisten palkkain alennusta. Riita on jätetty merilautakunnon käsiteltäväksi, mutta ei ole mitään varmuutta saako lautakubta valmisteltua esitystä mika tulisi tyydyttämään molempia riitapuolia. Mattotehtaitten työläisiä uhkaa yleinen sulku, johtuen riidasta palkkakysymyksessä. Edelläolevasta ilmenee, että Englannin riistäjäluo-kan yleisenä pyrkimyksenä on työläisten palkkojen alaskinnaaminen ja työpäiväin pitentäminen sekä yleisesti työläisten riiston kiristäminen, ja toisaalta nousevat työläiset tätä pääoman yleistä hyölckäystä, olojensa kurjistuttamiseksi vastustamaan, joten koko Englannin teollisuuselämä on suurten työtaistelujen ovella, ja osittain jo sen pyörteissä. On epätietoisia miten nämä taistelut tulevat päättymään, multa ainakin työväki oppii niissä entisiä voim^kaamman ja perinpohjaisem-man järjestymisen tarpeellisuuden. Italian kommuiiistipi^olue raadeltu — miitta d kuollut Italian kommunistipuolueeseen kohdistunut lahtari-porvariston isku on kieltämättä ylen ankara: kolmas osa sen Jäsenistä vankilassa, kaikki piirisäiteerit ja ! järjestäjät vangitut, kokonaisia osastoja murskattu, puolueen yksi keskeisimmistä toimthenlkilöistä, Bordigar telkien takana, viikkojulkaisut lakanneet toimittajien vangitsemisien takia ilmestymästä, yhteydet katkenneet osoitteiden ja shifferien takavarikoinnin johdosta, puolueen ia Lavoratoren» rahavarat, 300,000 lireä, rosvotut Nämä ovat raskaita haavoja puolueen ruumiissa, jonka organisationill^ tällaiset tapahtumat merkitsevät suurta heikentymistä^ Ja poliisien ajojahdin jatkuessa kuuluu jo uusia uhkaubia ja uudet vaarat uhkaavat proletaarisia taistelijoita. Hallitus tuntee, etteivät sen toimenpiteet vie maaliin ja että kommunistipuolue on pian jälleen saava organisationinsa kuntoon, kuten oli laita fascistimellastuksen jälkeen viime lokakuussa. Fascislien pää-äänenkannaltajassa julkaistussa Suuren f ascislineu voston siliteerin haastattelussa lausutaan m.nL seuraavaa: «Pääministeri laosni tassi tuönoin, ik-ta jos fescistit halusivat kuolemanrangaistusta, tultaisiin se säätämään voimaan; jos kielteiset voimat edelleen jatkuvat turmiollista toimintaansa, niin tullaan jc^sakin Italian kolkassa pian pystyttämään hirsipum..» Mutta yhtäkaikki ei kommunistipuolue ole enempää kuollut kuin kadonnutkaan. Vain muutamia viikkoja hallituksen ajojahdin alkamisesta on puolueen toimeenpaneva keskuskomitea onnistunut pelastamaain melkein koko puolueainehiston, joka oli vähällä joutua luikkien käsiin, saamaan kuntoon uuden toimiston ja uudelleen palauttamaan yhteyden tarkeimpäin paikallisten järjestöjen kanssa «Lavoratore», jolla: jälleetf on rahavaroja käytössään — kiitos siitä puoluejäsenten uhrautuvaisuuden — ilmestyy taasenkin työläisryhmän toimittamana, joka suorittaa tätä t^täväähsä tavallisen ruumiillisen työn jälkeen iltasin ja öisin; kommu nistbten naisten viikkojulkaisu ilmestyy niinikään. Kokonainen myriaadi tähänasti tuntemattomia voimia on toiminnassa särjetyn liikkeen uudelleen kunnostamiseksi. Hallitus, joka on vainollaan luullut lyöneensä vihollisen pakosalle, tullenee piankin vakuutetubi siitä, että se on tekemisissä voimakkaan taistelujärjestön kanssa. «Valtiota vastaan suunnatut voimat» pakottavat voimakkaan» hallituksen ennen pitkää tuntemaan heikkoutensa, ja osoittamaan, ett^i porvariston diktatuuri voi-estää työläisiä yhä suuremmin joukoin ryhmittymästä Kommunistisen Intemationalen lipun alle. • Puutavaraparoonit toivehikkaita '^'ehdesBään katsauksia viime vuoden saavutuksiin, päättelee Canadan puutavaraparoönien äänenkannattaja «Canadian Lumberman», että vuosi 1922 oli kohtalaisen hyvä puutavarateollisuuden harjoittajille, ja eitä varsinkin vuoden neljän viime kuukauden ajalla kauppa sujui hyvin. L^hti sanoo tämän näkökannan olpvan yleisen niiden puutavarapohattain keskuudessa, jotka ovat tehneet vuosikatsauksia ja suunnitelleet vuo»» den 1923 liikehommiaan, jonka he näkevät vieläkin lupaavampana. Varastot kaikissa lähetyspaikoissa ovat nykyisin pienet ja on näin ollen mahdollista, että joistain puutavaralajeista tulee kova puute ennen kuin uusi katkaisu ehtii tyydyttämään markkinoita. Sekä puuta-varatehtailijat, että tukku- ja vähittaiskauppiaat ovat toivehikkaita. Tuotanto ön kasvanut 50—60 pro, monin paikoin siitä, mitä se oli, edellisenä vuotena. Ja kaikki sahamyllyt valmistautuvat käyntiin niin pian kuin jäät ovat lähteneet Puutavarapomot siis ovat sangen optimistisia. En* lä työläiset? Ei ainakaan heidän pitäisi olla toivehikkaita. He ovat kdkonaan jäi^jestymättömiä. Ja siksi palkat ovat alhaiset työpäivät pitkät, kämpät kurjat Ja ruoka kehnoa. Eikä heillä ole mitään toiveita saada parannuksia, kpska heidän voimansa on hajallinen. Ainoastaan järjestyminen voi sen yhdistää. Eikö siis puutavaratyöl^isillä ole öangen suuri ja pakottava- syy, ryhtyä kautta ^aan järjestymään yhteisrinta^iaari Canadan Puutavaratyöläislen Teollisuusunioon liittymisen kautta? On varmasti. Miksi siis metsän raatajat viivyt-televat? Nyt on teidän aika tehdä järjestymisvalmis-tubel ensi kalkaisukautta varten. YaUattujen alueiden tojen vetoumiis / Reininmaan-We3tfalenin työmaaneuvostojen yleis-valiokunta on osoittanut Ifolmelle intemalipnalelle ja kaikille länsimaisille poliittisille ja ammätillbille puolueille ja keskusliitoille julistuksen, missä se ehdottaa näiden yhteistä konferenssia taisftelun Järjestämiseksi Poincareta, fascismia ja kapitaalin offensiivia vastaan proletaaristen joukkojen pelastamisebi. Julis' luksessa lausutaan m.m.: Taloudellisen sodan seuraubena on varsinainen sota käsikranaatein, tukahduskaasuin ja pommein mahdollinen. Ruhrin alueen hiiliseudun tuhoaminen merkitsisi koko Europan tuhoa ja Saban ja Ranskan proletariaatin orjuutusta. Ja samaan aikaan käyvät Ranskan ja Saksan teolliset piirit konikauppaa prole- Iriaatin kustannuksella. Ranskan vasemmistoblokin edustaja Herriot sanoo kannattavansa Stinn^en ohjelmaa. Jos tämä saadaan ajetujcsi läpi, merkitsee se suurten työläisjoukkojen viskaamista kadulle, tuotannon supistamista, työhalun hautaamista, taloudellista vararikkoa, mutta voitto kasvaa. Molemmat vaarat imperialistisen sodan ja kapitalistisen sopimuksen vaarat uhkaavat vallattujen alueiden työväenluokkaa. Lisäbi huomautetaan julistuksessa aivan oikein, kuinka suurin osa proletaarisista joukoista seuraa tolkuttomana tätä vaaraa, kuinka voimakkaat ammattijärjestöt miljoonine jäsenineen eivät tee mitään ja kuinka joukot joutuvat yltiöisänmaallisten veijarien lumojen valtaan nähdessään, etteivät suuret (reformistiset) keskusjärjestöt halua johtaa taistelua. Verinen työttömyysmielenosoitus Varsovassa Helmikuun 25 pnä marssi kyinmeneentuhanteen nouseva lyöllömäin joukko Varsovassa työministeristön edustalle. Paikalle komennettujen poliisijoukkojen yritykset hajoittaa mielenosoittajat epäonm'stuivat multa useita työläisiä haavoittui, toiset heistä varsin vaikeasIi.N Poissaolevan ministerin edustaja yritti hänkin turhaan rauhoittaa väkijoukkoa. Vasta kun paikalle saapui hal-lituskomissaari, joka lupasi rangaista syyllisiä poliiseja, palasivat työllömät Järjestetyissä kulkueissa työvä-enkortteleihin. ^fielenosoitus kesii useita tunteja ja synnytti se työväestössä mitä suurinta mieltenkuohua. Jo aikaisemminkin ovat poliisit provosoineet yhteen-törmäybiä työtlömäin kanssa ja vanginneet näistä useita. KirJ. Marcel Lebarbier. Sen muistatko vielä sä, SM? Oli kostean raskas ja haalee se heinäkuun ilta, ja tanhuvilta sodan ennettä kuiski jo puhde se vaalee. Ja maantieltä kuului kamu. Taa aidan ennätti vaimo ja mies, maankiertäjäpari, oli kummankin väri, oli kummankin'tahranmt hiki ja tomu, ja piirteet uuvunnusta ne ties, kun polttavan auringon alla oli päivän he ^^laahannut laahaamalla käsirattaan rauskoja ravassa ja sorassa. Ja nainen, hän lyyhäki maantien partaalle ja helmaansa rattailta nosti sylUapsensa, syntyneen vasta. Ja mies sekä nainen ja laps oli heimoa Saksan, seniiesit sä, äiti. Mut sinulle siin oli vainen isä, äiti ja lapsukainen, kuva kurjuuden mainen. Ja säälivän sielusi käskyhyn luottain^ luo riensit sä, oi, polot syöttäin ja juottain! • \- • ' Ranskasta suom. K. K. LilHBTYSKULDT: 40c lähetybistä alle 930; 50c lähetyksi»» 40; 60c lähetyka. $40—$60; 75c lähet $60—$ioo. YU a. dan dollarin 25c sadalta doDarilta lisää. — SähkSsanoal lähetyksille 93.50 lisämabu. ^ Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. HiU, 957 Btotj. vi8W Avo. Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerillnjojen: raltttutettu asiamies. BOX 6@. VAPAUS, S U D B U R Y , ONT. PllettilMke tehtävä J, V. KennastoB nimessä. I; ^i^-i(iif.i3i!agap Paljon hermostumisen aihetta Englannin porvarille. on. antanut «sosialisti» Phillip Snowdenin' pon-silauselma, jolla hän esittää englantilaisen kapitalismin casteettain tapettavaksi.» Kiltin •«sosialistin» tapaan Snowden ei kuitenkaan tuonut tätä esitystään parlamentille pommiräjähdyksenä, arvaamattomana tapauksena. Noo, noo, hän kaukaa edeltäpäin jo ilmoitti porvareille, että tietatät asiahtoukaisesti varustautua, sillä iSnowden pitää asiaan kuuluVana, että «kohtuuden mukaan» porvarille täytyy antaa kaikki tilaisuus puolustaa järjestelmäänsä, Ikuten kaksintaistelussa ainakin. MuttÄ sittenkin oli englantilainen porvari pahanpäiväisesti hermostuksissaan,: ettg tuollaisilla päätoslauseliiiilla häiritään ^anhaa hyvää brittiläistä parlamentarismia. Porvari kirjoitti jo lehdessä :^os toisessakin snowdenilaista järjettö-myytä vastaan. fltfutta poiryarin pelko pii pahempi kuin paukahdus. Niimpä Snow-den antoi päätjSslauselmaansa esit-- täessä ymmärtääkin, ettei hän nyt sentään tosissaan aijo esittää, että kapitalistinen jäigestelmä kumottaisiin bolshevikien ja kommunistien tapaan. VTyövatri ei tarkoita vallankumousta, eikä omaisuuksien pak kpluovutusta», lausui Snovrden. «Sosialismin ja bolshevismin välillä ei ole •; mitään yhtäläisyyttä» lohdutteli Snowden polaaria. Ja kyllähän sen sai arvatakin, sillä olihan Snow-den juuri äskettäin; polvihousuissa, ja silkkisukissa kuninkaallisissa päivällisissä Buckingham palatsissa. Kuinkapa tallainien; silkkisukkasosia-listi nyt sitten olisi'voinut esittp riistäjien omaisuuksien konfiskee-raamista ja vallankumousta. Eihän toki. . Ja englantilainen .porvari nukkuu taas rauhassa yönsä Snow-denin lohduttelujen jälkeen. Snowdenin olisi pitänyt avonaisesti sanoa: icEnhän minä ole tarkoittanut säikäyttää teitä hyviä porvareita tällä päätöslauselmalla. Tarkoitus oli vain osottaa työväelle, että kyllä me vielä sentään pidämme kiinni «sosiaismista», senkin jälkeen kun niillä bunmkaaUisilla päivällisillä käytiin, josta nuo pohjakerrokset vähän niinkuin ärtyivät.» Bolshevikilaulaja Shaliapin kävi viime maanantamä Torontossa laulamassa. <Tä^ mailmän suurimmasta laulajasta julkaisee Toronto Star lehdessä AugnistusBridle kerrassaan ylistelevän arvostelun, jossa käytetään niin rikasta kieltä, että sitä on' miltei vaikea kääntää tälle meidän köyhälle suomenkielel-ie. Olisi mielenkiintoista käntää koko arvostelu, mutta pituutensa takia .ei nämä meidän pienen lehden palstat jouda, tärkeiltä luokkatais-telukysymyksiltä, ed«s tällaisille merkkiarvosteluille, vaiMca me työ^ väki rakastammekin taidetta, todellista taidetta nimittäin. Muutama poiminto arvpsteluSltaknitenMn lainattakoon tässä. ; «Yksi ainoa sana koiko englanninkielen suuresta sanavarastosta kykenee oikeamielisesti tulkitsemaan Shaiia'pinin antaman vaikutuksen — pieni sana «Gosh!» Yleisö oli täydellisesti häminästynyt, riemustnnut, liikutettu haltioissaan. Jättiläinen lauloi jättiläisen taidolla; muinaisajan jättiläisjumalan, nauravan paholaisen, itkevän ai^enkelin, tavattoman suuren miehen <aänellä. Sellaista miestä ja sellaista ohjelmaa yhdistettynä, ei ole milloinkaan käynyt tässä kaupunipssa, jolla olisi ollut sellainen yleisö.'. Qlei-dän musikaalisen historiamme i suurimmat tapahtumat, Caruso, Kreis-ler, Paderewski, Nikisch, ovat kalpeita nuorukaisia hänen rinnallaan. Tämä Anakin pojan pelkkä ilmestyminen alastomalle Massey salin näyttämölle teki ;sen väririkkaaksi ja loistokkaaksi kuin suuren oopperan. , ; • , , Hän ilmestyi näyttämölle kuin ooppera itse, monta oopperaa yhdistettynä, miehenä, jonka fyysilli-nen olento, yksimpä satamamiesten ja metsämiestenkin joukosta, komentaisi hiiomipn itselleen, täynnä aurinkoista hymyä, suurine saarineen, laajoine ulostyöntyvlne rinteineen ja kulttuurista voimaa osoit-tavine , paineen, joka työntyy hänen jättiläisolkapäittensä välistä. : Ei milloinkaan pelkkä fyysillisyys ole ilmennyt laulussa niin ilmeisenä kuin Shaliapinin laulussa. Hän näyttää laulavan aivan hiuksiensa juuria myöten. Hän ilmestyy näyttämölle jättiläislaivan juhlallisuudella, joka, hiljalleen lähestyy satamaa. Hän kumartaa täysin harjaantuneen ladyn täydellisyydellä, . Hän kävelee poikki näyttämön ja yhtäkkiä komentaa koko suuren salin täyden huomion, aina jalkavaloista yläkerroksen viimeistä istunriviä myöten - - jokainen sielu kiikaroiden tätä; merkillistä ilmiötä, joka on tullut suuresta Venäjänmaasta, ja joka näyttää tuoneen mukanaian koko s l a a v i l a i s e n heimon. Mistä muusta maasta voisi sellainen jättiläinen kohota? Missä" muussa ilmastossa sellainen basso-baritoöni syntyä?» Sitten jatkaa kii^joittaja Shaliapinin laulujen suuremmoista ylistelyä, mutta lukijan täytyy suoda anteeksi, etten voi sitä tässä kerrata, Sen verran vain mainittakoon vielä, että kirjoittaja sanoo Shaliapinin laulaneen sellaisella voimalla, kuin jos olisi hän yhteydessä jonkin voimakkaan sähkövirran kanssa. • New Yorkissa ilmestyvän «The Nation» lehden. Washingtonin Jur-jeenväihtaja äskettäin selosti kuinka tietämättömiä ovat Yhdysvaltain senaattorit ulkomaapolitiikasta, jota heidän kuitenkin pitäisi Ipntrol-loida. Kirjeenvaihtaja myösMn kertoi, että valtiosihteeri Hughes selostaa hallituksen ulkomäapolitiik-kaa paljon tarkemmin ja yksityis-kohtaiseinmln sanomalehtien poliit-tisUle kirjeenvaihtajille kuin senaattoreille. Erikoisesti mainitsi kirjeenvaihtaja, mitenkä senaattorit ovat kokonaan tietämättömiä Venäjän oloista ja kuitenkin Venäjäii tunnustaminen ja sen kanssa yhteyteen pääseminen on tuUiit päivän tärkeimmäbi kysymykseksi. Ybdys^ valloissakin. Liekö sitten tästä vai mistä johtunut, että Yhdysvaltain monet "senaattorit on nyt vallannut kova Venäjän kuume. Jä nähtävästi useat heistä lähtevät senaatin kesäloman aikana Leninin valtakuntaan, tutustumaan tuon suuren proletaarivaltakunnan liuusholliko-mentoon. Ja jos senaattorit vain ovat vielä !kehitysmahdpllisia, tniee tuo matka opettamaan heille epäilemättä paljon yhteiskuntäkysymyk-sesaä. ' ' Eräs canadalainen viikkolehti, jossa porvarien henkinen kuravirta saa vapaasti juosta porvarillisten kynärenkien. juoksuttamana uhkuu pyhää vihaa Englannin työväen parlamenttiryhmää vastaan, siellä kaikesta porvareihin ja porvarillisiin tapoihin mukautumisesta huolimatta kun on joukko edustajia jotka puhuvat työläisten puolesta ja hyökkää väjt riistäjiä vastaan, arvostellen heidän tekojaan lahjomattomalla kielellä. K y s e e s s ä oleva lehti kutsuu näitä t y 51 ä i s e d u s t a jla «suupalteiksi» ja «raakalaisiksi», jotka ovat polkeneet lokaan parlamentin kunhiakkaan ja arvokkaan maineen ja tavat. Lehti esittää sitten erään englantilaisen porvarilehden keksinnön, että sanomalehdet sivuuttaisivat ««vaikenemisella työväen edustajain puheet.» Joo, tämä olisi kieltämättä yksi keino salata kansalta mitä työväen edustajat parlamentissa puhuvat, panna sanomalehtien kautta kapula heidän suuhunsa ja siten ehkäistä se pro-pagandavaikutus minkä känsä^ätis-ten edustajain puheet tekevät parlamentin ulkopuolella. Mutta tä,- mäkään ei kuitenkaan ehdiottomasti estä heidän puheittensa levenemistä, sillä Englannissa on 'jo joukko työväenlehtiä, jotfka, kuitenkin niistä kertoisivat, ja sattuisi, että ihmiset alkaisivat tilata 'näitä suuremmassa määrin, lukeakseen niis- V . . , . , V , - - j x - x 1 köyhälistöön kuuluvien ainesUJ ta, kuinka työväen edustajat ante- Onnistuminen snii vat porvareille parlamentissa-henkisiä selkäsaunoja. Ja tätä ei poiva-rilehtien taas käy kestäminen, silla he siinä tapauksessa menettäisivät tilaajansa. On sitä kaikenlaisia vaikeuksia porvareilla, miten tukkia työläisten asianajajaln suiit, ei tahdo enään mikään keino auttaa. — Punikki. Metsätyöläisen mietteitä Tämän kuluvan talven aikana pn yleismailmalliset tapahtumat olleat luonteeltaan sellaiset, että metsä-työläistenkin on ollut~raelkein pakko ryhtyä katselemaan asioita kokonaan toisessa valossa kuin tähän asti. (Käsityskantamme muuttumiseen on myöskin voimakkaasti vaikuttanut se, miten, minkin järjestön, ryhmän tai unlon taholta on suhtauduttu noihin mailman huomattavimpiin tapahtumiin ja minkälaisessa tarkoituksessa ne on meille kerrottu ja lehdissä kirjoitettu. Viimeisen vuosrkymmenen kuluessa on meillä ollut monet eri järjestöt ja unlot henkisinä ravitsijoinä, joiden tarkoituksena oli voittaa, ei ainoastaan meitä, metsätyöläisiä, vaan koko työväenluokan puolelleen, sa-mjdla kun ne hyökkäilivät toinen toisensa kimppuun. Noilla riitaisuuksilla oli: tietysti pohjansa olevissa oloissa, mutta niitä myöskin johtajien taholta suurenneltiin ja sen suurentelun vaikutuksesta jouduimme mekin, metsätyöläiset, sellaiseen ristiaallokkoon, että viimeisten pitkän pitkien vuosien kuluessa oli siitä mahdoton saada selvää kuvaa. Kun yhden joukon taholta' rynnättiin yhtäälle, nähtiin toisten samoilevan kokonaan vastakkaiseen suuntaan^ kun taas jotkut muut ryhmät hapuilivat jotakin näiden kahden vastaUcaisen liäkeen välimuotoa, niin olihan selvää ettei mitään kokonaisuutta voita njv Miten paljon haaskattiin niä ^ kistä' kuin aineellistakin enerp, selviää meille kun katsomme jj. arenalle jossa pääasiallisesti lo^. aatesuuntaa ovat voimiaan nii^ leet, nim. vanhoillinen amniifj. nen, industrialinen suur-onioiiiia ja poliittinen toiminta. Joksjjj näistä; ylläpiti laajaa valistus- j propagandatyötä ja kustansi oaa lehdistöään, jossa joukkotoimia ponnisteli «henkeen ja vereen» ]a kinaisen riitelyn rahastamKij Vänhoillis-ammatillinen unionisaii juuri sanottavasti kummitellut malaisen väestön aivoissa, tnutttit-fi dUBtrialinen sitäkin enemmän ja kr'*^ ^ samaan; aikaan maailmansota tea^ pasi senaikuiselta politilliselta tji väenliikkeeltä pohjan, muodot näiden . kahden ryhmän väiiiQ kamppailu sitäkin katkeramnaM Myrskyä ei vähääkään laanMtt^ ,nut se, että jotkut yksilöt, kylljiij hyvin harvat, vetosivat eri riitapi). liin yhtenäisyyttä silmällä pitif; vaan riehui se kakessa voimassjatl ja me elämme sen mainingeissa TO-läkin. Eletyt vuodet ovat lyöneet syrö haavan työväen yhteisrintaman m miiseeh, mutta sen haavoittunusi kautta olemme ainakin oppineet i> takin joka tulee, selventämään entiset erheet ja antaa meille varmBfi-ta tulevaisuuteen nähden. Sota ji sitä seurannut Venäjän vallanku!!}- us on viimeisinä vuosina voimakkailla tavalla viitoittanut sen tien, Eitä työväenluokan tulee kulkea M mitä'. kauemmaksi Venäjän toven; pääsevät kommunistisen järjeri män vakiinnuttamisessa, sitä ht pommaksi käy köyhälistölle CaI!^ dassakin heidän teoriansa noudatit minen. Mutta- ennenkuin Täytännöllinti vallankumouksellinen toiminta ra Canadassa syntyä, täytyy'mciiiä tehdä voimaperäistä työtä laajojea työläisjoukkojen ja maataviljeletiea riippuu siitä, miten tietoisia tehtävistään on iskujoukkomme ja mitä voimakkaat agitatiönivälineenni-^ sanomalehdistö ym. ovat. SamaS» kun me pyrimme esimerkkiä otu-maan Venäjän tovereista ja sun? taamaan työväenluokan eri joiiki»- jen liikehtimistä Kolmannen Ks:- sainvälisen periaatteiden raukaise* p ti, tulee meidän karistaa aivoistas-me kaikki se vanha mätä joni» sosialidemokraattinen oppi sinne tiitti, hyljättävä sieltä se spdrö-listinen saasta joka esim.'dndasi-rialistin » palstoilla rehottaa, VeEJ-jän; vaUankumousta ja kommoEir tista liikettä parjaten. Te metsätyöläiset, jotka, T I ^ tatte Canadian korvissa mitättöisS-l| k palkalla ja puutteellisissa obi" sa. Te, jotka luotatte satumaisa suuria rikkauksia puutavaramarifr noita: hallitseville rahamiehille. ^ nä yhtenä teistä vetoan teihin j» hoitan teitä vapautumaan, niistä s-teistä. jotka'"teitä kahlehtii t]lr seen asemaanne. Repikää omsttn^^ luokan asettamat suitset päästää:' ja ryhtykää luomaan yhteistä n?» maa, .toisten vallankumoukselli-^a työläisten kanssa. «Suur-unio-hMra älköön enempi johtako meitä vifR naisen tyoväenlukkeen tieltä poluiUe, siUä ne tapaukset johtivat OBU:n tuhoutumiseen, siintuvat aina jos ei meillä Jis ^ kea muihin työväenluokan siin ja järjestöihin. Olemniebaa^^ nähneet, ettei mikään ryhmä, pc-;;; tinen enemmän kuin taloudeli^- kaan, voi seisoa omistarsn i^^^ yhteistä hyökkäystä vastaan ^«--^ taan siis koko mailman tyola^j ja heidän kaikkien J^rjesioff, yhteinen voima, yhteinen r i n^ ennenkuin voidaan ajatella o»»»^ tySläiBlea Tiqmntaniitt» k a ? ' min orjuudesta. Tällaisen koko maDman tp^^ käsittävän yhteisen rintamaa d05taa Kolmas KansainväLnen. y
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 27, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-03-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230327 |
Description
Title | 1923-03-27-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tiistaiiia,
V A P A U S
fynnim igaomalafs^o tySväestdn gänenksnnattaJB. ilmes-
8yy Sadburyssa. Ont, joka tiUtai, torstai ja lauanUL
H.PUEO.
I Vastaava toimittaja. • • .
B1 . • I "'Il I I I I
VAPAUS
(Liberty) _ -
; The only organ of Finnish Workera hi Canada. Pab-
^ed in Sudbniy, Ont, every Tuesday, Thareday and
' - • j a t o r d a y . ^ '.'•'^'^'y^' [ ^ ' ' I I I I I M ' ! ' '
AilvertislDjt ratea 40c per eol. Inch. Minbnom «barge
görTlngle insertlett 75c. Diseotint on atending adyertiae»
ment The Vapans IB tho best adwrtiflinB medlnm among
fee Finnish People in Canada. .
'CBnadaan^jtsj^vk. ?4.00, puoli vk. 12.26, kolma kk.
^^*WyOTaltorhln ja Suomeen, yksi tk. $6.50, puoli vk.
©8.00 ja kolme kk. $1.76. ,
Tilauksia; JoiU ei seuraa raha, ei tulla läbettflmSan,
paitsi agiamieBten JoUlr on takaukset
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotoisista 40c.
palstatunmalta. Suurista ilraotuksista tekä ilmotuksistft,
Joiden teScstiä el joka kerta muutata annetaan,jtdntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja ,60c. lisää
jokaiselta mulstoTärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c.
kerta. $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukeet 92.00 kerta,
9800 (kaksikertaa: ayntymailmotukaet 91'00 kerta; ha-lutaantieto-
ja oaoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolmo-kertaa.
— TilapäiBilmotukBista pitää raha eenrata mu-
••kana.:. •'•--'•„,,•••'•,'•••' , ' , i i H ' \M
Becistered at the Post Office Department, Ottatra, aa
eecund clas» matter. . >
Tiistain lehteen aijotat Omotukset pitSB olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
SuWet työtai3telut Eniarlannissa
Englannissa on joko parhaillaan käynnissä tai uh*
kaarnassa suuria taisteluja kuudessa eri teollisuudessa
työn ja pääoman välillä. Suurimerkityksellisin näistä
on koko maata käsittävä rakennustyöläisten lakonuhka,
lakko tullen alkamaan huhtik. alussa ja käsittää 500,000
työläistä. Aivan, äskettäin äänestivät rakennustyöläiset
140,952 äänellä 42,606 ääntä vastaan rakennuspaasien
ehtojen hyväksymistä vastaan, jotka ehdot käsltävät 10
prosentin, palkkain alennuksen Lontoossa ja keskimäärin
7S prosenttia kautta maan. Union edustajain ja
työnantajain välillä on ryhdytty vielä yhdennentoista
hetken'^ncuvotteluihin. Jos neuvottelut raukeavat, syntyy
jattiläislakko rakennusteollisuuden alalla. Raken*
nustyöläisten liittoon Suuluvat uniot ovat nopeasti muodostumassa
yhdeksi suureksi koko maata käsittäväksi
teollisuusjärjestöksi, joten lakko tulee olemaan sitäkin
, fiuurmerkityksellisempi. ^
Paiiioillaan ovat Wel^in alueen kaivostyöläiset lakossa,
pakottaakseeiv vielä unioon kuulumattomat ja
muihin irrallisiin unioihin kuulumattomat kaivosmiehet
liittymään kaivosmiesten liittoon, joten tämä lakko on
luonteeltaan sangen merkillinen. Samalla ovat kaivosmiehet
sanoneet ifti palkkasopimuksensa, vaatien pa-
' rempia ehtoja kaivospomoilta.
Maatyöläiset Norfolk kauntissa ynnä muualla, ovat
menneet lakkoon yli 20,000 liikuisina. Huolimatta siitä,
että työläiset ovat eläneet niin kurjissa oloissa,
että margariini ja leipä on ollut heidän ainoana ravintonaan,
lihasta ei ole ollut ensinkään kysymyskään,
aijotaon heidän palkkojaan ennestäänkin polkea ja
heidän työaikaansa pitentää. Työnantajat tunnustavat,
että nioaty.öläisillä on nälkäpalkat, mutta kehoittavat
heitä kääntymään vaivaishoidon puoleen. Maanomistajat
ovat ryhtyneet värväämään rikkurityövoimaa lokos-
- «a olevien maatyöläisten tilalle, joten taistelu näyttää
muodostuvan katkeraksi ottelubi työläisten ja maa-paroonien
välillä.
Sähkövounalaitosten insinöörit uhkaavat yleislakolla,
elleivät työnantajat suostu yleismaalliseen yhtäläi-/
seen työsopimukseen.. On sanomattakin selvää kuinka
«uuren häiriön ja lamaannuksen tämä lakko tulee aiheuttamaan
koko maan teollisuudelle.
Laivojen omistajat vaalivat sekä laivain virkamiesten
että työläisten palkkain alennusta. Riita on jätetty
merilautakunnon käsiteltäväksi, mutta ei ole mitään
varmuutta saako lautakubta valmisteltua esitystä mika
tulisi tyydyttämään molempia riitapuolia.
Mattotehtaitten työläisiä uhkaa yleinen sulku, johtuen
riidasta palkkakysymyksessä.
Edelläolevasta ilmenee, että Englannin riistäjäluo-kan
yleisenä pyrkimyksenä on työläisten palkkojen
alaskinnaaminen ja työpäiväin pitentäminen sekä yleisesti
työläisten riiston kiristäminen, ja toisaalta nousevat
työläiset tätä pääoman yleistä hyölckäystä, olojensa
kurjistuttamiseksi vastustamaan, joten koko Englannin
teollisuuselämä on suurten työtaistelujen ovella, ja
osittain jo sen pyörteissä. On epätietoisia miten nämä
taistelut tulevat päättymään, multa ainakin työväki
oppii niissä entisiä voim^kaamman ja perinpohjaisem-man
järjestymisen tarpeellisuuden.
Italian kommuiiistipi^olue raadeltu
— miitta d kuollut
Italian kommunistipuolueeseen kohdistunut lahtari-porvariston
isku on kieltämättä ylen ankara: kolmas
osa sen Jäsenistä vankilassa, kaikki piirisäiteerit ja
! järjestäjät vangitut, kokonaisia osastoja murskattu,
puolueen yksi keskeisimmistä toimthenlkilöistä, Bordigar
telkien takana, viikkojulkaisut lakanneet toimittajien
vangitsemisien takia ilmestymästä, yhteydet katkenneet
osoitteiden ja shifferien takavarikoinnin johdosta, puolueen
ia Lavoratoren» rahavarat, 300,000 lireä, rosvotut
Nämä ovat raskaita haavoja puolueen ruumiissa,
jonka organisationill^ tällaiset tapahtumat merkitsevät
suurta heikentymistä^ Ja poliisien ajojahdin jatkuessa
kuuluu jo uusia uhkaubia ja uudet vaarat uhkaavat
proletaarisia taistelijoita. Hallitus tuntee, etteivät sen
toimenpiteet vie maaliin ja että kommunistipuolue on
pian jälleen saava organisationinsa kuntoon, kuten
oli laita fascistimellastuksen jälkeen viime lokakuussa.
Fascislien pää-äänenkannaltajassa julkaistussa Suuren
f ascislineu voston siliteerin haastattelussa lausutaan
m.nL seuraavaa: «Pääministeri laosni tassi tuönoin, ik-ta
jos fescistit halusivat kuolemanrangaistusta, tultaisiin
se säätämään voimaan; jos kielteiset voimat edelleen
jatkuvat turmiollista toimintaansa, niin tullaan jc^sakin
Italian kolkassa pian pystyttämään hirsipum..»
Mutta yhtäkaikki ei kommunistipuolue ole enempää
kuollut kuin kadonnutkaan. Vain muutamia viikkoja
hallituksen ajojahdin alkamisesta on puolueen toimeenpaneva
keskuskomitea onnistunut pelastamaain melkein
koko puolueainehiston, joka oli vähällä joutua luikkien
käsiin, saamaan kuntoon uuden toimiston ja uudelleen
palauttamaan yhteyden tarkeimpäin paikallisten
järjestöjen kanssa «Lavoratore», jolla: jälleetf on
rahavaroja käytössään — kiitos siitä puoluejäsenten
uhrautuvaisuuden — ilmestyy taasenkin työläisryhmän
toimittamana, joka suorittaa tätä t^täväähsä tavallisen
ruumiillisen työn jälkeen iltasin ja öisin; kommu
nistbten naisten viikkojulkaisu ilmestyy niinikään.
Kokonainen myriaadi tähänasti tuntemattomia voimia
on toiminnassa särjetyn liikkeen uudelleen kunnostamiseksi.
Hallitus, joka on vainollaan luullut lyöneensä
vihollisen pakosalle, tullenee piankin vakuutetubi siitä,
että se on tekemisissä voimakkaan taistelujärjestön
kanssa. «Valtiota vastaan suunnatut voimat» pakottavat
voimakkaan» hallituksen ennen pitkää tuntemaan
heikkoutensa, ja osoittamaan, ett^i porvariston diktatuuri
voi-estää työläisiä yhä suuremmin joukoin ryhmittymästä
Kommunistisen Intemationalen lipun alle. •
Puutavaraparoonit toivehikkaita
'^'ehdesBään katsauksia viime vuoden saavutuksiin,
päättelee Canadan puutavaraparoönien äänenkannattaja
«Canadian Lumberman», että vuosi 1922 oli kohtalaisen
hyvä puutavarateollisuuden harjoittajille, ja
eitä varsinkin vuoden neljän viime kuukauden ajalla
kauppa sujui hyvin. L^hti sanoo tämän näkökannan
olpvan yleisen niiden puutavarapohattain keskuudessa,
jotka ovat tehneet vuosikatsauksia ja suunnitelleet vuo»»
den 1923 liikehommiaan, jonka he näkevät vieläkin lupaavampana.
Varastot kaikissa lähetyspaikoissa ovat
nykyisin pienet ja on näin ollen mahdollista, että joistain
puutavaralajeista tulee kova puute ennen kuin uusi
katkaisu ehtii tyydyttämään markkinoita. Sekä puuta-varatehtailijat,
että tukku- ja vähittaiskauppiaat ovat
toivehikkaita. Tuotanto ön kasvanut 50—60 pro, monin
paikoin siitä, mitä se oli, edellisenä vuotena. Ja
kaikki sahamyllyt valmistautuvat käyntiin niin pian
kuin jäät ovat lähteneet
Puutavarapomot siis ovat sangen optimistisia. En*
lä työläiset? Ei ainakaan heidän pitäisi olla toivehikkaita.
He ovat kdkonaan jäi^jestymättömiä. Ja siksi palkat
ovat alhaiset työpäivät pitkät, kämpät kurjat Ja
ruoka kehnoa. Eikä heillä ole mitään toiveita saada
parannuksia, kpska heidän voimansa on hajallinen. Ainoastaan
järjestyminen voi sen yhdistää. Eikö siis
puutavaratyöl^isillä ole öangen suuri ja pakottava- syy,
ryhtyä kautta ^aan järjestymään yhteisrinta^iaari Canadan
Puutavaratyöläislen Teollisuusunioon liittymisen
kautta? On varmasti. Miksi siis metsän raatajat viivyt-televat?
Nyt on teidän aika tehdä järjestymisvalmis-tubel
ensi kalkaisukautta varten.
YaUattujen alueiden
tojen vetoumiis /
Reininmaan-We3tfalenin työmaaneuvostojen yleis-valiokunta
on osoittanut Ifolmelle intemalipnalelle ja
kaikille länsimaisille poliittisille ja ammätillbille puolueille
ja keskusliitoille julistuksen, missä se ehdottaa
näiden yhteistä konferenssia taisftelun Järjestämiseksi
Poincareta, fascismia ja kapitaalin offensiivia
vastaan proletaaristen joukkojen pelastamisebi. Julis'
luksessa lausutaan m.m.:
Taloudellisen sodan seuraubena on varsinainen
sota käsikranaatein, tukahduskaasuin ja pommein mahdollinen.
Ruhrin alueen hiiliseudun tuhoaminen merkitsisi
koko Europan tuhoa ja Saban ja Ranskan
proletariaatin orjuutusta. Ja samaan aikaan käyvät
Ranskan ja Saksan teolliset piirit konikauppaa prole-
Iriaatin kustannuksella. Ranskan vasemmistoblokin
edustaja Herriot sanoo kannattavansa Stinn^en ohjelmaa.
Jos tämä saadaan ajetujcsi läpi, merkitsee se
suurten työläisjoukkojen viskaamista kadulle, tuotannon
supistamista, työhalun hautaamista, taloudellista
vararikkoa, mutta voitto kasvaa. Molemmat vaarat
imperialistisen sodan ja kapitalistisen sopimuksen vaarat
uhkaavat vallattujen alueiden työväenluokkaa.
Lisäbi huomautetaan julistuksessa aivan oikein,
kuinka suurin osa proletaarisista joukoista seuraa tolkuttomana
tätä vaaraa, kuinka voimakkaat ammattijärjestöt
miljoonine jäsenineen eivät tee mitään ja kuinka
joukot joutuvat yltiöisänmaallisten veijarien lumojen
valtaan nähdessään, etteivät suuret (reformistiset) keskusjärjestöt
halua johtaa taistelua.
Verinen työttömyysmielenosoitus
Varsovassa
Helmikuun 25 pnä marssi kyinmeneentuhanteen
nouseva lyöllömäin joukko Varsovassa työministeristön
edustalle. Paikalle komennettujen poliisijoukkojen yritykset
hajoittaa mielenosoittajat epäonm'stuivat multa
useita työläisiä haavoittui, toiset heistä varsin vaikeasIi.N
Poissaolevan ministerin edustaja yritti hänkin turhaan
rauhoittaa väkijoukkoa. Vasta kun paikalle saapui hal-lituskomissaari,
joka lupasi rangaista syyllisiä poliiseja,
palasivat työllömät Järjestetyissä kulkueissa työvä-enkortteleihin.
^fielenosoitus kesii useita tunteja ja synnytti
se työväestössä mitä suurinta mieltenkuohua.
Jo aikaisemminkin ovat poliisit provosoineet yhteen-törmäybiä
työtlömäin kanssa ja vanginneet näistä
useita.
KirJ. Marcel Lebarbier.
Sen muistatko vielä sä, SM?
Oli kostean raskas ja haalee
se heinäkuun ilta,
ja tanhuvilta
sodan ennettä kuiski jo puhde se vaalee.
Ja maantieltä kuului kamu.
Taa aidan ennätti vaimo ja mies,
maankiertäjäpari,
oli kummankin väri,
oli kummankin'tahranmt hiki ja tomu,
ja piirteet uuvunnusta ne ties,
kun polttavan auringon alla
oli päivän he ^^laahannut laahaamalla
käsirattaan rauskoja ravassa ja sorassa.
Ja nainen,
hän lyyhäki maantien partaalle
ja helmaansa rattailta nosti
sylUapsensa, syntyneen vasta.
Ja mies sekä nainen ja laps
oli heimoa Saksan,
seniiesit sä, äiti.
Mut sinulle siin oli vainen
isä, äiti ja lapsukainen,
kuva kurjuuden mainen.
Ja säälivän sielusi käskyhyn luottain^
luo riensit sä, oi, polot syöttäin ja juottain!
• \- • '
Ranskasta suom. K. K.
LilHBTYSKULDT: 40c lähetybistä alle 930; 50c lähetyksi»»
40; 60c lähetyka. $40—$60; 75c lähet $60—$ioo. YU a.
dan dollarin 25c sadalta doDarilta lisää. — SähkSsanoal
lähetyksille 93.50 lisämabu. ^
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. HiU, 957 Btotj.
vi8W Avo.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerillnjojen: raltttutettu asiamies.
BOX 6@.
VAPAUS,
S U D B U R Y , ONT.
PllettilMke tehtävä J, V. KennastoB nimessä.
I;
^i^-i(iif.i3i!agap
Paljon hermostumisen aihetta
Englannin porvarille. on. antanut
«sosialisti» Phillip Snowdenin' pon-silauselma,
jolla hän esittää englantilaisen
kapitalismin casteettain
tapettavaksi.» Kiltin •«sosialistin»
tapaan Snowden ei kuitenkaan tuonut
tätä esitystään parlamentille
pommiräjähdyksenä, arvaamattomana
tapauksena. Noo, noo, hän kaukaa
edeltäpäin jo ilmoitti porvareille,
että tietatät asiahtoukaisesti varustautua,
sillä iSnowden pitää asiaan
kuuluVana, että «kohtuuden
mukaan» porvarille täytyy antaa
kaikki tilaisuus puolustaa järjestelmäänsä,
Ikuten kaksintaistelussa ainakin.
MuttÄ sittenkin oli englantilainen
porvari pahanpäiväisesti
hermostuksissaan,: ettg tuollaisilla
päätoslauseliiiilla häiritään ^anhaa
hyvää brittiläistä parlamentarismia.
Porvari kirjoitti jo lehdessä :^os toisessakin
snowdenilaista järjettö-myytä
vastaan.
fltfutta poiryarin pelko pii pahempi
kuin paukahdus. Niimpä Snow-den
antoi päätjSslauselmaansa esit--
täessä ymmärtääkin, ettei hän nyt
sentään tosissaan aijo esittää, että
kapitalistinen jäigestelmä kumottaisiin
bolshevikien ja kommunistien
tapaan. VTyövatri ei tarkoita vallankumousta,
eikä omaisuuksien pak
kpluovutusta», lausui Snovrden. «Sosialismin
ja bolshevismin välillä ei
ole •; mitään yhtäläisyyttä» lohdutteli
Snowden polaaria. Ja kyllähän
sen sai arvatakin, sillä olihan Snow-den
juuri äskettäin; polvihousuissa,
ja silkkisukissa kuninkaallisissa päivällisissä
Buckingham palatsissa.
Kuinkapa tallainien; silkkisukkasosia-listi
nyt sitten olisi'voinut esittp
riistäjien omaisuuksien konfiskee-raamista
ja vallankumousta. Eihän
toki. . Ja englantilainen .porvari
nukkuu taas rauhassa yönsä Snow-denin
lohduttelujen jälkeen.
Snowdenin olisi pitänyt avonaisesti
sanoa: icEnhän minä ole tarkoittanut
säikäyttää teitä hyviä porvareita
tällä päätöslauselmalla. Tarkoitus
oli vain osottaa työväelle,
että kyllä me vielä sentään pidämme
kiinni «sosiaismista», senkin jälkeen
kun niillä bunmkaaUisilla päivällisillä
käytiin, josta nuo pohjakerrokset
vähän niinkuin ärtyivät.»
Bolshevikilaulaja Shaliapin kävi
viime maanantamä Torontossa laulamassa.
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-03-27-02