Vapaus, March 27, 1923

              Tiistaiiia,
V A P A U S
fynnim igaomalafs^o tySväestdn gänenksnnattaJB. ilmes-
8yy Sadburyssa. Ont, joka tiUtai, torstai ja lauanUL
H.PUEO.
I Vastaava toimittaja. • • .
B1 . • I "'Il I I I I
VAPAUS
(Liberty) _ -
; The only organ of Finnish Workera hi Canada. Pab-
^ed in Sudbniy, Ont, every Tuesday, Thareday and
' - • j a t o r d a y . ^ '.'•'^'^'y^' [ ^ ' ' I I I I I M ' ! ' '
AilvertislDjt ratea 40c per eol. Inch. Minbnom «barge
görTlngle insertlett 75c. Diseotint on atending adyertiae»
ment The Vapans IB tho best adwrtiflinB medlnm among
fee Finnish People in Canada. .
'CBnadaan^jtsj^vk. ?4.00, puoli vk. 12.26, kolma kk.
^^*WyOTaltorhln ja Suomeen, yksi tk. $6.50, puoli vk.
©8.00 ja kolme kk. $1.76. ,
Tilauksia; JoiU ei seuraa raha, ei tulla läbettflmSan,
paitsi agiamieBten JoUlr on takaukset
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotoisista 40c.
palstatunmalta. Suurista ilraotuksista tekä ilmotuksistft,
Joiden teScstiä el joka kerta muutata annetaan,jtdntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja ,60c. lisää
jokaiselta mulstoTärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c.
kerta. $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukeet 92.00 kerta,
9800 (kaksikertaa: ayntymailmotukaet 91'00 kerta; ha-lutaantieto-
ja oaoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolmo-kertaa.
— TilapäiBilmotukBista pitää raha eenrata mu-
••kana.:. •'•--'•„,,•••'•,'•••' , ' , i i H ' \M
Becistered at the Post Office Department, Ottatra, aa
eecund clas» matter. . >
Tiistain lehteen aijotat Omotukset pitSB olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
SuWet työtai3telut Eniarlannissa
Englannissa on joko parhaillaan käynnissä tai uh*
kaarnassa suuria taisteluja kuudessa eri teollisuudessa
työn ja pääoman välillä. Suurimerkityksellisin näistä
on koko maata käsittävä rakennustyöläisten lakonuhka,
lakko tullen alkamaan huhtik. alussa ja käsittää 500,000
työläistä. Aivan, äskettäin äänestivät rakennustyöläiset
140,952 äänellä 42,606 ääntä vastaan rakennuspaasien
ehtojen hyväksymistä vastaan, jotka ehdot käsltävät 10
prosentin, palkkain alennuksen Lontoossa ja keskimää­rin
7S prosenttia kautta maan. Union edustajain ja
työnantajain välillä on ryhdytty vielä yhdennentoista
hetken'^ncuvotteluihin. Jos neuvottelut raukeavat, syn­tyy
jattiläislakko rakennusteollisuuden alalla. Raken*
nustyöläisten liittoon Suuluvat uniot ovat nopeasti muo­dostumassa
yhdeksi suureksi koko maata käsittäväksi
teollisuusjärjestöksi, joten lakko tulee olemaan sitäkin
, fiuurmerkityksellisempi. ^
Paiiioillaan ovat Wel^in alueen kaivostyöläiset la­kossa,
pakottaakseeiv vielä unioon kuulumattomat ja
muihin irrallisiin unioihin kuulumattomat kaivosmiehet
liittymään kaivosmiesten liittoon, joten tämä lakko on
luonteeltaan sangen merkillinen. Samalla ovat kaivos­miehet
sanoneet ifti palkkasopimuksensa, vaatien pa-
' rempia ehtoja kaivospomoilta.
Maatyöläiset Norfolk kauntissa ynnä muualla, ovat
menneet lakkoon yli 20,000 liikuisina. Huolimatta sii­tä,
että työläiset ovat eläneet niin kurjissa oloissa,
että margariini ja leipä on ollut heidän ainoana ravin­tonaan,
lihasta ei ole ollut ensinkään kysymyskään,
aijotaon heidän palkkojaan ennestäänkin polkea ja
heidän työaikaansa pitentää. Työnantajat tunnustavat,
että nioaty.öläisillä on nälkäpalkat, mutta kehoittavat
heitä kääntymään vaivaishoidon puoleen. Maanomista­jat
ovat ryhtyneet värväämään rikkurityövoimaa lokos-
- «a olevien maatyöläisten tilalle, joten taistelu näyttää
muodostuvan katkeraksi ottelubi työläisten ja maa-paroonien
välillä.
Sähkövounalaitosten insinöörit uhkaavat yleislakol­la,
elleivät työnantajat suostu yleismaalliseen yhtäläi-/
seen työsopimukseen.. On sanomattakin selvää kuinka
«uuren häiriön ja lamaannuksen tämä lakko tulee ai­heuttamaan
koko maan teollisuudelle.
Laivojen omistajat vaalivat sekä laivain virkamies­ten
että työläisten palkkain alennusta. Riita on jätetty
merilautakunnon käsiteltäväksi, mutta ei ole mitään
varmuutta saako lautakubta valmisteltua esitystä mika
tulisi tyydyttämään molempia riitapuolia.
Mattotehtaitten työläisiä uhkaa yleinen sulku, joh­tuen
riidasta palkkakysymyksessä.
Edelläolevasta ilmenee, että Englannin riistäjäluo-kan
yleisenä pyrkimyksenä on työläisten palkkojen
alaskinnaaminen ja työpäiväin pitentäminen sekä ylei­sesti
työläisten riiston kiristäminen, ja toisaalta nouse­vat
työläiset tätä pääoman yleistä hyölckäystä, olojensa
kurjistuttamiseksi vastustamaan, joten koko Englannin
teollisuuselämä on suurten työtaistelujen ovella, ja
osittain jo sen pyörteissä. On epätietoisia miten nämä
taistelut tulevat päättymään, multa ainakin työväki
oppii niissä entisiä voim^kaamman ja perinpohjaisem-man
järjestymisen tarpeellisuuden.
Italian kommuiiistipi^olue raadeltu
— miitta d kuollut
Italian kommunistipuolueeseen kohdistunut lahtari-porvariston
isku on kieltämättä ylen ankara: kolmas
osa sen Jäsenistä vankilassa, kaikki piirisäiteerit ja
! järjestäjät vangitut, kokonaisia osastoja murskattu,
puolueen yksi keskeisimmistä toimthenlkilöistä, Bordigar
telkien takana, viikkojulkaisut lakanneet toimittajien
vangitsemisien takia ilmestymästä, yhteydet katkenneet
osoitteiden ja shifferien takavarikoinnin johdosta, puo­lueen
ia Lavoratoren» rahavarat, 300,000 lireä, ros­votut
Nämä ovat raskaita haavoja puolueen ruumiissa,
jonka organisationill^ tällaiset tapahtumat merkitsevät
suurta heikentymistä^ Ja poliisien ajojahdin jatkuessa
kuuluu jo uusia uhkaubia ja uudet vaarat uhkaavat
proletaarisia taistelijoita. Hallitus tuntee, etteivät sen
toimenpiteet vie maaliin ja että kommunistipuolue on
pian jälleen saava organisationinsa kuntoon, kuten
oli laita fascistimellastuksen jälkeen viime lokakuussa.
Fascislien pää-äänenkannaltajassa julkaistussa Suu­ren
f ascislineu voston siliteerin haastattelussa lausutaan
m.nL seuraavaa: «Pääministeri laosni tassi tuönoin, ik-ta
jos fescistit halusivat kuolemanrangaistusta, tultaisiin
se säätämään voimaan; jos kielteiset voimat edelleen
jatkuvat turmiollista toimintaansa, niin tullaan jc^sakin
Italian kolkassa pian pystyttämään hirsipum..»
Mutta yhtäkaikki ei kommunistipuolue ole enempää
kuollut kuin kadonnutkaan. Vain muutamia viikkoja
hallituksen ajojahdin alkamisesta on puolueen toimeen­paneva
keskuskomitea onnistunut pelastamaain melkein
koko puolueainehiston, joka oli vähällä joutua luik­kien
käsiin, saamaan kuntoon uuden toimiston ja uu­delleen
palauttamaan yhteyden tarkeimpäin paikallis­ten
järjestöjen kanssa «Lavoratore», jolla: jälleetf on
rahavaroja käytössään — kiitos siitä puoluejäsenten
uhrautuvaisuuden — ilmestyy taasenkin työläisryhmän
toimittamana, joka suorittaa tätä t^täväähsä tavalli­sen
ruumiillisen työn jälkeen iltasin ja öisin; kommu
nistbten naisten viikkojulkaisu ilmestyy niinikään.
Kokonainen myriaadi tähänasti tuntemattomia voimia
on toiminnassa särjetyn liikkeen uudelleen kunnosta­miseksi.
Hallitus, joka on vainollaan luullut lyöneensä
vihollisen pakosalle, tullenee piankin vakuutetubi sii­tä,
että se on tekemisissä voimakkaan taistelujärjestön
kanssa. «Valtiota vastaan suunnatut voimat» pakotta­vat
voimakkaan» hallituksen ennen pitkää tuntemaan
heikkoutensa, ja osoittamaan, ett^i porvariston dikta­tuuri
voi-estää työläisiä yhä suuremmin joukoin ryh­mittymästä
Kommunistisen Intemationalen lipun alle. •
Puutavaraparoonit toivehikkaita
'^'ehdesBään katsauksia viime vuoden saavutuksiin,
päättelee Canadan puutavaraparoönien äänenkannat­taja
«Canadian Lumberman», että vuosi 1922 oli koh­talaisen
hyvä puutavarateollisuuden harjoittajille, ja
eitä varsinkin vuoden neljän viime kuukauden ajalla
kauppa sujui hyvin. L^hti sanoo tämän näkökannan
olpvan yleisen niiden puutavarapohattain keskuudessa,
jotka ovat tehneet vuosikatsauksia ja suunnitelleet vuo»»
den 1923 liikehommiaan, jonka he näkevät vieläkin lu­paavampana.
Varastot kaikissa lähetyspaikoissa ovat
nykyisin pienet ja on näin ollen mahdollista, että jois­tain
puutavaralajeista tulee kova puute ennen kuin uusi
katkaisu ehtii tyydyttämään markkinoita. Sekä puuta-varatehtailijat,
että tukku- ja vähittaiskauppiaat ovat
toivehikkaita. Tuotanto ön kasvanut 50—60 pro, mo­nin
paikoin siitä, mitä se oli, edellisenä vuotena. Ja
kaikki sahamyllyt valmistautuvat käyntiin niin pian
kuin jäät ovat lähteneet
Puutavarapomot siis ovat sangen optimistisia. En*
lä työläiset? Ei ainakaan heidän pitäisi olla toivehik­kaita.
He ovat kdkonaan jäi^jestymättömiä. Ja siksi pal­kat
ovat alhaiset työpäivät pitkät, kämpät kurjat Ja
ruoka kehnoa. Eikä heillä ole mitään toiveita saada
parannuksia, kpska heidän voimansa on hajallinen. Ai­noastaan
järjestyminen voi sen yhdistää. Eikö siis
puutavaratyöl^isillä ole öangen suuri ja pakottava- syy,
ryhtyä kautta ^aan järjestymään yhteisrinta^iaari Ca­nadan
Puutavaratyöläislen Teollisuusunioon liittymisen
kautta? On varmasti. Miksi siis metsän raatajat viivyt-televat?
Nyt on teidän aika tehdä järjestymisvalmis-tubel
ensi kalkaisukautta varten.
YaUattujen alueiden
tojen vetoumiis /
Reininmaan-We3tfalenin työmaaneuvostojen yleis-valiokunta
on osoittanut Ifolmelle intemalipnalelle ja
kaikille länsimaisille poliittisille ja ammätillbille puo­lueille
ja keskusliitoille julistuksen, missä se ehdot­taa
näiden yhteistä konferenssia taisftelun Järjestämi­seksi
Poincareta, fascismia ja kapitaalin offensiivia
vastaan proletaaristen joukkojen pelastamisebi. Julis'
luksessa lausutaan m.m.:
Taloudellisen sodan seuraubena on varsinainen
sota käsikranaatein, tukahduskaasuin ja pommein mah­dollinen.
Ruhrin alueen hiiliseudun tuhoaminen mer­kitsisi
koko Europan tuhoa ja Saban ja Ranskan
proletariaatin orjuutusta. Ja samaan aikaan käyvät
Ranskan ja Saksan teolliset piirit konikauppaa prole-
Iriaatin kustannuksella. Ranskan vasemmistoblokin
edustaja Herriot sanoo kannattavansa Stinn^en oh­jelmaa.
Jos tämä saadaan ajetujcsi läpi, merkitsee se
suurten työläisjoukkojen viskaamista kadulle, tuotan­non
supistamista, työhalun hautaamista, taloudellista
vararikkoa, mutta voitto kasvaa. Molemmat vaarat
imperialistisen sodan ja kapitalistisen sopimuksen vaa­rat
uhkaavat vallattujen alueiden työväenluokkaa.
Lisäbi huomautetaan julistuksessa aivan oikein,
kuinka suurin osa proletaarisista joukoista seuraa tol­kuttomana
tätä vaaraa, kuinka voimakkaat ammattijär­jestöt
miljoonine jäsenineen eivät tee mitään ja kuinka
joukot joutuvat yltiöisänmaallisten veijarien lumojen
valtaan nähdessään, etteivät suuret (reformistiset) kes­kusjärjestöt
halua johtaa taistelua.
Verinen työttömyysmielenosoitus
Varsovassa
Helmikuun 25 pnä marssi kyinmeneentuhanteen
nouseva lyöllömäin joukko Varsovassa työministeristön
edustalle. Paikalle komennettujen poliisijoukkojen yri­tykset
hajoittaa mielenosoittajat epäonm'stuivat multa
useita työläisiä haavoittui, toiset heistä varsin vaikeasIi.N
Poissaolevan ministerin edustaja yritti hänkin turhaan
rauhoittaa väkijoukkoa. Vasta kun paikalle saapui hal-lituskomissaari,
joka lupasi rangaista syyllisiä poliise­ja,
palasivat työllömät Järjestetyissä kulkueissa työvä-enkortteleihin.
^fielenosoitus kesii useita tunteja ja syn­nytti
se työväestössä mitä suurinta mieltenkuohua.
Jo aikaisemminkin ovat poliisit provosoineet yhteen-törmäybiä
työtlömäin kanssa ja vanginneet näistä
useita.
KirJ. Marcel Lebarbier.
Sen muistatko vielä sä, SM?
Oli kostean raskas ja haalee
se heinäkuun ilta,
ja tanhuvilta
sodan ennettä kuiski jo puhde se vaalee.
Ja maantieltä kuului kamu.
Taa aidan ennätti vaimo ja mies,
maankiertäjäpari,
oli kummankin väri,
oli kummankin'tahranmt hiki ja tomu,
ja piirteet uuvunnusta ne ties,
kun polttavan auringon alla
oli päivän he ^^laahannut laahaamalla
käsirattaan rauskoja ravassa ja sorassa.
Ja nainen,
hän lyyhäki maantien partaalle
ja helmaansa rattailta nosti
sylUapsensa, syntyneen vasta.
Ja mies sekä nainen ja laps
oli heimoa Saksan,
seniiesit sä, äiti.
Mut sinulle siin oli vainen
isä, äiti ja lapsukainen,
kuva kurjuuden mainen.
Ja säälivän sielusi käskyhyn luottain^
luo riensit sä, oi, polot syöttäin ja juottain!
• \- • '
Ranskasta suom. K. K.
LilHBTYSKULDT: 40c lähetybistä alle 930; 50c lähetyksi»»
40; 60c lähetyka. $40—$60; 75c lähet $60—$ioo. YU a.
dan dollarin 25c sadalta doDarilta lisää. — SähkSsanoal
lähetyksille 93.50 lisämabu. ^
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. HiU, 957 Btotj.
vi8W Avo.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerillnjojen: raltttutettu asiamies.
BOX 6@.
VAPAUS,
S U D B U R Y , ONT.
PllettilMke tehtävä J, V. KennastoB nimessä.
I;
^i^-i(iif.i3i!agap
Paljon hermostumisen aihetta
Englannin porvarille. on. antanut
«sosialisti» Phillip Snowdenin' pon-silauselma,
jolla hän esittää eng­lantilaisen
kapitalismin casteettain
tapettavaksi.» Kiltin •«sosialistin»
tapaan Snowden ei kuitenkaan tuo­nut
tätä esitystään parlamentille
pommiräjähdyksenä, arvaamattoma­na
tapauksena. Noo, noo, hän kau­kaa
edeltäpäin jo ilmoitti porvareil­le,
että tietatät asiahtoukaisesti va­rustautua,
sillä iSnowden pitää asi­aan
kuuluVana, että «kohtuuden
mukaan» porvarille täytyy antaa
kaikki tilaisuus puolustaa järjestel­määnsä,
Ikuten kaksintaistelussa ai­nakin.
MuttÄ sittenkin oli eng­lantilainen
porvari pahanpäiväisesti
hermostuksissaan,: ettg tuollaisilla
päätoslauseliiiilla häiritään ^anhaa
hyvää brittiläistä parlamentarismia.
Porvari kirjoitti jo lehdessä :^os toi­sessakin
snowdenilaista järjettö-myytä
vastaan.
fltfutta poiryarin pelko pii pahem­pi
kuin paukahdus. Niimpä Snow-den
antoi päätjSslauselmaansa esit--
täessä ymmärtääkin, ettei hän nyt
sentään tosissaan aijo esittää, että
kapitalistinen jäigestelmä kumottai­siin
bolshevikien ja kommunistien
tapaan. VTyövatri ei tarkoita val­lankumousta,
eikä omaisuuksien pak
kpluovutusta», lausui Snovrden. «So­sialismin
ja bolshevismin välillä ei
ole •; mitään yhtäläisyyttä» lohdutteli
Snowden polaaria. Ja kyllähän
sen sai arvatakin, sillä olihan Snow-den
juuri äskettäin; polvihousuissa,
ja silkkisukissa kuninkaallisissa päi­vällisissä
Buckingham palatsissa.
Kuinkapa tallainien; silkkisukkasosia-listi
nyt sitten olisi'voinut esittp
riistäjien omaisuuksien konfiskee-raamista
ja vallankumousta. Eihän
toki. . Ja englantilainen .porvari
nukkuu taas rauhassa yönsä Snow-denin
lohduttelujen jälkeen.
Snowdenin olisi pitänyt avonai­sesti
sanoa: icEnhän minä ole tar­koittanut
säikäyttää teitä hyviä por­vareita
tällä päätöslauselmalla. Tar­koitus
oli vain osottaa työväelle,
että kyllä me vielä sentään pidäm­me
kiinni «sosiaismista», senkin jäl­keen
kun niillä bunmkaaUisilla päi­vällisillä
käytiin, josta nuo pohja­kerrokset
vähän niinkuin ärtyivät.»
Bolshevikilaulaja Shaliapin kävi
viime maanantamä Torontossa lau­lamassa.
<Tä^ mailmän suurim­masta
laulajasta julkaisee Toronto
Star lehdessä AugnistusBridle ker­rassaan
ylistelevän arvostelun, jos­sa
käytetään niin rikasta kieltä, et­tä
sitä on' miltei vaikea kääntää
tälle meidän köyhälle suomenkielel-ie.
Olisi mielenkiintoista käntää
koko arvostelu, mutta pituutensa ta­kia
.ei nämä meidän pienen lehden
palstat jouda, tärkeiltä luokkatais-telukysymyksiltä,
ed«s tällaisille
merkkiarvosteluille, vaiMca me työ^
väki rakastammekin taidetta, todel­lista
taidetta nimittäin. Muutama
poiminto arvpsteluSltaknitenMn lai­nattakoon
tässä.
; «Yksi ainoa sana koiko englannin­kielen
suuresta sanavarastosta ky­kenee
oikeamielisesti tulkitsemaan
Shaiia'pinin antaman vaikutuksen —
pieni sana «Gosh!» Yleisö oli täy­dellisesti
häminästynyt, riemustnnut,
liikutettu haltioissaan. Jättiläi­nen
lauloi jättiläisen taidolla; mui­naisajan
jättiläisjumalan, nauravan
paholaisen, itkevän ai^enkelin, ta­vattoman
suuren miehen <aänellä.
Sellaista miestä ja sellaista oh­jelmaa
yhdistettynä, ei ole milloin­kaan
käynyt tässä kaupunipssa, jol­la
olisi ollut sellainen yleisö.'. Qlei-dän
musikaalisen historiamme i suu­rimmat
tapahtumat, Caruso, Kreis-ler,
Paderewski, Nikisch, ovat kal­peita
nuorukaisia hänen rinnallaan.
Tämä Anakin pojan pelkkä ilmesty­minen
alastomalle Massey salin
näyttämölle teki ;sen väririkkaaksi
ja loistokkaaksi kuin suuren ooppe­ran.
, ; • , ,
Hän ilmestyi näyttämölle kuin
ooppera itse, monta oopperaa yh­distettynä,
miehenä, jonka fyysilli-nen
olento, yksimpä satamamiesten
ja metsämiestenkin joukosta, ko­mentaisi
hiiomipn itselleen, täynnä
aurinkoista hymyä, suurine saari­neen,
laajoine ulostyöntyvlne rin­teineen
ja kulttuurista voimaa osoit-tavine
, paineen, joka työntyy hä­nen
jättiläisolkapäittensä välistä. :
Ei milloinkaan pelkkä fyysillisyys
ole ilmennyt laulussa niin ilmeisenä
kuin Shaliapinin laulussa. Hän
näyttää laulavan aivan hiuksiensa
juuria myöten. Hän ilmestyy näyt­tämölle
jättiläislaivan juhlallisuudel­la,
joka, hiljalleen lähestyy satamaa.
Hän kumartaa täysin harjaantuneen
ladyn täydellisyydellä, . Hän käve­lee
poikki näyttämön ja yhtäkkiä
komentaa koko suuren salin täyden
huomion, aina jalkavaloista yläker­roksen
viimeistä istunriviä myöten
- - jokainen sielu kiikaroiden tätä;
merkillistä ilmiötä, joka on tullut
suuresta Venäjänmaasta, ja joka
näyttää tuoneen mukanaian koko
s l a a v i l a i s e n heimon. Mistä
muusta maasta voisi sellainen
jättiläinen kohota? Missä" muussa
ilmastossa sellainen basso-baritoöni
syntyä?»
Sitten jatkaa kii^joittaja Shaliapi­nin
laulujen suuremmoista ylistelyä,
mutta lukijan täytyy suoda anteek­si,
etten voi sitä tässä kerrata, Sen
verran vain mainittakoon vielä, et­tä
kirjoittaja sanoo Shaliapinin lau­laneen
sellaisella voimalla, kuin jos
olisi hän yhteydessä jonkin voimak­kaan
sähkövirran kanssa. •
New Yorkissa ilmestyvän «The
Nation» lehden. Washingtonin Jur-jeenväihtaja
äskettäin selosti kuin­ka
tietämättömiä ovat Yhdysvaltain
senaattorit ulkomaapolitiikasta, jo­ta
heidän kuitenkin pitäisi Ipntrol-loida.
Kirjeenvaihtaja myösMn ker­toi,
että valtiosihteeri Hughes se­lostaa
hallituksen ulkomäapolitiik-kaa
paljon tarkemmin ja yksityis-kohtaiseinmln
sanomalehtien poliit-tisUle
kirjeenvaihtajille kuin se­naattoreille.
Erikoisesti mainitsi kir­jeenvaihtaja,
mitenkä senaattorit
ovat kokonaan tietämättömiä Venä­jän
oloista ja kuitenkin Venäjäii
tunnustaminen ja sen kanssa yhtey­teen
pääseminen on tuUiit päivän
tärkeimmäbi kysymykseksi. Ybdys^
valloissakin. Liekö sitten tästä vai
mistä johtunut, että Yhdysvaltain
monet "senaattorit on nyt vallannut
kova Venäjän kuume. Jä nähtä­västi
useat heistä lähtevät senaatin
kesäloman aikana Leninin valtakun­taan,
tutustumaan tuon suuren
proletaarivaltakunnan liuusholliko-mentoon.
Ja jos senaattorit vain
ovat vielä !kehitysmahdpllisia, tniee
tuo matka opettamaan heille epäi­lemättä
paljon yhteiskuntäkysymyk-sesaä.
' '
Eräs canadalainen viikkolehti,
jossa porvarien henkinen kuravirta
saa vapaasti juosta porvarillisten
kynärenkien. juoksuttamana uhkuu
pyhää vihaa Englannin työväen par­lamenttiryhmää
vastaan, siellä kai­kesta
porvareihin ja porvarillisiin
tapoihin mukautumisesta huolimat­ta
kun on joukko edustajia jotka pu­huvat
työläisten puolesta ja hyök­kää
väjt riistäjiä vastaan, arvostellen
heidän tekojaan lahjomattomalla
kielellä. K y s e e s s ä oleva lehti
kutsuu näitä t y 51 ä i s e d u s t a jla
«suupalteiksi» ja «raakalaisiksi», jot­ka
ovat polkeneet lokaan parlamen­tin
kunhiakkaan ja arvokkaan mai­neen
ja tavat. Lehti esittää sitten
erään englantilaisen porvarilehden
keksinnön, että sanomalehdet si­vuuttaisivat
««vaikenemisella työvä­en
edustajain puheet.» Joo, tämä
olisi kieltämättä yksi keino salata
kansalta mitä työväen edustajat
parlamentissa puhuvat, panna sano­malehtien
kautta kapula heidän
suuhunsa ja siten ehkäistä se pro-pagandavaikutus
minkä känsä^ätis-ten
edustajain puheet tekevät par­lamentin
ulkopuolella. Mutta tä,-
mäkään ei kuitenkaan ehdiottomasti
estä heidän puheittensa levenemis­tä,
sillä Englannissa on 'jo joukko
työväenlehtiä, jotfka, kuitenkin niis­tä
kertoisivat, ja sattuisi, että ih­miset
alkaisivat tilata 'näitä suu­remmassa
määrin, lukeakseen niis-
V . . , . , V , - - j x - x 1 köyhälistöön kuuluvien ainesUJ
ta, kuinka työväen edustajat ante- Onnistuminen snii
vat porvareille parlamentissa-henki­siä
selkäsaunoja. Ja tätä ei poiva-rilehtien
taas käy kestäminen, silla
he siinä tapauksessa menettäisivät
tilaajansa.
On sitä kaikenlaisia vaikeuksia
porvareilla, miten tukkia työläisten
asianajajaln suiit, ei tahdo enään
mikään keino auttaa. — Punikki.
Metsätyöläisen miet­teitä
Tämän kuluvan talven aikana pn
yleismailmalliset tapahtumat olleat
luonteeltaan sellaiset, että metsä-työläistenkin
on ollut~raelkein pak­ko
ryhtyä katselemaan asioita ko­konaan
toisessa valossa kuin tähän
asti. (Käsityskantamme muuttumi­seen
on myöskin voimakkaasti vai­kuttanut
se, miten, minkin järjes­tön,
ryhmän tai unlon taholta on
suhtauduttu noihin mailman huo­mattavimpiin
tapahtumiin ja minkä­laisessa
tarkoituksessa ne on meille
kerrottu ja lehdissä kirjoitettu. Vii­meisen
vuosrkymmenen kuluessa on
meillä ollut monet eri järjestöt ja
unlot henkisinä ravitsijoinä, joiden
tarkoituksena oli voittaa, ei aino­astaan
meitä, metsätyöläisiä, vaan
koko työväenluokan puolelleen, sa-mjdla
kun ne hyökkäilivät toinen
toisensa kimppuun. Noilla riitaisuuk­silla
oli: tietysti pohjansa olevissa
oloissa, mutta niitä myöskin johta­jien
taholta suurenneltiin ja sen
suurentelun vaikutuksesta jouduim­me
mekin, metsätyöläiset, sellaiseen
ristiaallokkoon, että viimeisten pit­kän
pitkien vuosien kuluessa oli sii­tä
mahdoton saada selvää kuvaa.
Kun yhden joukon taholta' ryn­nättiin
yhtäälle, nähtiin toisten sa­moilevan
kokonaan vastakkaiseen
suuntaan^ kun taas jotkut muut
ryhmät hapuilivat jotakin näiden
kahden vastaUcaisen liäkeen väli­muotoa,
niin olihan selvää ettei mi­tään
kokonaisuutta voita njv
Miten paljon haaskattiin niä ^
kistä' kuin aineellistakin enerp,
selviää meille kun katsomme jj.
arenalle jossa pääasiallisesti lo^.
aatesuuntaa ovat voimiaan nii^
leet, nim. vanhoillinen amniifj.
nen, industrialinen suur-onioiiiia
ja poliittinen toiminta. Joksjjj
näistä; ylläpiti laajaa valistus- j
propagandatyötä ja kustansi oaa
lehdistöään, jossa joukkotoimia
ponnisteli «henkeen ja vereen» ]a
kinaisen riitelyn rahastamKij
Vänhoillis-ammatillinen unionisaii
juuri sanottavasti kummitellut
malaisen väestön aivoissa, tnutttit-fi
dUBtrialinen sitäkin enemmän ja kr'*^ ^
samaan; aikaan maailmansota tea^
pasi senaikuiselta politilliselta tji
väenliikkeeltä pohjan, muodot
näiden . kahden ryhmän väiiiQ
kamppailu sitäkin katkeramnaM
Myrskyä ei vähääkään laanMtt^
,nut se, että jotkut yksilöt, kylljiij
hyvin harvat, vetosivat eri riitapi).
liin yhtenäisyyttä silmällä pitif;
vaan riehui se kakessa voimassjatl
ja me elämme sen mainingeissa TO-läkin.
Eletyt vuodet ovat lyöneet syrö
haavan työväen yhteisrintaman m
miiseeh, mutta sen haavoittunusi
kautta olemme ainakin oppineet i>
takin joka tulee, selventämään enti­set
erheet ja antaa meille varmBfi-ta
tulevaisuuteen nähden. Sota ji
sitä seurannut Venäjän vallanku!!}-
us on viimeisinä vuosina voimakkail­la
tavalla viitoittanut sen tien, Ei­tä
työväenluokan tulee kulkea M
mitä'. kauemmaksi Venäjän toven;
pääsevät kommunistisen järjeri
män vakiinnuttamisessa, sitä ht
pommaksi käy köyhälistölle CaI!^
dassakin heidän teoriansa noudatit
minen.
Mutta- ennenkuin Täytännöllinti
vallankumouksellinen toiminta ra
Canadassa syntyä, täytyy'mciiiä
tehdä voimaperäistä työtä laajojea
työläisjoukkojen ja maataviljeletiea
riippuu siitä, miten tietoisia tehtä­vistään
on iskujoukkomme ja mitä
voimakkaat agitatiönivälineenni-^
sanomalehdistö ym. ovat. SamaS»
kun me pyrimme esimerkkiä otu-maan
Venäjän tovereista ja sun?
taamaan työväenluokan eri joiiki»-
jen liikehtimistä Kolmannen Ks:-
sainvälisen periaatteiden raukaise* p
ti, tulee meidän karistaa aivoistas-me
kaikki se vanha mätä joni»
sosialidemokraattinen oppi sinne
tiitti, hyljättävä sieltä se spdrö-listinen
saasta joka esim.'dndasi-rialistin
» palstoilla rehottaa, VeEJ-jän;
vaUankumousta ja kommoEir
tista liikettä parjaten.
Te metsätyöläiset, jotka, T I ^
tatte Canadian korvissa mitättöisS-l|
k palkalla ja puutteellisissa obi"
sa. Te, jotka luotatte satumaisa
suuria rikkauksia puutavaramarifr
noita: hallitseville rahamiehille. ^
nä yhtenä teistä vetoan teihin j»
hoitan teitä vapautumaan, niistä s-teistä.
jotka'"teitä kahlehtii t]lr
seen asemaanne. Repikää omsttn^^
luokan asettamat suitset päästää:'
ja ryhtykää luomaan yhteistä n?»
maa, .toisten vallankumoukselli-^a
työläisten kanssa. «Suur-unio-hMra
älköön enempi johtako meitä vifR
naisen tyoväenlukkeen tieltä
poluiUe, siUä ne tapaukset
johtivat OBU:n tuhoutumiseen,
siintuvat aina jos ei meillä Jis ^
kea muihin työväenluokan
siin ja järjestöihin. Olemniebaa^^
nähneet, ettei mikään ryhmä, pc-;;;
tinen enemmän kuin taloudeli^-
kaan, voi seisoa omistarsn i^^^
yhteistä hyökkäystä vastaan ^«--^
taan siis koko mailman tyola^j
ja heidän kaikkien J^rjesioff,
yhteinen voima, yhteinen r i n^
ennenkuin voidaan ajatella o»»»^
tySläiBlea Tiqmntaniitt» k a ? '
min orjuudesta.
Tällaisen koko maDman tp^^
käsittävän yhteisen rintamaa
d05taa Kolmas KansainväLnen. y