1926-09-08-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mwn2 KeskiviiklGona, i^sk. 8 pmä-Ayed., Sept 8 ;1- No. 104^ift>g Killan tspalitiiiiiat Viime päivinä on kapitalistnehdis* t5Bsä oliot lyhyitä uatiatietoja K i i nan tapahtumista. 'Ne ovat kuitenkin sisältäneet viittauksia, joista voi pääellä Kiinassa olevan merkittäväin tapahtumain prosessin käynnissä. Viimeisin uutinen kertoi vas^vallankumoukäellisen kenraalin Wupeifun läHteneen itse johtamaan joakkojaan Kantonin joukkoja vastaan. • , V •,. Dafly Wo^ker idrjottaa näistä seikoista seuraavaa: On olemassa joukko seikkoja, jotka viittaavat siihen, että Japanin ja Britannian tukemia Tshangtsoli-nin ja Wupeifun armeioita on kohdannut pahat päivät, että niiden hyökkäys kansanarmeiaa vastaan, jota kapitalistilehiiistö on' kanan toitottanut "sovietismin" päättymisenä, on joutunut rappeutumis-kauteen, jota sellaiset teknilliset voitot kuin Pekingin vallotus eivät estä. Muutamat näistä seikoista ovat seuraavat: 1. Etelä-Kaiftonin joukkojen e-teneminen on tehnyt välttämättömäksi Wupeifun kiireen rientkmisen turvaamaan jäUdjonkkojaan. 2. TshangtsoHnin armeian hirr veät menetykset Nankovin solan ^ e-dessä, josta kansanarmeia vetäytyi pienillä menetyksilä ' vahvempiin a-semiin 112 päivää kestäneen piirii-tyksen jälkeen. "Viiden mailin laajuisessa kaaressa Nankovin solan e-dessä on luokonaan mantshurialaisia kuolleita." Niin sähköttää Chicago Tribunen Kiinan kirjeenvaihtaja. ' "(Koko piirityksen aikana kansanarmeia menetti suhteellisesti vähä, koska se oli suojatuissa asemissa." .3. Chicago DaOy NewBin Idr-jemvaihtaja sähköttää Tokiosta vakavia vaikeuksia tulleen Tshangtso* linin ja Japanin hallituksen välille, jotka johtuvat rahallisista erimielisyyksistä. Hän ilmottaa myöskin, että Wupeifun joukot ovat demora> lisoitnneet ja että valkoisen kasak- Icakenraalin, Semenoffin neuvonantajaksi nimittämisen käsitetään merkitsevän, että "liittohiisten (Wupei-fun ja Tshangtsolinin) asia on toivoton." :4. Kapitalistilehdistössä on^ny- I kyään yksityiskohtaisia tietoja hirvittävistä teoista, . joita Tshangtsolinin palkkajoukot ovat suorittaneet , vallatuilla alueilla — kertomuksia, jotka eivät nulloinlcaan olisi päivänvaloon päässeet, jos armeia olisi voittoisa tai sen asema lupaava. , S. Kiinan kansallisten voimien yhdistyminen ja sen uskon kasvaminen, että vain-silloin, kun ulkolaisten tukemat sotilaalliset seikkailijat ova^ murskatut, voi Kiina todella alkaa omien sisäisten pul-miensa ratkaisun. KansallisvaUankumoukselliset sanomalehdet maassa osöttavat tämän kään. paljoa sotilaallisena hyökkäyksenä kuin halpojen -tavaroiden muodossa. SiUä. sitä mukaa kuin Aasian teollisuus - kehittyy rildcaine raaka-ainelähteineen ja kidjetnsvä-llneet yhä käytännöllistyvät ja tehostuvat, alkaa se työntää halpoja tuotteitaan mikä halpuus perustuu Aasian työläisten näännyt-tämiseen ja orjuuteen — myöskin Europaui, vailceuttaen siten Euro-pan työläisten asemaa. Tulkoon tässä sivumennen sa. maila terästetyksi muistia, että Ehiglanninkin maxiilmanvalta on tähän asti nojautunut värillisten rotujen rajattomaan f riistoon. - "Keltaisen vaaran" torjumiseksi' löytyy mielestämme vain yksi keino: työtätekevien veljestyminn. E u . ropalaisten j a muiden valkoihoisten työläisten on ojennettava ^. kätensä värillisille veljilleen, ^ opastettava heitä, osotettava heille tie, jota kulkemalla he pääsevät ihmisarvoon: Ensi kädessä olisi kaikkien maiden ammatillisesti järjestyneiden työläisten ryhdyttävä toimimaan siihen suuntaan, että heidän väril. liset veljensä muodostaisivat entistä tarmoklcaammin ammatillisia järjestöjä, liittyisivät nuhin mahdoUU simman monilokuisesti ja toimisi-klrjotuksillaan. Ne' viittaavat^ historiallisiin esimerkkeihin. UUcopuo-linen pamostus; taistelu - sitä vastaan,' se se yhdisti Banskan vallankumouksen, kirjottaa eräs lehti. Samoin yhdisti ulkopuolinen hyökkäys Neuvostovenäjän. Se yhdistää myöskin Kiinan. Siksi taistelu ulkovaltojen etuoikeuksia vastaan on erikoisen tärkeä propaganda-kannalta -katsottuna. btolinen Idrtto Meksikossa 'vXalolisen kirkon asemasta : Mek-sHooEBa ja siitä kamppailusta, mikä sidUä nyt on hallituksen — ja st-tul^ evain työläisjoukkojen ->-'ja Idr-kon vaUllä, kirjottaa Sam G. Wallace m. m. seuraavaa: "Silmäys katolisen kirkon ;ä8e«' maan .Meksikossa selittää meille, missä ;on'. syy :hallituksen j a kirkon väliseen päivä päivältä kiihtyvään taisteluun. V "Kirkkojen on^iisuus ^Meksikossa «on atvioitn $7,000,000,000. Tämä isuunnaton vomisttusmäärä--.'on' ?olltit >verovapaata. Kaikki poliittiset vir- Icailijat aina poliisilaitoksesta saak- Ica ovat uskollisesti suojelleet, että kirkon' omaisuudet ovat säilyifeet verovapaina. Katolisen kirkon politiikkaa Meksikossa voidaan hyvällä syyllä verrata Yhdysvaltain rahas-tosihteeri * Mellonin veropolitiikltaan. Hänkin kun kaikin keinoin pyrkii vapauttamaan suuret omaisuudet veroista ja äibrtämään kaiken vero- Tasituksen köyhemmän väestön kannettavaksi. Ja yhtä luonnollisesti kuin Yhdysvaltain kansa nousee j u l kiseen taisteluun Mellonin verotus-politiikkaa vastaan, nUn yhtä luonnollista on, että Meksikon kansa — katolilaisetkin — nousevat taisteluun kirkkonsa harjottamaa vero politiikkaa vaataan, sillä, elleivät suurten omaisuuksien omistajat halua suorittaa veroja; jäävät ne ko konaan. köyhemmän väestökerroksen niskoille. Tässä siis se ; pohjasyy, jonka tähden taistelua Meksikossa käydään. Tämän syyn < perusteella jaksamme samalla käsittää, ^miksi Meksikon kansa, josta 96 prosenttia on katolOai^, nyt kannattaa hallituksen politiikkaa, joka pyrkii verottamaan myöskin .• kirkkojen o-maisuutta^ eikä paavia. . < "Meksikon historiallisen/ kehityk-sen parhaimmat tuntijat ovat maan oloja ~ tunnetuksi tehdäkseen esittäneet' niistä sangen: valaisevia kirjateoksia. Yksi niistä -p- parhain -—on John Kenneth Turnerin k i r - jottama /teos nimelt^r "Barbarismi Meksikossa!'.! Sen - tulisi jokaisen ajattelevan henkilön lukea löytääkseen selvän- vastauksen niihin syihin, joista Meksikon nykyinen tilanne juontaa juurensa. • . "Nykyinen Meksikon presidentti Calles (pikkuporvarillisten ainesten edustaja) V joka sivumennen sanoen on katolilainen, omaa jonkun verran selkärankaa, joten hänellä on ollut rohkeutta ryhtyä toteuttamaan niitä uudistuksia, joita kansan edun kannalta olisi ollut välttämättömyys jo kauan sitten ryhtyä totejittamaan^ Mutta sellaiset presidentit.kuin Ob-regon ovat olleet liian pelkureita ajaakseen kansan etuja katolisen kirkon itsekkäitä pyyteitä vastaan." vat niissä mahdollisimman pontevasti saadakseen edes hieman hiili, tyksi kapitalismin rajatonta riistoa. Se on parhain tapa vastustaa "keltaista vaaraa". SiUä sikäli kuin Aasian satamiljoonainen tyätätekevä väestö järjestyy, saavuttaa ihmisel-lis^ iä oikeuksia ja liittyy jrhteen vai. ko-ihoisten toveriensa kanssa, sikäli myöskin \ eroavaisuus keltaisen ja 'valkoisen rodun välillä vähenee. • : ,'.•/-•,••„;••-• • I „••: y Ja vihdoin: sitä lähempänä on rayöslcin maailman työtätekevän väestö vapautuminen kapitalismin or-juudesta, sanalla sanoen: sitä lähempänä on sosialismin toteutumi. nen . kailddalla.. maailmassa. ' Meksikon kongressin istunto alkanut «Keltainen vaara» • , Nagasakissa, Japanissa, pidettiin äskettäin;; muuan yleisaasialainen kongressi,' jossa sanomalehtitietojen mukaan pohdittiin Aasian värillis-j! Jrbtti4^n ^.yhteisen rintaman muodostamista valkoisia rotuja vastaan. Liikkeen takana sanovat porvarilli. set lehdet havaitsevansa Japanin raskaan tykistön kumeaa jyrinää, joka muka kovaäänisesti soittelee uuden ajan huomenkelloja. Eräs pitää kongoessia ilmeisenä todistuksena siitä että Japani nyt tuntee olevansa kyllin voimakas avoimesti johtamaan taistelua valko-ihoisia vastaan. Kongressissa oli edustettuna paitsi japanilaisia myöskin kiinalaisia, intialaisia, filip^iniläisiä, siamilaisia, korealaina ja lisäksi vie. lä joitakin muita. Kongressi on antanut maailman porvarilliselle lehdistölle aiheen puhua jälleen tuosta iänikuisesta "keltaisesta vaarasta", s. o. keltaisen rodun pyrkimyksestä vallitsemaan valkoista rotua. Meitä ei kysymyksessä oleva asia erityisemmin liikuta eteiikään mitä sen rodulliseen puoleen tulee. Mutta siinä on erinäisiä piirteitä, jotka ansaitsevat meidänkin puoleltamme huomiota. Ensinnäkin kiinnittää huomiota se aeikka, että Geneven tyätoimis-tolla ja Amsterdamin intemationa-lella näyttää olevan jonkinlainen o. sansa tässä kongressissa, ^räs kongressin puuhaajista on nim. J a panin reformistisen työväenliikk&en johtaja, • Bunji Suzukin, joka oli viime vuonna Geneven työkonfe-rensissa Japanin hallituksen lähettämänä: Geneven työtoimisto ja Amsterdamin Internationale ovat olleet viimeisimpibä aikoina erikoisen hermostuneita sen johdosta, että Aa. sian työväenjärjestöt ovat alkaneet yhä enemmän lähennellä punaista ammatillista internationalea. Näi- 'den "työväenjärjestöjen" ja impe- I rialistien edut yhtyivät siu tässä, niinkuin monessa muussakin kysymyksessä,' tai ehkä oikeammin: Am-terdamin Internationale pyrkii hei: [ kentämään punaista ammatillista intemation^ea "keltaisen vaaran" uhallakin.. Mutta itse "keltaisesta vaarastakin" sananen. Aasian työläiset elävät vielä toistaiseksi kovin , alistetussa asemassa. Heidän olosuhteensa ovat miki^ [ mahdoUista vielä kurjemmat kuin heidän valkoihoisten toveriensa. Aasian maiden nouseva -kapitalismi riistää heitä mielin määrin. Heidän on pakJco tulla toimeen niin ahtaissa oloissa, että "vanhan" ja "uuden" maan työläisten ' on mah. doton käsittää miten he 'ylipäätään jaksavat ollenkaan pysyä hengissä. Sen vuoksi Aasian kapita-listit laskevatkin vuosivoittonsa huomattavasti suuremmissa prosenteissa kuin, "vanhan" ja "uuden" maan. . "Keltainen vaara" uhkaa siis "valkoisen rodun kansoja" ei niin • MMcico City. Viime vuoden vaaleissa täydennetty. Meksikon kongressi alotti istuntonsa viime perjantai-iltana. Tilaisuudessa l u ettiin presidentti Callesin avajaispuhe, jossa hän kosketteli laajasti hallituksen menneeseen toimintaan ja edessä oleviin tärkeisiin kysymyksiin. . PresidLentti Calles mainitsi, että ulkomaalaisissa suhteissa Meksikon välit Yhdysvaltain kanssa ovat tietenkin tärkeimmät Yhdysvaltain hallitus on vaatinut muutoksia Meksikon nykyisiin öljyi j a maalakeihin, amerikalaisten sijottajien eduksi, mutta tähän vaatimukseen Meksikon' hallitus^ ei ole suostunut. Huolimatta amerikalaisilta tahoilta levitetyistä väitteistä, että pämä lait olisivat muka rikoksellisia ja epäoikeutettuja, ^ivät ne kuitenkaan aseta mitään poikkeuksellisia ra jo tuksia sellaisiin omaisuuksiin nähden, jotka ovat saadut laillisesti, sanoo presidentti. Sen sijaäh lait kylläkin estävät suurten öljyalueitten ja maitten omistuksen vakiinnuttamisen - sellaisissa tapauksissa, joissa nämä omaisuudet ovat todellisuudessa ryöstetyt, kuten on tapahtunut l u kuisten kapinaliikkeitten kautta; Meksikossa voidaan todeta suurta edistystä taloudellisella j a kasvatuksellisella, alalla, mutta maan hyvin, vointi vaatii tässä suhteessa jatkuvaa ja lisSäntjrvää edistystä; Vuosien, 1910—1920 vallankumouskau-den 'aikana ollaan raivattu paljon Vanhaa tieltä pois. Järjestelmälliseen hallitustapaan ollaan päästy kukistamalla P<irfirio Diazin yksinvaltius j a sen jälkeiset yrityTtset a-listaa maa taantumuksellisen hallitusmuodon alaiseksi. Nykyinen hallitus on tehnyt verrattain suuria alotteita väestön koulusivistyksen' yleistyttämiseksi,» ja valistusohjelmaa on kehitettävä mahdollisimman laajassa mitassa. Työväen lainlaadin-nallisella alalla on pyrittävä kehittämään edelleen jo aikaansaatuja parannuksia ja suhteita. Merkillepantava on se seikka, että jo tähän, astisten ' saavutuksiensa johdosta voidaan todeta työväestön yleensä olevan hallituksen tukena, ilmeten tämä m^ m. hallituksen voimakkaas-sa kannattamisessa nykyisessä uskonnollisessa kriisissä. Puheessaan Calles lausui peittele-mättömästi, että katolinen kirkko on ryhtynyt avoimesti uhmaamaan hallitusta -ja maan lakeja. Papisto' on aina oUut ja on edelleenkin vihamielinen tasavaltalaiselle hallitusmuodolle ja on jrrittänyt -käyttää nykjristä kriisitilannetta hyväkseen julistamalla, että he eivät ole hyväk. sjmeet perustuslakia, ja sen mukaisesti säädettyjä kirkkoa koskevia 'rajotuksia. Papisto ei kuitenkaan ole onnistunut saamaan aikaan toivomaansa sekasortoa maassa: Kirkon yllyttämä -kauppaboikotti on epäonnistunut ja lukuunottamatta kokonaan vähäpätöisiä häiriöitä siellä täällä maassa vallitsee rauha. Rauhan tilanteessa ollaan edistytty yleensä kaikilla aloilla, kaupallisesti, tuotannollisesti sekä teollisuuksissa j a maanviljelyksessä ja rauhantilanne on^sails^tettävä edelleen- 'Väes-, tössä kasvanut luottamus -perustus, lailliseen hallitukseen on Inja pohja vakiintuneelle hallitusjärjestelmäle. MaaHmanoikens ja Yhdysvallat -Geneve. Kansainvälinen konferenssi, mikä on kutsuttu koolle harkitsemaan niitä ehtoja, joiden a-laisena Yhdsrsvallat ilmottaa olevansa halukas 'liittymään MaaOmanoi-keuteenT kokoontui perjantaina. Edustajia konferenssissa on 38 maasta, .".v.. Konferenssi jo ehdoista kolme hyväksyi j a ilmaisi olevansa halukas neljännenkin- - hyväksymään;- vaikkakin päätös tästä jäi seuraavaan päivään, koska edustajat halusivat päästä varmuuteen siitä, tarvitseeko siinä esitettävä asia yksimielisen vaiko enemmistön päätöksen tullakseen hyväksytyksi. Tämän ehdon mukaan Yhdysvallat voi vetäytyä Maailmanoikeudesta milloin tahansa ja estää . Maailmanoikeuden lakien muuttamista ilman Yhdysvaltain suostumusta, niin. silloin kun Y h dysvallat kuuluu siihen. Viidesr.Yhdysvaltain asettama eht o ' on se, mikä tulee ratkaisemaan, otetaankoYhdysvallat Maailmanoi. keuteen^tai ei.; Tässä ehdossa Y h dysvallat iieltää Maailmanoikeuden ilman Yhdysvaltain suostumusta ot-tam* asta neuvoja riidoissa ja kysy-myksissäi missä Yhdysvallat on tai väittää olevansa osaUinen. Yhdsrs-vallat tällä ^ el^dolla haluaa itsensä asettaa tasaveroiseksi niiden maiden kanssa, jotka kuuluvat Kansainliittoon j a sen neuvostoon. Nähtävästi Yhdysvallat, rahas^kin omistaja, . pääsee omin eväinsäkin Maailman-"oikeuteen." Jos. jokin pieni tai köyhä maa asettelisi moisia ehtoja, niin sille vain lystiä pi^ taisivat. ' S A K S A L A I S T E N S U U R E N T Y K IN S A L A I S U U K S I A P A U A S - ' T E T TU Berliini.-^MaaiImansodan aikana 'saksalaiset pommittivat Pariisia ' y-li 60 mailin päästä. Tämä oli miltei uskomaton ihme. ^ Myöhemmin päästiin selvilfe, että kyllä fcysymyk-fsessä on "lehelKnen" pommitus. Noista saksalaisista tykeistä ei ole sodan päätyttyäkän annettu' yksityiskohtaista selostusta. / Kun tykinf keksijä tri Fritz Rau. senberger, jo^a oli Knippin teh. taan palvelullsessa oleva, on nyt kuollut,' n i i n ^ y t .on annettu tuosta tykistä lähempiä tietoja. Tykki oli 36 metriä, noin 128 j a l kaa'pitkä ja painoi koko laitos 154 tonnia. Tykin vkaliberi oli 8.2 tuumaa ja kuula painoi 220 paunaa. Knulaniniä oli hyvin'terävä, että se helposti halkaisi ilmaa.;: l ^ k k i asetettiin noin 50 asteen kulmaan, että voi ampua * kuulan korkealle ilmaan; /missä ilman vas^ tu^us on heikonnu Kuula nousi noin 25 mailin korkeuteen. Tykin kuulan korkein kantomatka oli noin 80 mailia. Kuulan ampnmisdcsi 80 mailin päähän tarvittiin ruutia 660 paunaa. Kuulan matkustus 74~ mailin matkalla 25 mailin korkealla käy-dessä otti 3.minuuttia. Tykin suusta lähtiessä Jcuulan*^ nopeus oli y li maili sekunnissa. : • Kaikkiaan saksalaisilla oli tällaisia tykkejä -4, joista yksi tuhoutui, kun kuula räjähti piipussa ammuttaessa. Kolme purettiin sodan jälkeen, aselevon määräyksen mukai. sestL. Saman "kelcsijän" luonnostelemat olivat "Sunset Berthat", joU-la Belgian linnat tuhottiin. ÄLKXX OSTAAO GRAMOFOONIA E N N E N K U I N K U U L E T TE ^ ew Brunswick'ia" joka uudelleen esittää hyvästi' äänen sekä selvästi musiikin. T a l l c M katsomuB j a kauntelemaaB Hnita $155.00 BarkersMdcSiore PIioae>1694 « 8 D U R H A M ST., S U D B U R Y , O N T . Dr. L. A., Johnson Suomalaiaea HammMliakSri 1925 '-Qneea St., E . , Toronto, O n i . Kippendavie Avenune knimasa. Sisäänkäytävä 110 Kippendavie. ' WPnheUn Gla/atone. 6918. Asianajotoimisto Valmistetaan l«illi.ia kauppakirjoja, valtakirjoja ja .midta aaiapa|>ereita - C A N A D A N K A N S A L A I 8 P A P E RI hakemaktla. J. JÄRVIS Box 1181. Sndbary, Oat. Konttori Bank of Commerce rakennuksessa V. A H ON P A R T U R I L I I K E , P A L L O H A A L l J A T U P A K K A K A U P P A sijaitsee • 78 L A N G ST.. C O B A L T . ONT. Samassa paikassa ruokaa saata-vana ateriotttain ja viikottain. — Huoneita vuokrataan^ Toverillinen kohtelu.. Mv»: Korkoaan. Englekart, Oot, ilmotiiksia C. H. POWELL & E N G L E H A R T , ONT. ENSIMÄINEN K A U P P A A S E M A L TA Myymm^, Ruokatavaraa, Tuoretta Lihaa, Baconla jä Porkkaa. Erikoisesti halaamme mainita kahvistainme, jota saatte joko jauhettuna tai kokonaisina kaupastamme. ANTAKAA MEH^LE KOETUS. IRELAN& BROS.I J U V E L I . J A K E L L O K A U P PA Kaikenlaista Vaatetavaraa, Kenkiä, y. m. i — ' . K A K S I K A U P P AA ENGLEHART, " ONTARIO. | — — a a a a i a » a i w a i * i a a a a a » a a * a a » i f c ^ ^ M ^ ^ ^ ^— ä s e Osastojen ja Järjestöjen osoteHmotukset Canadan KoaunnnistipttaJlaeen sikteeiin osota. Kommunistipuolueelle lähetettävä 'Ite-jevaihto on osotettava aUaoleval-la osotteella: Mr. J . MacDonald, Boom. 304» ^ 5 - King S t , E . , Toronto 2, Ontario. B0wia'a S- S. o :ton'kokoukset piv detään Imen ja 3:mas annnuntal kanssa. (Kirjevaihto-osote on: Bowie, via Solsqua, B. C. Beaver Lakea ' B . osaston kokoukset \ joka kuun ensi sunnuntai kello 1 päivällä osaston talolla. Osaston osote: Box.87, Worthingh>ni Onfc Voimisteluseura Jehun osote on sama.. , Canadan' Saomalaisea Järjestön, laillistetun, sihteerin osote on: A. T. H i l l , 957 Broadvievr Ave., Toronto, Ont. C a n a ^ n SaomalaUten * TySiauten UrkeilidiHto. Liittotoimikunnan kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ton aihteeri on Hannes Sula, os. Box 69, Sudbury, Ont. Canadan -KommanutipBolaean piiri n:o 5:nnen (K..O.) tp. piuikomi-taän j a Sndkuryn kaapunklkoml-tean osotteet «vdt: Box 754, Sudbury, Ontario. Cobaltin 8.8. osaston osote on: Box 818 Cobalt, Ont. K. P. S. J : C o t e a a . H i l l i n osaston työkokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai kello 2 päivällä.' Kirje-vaihto- osote on: J. . E . .Koski, Dinsmore, P. O., Sask., Cuiada. S. J . Creiffhton osaston"lEokous on ibka kuukauden 4:jäs sunnuntai kello 2 j.pp. P. O. Box 92. Colemania 8.8. osaston kokfiukaet p i detään joka .toinen ja viimeinen sunnuntai, klo 1 i.p.'Kirjeenvaih-to- osote: S.. S. Osasto,' Box ^31, Coleman, Alta. • - Connaacht Kommunlstipuoluoen or saston kokous pidetään jcrka kuukauden ensimäinen sunnuntai, a l kaen kello puoli 10 aamupäivällä. Kaikki osastolle aiotut kirjeet on lähetettävä osotteella: Connaught Station, Box 35, O n i , Canada. Uaio^osaston kokous pidetään joka kuukauden ensimäinen sunnuntai alkaen kello 1 iltapäivällä. Kaikki unio-osastolle' aiotut kirjeet on lähetettävä osotteella: Connaught Station, Box 35, Ont. Canada. Fort Williamin kommanistipnolne^n «^osaston kokoukset joka kuukauden kolmas sunnuntai ja johtokunnan kokoukset työkokouksien edellisinä tiistaina. Suomalaisen järjestön Finlandin osaston kokoukset pidetään kerran vuodessa. Osote on: S. osasto, Finland, via Barwick, Ont. Fort Frances Kommunistipuolueen suomalaisen kieli järjestön osaston kirjeenvaihtajan osote on: Henry Mäki, Box 681, Port Frances, Ont., Canada. INTOLAN S.8. osaston työkokoukset pidetään joka kuun ensimäinen sun nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto, Intola. Ont. K i r k l a n d Laken S. osaston osote on Box 240, Kirkland Lake, Ont. Canadan Suomalaisen järjestön L a - kai Coteaa osaston no. 41 kokoukset pidetään osaston haalilla joka kuun toinen sunnuntai kello 1 päivällä. > Postiosote on: Box 15, Dunblane, Sask. Ladysmithin S. S. osaston kokouk-let pidetään joka toinen sunnuu' tai, j alkaen kello 7:män illalla. Kirjeenvaihtoosote' on Box 263, Ladysmith, B.. C. Long Laken K.P.S. osaston kirjeen-yaihtajan osote on: Wm. Marttinen, Box 237 CopperiCliff, Ont. Kokoukset on jokainen ensimäinen sunnuntai kuussa klo 2{vi.p. Lnmber Workers Indnstrial Union of Canadan, itäisen piiriviraston kirjevaihto ja rahalähetykset on tehtävä seuraavalla osoitteella: Alf. Hautamäki, 966 Gerrard St., E^st, Toronto 8, Ont Williaffls & Scott .* ' • • R A U T A K A U P P I A A T Englehart, Ontario. Meillä on täysi varasto kaikenlaista rautatavaraa. HARRY MERRIMAN i Central Kauppa.' — Sanraava Postikonttorista. — Eaglchart, Ont. | MYYDÄÄN Ruokatavaraa, jauhoja, rehuja, tuoretta ja | savustettua lihaa Bahti maksetaan^ kaikista lähetyksistä y l i fis.O^. - _ — - — ^ —•••>aaa« a r— L - r d » Laka C. K. P. osaston osote on: Box ZoTi^ Lake, Ont L « ^ n S. S. 0 : t « i kirjeennih. tajan osote on: S. S. Osastoa vaek Mine, Ont Box 72 ' K . P . S. J . Nnmmolan osaston osöta on Box:29, Shaunavan, SasT^ S. J . Nölalna osaston kokoukset «i jokaisen kuukauden 2teea smu nuntai keUo 2 j . pp. KirjevaS! osote: Frank Nurmi, Nolalu ]P A. D., Ont. ' Nqugon. 8 J U baaston-tyakokoubuit detään joka kuun 2 ja 4 j a kirjeenvaihto-osote o n - S A^ sasto. Box I i , Nipigon, Ont ' K. P . S. J . North Brsachia QMUIB. 5 1 ? * % . S a n n a Kannarto. B« 430 Port Arthur, Ont C. S. J . Pottsvillen osasto No. 14, Porcupine, Ont. Port Arthurin osaston kokoukset o* vat joka toinen sunnuntai keUo 8 illalla, omalla talolla 316 Bay St., sekä naisjaoston kokonkaet joka toinen torstai. Kirjeenvaihto- osote: 316 Bay St., Port thur, Ont * P i i n knoden T. P. Komitean sihtee. rin osote on: 191 Secord St, Port Arthur, Ont. Rose Groven suom. järjestön osaa. ton kokoukset pidetään joka kuu-kauden toinen sunnuntai klo 2 - j.pp. Kirjeenvaihto-osote: Dan Hela, Rose Grove F. O., Ont. Sauit Ste. Marien S. J . o. n:o 5 tyS. kokoukset i>idetään joka toinen sunnuntai ja ohjelmakokookset toisina, alkaen kello 8 i.p. Osote: 126 Thompson St., Sault Ste. Marie, Ont Sointnian osasto, osote: Sointnla, B. C. Työkokoukset kuakaaden 1 ja. 3 sunnuntai kello 1. Ohjel* makokoukset samoina päivinä kel. lo 3 i.p. ' South Porcnpinen K. P. S. otattoa työkokoukset pidetään joka kun. kauden kolmantena sunnuntaina, kello 2 iltapäivällä. Osote: Box 528. rimminsin C. T. P. Suom. osaston kokoukset pidetään joka toinen sunnjintai. Osaston kirjevaihto-osote: S. Osasto, Box 1090. Tim-mins, Ont Paikkakunnalla pa edistymässä järjestäytyniinen Iiai-vanto- ia metsätyöläisten järjet-toör IC S^ J : n Toronton Osaston tySko-koukset pidetään Toronton Suomalaisen Seuran huoneustolla, 957 Broadview Ave., jokaisen kuukauden ensimäinen ja kohnas sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00. Ohjelma- ja keskustelukokoukset pidetään jokaisen kuukauden toinen ja neljäs sunnuntai-ilta, tl-käen kello 8.00. Osote: K. S. Osasto, 957 Broadview Ave. K , P . S . J . Web«ters' Cornerin osaston kokoukset pidetään ensimäinen ja kolmas sunnuntai kunkau-dessa kello 7.30 illalla. Kirje, vaihtb-osote on O. Salmi, Webs. ters' Corners, B, C. K. P. S. J . Wanupin osaston kira-kausikokoukset pidetään jofa kuukauden 3 :ma8 sunnuntai ilo 2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont Vancouverin The Finnish Soeletys kokoukset pidetään joka tomen keskivukkö 7.30 j.pp-, 2605 Pen-der St., E., Vancouver, B. C. A m e r i l ^ n Workerspuolueen Suomalaisen Toimiston, Suomalaisten Työväenyhdistysten Keskuksen js Näyttämöliiton osotteet ovat: Finnish Federation, 1113 Washington St., Chicago, D}-- Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähetykset on tehtävä yllämainitulla osotteella. . TyöIäKtoveri! Oletko jo tiiaimiit VapaodeD.' Asialan & Seppälän SAUNA AToinna 4 ^ r t a a viikossat TUstoina, kaakiviikkoaa, perjantslB» J* ' lauantaina keila 1 j.p.p. kello 1 2 : U ySllä- Sprnea St. -r—^ Puhelin 1107 Lähellä Vapauden konttoria. WWW% KMnnnstieii Ivja Vapauden kirjakauppaan on juuri Suomesta saapunut 1^5^ väenjärjestöjen Tiedonantajan kustantama. Edo Fimroen kirjot-tama kirja, nimeltä Osakeyhtiö Europa vai Europan Yhdysvallat Tämä khrja on sellainen jonjca jokaisen kommunistin p i t^ lukea ja oikeastaan odotammekin miten monta kommnnista»*»' jotka tällaisen oman kirjansa t i l a v a t Kirjan hinta on 75 «eM-tiä. Tilatkaa osotteella: V A P A U S . Boa 6», Sndbnry, Oot. —— - ^ -• ^-~ m m mmmmM^MM^^^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 8, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-09-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260908 |
Description
Title | 1926-09-08-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mwn2 KeskiviiklGona, i^sk. 8 pmä-Ayed., Sept 8 ;1- No. 104^ift>g
Killan tspalitiiiiiat
Viime päivinä on kapitalistnehdis*
t5Bsä oliot lyhyitä uatiatietoja K i i nan
tapahtumista. 'Ne ovat kuitenkin
sisältäneet viittauksia, joista
voi pääellä Kiinassa olevan merkittäväin
tapahtumain prosessin käynnissä.
Viimeisin uutinen kertoi
vas^vallankumoukäellisen kenraalin
Wupeifun läHteneen itse johtamaan
joakkojaan Kantonin joukkoja vastaan.
• , V •,.
Dafly Wo^ker idrjottaa näistä seikoista
seuraavaa:
On olemassa joukko seikkoja, jotka
viittaavat siihen, että Japanin
ja Britannian tukemia Tshangtsoli-nin
ja Wupeifun armeioita on kohdannut
pahat päivät, että niiden
hyökkäys kansanarmeiaa vastaan,
jota kapitalistilehiiistö on' kanan
toitottanut "sovietismin" päättymisenä,
on joutunut rappeutumis-kauteen,
jota sellaiset teknilliset
voitot kuin Pekingin vallotus eivät
estä.
Muutamat näistä seikoista ovat
seuraavat:
1. Etelä-Kaiftonin joukkojen e-teneminen
on tehnyt välttämättömäksi
Wupeifun kiireen rientkmisen
turvaamaan jäUdjonkkojaan.
2. TshangtsoHnin armeian hirr
veät menetykset Nankovin solan ^ e-dessä,
josta kansanarmeia vetäytyi
pienillä menetyksilä ' vahvempiin a-semiin
112 päivää kestäneen piirii-tyksen
jälkeen. "Viiden mailin laajuisessa
kaaressa Nankovin solan e-dessä
on luokonaan mantshurialaisia
kuolleita." Niin sähköttää Chicago
Tribunen Kiinan kirjeenvaihtaja.
' "(Koko piirityksen aikana kansanarmeia
menetti suhteellisesti vähä,
koska se oli suojatuissa asemissa."
.3. Chicago DaOy NewBin Idr-jemvaihtaja
sähköttää Tokiosta vakavia
vaikeuksia tulleen Tshangtso*
linin ja Japanin hallituksen välille,
jotka johtuvat rahallisista erimielisyyksistä.
Hän ilmottaa myöskin,
että Wupeifun joukot ovat demora>
lisoitnneet ja että valkoisen kasak-
Icakenraalin, Semenoffin neuvonantajaksi
nimittämisen käsitetään merkitsevän,
että "liittohiisten (Wupei-fun
ja Tshangtsolinin) asia on toivoton."
:4. Kapitalistilehdistössä on^ny-
I kyään yksityiskohtaisia tietoja hirvittävistä
teoista, . joita Tshangtsolinin
palkkajoukot ovat suorittaneet
, vallatuilla alueilla — kertomuksia,
jotka eivät nulloinlcaan olisi päivänvaloon
päässeet, jos armeia olisi
voittoisa tai sen asema lupaava. ,
S. Kiinan kansallisten voimien
yhdistyminen ja sen uskon kasvaminen,
että vain-silloin, kun ulkolaisten
tukemat sotilaalliset seikkailijat
ova^ murskatut, voi Kiina
todella alkaa omien sisäisten pul-miensa
ratkaisun.
KansallisvaUankumoukselliset sanomalehdet
maassa osöttavat tämän
kään. paljoa sotilaallisena hyökkäyksenä
kuin halpojen -tavaroiden
muodossa. SiUä. sitä mukaa kuin
Aasian teollisuus - kehittyy rildcaine
raaka-ainelähteineen ja kidjetnsvä-llneet
yhä käytännöllistyvät ja tehostuvat,
alkaa se työntää halpoja
tuotteitaan mikä halpuus perustuu
Aasian työläisten näännyt-tämiseen
ja orjuuteen — myöskin
Europaui, vailceuttaen siten Euro-pan
työläisten asemaa.
Tulkoon tässä sivumennen sa.
maila terästetyksi muistia, että
Ehiglanninkin maxiilmanvalta on tähän
asti nojautunut värillisten rotujen
rajattomaan f riistoon.
- "Keltaisen vaaran" torjumiseksi'
löytyy mielestämme vain yksi keino:
työtätekevien veljestyminn. E u .
ropalaisten j a muiden valkoihoisten
työläisten on ojennettava ^. kätensä
värillisille veljilleen, ^ opastettava
heitä, osotettava heille tie, jota kulkemalla
he pääsevät ihmisarvoon:
Ensi kädessä olisi kaikkien maiden
ammatillisesti järjestyneiden
työläisten ryhdyttävä toimimaan
siihen suuntaan, että heidän väril.
liset veljensä muodostaisivat entistä
tarmoklcaammin ammatillisia järjestöjä,
liittyisivät nuhin mahdoUU
simman monilokuisesti ja toimisi-klrjotuksillaan.
Ne' viittaavat^ historiallisiin
esimerkkeihin. UUcopuo-linen
pamostus; taistelu - sitä vastaan,'
se se yhdisti Banskan vallankumouksen,
kirjottaa eräs lehti. Samoin
yhdisti ulkopuolinen hyökkäys
Neuvostovenäjän. Se yhdistää myöskin
Kiinan. Siksi taistelu ulkovaltojen
etuoikeuksia vastaan on erikoisen
tärkeä propaganda-kannalta
-katsottuna.
btolinen Idrtto Meksikossa
'vXalolisen kirkon asemasta : Mek-sHooEBa
ja siitä kamppailusta, mikä
sidUä nyt on hallituksen — ja st-tul^
evain työläisjoukkojen ->-'ja
Idr-kon vaUllä, kirjottaa Sam G.
Wallace m. m. seuraavaa:
"Silmäys katolisen kirkon ;ä8e«'
maan .Meksikossa selittää meille,
missä ;on'. syy :hallituksen j a kirkon
väliseen päivä päivältä kiihtyvään
taisteluun.
V "Kirkkojen on^iisuus ^Meksikossa
«on atvioitn $7,000,000,000. Tämä
isuunnaton vomisttusmäärä--.'on' ?olltit
>verovapaata. Kaikki poliittiset vir-
Icailijat aina poliisilaitoksesta saak-
Ica ovat uskollisesti suojelleet, että
kirkon' omaisuudet ovat säilyifeet
verovapaina. Katolisen kirkon politiikkaa
Meksikossa voidaan hyvällä
syyllä verrata Yhdysvaltain rahas-tosihteeri
* Mellonin veropolitiikltaan.
Hänkin kun kaikin keinoin pyrkii
vapauttamaan suuret omaisuudet
veroista ja äibrtämään kaiken vero-
Tasituksen köyhemmän väestön kannettavaksi.
Ja yhtä luonnollisesti
kuin Yhdysvaltain kansa nousee j u l
kiseen taisteluun Mellonin verotus-politiikkaa
vastaan, nUn yhtä luonnollista
on, että Meksikon kansa —
katolilaisetkin — nousevat taisteluun
kirkkonsa harjottamaa vero
politiikkaa vaataan, sillä, elleivät
suurten omaisuuksien omistajat halua
suorittaa veroja; jäävät ne ko
konaan. köyhemmän väestökerroksen
niskoille. Tässä siis se ; pohjasyy,
jonka tähden taistelua Meksikossa
käydään. Tämän syyn < perusteella
jaksamme samalla käsittää, ^miksi
Meksikon kansa, josta 96 prosenttia
on katolOai^, nyt kannattaa
hallituksen politiikkaa, joka pyrkii
verottamaan myöskin .• kirkkojen o-maisuutta^
eikä paavia. . <
"Meksikon historiallisen/ kehityk-sen
parhaimmat tuntijat ovat maan
oloja ~ tunnetuksi tehdäkseen esittäneet'
niistä sangen: valaisevia kirjateoksia.
Yksi niistä -p- parhain
-—on John Kenneth Turnerin k i r -
jottama /teos nimelt^r "Barbarismi
Meksikossa!'.! Sen - tulisi jokaisen
ajattelevan henkilön lukea löytääkseen
selvän- vastauksen niihin syihin,
joista Meksikon nykyinen tilanne
juontaa juurensa. • .
"Nykyinen Meksikon presidentti
Calles (pikkuporvarillisten ainesten
edustaja) V joka sivumennen sanoen
on katolilainen, omaa jonkun verran
selkärankaa, joten hänellä on
ollut rohkeutta ryhtyä toteuttamaan
niitä uudistuksia, joita kansan edun
kannalta olisi ollut välttämättömyys
jo kauan sitten ryhtyä totejittamaan^
Mutta sellaiset presidentit.kuin Ob-regon
ovat olleet liian pelkureita
ajaakseen kansan etuja katolisen
kirkon itsekkäitä pyyteitä vastaan."
vat niissä mahdollisimman pontevasti
saadakseen edes hieman hiili,
tyksi kapitalismin rajatonta riistoa.
Se on parhain tapa vastustaa "keltaista
vaaraa". SiUä sikäli kuin
Aasian satamiljoonainen tyätätekevä
väestö järjestyy, saavuttaa ihmisel-lis^
iä oikeuksia ja liittyy jrhteen vai.
ko-ihoisten toveriensa kanssa, sikäli
myöskin \ eroavaisuus keltaisen ja
'valkoisen rodun välillä vähenee.
• : ,'.•/-•,••„;••-• • I „••: y
Ja vihdoin: sitä lähempänä on
rayöslcin maailman työtätekevän väestö
vapautuminen kapitalismin or-juudesta,
sanalla sanoen: sitä lähempänä
on sosialismin toteutumi.
nen . kailddalla.. maailmassa. '
Meksikon kongressin
istunto alkanut
«Keltainen vaara»
• , Nagasakissa, Japanissa, pidettiin
äskettäin;; muuan yleisaasialainen
kongressi,' jossa sanomalehtitietojen
mukaan pohdittiin Aasian värillis-j!
Jrbtti4^n ^.yhteisen rintaman muodostamista
valkoisia rotuja vastaan.
Liikkeen takana sanovat porvarilli.
set lehdet havaitsevansa Japanin
raskaan tykistön kumeaa jyrinää,
joka muka kovaäänisesti soittelee
uuden ajan huomenkelloja. Eräs
pitää kongoessia ilmeisenä todistuksena
siitä että Japani nyt tuntee
olevansa kyllin voimakas avoimesti
johtamaan taistelua valko-ihoisia
vastaan. Kongressissa oli edustettuna
paitsi japanilaisia myöskin kiinalaisia,
intialaisia, filip^iniläisiä,
siamilaisia, korealaina ja lisäksi vie.
lä joitakin muita.
Kongressi on antanut maailman
porvarilliselle lehdistölle aiheen
puhua jälleen tuosta iänikuisesta
"keltaisesta vaarasta", s. o. keltaisen
rodun pyrkimyksestä vallitsemaan
valkoista rotua.
Meitä ei kysymyksessä oleva
asia erityisemmin liikuta eteiikään
mitä sen rodulliseen puoleen tulee.
Mutta siinä on erinäisiä piirteitä,
jotka ansaitsevat meidänkin puoleltamme
huomiota.
Ensinnäkin kiinnittää huomiota
se aeikka, että Geneven tyätoimis-tolla
ja Amsterdamin intemationa-lella
näyttää olevan jonkinlainen o.
sansa tässä kongressissa, ^räs
kongressin puuhaajista on nim. J a panin
reformistisen työväenliikk&en
johtaja, • Bunji Suzukin, joka oli
viime vuonna Geneven työkonfe-rensissa
Japanin hallituksen lähettämänä:
Geneven työtoimisto ja Amsterdamin
Internationale ovat olleet
viimeisimpibä aikoina erikoisen hermostuneita
sen johdosta, että Aa.
sian työväenjärjestöt ovat alkaneet
yhä enemmän lähennellä punaista
ammatillista internationalea. Näi-
'den "työväenjärjestöjen" ja impe-
I rialistien edut yhtyivät siu tässä,
niinkuin monessa muussakin kysymyksessä,'
tai ehkä oikeammin: Am-terdamin
Internationale pyrkii hei:
[ kentämään punaista ammatillista
intemation^ea "keltaisen vaaran"
uhallakin..
Mutta itse "keltaisesta vaarastakin"
sananen.
Aasian työläiset elävät vielä toistaiseksi
kovin , alistetussa asemassa.
Heidän olosuhteensa ovat miki^
[ mahdoUista vielä kurjemmat kuin
heidän valkoihoisten toveriensa.
Aasian maiden nouseva -kapitalismi
riistää heitä mielin määrin. Heidän
on pakJco tulla toimeen niin
ahtaissa oloissa, että "vanhan" ja
"uuden" maan työläisten ' on mah.
doton käsittää miten he 'ylipäätään
jaksavat ollenkaan pysyä hengissä.
Sen vuoksi Aasian kapita-listit
laskevatkin vuosivoittonsa
huomattavasti suuremmissa prosenteissa
kuin, "vanhan" ja "uuden"
maan. .
"Keltainen vaara" uhkaa siis
"valkoisen rodun kansoja" ei niin •
MMcico City. Viime vuoden
vaaleissa täydennetty. Meksikon
kongressi alotti istuntonsa viime
perjantai-iltana. Tilaisuudessa l u ettiin
presidentti Callesin avajaispuhe,
jossa hän kosketteli laajasti
hallituksen menneeseen toimintaan
ja edessä oleviin tärkeisiin kysymyksiin.
. PresidLentti Calles mainitsi, että
ulkomaalaisissa suhteissa Meksikon
välit Yhdysvaltain kanssa ovat tietenkin
tärkeimmät Yhdysvaltain
hallitus on vaatinut muutoksia Meksikon
nykyisiin öljyi j a maalakeihin,
amerikalaisten sijottajien eduksi,
mutta tähän vaatimukseen Meksikon'
hallitus^ ei ole suostunut. Huolimatta
amerikalaisilta tahoilta levitetyistä
väitteistä, että pämä lait olisivat
muka rikoksellisia ja epäoikeutettuja,
^ivät ne kuitenkaan aseta mitään
poikkeuksellisia ra jo tuksia sellaisiin
omaisuuksiin nähden, jotka
ovat saadut laillisesti, sanoo presidentti.
Sen sijaäh lait kylläkin estävät
suurten öljyalueitten ja maitten
omistuksen vakiinnuttamisen
- sellaisissa tapauksissa, joissa nämä
omaisuudet ovat todellisuudessa
ryöstetyt, kuten on tapahtunut l u kuisten
kapinaliikkeitten kautta;
Meksikossa voidaan todeta suurta
edistystä taloudellisella j a kasvatuksellisella,
alalla, mutta maan hyvin,
vointi vaatii tässä suhteessa jatkuvaa
ja lisSäntjrvää edistystä; Vuosien,
1910—1920 vallankumouskau-den
'aikana ollaan raivattu paljon
Vanhaa tieltä pois. Järjestelmälliseen
hallitustapaan ollaan päästy
kukistamalla P |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-09-08-02