Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 18, 1950

              ^ Nimipäiviä
(O 19—SimaoBtai Eija
io 20—aiaaaamtal . . . . . . . . . . . . . . Helinä
I 21—Tiistai Keijo o
22—K«Ät<ikk® . . . . . . . . . . . TuulikM o
2a—Toistal . . . . . . . . . . . . . Salli. Salla
24—F«riaiitai Matias
?5—"Lauaatel Tuija
m Viime aikoina vallinneet liukkaat kelit ov^qt- aiheiUtaneet vmita liikenneonnettommittfi, kuten tässäkin.
Tämä qnneitommis tapahttiiWinnipegin länsipuolella ja kaikki bussissa olleet matkustajat, kaikkimn 27,
lmikkaai}titivat, it^eai niifipakoin/että heidän oli turv .
F 1
/kustralia yrittää.
•'Vt,
1} Canberrassa, Australiassa äskettäin
idetyssä "kansaJlaiskongressissa" käsi-hiin
kysymystä siirtolaisuudesta ja
'inä ilmeni, että tämän vuoden aikana
in aikomus tuottaa maahan 200,000
irtolaista. Puolet tästä määrästä tu­le
Britanniasta ja sen alusmaista, 30,-
0 Euroopan pakolaista, 10,000 Kol­onnista
ja 60,000 muista maista.
I Siirtolaiskomissionin puheenjohtaja
torey sanoi tällaisen siirtolaisohjelman
pevan kaksitahoisen, Häii sanoi, ettär
ökykyiset siirtolaiset lisäävät valta-unnan
hyvinvointia ja toiseksi, mitä
juuremro^i väkiluku saadaan, sitä pa-mmin
Australia on varustettu kaikkia
yökkäyksiä vastaan. Hän esitti nayös-in,
että maan väkiluku tulee mitä pi-immin
saada 20 miljoonaan.
Koiran Mrttäminee ei
ole eläiiirääkkäystä
Poliisituomari C. D. Lemay antoi
Fort Williamissa päätöksen, ettei koiran
hirttäminen ole eläinrääkkäystä. Juttu
oli nostettu A. Haneria vastaan erään
Humane Societjm jäsenen toimesta kun
Haner oli sanonut maakuntapoliiseille,
että hän oli hirttänyt koiransa sen takia,
että koira oli tappanut kanan.
Tuomari Lemay sanoi, ettei koiran
hirttäminen ole eläiiuääkkäystä, koska
maakunnan riista- ja kalastusvirasto
tunnustaa kerran jänistenkin pyydystä­misen
pauloilla, mikä myöskin on hirt­tämistä.
[iljoonasi ioHariii
I Eräs mies, jolla d i Ontarion numero-
5v>i autossaan, joutui Edmontonissa
|ikeuteen, kun hän ei ollut hankkinut
.. ji^^b^rtan maakunnan numerolevyjä
i^riv^^^^^^^^^^san mennessä. Mies selitti oi-
'"•Ä' .eudessa, että hän on erään itäcanada-
4|i^isen rahamiesjoukon edustaja ja on il.?^^^^^^ tutkimassa mahdollisuuksia
'jy|äiden rahamiesten ralian sijoittamfsek-
Kän sanoi voivansa'~-sijoittaa pää-
'Ij^^^stensä rahoja Albertaan ainakin
gniljoonan dollaria.
Kun hän lisäksi kertoi, että pahat i l -
lat ovat viivästyttäneet hänen läht<Sän
^ JMbertasta, hylkäsi tuomari kanteen.
Jotain' oii vinossa
tä^ä asiassa
North Adamsin koululautaliunta
•Massachusettsin valtiossa Yhdysvallois­sa
palkkasi äskettäin uuden opettajan ja
talonmiehen kansakouluunsa. Näiden
uusien tulokkaiden palkkauksessa tun­tuu
olevan jotain vinossa.
Opettajan palkka on $2,200 ja talon­miehen
$2,400 vuodessa.
Sokea ja.-raajarik&O'
pelastivat toisensa
Sokea ja raajarikko mies auttoivat
toisiaan turvaan Port of Spainissa Tri-nidadissa
tapahtuneessa tulipalossa. Tu­lipalo
syttyi Caribbean Medical Cent-ressa.
Sokea kantoi raajarikkoa selässään ja
raajarikko ohjasi sokeaa ulos palavasta
rakennuksesta.
-^ivelreumatisimn
liaratitaja Artisoiie
Eräästä Meksikossa kasvavan kasvim
juurista on viime aikoina valmistettu;
lääkeainetta, jolla on saatu huomatta­vasti
lievitetyksi hivelreumatismia po­tevien
ihmisten tuskia. Tätä synteettis­tä
kemikaalia sanotaan artisoneksi.
Äskettäin pidetyssä Amerikan lääkä­rien
kokouksessa selostivat tohtorit Do­nald
Fitch, Peter J, AVarter ja Joseph
Seifter kokeiluja, joita on tehty tällä!
uudella'lääkkeellä. Kokeiltavana oli 15
nivelreumätismia sairastavaa henkilöä.
Lääke «vaikutti kolmessa tapauksessa
hyvin huomattavasti, yhdeksässä «tapa­uksessa
hu<Mnattavasti ja koteessa ta­pauksessa
ei ollut minkäänlaista vaiku­tusta
havaittavissa, sillä viimeksimaini­tut
tapaukset olivat sellaisia, että sai-
-raus oli hyvin pitkälle kehittynyt. ,
Artisone on tunnettu Yhdysvalloissa
viimeiset 12 vuotta, mutta sitä ei ole ai­kaisemmin
käytetty nivelreumatismin
parantamisessa ennenkuin sen jälkeen,
kun viime huhtikuussa julkaistiin kah­den
muun samantapaisen lääkkeen käy-
Jöstä ilmenneet tulokset nivelreumatis­min
hoitamisessa.
Mitä kaunein ja historiallisesti mie­lenkiintoisin
Tonavan monista siiloista
avattiin jälleen liiljattain käj^ölle ja
säännölliselle liikenteeile. Unkarin hal­lituksen
johtajat olivat läsnä a%*ajais-seremonioissa
uutta LancMd-nimsstä
riippusiltaa vihittäessä. Kysymyksss^?
sä on Imiolellinen jäljennös sillasta, joka
tuhoutui sodan aikana. Samalla juhlit­tiin
alkuperäisen sUlan satavuotisjuhlaaj
jonka brittiläiset Insinöörit ^kä. rakea-sivat
että suunnittelivat. Brittiläiset
insinöörit suorittivat myös uuden sil­lan
rakennustyöt, sillan, johon on si­sällytetty
suurin osa vanhaa rantara­kennelmaa,
joka tuotiin Britanniasta yli
sata vuotta sitten. Iästään ja siitä to­siasiasta
huolimatta, että silta on maan­nut
Toinavan pohjalla yli kolme vuot­ta,
ei tämä rantarakennelma ole menet­tänyt
mitään kauneudestaan eikä voi­mastaan.
Uusi silta on rakennettu niille kahdel­le
suurelle kivipilarille, jotka törröttä­vät
Tonavassa, paikalla, jolle brittiläiset
muurarit ne alunperin sijoittivat toista­sataa
vuotta sitten. Vaikka sekä sak­salainen
että neuvostovenäläinen tuli
on niitä vaurioittanut, eivät pommit
eivätkä ammukset ole millään tavalla
tuhonneet niiden kykyä seistä riippu­sillan
tukina. Nyt tukevat ne kolmea
siroa kaarta, jotka ovat täysin saman­laiset
kuin ne, joiden kanssa ne raken­nettiin
vuosisata sitten. Keskimmäisen
kaaren mitta on melkein 700 jalkaa.
Tämä Tonavan yli johtava silta on
maailman kuulu kauneiidestaan,-mutts
sillä on Unkarille aivan erikoinen mer­kitys,
sillä se liittyy tuon maan histo­rian
ehkä kaikkein suurimpaan tapah­tumaan.
Se valmistui samana vuonna,
jolloin .Lajos Kossuth johti vapaamie»
Iistä vallankumousta.
Harakat karjan kimpussa
lännellä
Golden Prairien farmarit Saskatche-wani5sa
sanovat, että heidän karjansa
on saanut uuden xnhollisen — harakat.
Lintujen sanotaan suurissa laumoissa
hyökkäävän lehmien kimppuun, kun
lintujen ruoka on vähissä.
.Lehmä oli tärkeämpi
kuin ministerin puhe
Britannian terveysministeri Aneurin
Bevan oli viime viikolla puhumassa
Bridgewaterissa vaalikokouksessa ja hälB
joutui häviölle — ei kuitenkaan poliit­tisen
vastustajan, vaan lehmän takia.
Ollessaan juuri puheensa huippukoh­dassa,
nousi kuulijain joukosta eräs
nainen. Mr. Bevan luuli, että naisella
on jotain sanottavaa ja hän lakkasi pu­humasta.
Nainen hymyili herttaisesti
ja sanoi:
'-pyydän- anteeksi, mutta minun on
nyt mentävä lypsämään lehmääni." Sa­noi
ja lähti. ^
SAKSALAISET HYLKEENPYYN-TIIN
LABRADORIIN
Ensimmäisen kerran sodan jälkeen
saksalainen hylkeenpyyntialus on läh-tenyyt
Hampurista päämääränään Lab-radorin
ja Newfoundlandin rannikko.
fr
'H' i
mi
. ti'