1956-03-10-08 |
Previous | 8 of 9 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tässä eräänä kauniina aurinkoisena
aamuna tädin työhön lähdettyä sain oikein
vihaisen suomalaisen kurssin päälleni
ja aloin tehdä kevätsiivousta, jota
täti niin lipeällä ja makealla kielellään
lähtiessään ehdotti. Pese ja siivoa
kaikki paikat niin ulkopuolelta kuin si-sältäkin
ja sitten ole niin kiltti ja aja
partasi . . . Ota imyöskin paati, että olet
oikein nätin näköinen, jos hyvässä ly-
Jkjj^ssä sattuisi vieraitakin tulemaan ~
kun Oli lauantai päiväkin ja muuta toista
. . . Oh, olin vähällä unhoittaa, kanna
sänkyvaatteet tuuleentumaan, toniuu-ta
maträssit ulkona . . . Kanna lakanat
ja peitteet sekä imatot nuoralle. * Kun
sitten olet kaikki lattiat, ikkunat, tuolit
ja muut pessyt ja pyyhkinyt, niin kanna
kaikki takaisin paikoilleen . . . Mutta
varo ettei tule naarmuja mihinkään.
Jaa — lattiat olisi vaksattava myöskin,
niin ja auto pestävä. Pese sekin h3'^väk-si
ja kun se on kuivamut niin pyyhkäisi
kiilloitusaine päälle. Näyttää. nätim-imältä,
kun" se on kiilloitettu. Hae sitten
harava lainaksi jostakin — sekin pitäi-verso
on tuoreena säilytettynä mureaa
(kuin voi ja maistuu kallipimarteelta. Sitä
syödään siten, että päälle riputel-laan
pippuria ja valkoviinimarinadia.
'Myöskin keltaiset Iriksen terälehdet
ovat hyviä. Niitä ei ole tarkoitettu
jälkiruoaksi vaan oikein rilökalajiksi.
Tölkeissä on imangohedelmiä Ja Lichei-tä,
hedelmiä jotka kasvavat kuin luumut
puissa, mutta näyttävät puiitarha-ma(
nsikoilta, joina jriiitä pidetäänkin.
Manteleita, pähkinöitä ja inkiväärihil-loa
sekoitetaan kiinalaisessa keittiössä
lihaan ja riisiin. Kiinalaiset eivät itse
syö muuta kuin sianlihaa tai kananlihaa.
Kiinalaisten käyttämä Chilenpippuri
sekoitetaan hienoksi jauhettuna veteen
Tuskeaksi puuroksi. Se on äärettömän
polttavaa ja kiinalaiset käyttävät sitä
varovaisesti, sekoittaen ruokaan vain
{hivenen verran.
Ja sitten ehkä kaikkein kuuluisin kiinalaisten
ruoka — pääskysenpesät.
Jossakin rasiassa on kuivia harmahtavia
hiutaleita — kuivattua pääsk\'sen-sylkeä.
Pääskysenpesistä" keitettyä
lientä syövät vain kiinalaiset ja lisäksi
sellaiset kiinalaiset, 'joilla on paljon ra-
'haa. Sen sanotaan olevan hienon ma-
Ikuista, mutta siitä mausta voidaan olla
erimieltä.
Kornsidoksia
lahjakirjoiksi
KORU-KALEVALA
Kansalliseepoksemme Akseli Gal-len-
Kallelan somistamana loisto-panoksena.
Nahkaselkä-kansissa
sid. $8M
ALEKSIS KIVEN
Seitsemän Veljestä
Loistopainos nahkaselkäfcansissa
Somistanut Akseli Gallen-Kallela
Hinta $7.50
ALEKSIS KIVEN
Valitut Teokset
on sidottu koviin nahkakansiin.
Sidoksen selkä on varustettu ko-hokkein.
Sekä kannessa että
selässä on lukuisia vignettejä. Ylä_
syrjä kullattu. Hienossa kotelossa.
Hinta $8.50
Tilatkaa osoitteeUa:
VAPAUS PUBLISHING
(DOMPANY IJMITED
Box 69 Sudbury. Ont,
si itselle ostaa — haravoi sitten piha ja
koko ympäristö, kun siihen on kokoontunut
kaikenlaista ryönää, niinkuin näet.
. Kanna tumpalle, mitä"ei enää tarvita.
Kastele sitten pihtanurmikko hj'väksi
ja kaikki pensaat, etteivät vain kuolisi,
kun on niin kuumia päiviä ollut . . . Ja
joko minä sanoin, puhdista ja pese itsesi.
. . Olisihan se pyykinpesukin, mutta
pese. se sitten iltapäivällä, kun olet
kaikki muut työt tehnyt. Saat sitten
huilata Igpun päivää, että ollaan pirteitä
illalla, kun mennään haalille. . .
Ei, mutta kyllä minun nyt täytyy mennä
— pai, päi kultani. — ja 'molskali-dus
päälle.
Tällaisen evästyksen saatuani jäin
ällistyneenä seisomaan kuin tonttu.
Pyyhin tuskan hikeä otsaltani ja sitten
se hurja työnteko alkoi.
Kolusin konttorin, heittelih ulos mattoja,
lakanoita, vilttejä, raahasin mat-rässejä,
pieksin ja hakkasin seipäällä,
helistelin tiskejä, kalistelin vaksikanis-tereja
ja löristelin maapasta vettä lattialle.
Tuskin oli sellaista määrätyissä
. töissä, jota en olisi samanarkaisesti tehnyt.
Kaikki oli hujan hajan, mutta uskollisuuden
valan tehneenä täytyi minun
täyttää tädin määräykset.
-Kun työ oli parhaassa vauhdissa
kuulin jotakin hätäistä liikettä. Vilkaisin
sivulleni ja*olin tyrmistyä, sillä näin
naapurini, suutari Eemelin tulevan
täyttä laukkaa (kuten juoksija ainakin)
kaupungilta. Aavistin jotakin pahaa
olevan tekeillä, sillä tunsinhan Eemelin
vakavuuden, turhaan hän ei tuollaista
hatkaa ota.
Hengästyneenä tuli Eemeli luokseni
ja toimitti, että Pauk'kus-setä on nyt
täällä . . . Menivät tädin kanssa sedän
limusiinilla tuonne rannalle päin. Ajattelin,
että kun olet hy\'ä monivuotinen
naapuri, niin annan tietää ennenkuin
kovin kauas ehtivät . . . Kun tiedän sinun
pitävän paljon tädistä, niin pidä
kiirettä.
Tunsin jonkinlaista kipua nenässäni.
Käsitin, että tuo monasti ennen venähtänyt
nenä oli venynyt taaskin yhden
rattaan pitemmälle. . . No voi sun pe-veeli,
sanoin, ilmankos täti tuollaisen
työkuorman täksi päiväksi varasi, etten
ehtisi takaa-ajoa järjestämään, jos hänen
kolttosensa tulee huomatuksi . . .
Ja mistä hitosta hän oli saanut tuon
Paukkusen tulonkin tietää, vaikka puhuikin
siitä unissaan.
— Mutta pidähän kiirettä, sanoi
Eemeli uudelleen. Minäkin tulen, mennään
oikein yhdessä Paukkus-sedän
aterialle, sillä lunssia näytti olevan
matkassa niin paljon, ettei,se kesken
lopu. Muutenkin voin antaa auttavaa
kättä, jos niinkuin sattuisit tarvitsemaan
. . . Sanoi vielä, että mennäänkin
hänen autollaan, ettei herätä huomiota,
jotta takaa-ajossa ollaan, sillähän senhän
koko Lantanan lakeus'kin tietää,
mitä Paukkus-setä täällä kalastelee. Jos
sinä omallasi lähtisit, niin pian olisi po-liisilauma
samoilla eväillä. Pysy sinä
vain etu- ja takaistuimen välissä piilossa,
niin kyllä minä etsin kuherteli^pai-kan.
Sitten, päättäväinen ilme kasvoillaan
hän kysyi vielä, että minkälaisia
lyömäaseita otetaan mukaan?
Tuli mieleeni siinä, että poikasena
käytin -köhkörö" puuta ja ehdotin sitä
kaverille. Kaveri joka on golffipeluri in-
-nostui asian ja sanoi, että golfimailoilla
on hyvä mojauttaa ja niitä taas on hänellä
kylliksi. Heitimmekin niitä säkillisen
takaistuimelle ja minä valittuani
niistä mieluisen asetuin määrättyyn piilopaikkaan.
Eemeli astui häktapin
päälle ja silloin oli takaa-ajo alkanut.
Hyrinä yltyi ja ohjauspyörän takana
istuja mutisi itsekseen — ellen erehdy,
niin tiedän paikan mihin ne ovat itsen-sii
piiloittaneet ei tätä poikaa petetä.
Xiin hän sitten ajoi tuntemattomia tei- '
tä, liekö itsekin • joskus ollut samanlaisilla
teillä, tule ja tiedä. Sitten hän
seisautti auton erään tuuhean pensaikon
laitaan ja sanoi laativansa pienen so^
tajuonen. Minulle hän näytti mihin
suuntaan on varovasti 'kuljettava.
Hyvä lyömäase kourissani piilouduin
hiljaa hiipien tiheään pensaikoon; Muistin
kaverin varoittavat sa«nat, että olla
varovainen. Sitten huomasin, että tuolla
etäänmpänähän ne istuivat vieretysten
näreikön suojassa. Olin huutamai-sillani,
mutta en kuitenkaan huutanut.
Laskin lyömäaseeni alas ja ryömin lähemmäksi
kuullakseni heidän keskustelunsa,
jotta vannovatko uskollisuuden
valoja . . . Mitään sellaisia en kuullut,
mutta kuulin kun täti sanoi, että et sinä
suinkaan hiiri laiska ja kunnoton ole
kuin tuo Paari. Se makaa kaiket päivät
ja vielä yötkin perään, niin justiin kuin
hautova karia.. Kanakin jo^un nousee
ja kääntää jo pilalle haudotut imunat,
mutta Faari ei raaski edes asentoaan
muuttaa.
Silmät suurena katselin kun lakanan
päällä, missä avattu eväslaatikko oli,
kömpi pitkäsaksisia eläviä krapuja. Siljoin
tuli mieleeni, etteä tuoUaisiakb ne
setä Paukkusen lohet olivatkin, joita
hän niin uhkamielisesti on Floridaan
kuljettanut. Silmäni yhä suurenivat,
kun nuo washingtonilaiset ryömijät
näyttivät vainunneen piilopaikkani ja
alkoi uhkaavasti lähestyä minua ruohoista
maata myöten. Kylmä väristys
kävi läpi ruumiini, mutta samalla
muistin minkälaiselle reisuUe on -mäntyharjulta
lähdetty ja minkälainen ase
uhklaavan vaaran varalta on terveisiin
käsiini varattu.
Mutta mitään pelkäämättöminä nä.-
mä yli rajan varkain tulleet urkkijat lähestyivät
minua . . . Pystyyn ponnahdin
kouriini sylkäisin — ettekö mokomat
tiedä . . .Mutta nyt tiedättä> vaikka
liian myöhään. Ja — silloin pamautin.
Se isku oli niin kova, että satutin kä-sivarsiluuni
melko pahoin sänkyni sivulla
seinässä olevaan listaan ja siihen
heräsin. Nostin päätäni tyynystä. Jännitys
oli vieläkin korkealle, sillä muistin
takaa-ajoseikkailuni. Täti, joka makasi
selkäpuoli minuun päin, heräsi
myöskin siihen, kun minä niitä setä
Paukkusen lohia kurmotin.
Hän kääntyi ja kysyi, että mitähän
sinä taas siinä pöffäälet.
Sanoin vain nätinlaisesti, että minä
vain opettelen tekemään sen hautova
kanan tempun.
Haloota Sinisalon Toinille ynnä
muille, sanoo
FAARI.
Lääkäri sanoo, ettei
hamiltonilaisella
pojalla ole toivoa
A'iime viikolla ilmoitettiin, että lääkärin
ar\'elun mukaan ei 10-vuotiaalla
'Michael Oatesilla oli mitään parantumisen
mahdollisuutta. Poika sai päähänsä
iskun viime syyskuussa tapahtuneessa
auto-onnettomuudessa, jossa. Jiän^ji
isänsä kuoli jä äiti loukkaantui. Onnettomuudesta
lähtien on poika ollut
yhtä mittaa tiedottomassa tilassa.
Kun Ontarion lainlaatijakunnassa
oleva Wentworthin piirin edustaja Art
Chilt ilmoitti vetoavansa terveysministeri
Phillipsiin, jotta lääketieteellisiä
yrityksiä pojan palauttamiseksi tajuihinsa
yhä jatkettaisiin, sanoi tri R. A.
Hughes, että hoitotoimenpiteet eivät
voi parantaa pojan tilaa. Hän sanoi,
että tuubiruokinnalla pojan elämää ehkä
voitaan jatkaa jonkin aikaa, mutta
parantumista ei tule tapahtumaan.
Hän sanoi käsitetv-n väärin lausunnon,
että poika voisi elää ^60-70 vuoden
ikäiseksi. "Teoreettisesti kyllä*',. hän
huomautti, poika voi elää jonkin aikaa,
mutta parantumisen mahdollisuudet
ovat melkeimpä olemattomat.
^H5ri*ihäinitsi pari taj^austa, joista
Äidim haudalla
Äitini haudalla vienoinen tu:d-tuuditti
tuofnenkukkaa.
On kuin kuuluisi kuiskaus äidh
oi minun tyttörukkaa!
Akini haudalla hämyssä illan
. itken mennyttä aikaa.
Sitrut kun kätken rintani alle,
riemu se hmäilta raikaa.
Äitini haudalla rauhan mä lövs
itkemän rinnan alle.
Sieltä mun askel tyynenä käypi
kauaksi fnaailmalle.
H.. M
Suihkumoottoriikoneita
matku^jalinjalle
Venäläisten' kerrotaan aikovan f
kesän aikana asettaa , suihkumootti
koneita Moskoya-Pariisi lentolinja
Koneita on kokeiltu maan sisäisessä
kenteessä ja ovat ne toimineet m
teettomasti.
toinen on sattunut Chicagossa ja i
nemeälifomiassa, jolloin sairas on^
tu pitää- elossa vuosia, vaikka on
ollut tiedottomassa tilassa.
Tri Hughes sanoi, että toimettomi
ihmisen ollessa tiedottomassa tilas;
'heikentää aivoja. Aivojen saamat va
mat eivät ole parannettavissa, kui
monet muut, sillä aivojen kudokset
vät kasva uudelleen löufckaantuml
jälkeen.
'•*BHtlBtrfllinilllfltfHMIHHintnWilWtfflWWWHWIIttilltllUII
=
KIITOS
I teille sukulaiset ja tuttavat, kun
I tulitte minua syntymäpäivänäni ter-
1 vehtimään kukkasilla, lahjoilla sekä
I syömisillä.
=
s
Ystävyydellä teitä^muistaen,
VIESTI HÄNNINEN
Long Lake, Ontario
iiiiiiininiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iiiiiiiuiiuiiimi
Sydämelliset
onnittelumme teille
JÄ LOUIS
25-vuotishääpäivänne
johdosta allamäi:mtuilta
omaisilta ja ystäviltä:
Miss Anita Grolmus
Elma ja Henry Pesonen
- Elsa, Einar ja Carl Hoffren
Eva ja Hugo Rundberg
Sylvia, Henry ja Lauri Kataja
Mary ja Albin Laitinen
Hilma ja Earl Barnett
Emmy ja Albert Timmens
Irja ja Pentti Niemi
Linda, Hilja ja Arvo Lahtinen
Mrs. Ida Rinne
Mrs. Ida Suvanto
Mr. Allan Illbiury
Hilja ja Henry Mansikka
. Impi ja Ville lUberg
Taimi ja Jack Parker
Ingrid, Leo. Carole
ja Sharron Rinne
Aino ja Uohn Grönberg
KIITOS
Tahdomme lausua vilpittömät kut<
semme teille, omaiset ja ystayat. h
tulitte yllättäen kotiimme viettama
hopeahääpäi väämme. unrva
Kiitos kukista, lahjasta ja herka
sesta kahvipöydästä. _ .
Tämä ilta tulee säilymään inand
.ystävyyden muistona meille.
Sydämellinen kiitos teiUe kaikille.
LEIVIPI JA LOUIS GROLIVll
53 Grenadier Rd., Toronto O;
Helmikuun 18 p. 1930
Sivu 10 I^uaiaiöna* niaaUslnii^ 10 päivänä* 1956
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 10, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-03-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560310 |
Description
| Title | 1956-03-10-08 |
| OCR text | Tässä eräänä kauniina aurinkoisena aamuna tädin työhön lähdettyä sain oikein vihaisen suomalaisen kurssin päälleni ja aloin tehdä kevätsiivousta, jota täti niin lipeällä ja makealla kielellään lähtiessään ehdotti. Pese ja siivoa kaikki paikat niin ulkopuolelta kuin si-sältäkin ja sitten ole niin kiltti ja aja partasi . . . Ota imyöskin paati, että olet oikein nätin näköinen, jos hyvässä ly- Jkjj^ssä sattuisi vieraitakin tulemaan ~ kun Oli lauantai päiväkin ja muuta toista . . . Oh, olin vähällä unhoittaa, kanna sänkyvaatteet tuuleentumaan, toniuu-ta maträssit ulkona . . . Kanna lakanat ja peitteet sekä imatot nuoralle. * Kun sitten olet kaikki lattiat, ikkunat, tuolit ja muut pessyt ja pyyhkinyt, niin kanna kaikki takaisin paikoilleen . . . Mutta varo ettei tule naarmuja mihinkään. Jaa — lattiat olisi vaksattava myöskin, niin ja auto pestävä. Pese sekin h3'^väk-si ja kun se on kuivamut niin pyyhkäisi kiilloitusaine päälle. Näyttää. nätim-imältä, kun" se on kiilloitettu. Hae sitten harava lainaksi jostakin — sekin pitäi-verso on tuoreena säilytettynä mureaa (kuin voi ja maistuu kallipimarteelta. Sitä syödään siten, että päälle riputel-laan pippuria ja valkoviinimarinadia. 'Myöskin keltaiset Iriksen terälehdet ovat hyviä. Niitä ei ole tarkoitettu jälkiruoaksi vaan oikein rilökalajiksi. Tölkeissä on imangohedelmiä Ja Lichei-tä, hedelmiä jotka kasvavat kuin luumut puissa, mutta näyttävät puiitarha-ma( nsikoilta, joina jriiitä pidetäänkin. Manteleita, pähkinöitä ja inkiväärihil-loa sekoitetaan kiinalaisessa keittiössä lihaan ja riisiin. Kiinalaiset eivät itse syö muuta kuin sianlihaa tai kananlihaa. Kiinalaisten käyttämä Chilenpippuri sekoitetaan hienoksi jauhettuna veteen Tuskeaksi puuroksi. Se on äärettömän polttavaa ja kiinalaiset käyttävät sitä varovaisesti, sekoittaen ruokaan vain {hivenen verran. Ja sitten ehkä kaikkein kuuluisin kiinalaisten ruoka — pääskysenpesät. Jossakin rasiassa on kuivia harmahtavia hiutaleita — kuivattua pääsk\'sen-sylkeä. Pääskysenpesistä" keitettyä lientä syövät vain kiinalaiset ja lisäksi sellaiset kiinalaiset, 'joilla on paljon ra- 'haa. Sen sanotaan olevan hienon ma- Ikuista, mutta siitä mausta voidaan olla erimieltä. Kornsidoksia lahjakirjoiksi KORU-KALEVALA Kansalliseepoksemme Akseli Gal-len- Kallelan somistamana loisto-panoksena. Nahkaselkä-kansissa sid. $8M ALEKSIS KIVEN Seitsemän Veljestä Loistopainos nahkaselkäfcansissa Somistanut Akseli Gallen-Kallela Hinta $7.50 ALEKSIS KIVEN Valitut Teokset on sidottu koviin nahkakansiin. Sidoksen selkä on varustettu ko-hokkein. Sekä kannessa että selässä on lukuisia vignettejä. Ylä_ syrjä kullattu. Hienossa kotelossa. Hinta $8.50 Tilatkaa osoitteeUa: VAPAUS PUBLISHING (DOMPANY IJMITED Box 69 Sudbury. Ont, si itselle ostaa — haravoi sitten piha ja koko ympäristö, kun siihen on kokoontunut kaikenlaista ryönää, niinkuin näet. . Kanna tumpalle, mitä"ei enää tarvita. Kastele sitten pihtanurmikko hj'väksi ja kaikki pensaat, etteivät vain kuolisi, kun on niin kuumia päiviä ollut . . . Ja joko minä sanoin, puhdista ja pese itsesi. . . Olisihan se pyykinpesukin, mutta pese. se sitten iltapäivällä, kun olet kaikki muut työt tehnyt. Saat sitten huilata Igpun päivää, että ollaan pirteitä illalla, kun mennään haalille. . . Ei, mutta kyllä minun nyt täytyy mennä — pai, päi kultani. — ja 'molskali-dus päälle. Tällaisen evästyksen saatuani jäin ällistyneenä seisomaan kuin tonttu. Pyyhin tuskan hikeä otsaltani ja sitten se hurja työnteko alkoi. Kolusin konttorin, heittelih ulos mattoja, lakanoita, vilttejä, raahasin mat-rässejä, pieksin ja hakkasin seipäällä, helistelin tiskejä, kalistelin vaksikanis-tereja ja löristelin maapasta vettä lattialle. Tuskin oli sellaista määrätyissä . töissä, jota en olisi samanarkaisesti tehnyt. Kaikki oli hujan hajan, mutta uskollisuuden valan tehneenä täytyi minun täyttää tädin määräykset. -Kun työ oli parhaassa vauhdissa kuulin jotakin hätäistä liikettä. Vilkaisin sivulleni ja*olin tyrmistyä, sillä näin naapurini, suutari Eemelin tulevan täyttä laukkaa (kuten juoksija ainakin) kaupungilta. Aavistin jotakin pahaa olevan tekeillä, sillä tunsinhan Eemelin vakavuuden, turhaan hän ei tuollaista hatkaa ota. Hengästyneenä tuli Eemeli luokseni ja toimitti, että Pauk'kus-setä on nyt täällä . . . Menivät tädin kanssa sedän limusiinilla tuonne rannalle päin. Ajattelin, että kun olet hy\'ä monivuotinen naapuri, niin annan tietää ennenkuin kovin kauas ehtivät . . . Kun tiedän sinun pitävän paljon tädistä, niin pidä kiirettä. Tunsin jonkinlaista kipua nenässäni. Käsitin, että tuo monasti ennen venähtänyt nenä oli venynyt taaskin yhden rattaan pitemmälle. . . No voi sun pe-veeli, sanoin, ilmankos täti tuollaisen työkuorman täksi päiväksi varasi, etten ehtisi takaa-ajoa järjestämään, jos hänen kolttosensa tulee huomatuksi . . . Ja mistä hitosta hän oli saanut tuon Paukkusen tulonkin tietää, vaikka puhuikin siitä unissaan. — Mutta pidähän kiirettä, sanoi Eemeli uudelleen. Minäkin tulen, mennään oikein yhdessä Paukkus-sedän aterialle, sillä lunssia näytti olevan matkassa niin paljon, ettei,se kesken lopu. Muutenkin voin antaa auttavaa kättä, jos niinkuin sattuisit tarvitsemaan . . . Sanoi vielä, että mennäänkin hänen autollaan, ettei herätä huomiota, jotta takaa-ajossa ollaan, sillähän senhän koko Lantanan lakeus'kin tietää, mitä Paukkus-setä täällä kalastelee. Jos sinä omallasi lähtisit, niin pian olisi po-liisilauma samoilla eväillä. Pysy sinä vain etu- ja takaistuimen välissä piilossa, niin kyllä minä etsin kuherteli^pai-kan. Sitten, päättäväinen ilme kasvoillaan hän kysyi vielä, että minkälaisia lyömäaseita otetaan mukaan? Tuli mieleeni siinä, että poikasena käytin -köhkörö" puuta ja ehdotin sitä kaverille. Kaveri joka on golffipeluri in- -nostui asian ja sanoi, että golfimailoilla on hyvä mojauttaa ja niitä taas on hänellä kylliksi. Heitimmekin niitä säkillisen takaistuimelle ja minä valittuani niistä mieluisen asetuin määrättyyn piilopaikkaan. Eemeli astui häktapin päälle ja silloin oli takaa-ajo alkanut. Hyrinä yltyi ja ohjauspyörän takana istuja mutisi itsekseen — ellen erehdy, niin tiedän paikan mihin ne ovat itsen-sii piiloittaneet ei tätä poikaa petetä. Xiin hän sitten ajoi tuntemattomia tei- ' tä, liekö itsekin • joskus ollut samanlaisilla teillä, tule ja tiedä. Sitten hän seisautti auton erään tuuhean pensaikon laitaan ja sanoi laativansa pienen so^ tajuonen. Minulle hän näytti mihin suuntaan on varovasti 'kuljettava. Hyvä lyömäase kourissani piilouduin hiljaa hiipien tiheään pensaikoon; Muistin kaverin varoittavat sa«nat, että olla varovainen. Sitten huomasin, että tuolla etäänmpänähän ne istuivat vieretysten näreikön suojassa. Olin huutamai-sillani, mutta en kuitenkaan huutanut. Laskin lyömäaseeni alas ja ryömin lähemmäksi kuullakseni heidän keskustelunsa, jotta vannovatko uskollisuuden valoja . . . Mitään sellaisia en kuullut, mutta kuulin kun täti sanoi, että et sinä suinkaan hiiri laiska ja kunnoton ole kuin tuo Paari. Se makaa kaiket päivät ja vielä yötkin perään, niin justiin kuin hautova karia.. Kanakin jo^un nousee ja kääntää jo pilalle haudotut imunat, mutta Faari ei raaski edes asentoaan muuttaa. Silmät suurena katselin kun lakanan päällä, missä avattu eväslaatikko oli, kömpi pitkäsaksisia eläviä krapuja. Siljoin tuli mieleeni, etteä tuoUaisiakb ne setä Paukkusen lohet olivatkin, joita hän niin uhkamielisesti on Floridaan kuljettanut. Silmäni yhä suurenivat, kun nuo washingtonilaiset ryömijät näyttivät vainunneen piilopaikkani ja alkoi uhkaavasti lähestyä minua ruohoista maata myöten. Kylmä väristys kävi läpi ruumiini, mutta samalla muistin minkälaiselle reisuUe on -mäntyharjulta lähdetty ja minkälainen ase uhklaavan vaaran varalta on terveisiin käsiini varattu. Mutta mitään pelkäämättöminä nä.- mä yli rajan varkain tulleet urkkijat lähestyivät minua . . . Pystyyn ponnahdin kouriini sylkäisin — ettekö mokomat tiedä . . .Mutta nyt tiedättä> vaikka liian myöhään. Ja — silloin pamautin. Se isku oli niin kova, että satutin kä-sivarsiluuni melko pahoin sänkyni sivulla seinässä olevaan listaan ja siihen heräsin. Nostin päätäni tyynystä. Jännitys oli vieläkin korkealle, sillä muistin takaa-ajoseikkailuni. Täti, joka makasi selkäpuoli minuun päin, heräsi myöskin siihen, kun minä niitä setä Paukkusen lohia kurmotin. Hän kääntyi ja kysyi, että mitähän sinä taas siinä pöffäälet. Sanoin vain nätinlaisesti, että minä vain opettelen tekemään sen hautova kanan tempun. Haloota Sinisalon Toinille ynnä muille, sanoo FAARI. Lääkäri sanoo, ettei hamiltonilaisella pojalla ole toivoa A'iime viikolla ilmoitettiin, että lääkärin ar\'elun mukaan ei 10-vuotiaalla 'Michael Oatesilla oli mitään parantumisen mahdollisuutta. Poika sai päähänsä iskun viime syyskuussa tapahtuneessa auto-onnettomuudessa, jossa. Jiän^ji isänsä kuoli jä äiti loukkaantui. Onnettomuudesta lähtien on poika ollut yhtä mittaa tiedottomassa tilassa. Kun Ontarion lainlaatijakunnassa oleva Wentworthin piirin edustaja Art Chilt ilmoitti vetoavansa terveysministeri Phillipsiin, jotta lääketieteellisiä yrityksiä pojan palauttamiseksi tajuihinsa yhä jatkettaisiin, sanoi tri R. A. Hughes, että hoitotoimenpiteet eivät voi parantaa pojan tilaa. Hän sanoi, että tuubiruokinnalla pojan elämää ehkä voitaan jatkaa jonkin aikaa, mutta parantumista ei tule tapahtumaan. Hän sanoi käsitetv-n väärin lausunnon, että poika voisi elää ^60-70 vuoden ikäiseksi. "Teoreettisesti kyllä*',. hän huomautti, poika voi elää jonkin aikaa, mutta parantumisen mahdollisuudet ovat melkeimpä olemattomat. ^H5ri*ihäinitsi pari taj^austa, joista Äidim haudalla Äitini haudalla vienoinen tu:d-tuuditti tuofnenkukkaa. On kuin kuuluisi kuiskaus äidh oi minun tyttörukkaa! Akini haudalla hämyssä illan . itken mennyttä aikaa. Sitrut kun kätken rintani alle, riemu se hmäilta raikaa. Äitini haudalla rauhan mä lövs itkemän rinnan alle. Sieltä mun askel tyynenä käypi kauaksi fnaailmalle. H.. M Suihkumoottoriikoneita matku^jalinjalle Venäläisten' kerrotaan aikovan f kesän aikana asettaa , suihkumootti koneita Moskoya-Pariisi lentolinja Koneita on kokeiltu maan sisäisessä kenteessä ja ovat ne toimineet m teettomasti. toinen on sattunut Chicagossa ja i nemeälifomiassa, jolloin sairas on^ tu pitää- elossa vuosia, vaikka on ollut tiedottomassa tilassa. Tri Hughes sanoi, että toimettomi ihmisen ollessa tiedottomassa tilas; 'heikentää aivoja. Aivojen saamat va mat eivät ole parannettavissa, kui monet muut, sillä aivojen kudokset vät kasva uudelleen löufckaantuml jälkeen. '•*BHtlBtrfllinilllfltfHMIHHintnWilWtfflWWWHWIIttilltllUII = KIITOS I teille sukulaiset ja tuttavat, kun I tulitte minua syntymäpäivänäni ter- 1 vehtimään kukkasilla, lahjoilla sekä I syömisillä. = s Ystävyydellä teitä^muistaen, VIESTI HÄNNINEN Long Lake, Ontario iiiiiiininiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iiiiiiiuiiuiiimi Sydämelliset onnittelumme teille JÄ LOUIS 25-vuotishääpäivänne johdosta allamäi:mtuilta omaisilta ja ystäviltä: Miss Anita Grolmus Elma ja Henry Pesonen - Elsa, Einar ja Carl Hoffren Eva ja Hugo Rundberg Sylvia, Henry ja Lauri Kataja Mary ja Albin Laitinen Hilma ja Earl Barnett Emmy ja Albert Timmens Irja ja Pentti Niemi Linda, Hilja ja Arvo Lahtinen Mrs. Ida Rinne Mrs. Ida Suvanto Mr. Allan Illbiury Hilja ja Henry Mansikka . Impi ja Ville lUberg Taimi ja Jack Parker Ingrid, Leo. Carole ja Sharron Rinne Aino ja Uohn Grönberg KIITOS Tahdomme lausua vilpittömät kut< semme teille, omaiset ja ystayat. h tulitte yllättäen kotiimme viettama hopeahääpäi väämme. unrva Kiitos kukista, lahjasta ja herka sesta kahvipöydästä. _ . Tämä ilta tulee säilymään inand .ystävyyden muistona meille. Sydämellinen kiitos teiUe kaikille. LEIVIPI JA LOUIS GROLIVll 53 Grenadier Rd., Toronto O; Helmikuun 18 p. 1930 Sivu 10 I^uaiaiöna* niaaUslnii^ 10 päivänä* 1956 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-03-10-08
