Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 18, 1954

              (KdVNOKItUAUJNEN JtrHKKOmm)
I i i K K KT, die onljr Ftnnlrti literary
M t t d M d and 9riD«ed Iqr « h e Vapaas
imiitBi. 100-102 tta atKac(.w«st, aaatutjp
P i l i r t a i c d at the Post Office DeiMrtmeial^d&ttm as
Moond claäs matter. '^-r f '
Utkki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina X2-*feiVuisena,
tHUtftoi paiMta kaiinokirjallista ja tietcs^äista luettavaa.
mJiVSaaNtiAt: THDT8VAI.TOraiN:
1 vuötfkerta ..\\^Ui$U» l vuosicertaH,.... $iJOO
6 tauakautltf . . « IMliiiimP::.... 2.75
S kuukaullii^^
. . . . . . . $ M 0
V -
1 vuosikerta .$3.00
njfOITVSHSQmAt:
$1.00 pakitatuumalta. Halvin ktttoitliuoitus $4.00. K u o -
lemanilmoltus $4.00 ja sen yhteyda«i^ iuUEalstav% muisto-vftnor
$lito J a kiitos $1.75. KirjeenvamtotlmoitUkset $2.00
BrtkoistUnoat pysyvistä ilmoitidulsta. Tilapälsilmottajen
on lähetettl^vft maksu etukäteen.
KaikJci Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vi^mus PubUstiing Company Limited.
Kustantaja j a painaja: Vapaus Publishing Company L i m i ­ted,
100-102 E lm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K . Salo.
AslamiehUle myönneUÄän 15 prosentin paUdcio.
Lidckiin aiotut Icirjoitulcset osoitettava:
P. O. B O X 69
LIEKKI
6UDBVRX» ONTARIO
Toimituksen kulmasta
Rauhallista sekä samalla ilon ja onnen täyteistä joulua
toivotamme (Liekin kirjeenvaihtajille, tilaajille, lukijoille, asia-miehille
j a kaikille Liekin ystäville!
On totta, että nyt saapuva joulu ei voi tarjota suurta
iloa läheskään kaikille tavallisille kansanihmisille. Miljoo­nissa
kodeissa maailmassa ja -myöskin tuhansissa kodeissa Ca-onadassa
ei voi vallita todellista syvällistä iloa j a hyvänolon
lunn^ta, mitä me kukin hartaasti toivomme omaisillemme,
ystävHIen»me ja kaJkille kanssaihmisillemme. M e tiedämme,
e t t ä kodeissa, joissa kodin huoltaja, isä t a i äiti, on heitetty
•työttömyyteen ja vaille kaikkia mahdollisuuksia hankkia per­heen
ja kodin yHäpitoon tarvittavia välttämättömyystarpeita*^
ei voi vallita todellinen jouluilo. 'Niissä kodeissa vallitsee ar­kinen
harmaus ja jäytävä toivottomuus.
Jouluna saarnataan kirkoissa ''Rauha maassa ja ihmi­sillä
hyvä tahto". Samaa tunnusta ja paljon muita kauniita
joulun tunnuksia — räikein, loistavin värein painettuina —
on kiinnitetty lifkelaitosten ikkunoihin, seiniin ja kaikkialle.
Jouluiloa j a onnellisuutta toivottavat hallitukset ja niiden
edustajat kansalle, niille miljoonille pikku ihmisille, joiden
'hyvinvoinnista j a onnellisuudesta heidän tulisi huolehtia.
Kaikki tuo äänekäs jouluilon toivtrttaminen, kaikki liikkei­den
kirkuvat ja värikkäät joulumainokset, vieläpä pappienkin
saarnat "rauhasta ja hyvästä tahdosta", ovat enimmäkseen
ulkokultaista sanahelinää, teeskentelyä j;a, omanvoiton
pyyntiä.
Vain aniharvat papH pyrkivät avustamaan väkivallan,
'heikompia ja vähäosaisempia vastaan kohdistetun vääryyden
ja sorron poistamista, avustamaan todellisen rauhan ja hyvän-tarhdon
voittoon saattamista maailmassa. Hallitusherrat, jotka
elävät yltäkylläisyydessä, kuten nekin, joiden etuja he todel­lisuudessa
palvelevat, eivät huolehdi kansanihmisten h>i\ in-
Voinnista eikä rauhan ja onnellisuuden turvaamisesta kaikille
kansalaisille, niin pienemmille kuin suuremmillekin. Suuret
liikelaitokset, jotka kaikkien värikkäämmin mainostavat jou­l
u a , hyvää taihtoa ja lähimmäisen rakkautta, jota on mah-ddlisuus
osoHtaa jouhilahjoin j a jouluilon toivotuksin, teke­v
ä t sen vain itsekkäässä omanvoiton tavoittelussa. Joulu juh­l
i s t a jaloin on iieille suurinta saalistuksen aikaa, jolloin n i in
arvokkaantpi taivara kuin ar\'oton rihkamakin myydään vuo­tien
koil^eimmilla hinnoilla.
'Mutta vaikka n ä i n onkin, vaHtka joulua ja joulun kau­niita
ja suuria tunnuksia käytetäänkin väärin itsekkään voit-
<oilun ja muiden rauhan ja hyvän tahdon vastaisten tarkoi­tusperin
hyväksi, juhlii maailman ihmisten valtava enen\-
mistö joulua todellisena rauhan ja hyvän tahdon juhlana. Ta­valliset
kansan ihmiset, ihmiset, jotka rakastavat rauhaa ja
haluavat toimia sen säilyttämiseksi pysyväisesti, jotka myös-
<cin toKovat hyvää lähimmäisilleen, oman maansa j a koko
maailman ihmisille, toivottavat sydämestään rauhallista ja
onnellista joulua ystävilleen.
«^J* — Liekin ystäväpiiri — jotka lukeudumme rauhan
puolustajiin, joiden sydän sykkii lämpimästi k a i k k i a kärsi-
*viä j a onnettomia kohtaan, kaikkia kanssa\'eljiämme j a -sis­kojamme
kohtaan, toivotamme sydämemme pohjasta rauhal-l
i sU j a hyvää joulua kaikille hyvän tahdon omaaville ihmi­sille.
Me torvomme. e t t ä nekin, j o t k a e l ä m ä n huolien j a vai-
4celiksien takia enät voi jouHina tunfea niin suurta joulu­i
l o a rktunitotvoBirome, tuulisivat jouluna sydämissään t o r w » >
Lumi
Kirj. ELU MARIA
katso Immi niin puhdas
ja valkobun
on peittänyt syksyisen maan,
' nyt huurteiseen vaippaan pukeutua'
)o puittenkin ok^aset saa.
Sen laajuutta voisiko
mittaula — «, »
kaikkialla silmä sen kohtaa . . .
Alas tanssien vaipuvat hiutaleet,
jotka vaipassa kiiltää ja hohtaa.
^e?hiljalleen liitäen
hishevat näin
syvimpienkin laaksojen pohjaan.
Jos ylös katseesi kohotat,
savupiipunkin päässä ne helttaa.
Jos kätesi ulos sä
kurkottaisit
tavoittaaksesi hiutaleen hienon,
niin nähdä sä silloin saisit vain
vesipisaran hyvinkin pienen.
Kun sitten saat sukset
sä jalkoihin
ja hiihdät sen vaipan pintaa,
niin mielesi joutuvi hurmioon,
jota vaihda et mihinkääii hintaan.
Tietä lumista kulkevi lapsonen,
joka kerjuupussia kantaa.
Ja risaisten kenkien reijtstä
varvas himehen polkee kuin santaan.
Niitä paleltaa, ilmassa pakkanen on;
ja matka, onko se loppumaton.
— Kotilieden jdis vielä saavuttaisi
Äiti sylissään lastansa tuudittais.
Lapsi uupunut, iltakin saapuvi,
valo kodin poistaisi vaivan.
Hän istahtaa hangelle lepäämään,
sitten katkeisi viimeinen taival.
Näitä miettien lapsonen uinahtaa,
on vuoteena pehmoista lunta vaan .
Yhä ylhäältä hiutaleet leijailee,
ja ne lapsosen peittävät hiljalleen.
Eri kulmilta
maapalloa
U U D E X T Y Y P I X V E S I T U R P I I XI
iLeningradin Stalin-metaHitehdas on
valmistanut uudentyyppisen vesiturpii-nin,
jollaista turpiinien rakennushisto­riassa
ei ole aikaisemmin tunnettu. Täl­laisen
turpiinin kautta vesi virtaa suo­raan
muuttamatta suuntaansa, mikä li­sää
huomattavasti koneen tehoa. Gene­raattorin
roottori on asennettu suoraan
turpiinin juoksupyörään, ja siksi uudes­sa
koneessa ei ole tavallista turpiini-aksdia,
ristikkoa eikä generaattoriakse-lia.
Tämän koneen erikoisansio on myös,
e t t ä se voidaan asentaa välittömästi pa­don
runkoon, joten erikoisen turpiini-rakennuksen
rakentaminen on tarpee­tonta.
L A S I X P U H . \ l ; L L ' S A l TOMAATTI
"Steklomashina"-tehtaalla Moskovas­sa
on valmistettu automaattinen juoma-lasikone.
joka painaa n. 10 tonnia ja on
kokoonpantu 12,000 osasta. Se korvaa
yli 150 lasinpuhaltajan ja sen teho on
26.000 lasia päivässä.
paremman, rauhantäyteisen ja onnelli­sen
joulun saapumisesta. Sellaisen jou­lun
saapumisesta, jdloin kaikki ihmi­set
vofcivat todellisesti juhlia ja iloita
uuden ja onnellisemman elä-män synty­misestä
—- rauhan ja hyvän tahdon täy­teisen
elämän syntymisestä.
Rauhallista Joulua karkille Liekin ys­täville
ja kaikille hyväntahdon omaavil­le
ihmisille!
K. S.
JMUoHBei Msloriai
JÖ1XL"KL^SI ei o!e alkuaan pohjoismaista p
viettoUvaissa. Sen c d d t ä p t olivat hyvin vaihi
tAamattciiiat a|at eroittmt aQröhenimän joubi
naisesU Jouii^ttsta^jtfta myös Kristuksn puuk
Eteläisissä mEissa tajrtettiin pahnupuuta elämä
suuden symMina, kosk^ se versoi uusia \-esoja ka
denaifcoina. Valaistu ja koristeltu joulupuu tavat
maaB«iiIa kaukaisina aikoina. Muinaiskelttiiäisillä
monilla koristeilla somistettu mbteli. Islantiiaisissj
duissa kerrotaan p y ^ t ä pihlajasta, joka loisti j
loaan. Meikäläisissä nminaisrunoissa sanotaan: py]
lajat prhassa. Ilmeisesti tällainen kesäistä vihrevtt
taya — kuten etelän asukkaitten palmupuu va
lupuu oli «valon j a hedelmällisyyden tunnuskuvan
Otaksuttiin, että tuoM^inen koristeltu joulupuu juur
sa muinaisegyptiläisten ja sittemmin roomalaistet
lioista, joissa lapset leifckivät valaistun joulupuun y
Melko kaukaisina aikoina lienee skandinaavisis
— j a eräitten tietojen mukaan West f alissakin tui
pa käyttää havupuita pihaportin ja pirtinoven piel
luna. Nämä valmistettiin erimuotoisiksi "jouluhuisk
•jouluristikoiksi". Viimemainitut tehtiin siten, eti
puusta vain latvus jätettiin karsimatta ja näitä aseti
masti ristiin, pystytettiin portaille ja portinpieleen
iltana ne koristettiin monin tavoin ja niihin kiinnitet>
sytytettiin palamaan. Viime vuosisadalla on tavattu r
sittuja kuusia, joiden latva vain jätettiin koskematta,
pielissä. Eräillä seuduilla oli sellainen luulo, että näi
tuilla jouluristikoilla ehkäistiin noitien touhuja asun
heisyydessä. Noilla omalaatuisilla jculupuilla oli ^
uskomuksellinen merkitys. 'Niiden käyttö on peräisin
varhaisilta ajoilta. Siihen viittaa eräillä paikoin säilyn^
tokin, joka on tehty pyörää muistuttavaksi — nimitt
'jouluhuiskuissa". Onhan menneinä aikoina ollut tapai
dä jouluiltana rakennusten oviin kehäänpiirretty rist
ilmeisesti viittaa samoihin aiheisiin kuin edelliset jou
kot ja jouluhuiskut. (Muinaisissa rrimusauvossa merkitiii
lu renkaaksi muodostetulla kuviolla, josta on päätelt\
ruotsalainen sana jul joulu) on yhteydessä hjul ( p
sanan kanssa.
Olipa miten tahansa, joulupuulla ja noilla edellä
nituilla oh kieltämättä jotain yhteistä. Olivathan ennen
nitut joulupuut koristeltuja, jopa lyhdyillä valaistuja —
sa mäntyjä, mutta sittemmin kuusia. Ensin puutarhan
tilla, sitten ovenpielessä j a vihdoin — pirtissä. Sen vuok.
ku ulkomaalainen saattoi ihmetellä matkoillaan näken
tapoja, jos sattui, e t t ä muualla joulupuut olivat ulkona
kessa komeudessaan, vaikka niitä tämän kotimaassa pide
huoneissa. Tietysti joulukuusia ja joulukuusen edeltäjiä
käytännössä rlmennyt rinnakkain, mutta uuden vallat
alaa, vanhempi tapa on j ä ä n y t vähitellen unohduksiin. On
varsinaisen joulukuusen ohella ollut vielä tapana pystyi
'pihakuusi", jt/hon on pantu ohralyhde pikkulinnuille. Täi
nen '^pihakuusi" on ilmeisesti' jonkinlainen jäännös kuu
edeltäjästä. Toisinaan se esiintyy karsittunakin, mutta nr
hemniin kokonaisena kuusena.
Nykyisessä hahmossaan joulukuusi lienee ensimmäij
kerran esiintynyt n. 1100- tai 12'00-luvulla Ranskassa. Tälu
sesta puhuvat pari muinaisrranskalaista runoilijaa. He ke
tovat koristellusta ja talikynttilöin valaistusta joulupuusi
Toinen kertoo joulukuusen latvassa olleesta pienestä lapser
kuvasta — ehkä Kristuslapsesta!
Keski-Euroopassa joulukuusi tavataan 1500—1600-!"
vuilla. 1700-luvulla kerrotaan joulukuusesta pöhjoissakfa-laisilla
alueilla. Sieltä se, siinä 1700-luvun puolivälissä, lienee
siirtynyt Ruotsiin. Erään tiedon mukaan olisi Ruotsissa ta­vattu
joulukuusen käyttöä jo 1740-luvulIa. Mutta vasis
1700—1800-lukujen vaiheilla joulukuusi levisi Pohjolaan.
Tuo aikaisempi kuusen esiintyminen Ruotsissa tapahtui Kfr
kijRuotsin ^suurissa herraskartanoissa. Samanaikaisesti kuu
sen käyttö levisi länteen päin. E i kuitenkaan vielä Englan­tiin,
jossa ennestään oli erikoisena joulupuuna rautatam®
ja misteli, tuo y h ä edeiken englantilaisten suosima jouKip""
kuusen ohella. 1800-luvun puolivälissä kuusi pääsi Engi*^-
tiinkin, Tanskasta käsin prinssi Albertin toimesta, ja vihdoin
yli Atlantin aina Amerikkaan saakka. Siellä on kehittyne
erikoisia 'joulukuusifarmeja" joissa kasvatetaan erästä suo­malaista
kuusilajia (Picea exelsa) joulukuuseksi erikoisin
netelmin. Xäin ollen on joulukuusesta muodostunut jo taf-keä
taloudellinen tekijä-
Pohjoismaissa — kuten sanottu — joulukuusen kä.v^^"
ei siis ole perin vanha. Paitsi mainittuja tietoja Ruotsista. ^
rotaan 1800-luvun alussa olleen muutamissa turkulais
säätyläisperheissä joulukuusia. IMutta laajemmalti ei j<w^
knsen käyttöä maassamme vielä silloin tunnettu. \ lel^
lu\un puolivälissä sen käyttö rajoittui meillä vain ^ ' V T
perheiden tavaksi. Silloiset pitäjänhistoriat ja muut t a ^
kuvaukset eivät kerro joulukuusesta. Monissa kertomu ^
selostetaan meFko yksityiskohtaisesti joulupirtin somistam
ja joulunviettoa, mutta ei puhuta kuusesta mitään.
Hämeessä — niin kerrotaan useissa kotiseutukuv?^
sissa — tiedetään joulukuusta käytetyn vasta noin P ^ ^ ^
sisataa sitten. Ensin koulujen joulujuhlissa jasitten van«o^
S M 2