1950-10-07-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
POSE
FAKING
=AIR :
TAGE^
\APEO
IILE V
=OTO /
G0^4.
12 3 4-S 6 ?
S 9 1011121314
15 1^17 18 IS » 2 1
22 ^3 :"4 25 26 2120
O ' Mi
VIIKKIOLEHTI
39 .— X \ ' vuosikerta L A U . \ X T A I X A , LOK.AKUUX 7 PÄIVÄNÄ, 19^0 lo
8— Seimaiitai Hilja
9- r-Maatiantaä Ilona
le—Tiistai . , . . Kiven päivä, Aleksis
11—^Keskiviildko Otso, Olito
IS—Torstai Aare, Aarto
13— PerJaHtai , Taina
14— Lauantaj , Elsa
tl,
li
li:
— hyvä
roldiOtapaus
Usein halutaan verenlahjoittajia sairaustapauksissa,
mutta etroitin terveys-
\iranomaiset ovat ilmoittaneet haluavansa
-tuhkorokon lahjoittajia", yrit-tiessään
pelastaa kaksivuotiaan Johnny
\ealen elämäu.
Johnny sairastaa harvinaista 'munu-aisvikaa
ia hänen- henkiinjäämisestään
ei ole paljoakaan toivoa. Lääkärit sa-
Ljivat. ettii tämä tauti voidaan toisinaan
parantaa, jos potilas saa-hyvän
tuhkarokkotartunnan. Poikanen on
Ann Arborin sairaalassa Michiganissa
12 hänen vanhempansa ovat suostuneet
kokeiluun tuhkorokolla. Mutta tuhka«
rokkoisten ihmisten löytämisessä on tullut
vaikeuksia, sillä lääkärien lausunnon
nukaan tuhkarokko on tähän aikaan
\uodesta hyvin harvinainen tauti.
Eras mies ilmoitti lääkäreille, ettH
hänen nellivuotiaassa tytössään on tub
kuri ja että tartuttaa sen mielellään
pieneen elämän ja kuoleman...kanssa
feamppailex^aan Johnnyri. Lääkärit jo
ilostuivat, mutta sitten havaittiin', että
kysymyksessä olikin tulirokko tapaus.
1 r
i l
i 1
Teatteriyleisö JoiitMl
myrkytyksen iiliFlte!
Detroitissa joutui 87 henkilöä häkäkaasun
uhriksi elokuvateatterissa viime
sunnuniai-iltana. Teatterissa oli y li
500 henkilöä ja kaikki joutuivat paniikin
valtaan rynnäten ulos teatterista.
Häkäkaasua tuli teatteriin gasoliini-moattorilla
käyvän ilmanvaihtolaitteen
epäkuntoon menon johdosta. Päkokau-h
syntyi kun yksi ja toinen pyörtyi
mdmilleen. Kenenkään ei liuitenkaan
saiiota sairastuneen vakavammin. Palo-bnnan
pelastusjoukkue tuli heti paikalla
ja ryhtyi virvoittamaan tajuntansa
r-enettäneitä ihmisiä. Ihinisten' rynnätessä
ulos teatterista, loukkaantui muu-tamia,
mutta ei kukaan vakavammin.
Tämä 350 pannaa^ painava marasletjona ^'Little Tyke" elää eräällä karjarancMlla lähellä Anbiirnia
IVash. ja se on kasvatettu kokonaan kasvisnioilla. Sen sanotaan liikkuvan karjan katissa aivan niinkuin
koira ja se odottaa, että ihmiset leikittelevät sen kenssa toisinaan. Se ei ole vi^lä kuumeina
loukamfiit ketään ihmistä. -
i
- TIKANSA
a pitävä huKi3-
Ajuri. Jo'ö
syi kv-j-dit:^-.^^-
aite livi-ä?"* .
a minä
meillä on oic3t
si. en näe r-^-^^
eiielleen erxs^'
oli kuollut. i>
iiika i^^ana tussilla
ollut--l^-i'^'
Sanomalehtipaperi ©n
vähissä Britaniilassa
Koko brittiläiselle sanomalehdistölle
^lomalehtipaperia välittävä yhtiö on
jfeoittanut. että sen varastot eivät lä-
^•npien kuuden kuukauden aikana riita
edes kuusisivuisille lehdille. Mahdo!-
^'uuksia lisäpaperin saamiseen on k u i -
^--'^n Skandinaviasta ja myöskin
^:iBskan kanssa on tehty sopimus 30,-
tonnin määrästä tätä vuotta varten.
^ brittiläiset paperitehtaat ovat lisän-f
'^^otantoaan huomattavasti ja nii-arvioidaan
tuottavan noin 440,^000
^-aia sanomalehtipaperia.
^i^öoan valmistulisessa Jäljelle jääneet
'^asaruskuaiset säilyvät kauan kuivu-
J^^^ ja pilaantumatta, jos niideo pääl-
^ e t a a n raikasta vettä j a sitä iisein.
, ^^^11:1330. Toinen keino on 'panjia
'^^'^ pieneen astiaan ja 'kaataa
' ^ p ä ä l l e kaksi ruokalusikallista sa-
>ELGIA'SSA NYICYISIN kiehuu ja
kuohuu, kun suuri osa kansasta
ei haluaisi takaisin entistä hallitsijaansa,
joka kuitenkin on maahan puoliväkisin
työntynyt. Tarkoituksena ö kui-^
tenkaan ole tässä puuttua tähän Leo-pold-
jupal^kaan, vaan kertoa hiukan
eräistä Belgian alueiden menneisyydestä,
ennenkaikkea Flanderista ja sen
kutomateoi^iisuudesta, siliä olivathan
nuo keskiajan kankurit tavallaan nykyaikaisen
työväenliikkeen esitaistelijoita.
Pohjanmeren alavassa rantamaassa,
Flanderissa, olivat nämä seudut roo-malaisvallan
aikana rämeitä ja korpia,
joissa köyhä ja Mrvassa asuva väestö
taisteli meren ja jokien tulvia vastaan.
Vanhemmalla keskiajalla sinne syntyi
luostareita, linnoja ja kaupunkeja. Ja
ennen pitkää siinä maassa oli liikaväestö,
joka ei vähentynyt maastamuutosta
eikä marskimaiden valtauksesta viljelykselle.
U u t t a Flanderin kaupungit olivat jo
varhain huomanneet, että -ulkomaisia
markkinoita varten tarkoitetulla suur-käsityöllä
Voitiin lisätä tuotantoa ja
rikkautta mitem paljon }i3rvänsä. Liikaväestöä
. alkoi kerääntyä kaupunkeihin,
joiden nopeasti kehittyvä kutoraateolli-suus
tarjosi kohtalaisen tmmeentulon.
Jo llOO-Imiin lopulla oli Flanderissa
nelisenkymnientä melkein itsenäistä ku-
.koistavaa- kaopunkia, Brugge, Ypera,
L i l l e ja €eiit' niistä: _maimttaviiranat. •
• Hlicfeii'" t%|€iii.. :€liBkcinp , <äi ^-erankii-
1,15... j . • ~\
donta. Siihen tarvittavat villat oli tuotettava
ulkomailta, pääasiallisesti Englannista.
Suurimmissa kutomakeskuk-sissa
oli parhaina työaikoina kymmeniätuhansia
kankureita. Ypernin väestöstä
oli 1300-1uvulla 51 pros. kutojia.
Hallitsevina näissä kaupungeissa oli
rikkaista kauppiaista, vaihettajista ja
muista liikemiehistä muodostunut ylimystö,
mikä enimmäkseen oli kohonnut
kotiteollisuutena valmistetun kangasta-varan
varassa. Tämän kanssa taistellen
koettivat ammatikuntiin järjestyneet
pikkuporvarit päästä eteenpäin.
Mutta sen ohella oli jo kankuriköy-hälistö
luvultaan sangen voimakas luokka,
joka myös käsitti voimansa astuen
etualalle ja ottaen itselleen johdon taistelussa
ylimystöä \'astaan. Jo varhain
kankurit joutuivat läheiseen kosketukseen
Englannin kanssa, jonka suuri
lampaanhoito hankki, kuten mainittiin
villan Flanderin kukoistavalle teollisuudelle.
Kaikki kansan harrastukset viittasivat
kanaalin toiselle puolelle j a väestö
oli sen vuoksi mieleltään englantilaista.
Flanderin kaupunkien rikas porvaristo
suosi taas ranskalaisia laitoksia, jc^a
ryhtyi kansanvallan pelosta läheiseen
yhteyteen Ranskan mahtavan kuninkaan
Filip I¥:nnen kanssa.. Asiat kehittyivät
siihen, että Filip suunnattoman
sotajoukon kera hyökkäsi maahan
tehdäkseen maakimnan Tanskalaiseksi
Argentinan valistusministeri on otta-»
nut brittiläisten omistaman St. George
Collegen takavarikkoon ja t ä s t ä lahtien
maan valistusministeriö johtaa koulua.
Tässä koulussa on koulutettu Argenti-nassa
asuvat brittiläiset nuoret.
Opetusministeri sanoi, e t t ä mainitussa
koulussa opetetaan oppeja, jotka o-vat
vastakkaista argentinalaiselle elämäntavalle
ja e t t ä siellä käytetään ruumiillista
rangaistusta.
Varisto riemuiten vastaan Filipin sotajoukot,
mutta nyt nousivat myös kansanjoukot
muukalaisia vastustamaan. J a
samalla astui kankuriköyhälistö liikkeen
etunenään, mikä pian yhdisti kaikki
kansanvaltaiset — tässä tapauksessa
flaamilaiset ainekset ylimysvaltaisia
ranskalaisia vastaan.
Se oli siis flaamilaisen rodun taistelua
ranskalaisuutta vastaan, kaupunkivallara
sotaa kuningasvaltaa vastaan, kansainvälisen
teollisuuden ja kaupan kamppailua
yksityisten maiden tulli- ja verotusvaltaa
vastaan. Ja niin kävi, e t tä
suuressa Courtrain taistelussa heinäk.
11 pnä 1302 kaupungit perinpohjin voit«
tivat ranskalaisen läänltysarmeijan, ja
'vaiklia Gentin sekä muiden kaupunkien
sotilaallinen voima ennen vuosisadan
loppua muituikin, niin kaupunkien s i säinen
vapaus kumminkin jäi kukista-mattomaksi.
Eräs tämän taistelun aikalainen, italialainen
Mstoriankirjolttaja Villani sa-
'rl ^ ; vi
I m
3
Mii ' iH V
• t
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 7, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-10-07 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki501007 |
Description
| Title | 1950-10-07-01 |
| OCR text | POSE FAKING =AIR : TAGE^ \APEO IILE V =OTO / G0^4. 12 3 4-S 6 ? S 9 1011121314 15 1^17 18 IS » 2 1 22 ^3 :"4 25 26 2120 O ' Mi VIIKKIOLEHTI 39 .— X \ ' vuosikerta L A U . \ X T A I X A , LOK.AKUUX 7 PÄIVÄNÄ, 19^0 lo 8— Seimaiitai Hilja 9- r-Maatiantaä Ilona le—Tiistai . , . . Kiven päivä, Aleksis 11—^Keskiviildko Otso, Olito IS—Torstai Aare, Aarto 13— PerJaHtai , Taina 14— Lauantaj , Elsa tl, li li: — hyvä roldiOtapaus Usein halutaan verenlahjoittajia sairaustapauksissa, mutta etroitin terveys- \iranomaiset ovat ilmoittaneet haluavansa -tuhkorokon lahjoittajia", yrit-tiessään pelastaa kaksivuotiaan Johnny \ealen elämäu. Johnny sairastaa harvinaista 'munu-aisvikaa ia hänen- henkiinjäämisestään ei ole paljoakaan toivoa. Lääkärit sa- Ljivat. ettii tämä tauti voidaan toisinaan parantaa, jos potilas saa-hyvän tuhkarokkotartunnan. Poikanen on Ann Arborin sairaalassa Michiganissa 12 hänen vanhempansa ovat suostuneet kokeiluun tuhkorokolla. Mutta tuhka« rokkoisten ihmisten löytämisessä on tullut vaikeuksia, sillä lääkärien lausunnon nukaan tuhkarokko on tähän aikaan \uodesta hyvin harvinainen tauti. Eras mies ilmoitti lääkäreille, ettH hänen nellivuotiaassa tytössään on tub kuri ja että tartuttaa sen mielellään pieneen elämän ja kuoleman...kanssa feamppailex^aan Johnnyri. Lääkärit jo ilostuivat, mutta sitten havaittiin', että kysymyksessä olikin tulirokko tapaus. 1 r i l i 1 Teatteriyleisö JoiitMl myrkytyksen iiliFlte! Detroitissa joutui 87 henkilöä häkäkaasun uhriksi elokuvateatterissa viime sunnuniai-iltana. Teatterissa oli y li 500 henkilöä ja kaikki joutuivat paniikin valtaan rynnäten ulos teatterista. Häkäkaasua tuli teatteriin gasoliini-moattorilla käyvän ilmanvaihtolaitteen epäkuntoon menon johdosta. Päkokau-h syntyi kun yksi ja toinen pyörtyi mdmilleen. Kenenkään ei liuitenkaan saiiota sairastuneen vakavammin. Palo-bnnan pelastusjoukkue tuli heti paikalla ja ryhtyi virvoittamaan tajuntansa r-enettäneitä ihmisiä. Ihinisten' rynnätessä ulos teatterista, loukkaantui muu-tamia, mutta ei kukaan vakavammin. Tämä 350 pannaa^ painava marasletjona ^'Little Tyke" elää eräällä karjarancMlla lähellä Anbiirnia IVash. ja se on kasvatettu kokonaan kasvisnioilla. Sen sanotaan liikkuvan karjan katissa aivan niinkuin koira ja se odottaa, että ihmiset leikittelevät sen kenssa toisinaan. Se ei ole vi^lä kuumeina loukamfiit ketään ihmistä. - i - TIKANSA a pitävä huKi3- Ajuri. Jo'ö syi kv-j-dit:^-.^^- aite livi-ä?"* . a minä meillä on oic3t si. en näe r-^-^^ eiielleen erxs^' oli kuollut. i> iiika i^^ana tussilla ollut--l^-i'^' Sanomalehtipaperi ©n vähissä Britaniilassa Koko brittiläiselle sanomalehdistölle ^lomalehtipaperia välittävä yhtiö on jfeoittanut. että sen varastot eivät lä- ^•npien kuuden kuukauden aikana riita edes kuusisivuisille lehdille. Mahdo!- ^'uuksia lisäpaperin saamiseen on k u i - ^--'^n Skandinaviasta ja myöskin ^:iBskan kanssa on tehty sopimus 30,- tonnin määrästä tätä vuotta varten. ^ brittiläiset paperitehtaat ovat lisän-f '^^otantoaan huomattavasti ja nii-arvioidaan tuottavan noin 440,^000 ^-aia sanomalehtipaperia. ^i^öoan valmistulisessa Jäljelle jääneet '^asaruskuaiset säilyvät kauan kuivu- J^^^ ja pilaantumatta, jos niideo pääl- ^ e t a a n raikasta vettä j a sitä iisein. , ^^^11:1330. Toinen keino on 'panjia '^^'^ pieneen astiaan ja 'kaataa ' ^ p ä ä l l e kaksi ruokalusikallista sa- >ELGIA'SSA NYICYISIN kiehuu ja kuohuu, kun suuri osa kansasta ei haluaisi takaisin entistä hallitsijaansa, joka kuitenkin on maahan puoliväkisin työntynyt. Tarkoituksena ö kui-^ tenkaan ole tässä puuttua tähän Leo-pold- jupal^kaan, vaan kertoa hiukan eräistä Belgian alueiden menneisyydestä, ennenkaikkea Flanderista ja sen kutomateoi^iisuudesta, siliä olivathan nuo keskiajan kankurit tavallaan nykyaikaisen työväenliikkeen esitaistelijoita. Pohjanmeren alavassa rantamaassa, Flanderissa, olivat nämä seudut roo-malaisvallan aikana rämeitä ja korpia, joissa köyhä ja Mrvassa asuva väestö taisteli meren ja jokien tulvia vastaan. Vanhemmalla keskiajalla sinne syntyi luostareita, linnoja ja kaupunkeja. Ja ennen pitkää siinä maassa oli liikaväestö, joka ei vähentynyt maastamuutosta eikä marskimaiden valtauksesta viljelykselle. U u t t a Flanderin kaupungit olivat jo varhain huomanneet, että -ulkomaisia markkinoita varten tarkoitetulla suur-käsityöllä Voitiin lisätä tuotantoa ja rikkautta mitem paljon }i3rvänsä. Liikaväestöä . alkoi kerääntyä kaupunkeihin, joiden nopeasti kehittyvä kutoraateolli-suus tarjosi kohtalaisen tmmeentulon. Jo llOO-Imiin lopulla oli Flanderissa nelisenkymnientä melkein itsenäistä ku- .koistavaa- kaopunkia, Brugge, Ypera, L i l l e ja €eiit' niistä: _maimttaviiranat. • • Hlicfeii'" t%|€iii.. :€liBkcinp , <äi ^-erankii- 1,15... j . • ~\ donta. Siihen tarvittavat villat oli tuotettava ulkomailta, pääasiallisesti Englannista. Suurimmissa kutomakeskuk-sissa oli parhaina työaikoina kymmeniätuhansia kankureita. Ypernin väestöstä oli 1300-1uvulla 51 pros. kutojia. Hallitsevina näissä kaupungeissa oli rikkaista kauppiaista, vaihettajista ja muista liikemiehistä muodostunut ylimystö, mikä enimmäkseen oli kohonnut kotiteollisuutena valmistetun kangasta-varan varassa. Tämän kanssa taistellen koettivat ammatikuntiin järjestyneet pikkuporvarit päästä eteenpäin. Mutta sen ohella oli jo kankuriköy-hälistö luvultaan sangen voimakas luokka, joka myös käsitti voimansa astuen etualalle ja ottaen itselleen johdon taistelussa ylimystöä \'astaan. Jo varhain kankurit joutuivat läheiseen kosketukseen Englannin kanssa, jonka suuri lampaanhoito hankki, kuten mainittiin villan Flanderin kukoistavalle teollisuudelle. Kaikki kansan harrastukset viittasivat kanaalin toiselle puolelle j a väestö oli sen vuoksi mieleltään englantilaista. Flanderin kaupunkien rikas porvaristo suosi taas ranskalaisia laitoksia, jc^a ryhtyi kansanvallan pelosta läheiseen yhteyteen Ranskan mahtavan kuninkaan Filip I¥:nnen kanssa.. Asiat kehittyivät siihen, että Filip suunnattoman sotajoukon kera hyökkäsi maahan tehdäkseen maakimnan Tanskalaiseksi Argentinan valistusministeri on otta-» nut brittiläisten omistaman St. George Collegen takavarikkoon ja t ä s t ä lahtien maan valistusministeriö johtaa koulua. Tässä koulussa on koulutettu Argenti-nassa asuvat brittiläiset nuoret. Opetusministeri sanoi, e t t ä mainitussa koulussa opetetaan oppeja, jotka o-vat vastakkaista argentinalaiselle elämäntavalle ja e t t ä siellä käytetään ruumiillista rangaistusta. Varisto riemuiten vastaan Filipin sotajoukot, mutta nyt nousivat myös kansanjoukot muukalaisia vastustamaan. J a samalla astui kankuriköyhälistö liikkeen etunenään, mikä pian yhdisti kaikki kansanvaltaiset — tässä tapauksessa flaamilaiset ainekset ylimysvaltaisia ranskalaisia vastaan. Se oli siis flaamilaisen rodun taistelua ranskalaisuutta vastaan, kaupunkivallara sotaa kuningasvaltaa vastaan, kansainvälisen teollisuuden ja kaupan kamppailua yksityisten maiden tulli- ja verotusvaltaa vastaan. Ja niin kävi, e t tä suuressa Courtrain taistelussa heinäk. 11 pnä 1302 kaupungit perinpohjin voit« tivat ranskalaisen läänltysarmeijan, ja 'vaiklia Gentin sekä muiden kaupunkien sotilaallinen voima ennen vuosisadan loppua muituikin, niin kaupunkien s i säinen vapaus kumminkin jäi kukista-mattomaksi. Eräs tämän taistelun aikalainen, italialainen Mstoriankirjolttaja Villani sa- 'rl ^ ; vi I m 3 Mii ' iH V • t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-10-07-01
