1937-01-16-14 |
Previous | 14 of 14 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivul4 • liAimNTAINÄ^T^ PÄIVÄNÄ
Omittdumme
I JACKSON MANION, ONT.
I Väinö Vuorimäki
i Lassi Haataja
ijoel Pilbakka
i Werner Lammi
i Matti Hautamäki
K'äinö Niemi
[Kaksi vanhaapoikaa?
I Antti Äystö
^ Bill Turpeinen
^ WINDSOR, ONT.
^^Mai-Liisa, Kaisa ja Martti
i Laakso
|Arvo, Kerttu ja Hannes Pauti
Rakel ja Jack
Kirj. Sahnon Armin kerholainen
Säveltäjä, joka ei
tunne nuotteja
Kuulostaa kokolailla kummalliselta
väite, että saattaa olla sellaisiakin
säveltäjiä, jotka eivät tunne nuotteja.
Amerikkalainen "schlaagerien!'
kyhääjä Irving Berlin on kuitenkin
oivallinen todistus siitä, että maa
kantaa päällään sellaisiakin säveltäjiä.
Irving Berlinin nimi tunnetaan
ympäri maailman missä nykyaikaisia
tanssisävelmiä esitetään, mutta hän
välittää viisi nuottikirjoituksista.
Tämä merkillinen säveltäjä on syntyjään.
Puolan juutalaisia. Muutettuaan
Amerikkaan hän «vaihtoi monien
muiden taiteilijoiden tapaan Izzy
Balin-nimensä Irving Berliniksi. Ensinnä
hän tosin ei suuria taiteillut,
sillä alukseen hän yritteli menestystään
parturinapulaisena ja yökahvilan
oven vartijana New Yorkin kii-nalaiskorttelissa.
Viimemainitussa
paikassa hän ryhtyi kerran laulamaan
yleisöllekin laulelmaa, jonka
hän omia aikojaan oli tekaissut. Hän
oli vain hyräillyt yhtä ja toista sekä
sitten miltei huomaamattaan laati-iiut
sävelmän, joka meni yleisöön
kum häkä. Äkkiä se kiiri hiiulilta
toisille ja vähän ajan kuluttua sen
nuotteja myytiin miljoonin kappalein
joka puolella Yhdysvaltoja.
Kaukana siitä,^ttä Irving Berlin
biisi kirjoittanut sävelmänsä paperille.
Hän ei siihen aikaan tuntenut
nuotteja ja sanoo vielä nytkin sen
taidon olevan itselleen aivan tarpeettoman.
Hän vain näppäili pia-jipa
yhdellä sormella, kokeili vähän
yhtä ja vähän toista sävelyhdistel-mää,
kunnes hän sai syntymään mieleisensä
sävelmän, jonka läsnäolleet
musiikkioppia tuntevat ystävät merkitsivät
nuottiviivastolle ja sovittivat
sen orkesteria varten.
Nykyisin Irving Berlin pamattaa
laulujaan omaan laskuunsa. Itsehän
laatii sanat, itse myös keksii sävelmät,
mutta edelleen toiset kirjoittavat
ne nuott^pinnalle, koska Berlin ei ole
^viitsinyt tutustua nuottikirjoitukseen
itse.
—oOo—
HOLLY\VOODISSA esiintyi elo-kuvatähti
Dolores del Rio Mjattain
eräissä juhlissa tuoreista ruohoista
valmistetussa puvussa.
• ^Oo— —
BRADWELL, Sask. — HUjattain
löydettiin eräästä santakuopasta luita,
joiden arvellaan olevan jäännöksiä
esihistoriallisesta paikkakunnan a-sukkaasta.
Kaikki merkit viittaavat
siihen, että näin on a^anlaita.
MATTI ja Kalle olivat veljeksiä, jotka
kodiii köyhyyden takia olivat
joutuneet jo nuorina maailman kiertolaisiksi.
Veljekset olivat kierrelleet
Suomen ristiin rastiin.
Viimein he päättivät lähteä ulkomaille.
Mutta: raha teki kiusaa niin
tässä kuin muissakin kysymyksissä
köyhille. Kallelle kuitenkin sattui tilaisuus,
päästyään työhön erääseen
saksalaiseen laivaan ja sillä keinoin
Saksaan. Matti ei vanhempana vei-jenä
tahtonut olla huonompi, vaan
hankki rahat ja osti piletin Ranskaan.
Näin erosivat veljekset toisistaan.
Kalle sai ensi aikoina hyvästi työtä
Saksassa. Hänellä oli rahaa jäänyt
jo vähän taskuunkin. Mutta sitten
tuli työttömyys. Työtä ei saanut
mistään. Pian olivat Kallen säästöt
kaikki.
Oli vuosi 1914. Miehiä- tarvittiin
sotaan ja niin liittyi Kallekin Saksan
silloiseen mahtavaan armeijaan.
Mattia oli heti alusta luonnistanut
huonosti,_siljOärLsai tilapäisiä töitä
juuri niin paljon, että pysyi hengissä.
Maailmansodan alkaessa värvättiin
Ranskassakin miehiä armeijaan. Matti,
kun ei ollut muutakaan neuvoa
keksinyt, liittyi myöskin armeijaan ja
veljeksistä tuli viholliset, vaikka
ei kumpikaan sitä tietänyt.
Veljekset olivat olleet rintamalla
^[«ionissa kovissa taisteluissa, eikä heille
ollut tapahtunut mitään erikoista,
mutta he olivat nähneetj mitä sota
' ;on. •' • • •
Tapahtuipa sitten niin^ että Kalle
eräässä hyökkäyksessä haavoittui niin
pahasti, että hänen oli pakko jäädä
makaamaan taistelutantereelle. Haavansa
oli vaarallinen ja hän huusi
apua niin paljon kuin suinkin voi,
mutta kuka siellä taistejun melskeessä
kuulee haavoittuneitten huutoja. Ty-
, ikit jyrisevät jä konekiväärit ulvovat,
tukahuttaen kaiken muun melun.
Kalle tunsi olevansa paljon avuttomampi
kuin pienenä paitaressuna, jolloin
äidin apu oli aina lähellä ja hän
aina auttoi. Mutta nyt niittää kuolema
viljaa. Tuhansia miehiä makasi
maassa sydäntäsärkevästi yoivottäen.
Lopulta Kalle menetti tajuntansa.
Hän heräsi vasta kenttäsairaalassa.
Hänelle selveni, että saksalaiset
olivat joutuneet perääntymään niin
kiireesti, että olivat olleet pakoitettu-ja
jättämään sairaalankin potilai-neen
ranskalaisille.
Useat. ranskalaiset sotilaat tulivat
sairaalaan katsomaan, olisiko' haavoittuneitten
joukossa yhtäkään tuttavaa.
Sattui kerran siten, että Mattikin
lähti toisten mukana. Äkkiä
hän säpsähti! Hän kuuli nimeään
mainittavan. Hän meni vuoteen viereen,
josta ääni tuli, mutta hän ei
tuntenut vuoteella makaavaa miestä.
"Sinäkö täällä!" kuuluu vuoteesta
uudelleen.
Nyt tunsi Matti veljensä. He syleilivät
toisiaan ja itkivät jälleennäke.
misen ilosta. - Samassa Matti tunsi
iskun ja upseeri karjaisi hänelle:
"Senkin roisto, vai sinä syleilet vi-hollista!
Ulostäältä!»
Kun ISIatti selitti, että tämä haa-voittunut
VihöUissotilas oli häaen veljensä,
sai hän jäädä keskustelemaan
Kallen kanssa. Veljekset olivat E
kutettuja ja Mattia vaivasi kovasti
ajatus, että Kalle ön voinut haavoittua
hänen ampumastaan kuulasta.
Kalle kuitenkin lohdutti veljeään sanoen,
että sotilaan velvollisuushan on
kylvää kuolemaa ympärilleen, katsomatta
ollenkaan, onko häntä vastassa
veli tai tuntematon ihininen.
"Tiedätkö, veli", sanoi Kalle,
"kuinka monta orpoa ja leskeä olemme
mekin lisänneet maailmaan. Kuinka
monen äidin silmistä vuotaa kyyneleet
ja kuinka moni nuori neito on
surun vallassa, menetettyään kalleim-pansa,
kuinka moni isä käy nyt kumarassa,
suru sydämessään, menetettyään
ainoan poikansa, vanhuutensa
turvan. Sota on säälimätöntä, se ei
tunne surua, rakkautta eikä kyynelei-
•:$^*HELJ
'^pstaja
^jpfeten il
kun
'r'^^sova
t ä . . .
f4
Edistyksen ja rauhan puolesta, uhkaavaa
fasismia ja sotaa vastaan!
-000-
TORONTO, ONT.
Elin Lindberg ^
Sally ja W. Heikkinen
Jacob Rämö
Lyyli Tiihonen
Aili ja E. Eneberg
12 Camden St.
Roy, Mary ja Mirjam
Pyyhtinen
Saara Siren
Anna Esther Hyytiäinen
Anni ja Aleks
Saga ja Eino Salo
Helen ja Einar
Mr. ja Mrsä Holm
279 Queen St. West
Ebba, Ensi ja John Ivancö
Arnold ja Aino Impola
Alma ja Onni
G. Sundqvist
H. Laakso
Katri ja P. Mertanen
Elli Laine
Hanna Heikkonen
Tauno Merilä
Alvi K. Mäkelä
Aino Räsänen
Lauri ja VUma Penttinen
Sara ja-Henry Lahti
Hilma ja Ensio Vuori
H. ja O, Tervo
Martta ja Y. Tamminen
W. ja Edith Jokela
Ester ja Lauri Tekkala
Hilja ja Martti Jaakkola
Antti Tuppurainen
R. ja L. Vahtera
O. Halme
Ida Ojala
Ihni Taipale
Anni ja V. Pihlajamäki
Ida Malm
Sylvia ja John Niemelä
Aili Nykänen
Anna ja Matti Haikonen
Eila, Ester ja Ema W.
B. Heino
A. Tiira
TORONTO, ONT.
Aino Grönberg
A. L. N
Helmi Ojala
Ella Luoma
Ilona Lujanen
Saara Ilmonen
Mary Perälä
Aili Blitz
Lyyli Malmberg
H. ja R. Forsström
Vieno ja Paavo Vuotilainen
Sylvia A. Laurila
K. ja K. Lehtinen
Tauno Lindqvist
Martha ja Paul Neilson
Mini ja Jalmari Vakkari
Hilma ja Arvo Kaine
Aino Oksanen
J. Murre ja perhe
K. ja S. Pasanen
O.Teliinit
Manu, Eka ja Wm. Koskinen
Martta Silander
Tyyne ja Erkki Syvänen
Ellen ia Elis Hamlin
Sigrid ja Jalmar
Joan, Taimi ja Jim Bavis
Eeva, Gunnari ja lapset
Helen Wacklin
Bertha ja Väinö Nylund
Martha ja Jack Tuovinen
Lydia ja Lauri Mäkelä
M. S. Ojala
Tauno ja Elsa Glade
Miikka Ja Väinö Wallin
Elsa Simonen
Hehni Tervola
Lyyli ja Aug. Merihelmi
AiK ja J. Kiviranta
Siiri Riva
P. Pirskanen perheineen
Aino ja Isak Mieto
Tauno ja Elli Jokinen
Ilona ja Aarne Mäki
Rauha ja Ilmar Niemi
Pirkko Haa|)iamen
Tekla ja Anssu
%
I
,BiJsen^
\ rsä&\ ka
C A-
[ 'Kj^ri valt
-^«öatkust
>ano
la
Matti kuunteli veljeään miettivänä
ja jo paremmin rauhoittuneena, mutta
ei vastannut mitään...
Itämaat ja länsimaat
Puolisen vuotta sitten hämmästytti
maailmaa tieto, että Irakin prinsessa
Efah, kuningas Ghazi I:sen sisar, salaisuudessa
oli mennyt naimisiin
erään hotelliportierin kanssa Ateenassa.
Tämä avioliitto herätti tavatonta
huomiota Bagdadissa, ja kuningas teki
kaikkensa saadakseen avioliiton
puretuksi ja syntipukin takaisin hoviin.
Mutta kun sekä pyynnöt että
uhkaukset olivat tuloksettomia, riistettiin
prinsessalta hänen arvonimensä
ja hänen omaisuutensa. Nuori pari,
rouva ja herra Kharalambi, muuttivat
. Kairoon, missä he vuokrasivat
vaatimattoman 2-hu(mfeen huoneus-ton.
Arvonsa menettänyt prinsessa
näytti viibtj^än hyyin vaatimattomassa
seurapiirissään, mutta ent.
portieri näki tässä päinvastoin tilaisuuden
hankkia rahaa, kun Bagdadista
saadut varat olivat loppuneet.
Hän kääntyi erään amerikalaisen filmiyhtiön
puoleen esityksellä, että hänen
romanttinen avioliittonsa filmattaisiin.
Yhtiö iyväksyikin esityksen,
kuitenkin sillä ehdolla, että herrasväki
Kharalambi esittäisi pääosaa
näytehnässä. Herra Kharalambi oli
kyllä heti vahnis tarjoukseen, mutta
hänen korkea puolisonsa ei suostunutkaan
siihen, että heidän erikoinen
rakkaustarmansa. ikuistettaisiin sellu-loidille.
Tästä syntyi aviopuolisoiden
väliUä riita ja nyt ilmoitetaan Kairosta,
että he ovat jättäneet avioero-anomuksen.
Länsimaiden ei ole syytä ylpeillä
edustajastaan ainakaan tässä jutussa.
— — ~ < ) O o — '
SÄHKÖLAITE, jonka avuUa voidaan
sterilisoida kukan ja kasvien
kasvattajien käyttämä multa, on keksitty
hUjattain.
m
es
m
BER]
:ojen äi
Korp
shriä"^
aannec
sta/i
i-pi
Vääre
i en J
00 le
fehdottoi
vas
ihen vai
istelee
?*'tämän
Main
esityslu]
[^"inessa, :
Om
BUD
rmalehde
ftarkistaj
f non, joi
ronkai,
ttehnj^
dettiin 1
fniumissj
! lääkärit
[tä BoräJ
rpäähäns
[että "ku
i tuottival
1
iii-man.
10
m
HAM
toian, h
kilainen
tavilleen
kolmans
Tatois
vanhin 4
kittii öli
nadan ja
Tatbian
mdset ;
hän on s
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 16, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-01-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370116 |
Description
| Title | 1937-01-16-14 |
| OCR text | Sivul4 • liAimNTAINÄ^T^ PÄIVÄNÄ Omittdumme I JACKSON MANION, ONT. I Väinö Vuorimäki i Lassi Haataja ijoel Pilbakka i Werner Lammi i Matti Hautamäki K'äinö Niemi [Kaksi vanhaapoikaa? I Antti Äystö ^ Bill Turpeinen ^ WINDSOR, ONT. ^^Mai-Liisa, Kaisa ja Martti i Laakso |Arvo, Kerttu ja Hannes Pauti Rakel ja Jack Kirj. Sahnon Armin kerholainen Säveltäjä, joka ei tunne nuotteja Kuulostaa kokolailla kummalliselta väite, että saattaa olla sellaisiakin säveltäjiä, jotka eivät tunne nuotteja. Amerikkalainen "schlaagerien!' kyhääjä Irving Berlin on kuitenkin oivallinen todistus siitä, että maa kantaa päällään sellaisiakin säveltäjiä. Irving Berlinin nimi tunnetaan ympäri maailman missä nykyaikaisia tanssisävelmiä esitetään, mutta hän välittää viisi nuottikirjoituksista. Tämä merkillinen säveltäjä on syntyjään. Puolan juutalaisia. Muutettuaan Amerikkaan hän «vaihtoi monien muiden taiteilijoiden tapaan Izzy Balin-nimensä Irving Berliniksi. Ensinnä hän tosin ei suuria taiteillut, sillä alukseen hän yritteli menestystään parturinapulaisena ja yökahvilan oven vartijana New Yorkin kii-nalaiskorttelissa. Viimemainitussa paikassa hän ryhtyi kerran laulamaan yleisöllekin laulelmaa, jonka hän omia aikojaan oli tekaissut. Hän oli vain hyräillyt yhtä ja toista sekä sitten miltei huomaamattaan laati-iiut sävelmän, joka meni yleisöön kum häkä. Äkkiä se kiiri hiiulilta toisille ja vähän ajan kuluttua sen nuotteja myytiin miljoonin kappalein joka puolella Yhdysvaltoja. Kaukana siitä,^ttä Irving Berlin biisi kirjoittanut sävelmänsä paperille. Hän ei siihen aikaan tuntenut nuotteja ja sanoo vielä nytkin sen taidon olevan itselleen aivan tarpeettoman. Hän vain näppäili pia-jipa yhdellä sormella, kokeili vähän yhtä ja vähän toista sävelyhdistel-mää, kunnes hän sai syntymään mieleisensä sävelmän, jonka läsnäolleet musiikkioppia tuntevat ystävät merkitsivät nuottiviivastolle ja sovittivat sen orkesteria varten. Nykyisin Irving Berlin pamattaa laulujaan omaan laskuunsa. Itsehän laatii sanat, itse myös keksii sävelmät, mutta edelleen toiset kirjoittavat ne nuott^pinnalle, koska Berlin ei ole ^viitsinyt tutustua nuottikirjoitukseen itse. —oOo— HOLLY\VOODISSA esiintyi elo-kuvatähti Dolores del Rio Mjattain eräissä juhlissa tuoreista ruohoista valmistetussa puvussa. • ^Oo— — BRADWELL, Sask. — HUjattain löydettiin eräästä santakuopasta luita, joiden arvellaan olevan jäännöksiä esihistoriallisesta paikkakunnan a-sukkaasta. Kaikki merkit viittaavat siihen, että näin on a^anlaita. MATTI ja Kalle olivat veljeksiä, jotka kodiii köyhyyden takia olivat joutuneet jo nuorina maailman kiertolaisiksi. Veljekset olivat kierrelleet Suomen ristiin rastiin. Viimein he päättivät lähteä ulkomaille. Mutta: raha teki kiusaa niin tässä kuin muissakin kysymyksissä köyhille. Kallelle kuitenkin sattui tilaisuus, päästyään työhön erääseen saksalaiseen laivaan ja sillä keinoin Saksaan. Matti ei vanhempana vei-jenä tahtonut olla huonompi, vaan hankki rahat ja osti piletin Ranskaan. Näin erosivat veljekset toisistaan. Kalle sai ensi aikoina hyvästi työtä Saksassa. Hänellä oli rahaa jäänyt jo vähän taskuunkin. Mutta sitten tuli työttömyys. Työtä ei saanut mistään. Pian olivat Kallen säästöt kaikki. Oli vuosi 1914. Miehiä- tarvittiin sotaan ja niin liittyi Kallekin Saksan silloiseen mahtavaan armeijaan. Mattia oli heti alusta luonnistanut huonosti,_siljOärLsai tilapäisiä töitä juuri niin paljon, että pysyi hengissä. Maailmansodan alkaessa värvättiin Ranskassakin miehiä armeijaan. Matti, kun ei ollut muutakaan neuvoa keksinyt, liittyi myöskin armeijaan ja veljeksistä tuli viholliset, vaikka ei kumpikaan sitä tietänyt. Veljekset olivat olleet rintamalla ^[«ionissa kovissa taisteluissa, eikä heille ollut tapahtunut mitään erikoista, mutta he olivat nähneetj mitä sota ' ;on. •' • • • Tapahtuipa sitten niin^ että Kalle eräässä hyökkäyksessä haavoittui niin pahasti, että hänen oli pakko jäädä makaamaan taistelutantereelle. Haavansa oli vaarallinen ja hän huusi apua niin paljon kuin suinkin voi, mutta kuka siellä taistejun melskeessä kuulee haavoittuneitten huutoja. Ty- , ikit jyrisevät jä konekiväärit ulvovat, tukahuttaen kaiken muun melun. Kalle tunsi olevansa paljon avuttomampi kuin pienenä paitaressuna, jolloin äidin apu oli aina lähellä ja hän aina auttoi. Mutta nyt niittää kuolema viljaa. Tuhansia miehiä makasi maassa sydäntäsärkevästi yoivottäen. Lopulta Kalle menetti tajuntansa. Hän heräsi vasta kenttäsairaalassa. Hänelle selveni, että saksalaiset olivat joutuneet perääntymään niin kiireesti, että olivat olleet pakoitettu-ja jättämään sairaalankin potilai-neen ranskalaisille. Useat. ranskalaiset sotilaat tulivat sairaalaan katsomaan, olisiko' haavoittuneitten joukossa yhtäkään tuttavaa. Sattui kerran siten, että Mattikin lähti toisten mukana. Äkkiä hän säpsähti! Hän kuuli nimeään mainittavan. Hän meni vuoteen viereen, josta ääni tuli, mutta hän ei tuntenut vuoteella makaavaa miestä. "Sinäkö täällä!" kuuluu vuoteesta uudelleen. Nyt tunsi Matti veljensä. He syleilivät toisiaan ja itkivät jälleennäke. misen ilosta. - Samassa Matti tunsi iskun ja upseeri karjaisi hänelle: "Senkin roisto, vai sinä syleilet vi-hollista! Ulostäältä!» Kun ISIatti selitti, että tämä haa-voittunut VihöUissotilas oli häaen veljensä, sai hän jäädä keskustelemaan Kallen kanssa. Veljekset olivat E kutettuja ja Mattia vaivasi kovasti ajatus, että Kalle ön voinut haavoittua hänen ampumastaan kuulasta. Kalle kuitenkin lohdutti veljeään sanoen, että sotilaan velvollisuushan on kylvää kuolemaa ympärilleen, katsomatta ollenkaan, onko häntä vastassa veli tai tuntematon ihininen. "Tiedätkö, veli", sanoi Kalle, "kuinka monta orpoa ja leskeä olemme mekin lisänneet maailmaan. Kuinka monen äidin silmistä vuotaa kyyneleet ja kuinka moni nuori neito on surun vallassa, menetettyään kalleim-pansa, kuinka moni isä käy nyt kumarassa, suru sydämessään, menetettyään ainoan poikansa, vanhuutensa turvan. Sota on säälimätöntä, se ei tunne surua, rakkautta eikä kyynelei- •:$^*HELJ '^pstaja ^jpfeten il kun 'r'^^sova t ä . . . f4 Edistyksen ja rauhan puolesta, uhkaavaa fasismia ja sotaa vastaan! -000- TORONTO, ONT. Elin Lindberg ^ Sally ja W. Heikkinen Jacob Rämö Lyyli Tiihonen Aili ja E. Eneberg 12 Camden St. Roy, Mary ja Mirjam Pyyhtinen Saara Siren Anna Esther Hyytiäinen Anni ja Aleks Saga ja Eino Salo Helen ja Einar Mr. ja Mrsä Holm 279 Queen St. West Ebba, Ensi ja John Ivancö Arnold ja Aino Impola Alma ja Onni G. Sundqvist H. Laakso Katri ja P. Mertanen Elli Laine Hanna Heikkonen Tauno Merilä Alvi K. Mäkelä Aino Räsänen Lauri ja VUma Penttinen Sara ja-Henry Lahti Hilma ja Ensio Vuori H. ja O, Tervo Martta ja Y. Tamminen W. ja Edith Jokela Ester ja Lauri Tekkala Hilja ja Martti Jaakkola Antti Tuppurainen R. ja L. Vahtera O. Halme Ida Ojala Ihni Taipale Anni ja V. Pihlajamäki Ida Malm Sylvia ja John Niemelä Aili Nykänen Anna ja Matti Haikonen Eila, Ester ja Ema W. B. Heino A. Tiira TORONTO, ONT. Aino Grönberg A. L. N Helmi Ojala Ella Luoma Ilona Lujanen Saara Ilmonen Mary Perälä Aili Blitz Lyyli Malmberg H. ja R. Forsström Vieno ja Paavo Vuotilainen Sylvia A. Laurila K. ja K. Lehtinen Tauno Lindqvist Martha ja Paul Neilson Mini ja Jalmari Vakkari Hilma ja Arvo Kaine Aino Oksanen J. Murre ja perhe K. ja S. Pasanen O.Teliinit Manu, Eka ja Wm. Koskinen Martta Silander Tyyne ja Erkki Syvänen Ellen ia Elis Hamlin Sigrid ja Jalmar Joan, Taimi ja Jim Bavis Eeva, Gunnari ja lapset Helen Wacklin Bertha ja Väinö Nylund Martha ja Jack Tuovinen Lydia ja Lauri Mäkelä M. S. Ojala Tauno ja Elsa Glade Miikka Ja Väinö Wallin Elsa Simonen Hehni Tervola Lyyli ja Aug. Merihelmi AiK ja J. Kiviranta Siiri Riva P. Pirskanen perheineen Aino ja Isak Mieto Tauno ja Elli Jokinen Ilona ja Aarne Mäki Rauha ja Ilmar Niemi Pirkko Haa|)iamen Tekla ja Anssu % I ,BiJsen^ \ rsä&\ ka C A- [ 'Kj^ri valt -^«öatkust >ano la Matti kuunteli veljeään miettivänä ja jo paremmin rauhoittuneena, mutta ei vastannut mitään... Itämaat ja länsimaat Puolisen vuotta sitten hämmästytti maailmaa tieto, että Irakin prinsessa Efah, kuningas Ghazi I:sen sisar, salaisuudessa oli mennyt naimisiin erään hotelliportierin kanssa Ateenassa. Tämä avioliitto herätti tavatonta huomiota Bagdadissa, ja kuningas teki kaikkensa saadakseen avioliiton puretuksi ja syntipukin takaisin hoviin. Mutta kun sekä pyynnöt että uhkaukset olivat tuloksettomia, riistettiin prinsessalta hänen arvonimensä ja hänen omaisuutensa. Nuori pari, rouva ja herra Kharalambi, muuttivat . Kairoon, missä he vuokrasivat vaatimattoman 2-hu(mfeen huoneus-ton. Arvonsa menettänyt prinsessa näytti viibtj^än hyyin vaatimattomassa seurapiirissään, mutta ent. portieri näki tässä päinvastoin tilaisuuden hankkia rahaa, kun Bagdadista saadut varat olivat loppuneet. Hän kääntyi erään amerikalaisen filmiyhtiön puoleen esityksellä, että hänen romanttinen avioliittonsa filmattaisiin. Yhtiö iyväksyikin esityksen, kuitenkin sillä ehdolla, että herrasväki Kharalambi esittäisi pääosaa näytehnässä. Herra Kharalambi oli kyllä heti vahnis tarjoukseen, mutta hänen korkea puolisonsa ei suostunutkaan siihen, että heidän erikoinen rakkaustarmansa. ikuistettaisiin sellu-loidille. Tästä syntyi aviopuolisoiden väliUä riita ja nyt ilmoitetaan Kairosta, että he ovat jättäneet avioero-anomuksen. Länsimaiden ei ole syytä ylpeillä edustajastaan ainakaan tässä jutussa. — — ~ < ) O o — ' SÄHKÖLAITE, jonka avuUa voidaan sterilisoida kukan ja kasvien kasvattajien käyttämä multa, on keksitty hUjattain. m es m BER] :ojen äi Korp shriä"^ aannec sta/i i-pi Vääre i en J 00 le fehdottoi vas ihen vai istelee ?*'tämän Main esityslu] [^"inessa, : Om BUD rmalehde ftarkistaj f non, joi ronkai, ttehnj^ dettiin 1 fniumissj ! lääkärit [tä BoräJ rpäähäns [että "ku i tuottival 1 iii-man. 10 m HAM toian, h kilainen tavilleen kolmans Tatois vanhin 4 kittii öli nadan ja Tatbian mdset ; hän on s |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-01-16-14
