Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 15, 1946

              «niuiiunminiintmninmwiuiuiiuiiiiiniimiiiiwmiuujmanimniiiwanuimn BoiniimiuiiuimuimuuimiiuiumainnuimiinminmHumiim"
kolminäytöksmen operettr-iloittelu.
Saarijärven
= Kirjoittanut 0 9 M 0 OTSO.i
(Jälkipainos kielletään. Esittämisoikeudet pidättää tekijä. Kysykää Liekiltä.)
Eliina. Mutta "kun oppisitte minut -tuntemaan tarlcemmin, ehkä 'huomai-sittetin,
että minä en ollutkaan se "ajatuksienne rakastettu". Ainoastaan
tavallinen L i i s a . Te varmaan uudelleen alkaisitte etsiä ajatuksienne ja mieli-kuyitmksienne
" E l i i n a a ' ' - ja minä — niin, <miten •minulle kävisi?
''^'OtioT^^ tunteellisiksi. Olen pahoillani, että 'kerroin
teille menneistä asioista. Unhottakaamme se j a elälkäämme vain nykyisyy­dessä,
todellisuudessa, ja nauttikaamme elämästämme. ' -
Emäntä. (Tulee huoneesta tuoden leivoksia, viinejä ja laseja tarjottimel­ta,
asetellen ne lehtimajan pöydälle.) Kas niin. Nyt neiti L i i s a Sotala on v a l -
'mis. Hän pian tulee tänne puutarhaan. Olisiko herra luutnantti hyvä ja käs­kisi
toisetkin vieraat tänne. Täällä nautimme virvokkeita.
O//0. Mielelläni, emäntä.
Emäntä, f Järjestellen laseja. Eliinalle.) Neiti Eliina valloitti meidän
luutnanttimme niin kotonaan, että hän ei enää huomaa toisia ollenkaan.
N i i n , niin, senhän voi arvatakin.
Eliina. (Myös järjestellen laseja.) En o k vielä häntä valloittanut. Hä­nen
afjatuksensa yhä on vain Eliinassaan — ja minä tahdon hänet unohtamaan
koko "Eliinansa".
Emllntä. Unohtamaan teidät — oman itsenne? Minä en nyt ^mraiärrä;
mitä ne'ti tällä kaikella tarkoittaa.
. Eliina. Otto mainitsi .äsken aivan oikein, että mieltymys silloin lapsina ei
ollut rakkautta. Vasta myöhemmin 'hän o n muistojensa j a kirjeenvaihtom­me
'kautta luonut itselleen ^kuvan tästä,lapsuuderi leikKttoveristaan, Eliinasta,
ja .rakastunut häneen, oman ajatuksensa f^Däjumalaah. Olisinpa ^ i n ä nyt
tullut hänen luokseen tänä 'epäjumalana', jonka hän imielikuvissaan on ko­rottanut
jumalien jalustalle, varmaankaan en elämän taipaleella 'kauan aikaa
oli.si voinut siellä 'pysvä- Pienimmänlkin väärinymmärryksen sttuessa- tämä
kuva olisi Otolta särkynyt fja minä olisin romahtaen pudonnut jalustalta alas
— j a särkynyt. Minä u^on, että jos kahden ihmisen onni kerran särkyy, sitä
ei voida paikata niin hyvin, ettei liitteet aina näkyisi.
. £wfl«/ä.'Mitä tahdotte siis hänen tekemään?
Eliina, Minä tahdon hänet unhoittamaan mieiikuvansa ja rakastumaan
minuun tuntemattomana, vieraana, v a i n Ihmisenä, lihana ja verenä. Vasta
.silloin 'voin uskoa hänen hyväilynsä tarkoittavan minua itseäni, eilkä hänen
mielikuvansa kukkasta —'ja ainoastaan silloin v o in uskoa onnemme pysyväi­seksi.
Emäntä. N i i n , niin. Te nykyajan ihmiset . . . K u n minä ennen miesvai­najani
kanssa menin naimisiin, ja kun toisihnme rakastuimme, emme me sil­loin
osanheet 'kaikkia rakkauuen säikeitä noin tarkalleen eroitelia ja punnita.
r\Ie vain menimme naimisiin — ja sillä h\vä — ja olisimme vieläkm, ellei hän
oh'si sairastunut ja kuollut.
£///nö. Mutta mahdollisesti^te ette säilyttäneetkään miehestänne mieli-ikuvltuksissanne
kuvaa, joka olisi ollut todellisuutta voimalikaampi. Minä
nskon .\nteron ja Agnesin tulevan onnelliseksi. He ovat kasvaneet yhdessä
j a heidän ajatutksensa toisistaanovat todellisia. Mutta;kuinka kävisi, jos A n ­tero
menisi naimisiin jonkun toisen "kanssa? Hänen ajatuksissaan olisi vain
Agnes. ^likä tulisi olemaan tämän onnettoman naisen ko'lvtalo?
Emäntä. N i i n — mm, — (Huomaa sisältä tulijat.) Ah, nyt he tulevat-
Tulkaa tänne vain. Täällä on viiniä j a leivoksia. Käyttä^kää hyväksenne.
:Minä menen noutamaan neiti Sptalan ya esittelen teille. Sitten myöhemmin
käymme sisään päivälliselle. (Menee huoneeseen.) '
Otto. (Toisille, jotka ovat edellisen aikana hdleet näyttämölle.) K2LS.
niin, tytöt j a pojat, asettukaamme kahteen riviin ja ottakaamme neiti Sotala
laululla vastan. Jokinen ottaa parinsa. M a t t i ja. Jussi myös. Saanko luvaa
neiti Liisa? '
(On järjestänyt naiset toiseen riviin ja miehet toiseen. Kun rivH ovai
järjestetyt, tulee Saku vasemmalta-taustalta kainalossaan keltajtiurikkaiia
varsinseen. Syö yhtä raakana, reväisten varret pois, jotka heittää lattklle
Hieman hutikassa.) ' \
Saku. N y t neon kaekki k u sotamiehet rivissä — hik. Peijakkaan nik^g
— hik. (Purastee.kelta juurikasta ja tekee sotilaallisen kunnian Otolle.) päg,'
vee,'herra luutnantti — hik.
• Otto. (Kunniaa tehden.) Päivää Saku. Saku mukaan myös. -Asettu-kaa
sinne r i v i i n.
Sakii. Vuan Jiämä kasvikset —• h i k . He^ L i i s a , vie ne kyökkiin —
(Tarjoaa Eliinalle.)
Otto^ E i L i i s a l l a nyt ole aikaa. Pitele 3inä vain niitä.
Saku. (Repäisee varret kaikista poikki ja-pistäen juurikkaat taskuunsa
Heittää varret keskinäyiiämöUe.) Muttem minä noeta älä kanneksimmaa
hik. : '
O//0. Paikoilleen nyt. Neiti Sotala saapuu.
(Musiikki alkaa, kuitenkin niin hiljaa, että puheenvuorot hyvästi kuiduvat)
Liisa. (Tulee perältä oikealta emännän saattamana. Seisahtuu perälle
hämmästyen koko komeutta. Näyttää, ettei hän ole tptfunut liikkumaan mis­sä
vaatteissa, mitkä cvat yllään.)
£7wäWä. M a esitellä saan neiti Sotalan.
Kaikki. (Laulaen.)
Tervetullut olkaa tänne
armaaseemme-Helsinkiimme.
Kaikk'tääll'oomme ystäviänne,
seurahan teidät liitämme . . .
(Esittely.)
Minä olen Otto Kuusisto.
Antero. Ja minä Antero Kannas.
£/«wa. J a minä L i i s a . «
Agnes. Jäminä Agnes,
^ffl/^^ J a minä-Matti Vuori.
Ja, minä Jussi V i i t i k k o.
Saku. Ja minnoun vuauipuutaihur Saku ihte—^ hile. (Musiikki pysMyy
Sakun hik-sanaan. Kaikki vilkaisevat Sakua. Emäntä luo häneen terävän sil­mäyksen.
Kaikki miehet esitellessään itsensä ovat tehneet pienoisen kumar­ruksen.
Eliina jq Agnes hieman niiaavat.)
Emäntä. (Tullen etujalalta keskelle, Liisalle, joka vieläkin seisoo taka-alalla,
eikä ollenkaan ymmärrä mitä tämä,kaikki merkitsee.) Kas niin, neiti
Sotala- astuu. tänne vain lähemmäksi tervehtimään-
Liisa. (Tulee jäykkänä, katsoo apua pyytävasti emäntään. Kjin pääsee
aivan emännän lähelle, tekee eleen, kuin aikoisi*häneltä jotakin kysyä, astuu-kin
Sakun, heittiimien keltajuurien varsien päälle, jalka luiskahtaa ja hän
lässähtää istumaan täydellä painollaan aivan etualalle.)
Kaikki. (Hämmästyen ja tavallaan pelästyen.) Ooo — oh!
Liisa. (Ei tiedä ^itä tekisi. Istuu rauhallisena katsoen emäntään taka­naan,
sanoo kauhistuneena puoliääneen, mutta hyvin kuuluvasti.) Herran
Jiessus, kun lensin pyllylleni
(Kaikki liikahtavat yhfaikah. Vetävät ilmaa keuhkoihinsa, sillä pelkää­vät
purskahtavansa aänekkääseen nauruun.)
Saku. i.joka koko tapauksesta ei ole ollut millänsäkään, tulee avuksi.)
No, kah! Oikee immeinenhän se onnii — hik. Nous y l ö s— hik. (Koettaa
auttaa kainaloista.)
Liisa, (Katsoo tiukkaan Sakua ja sitten naijauttaa hänelle hyvin kuulu­van
korvapuustin.) Piä kyntes erillää. Peäsen minä tästä itekkin jaloillen.
jEwfln/ö.'Saku, mene kj-^ökkiin perunoita kuorimaan.
Saku. (Lähtien menemään.) No olj siinä tytössä tärpättiä — hik. (M<^-
nee.) , '
Liisa. (On päässyt jaloilleen. Hämmästyksestään toipuneena.) Xo, pai-veä!
Terveeks. (Yleinen kättely.)
taluttaen.*' ^Hän oli täynnä tulta ja
innostusta, ^anoi mieluummin t(>-
kcvänsä poliittista työtä kuin har­joittavansa
lääkärin ammattia. Ter­veydelliset
olot Intiassa ovat kurjat,
mutta nykyisen järjestelmän valli­tessa
ci voida tehdä todellisia paran­nuksia,
siksi on viisaampaa tehdä
poliittista työtä. Intian naisten kes­kuudessa
olisi myös paljon tehtä­vää.
Toivottavasti hänellä on me­nestystä
työssään.
Francon Espanjasta ei tietenkään
ollut saapunut edustajia kokoukseen,
mutta lispanjan demokraattisia nai­sia
edusti siellä Dolores Iharruri^ lii­kanimeltä
"La Passionaria'*. Hän
on Espanjan vallankumouksen sie­lu,
äiti ja jcfhiaja, eikä varmaankaan
lepää ennenkuin Franco on^ karkoi-tcttu
hänctf nUtt suuresti rakastamas­taan
Espanjasta. IJI Passionaria on
persoonallisuus, joka on vaikea ku­vata.
Hänessä on sisäistä voimaa.
jonka vaistomaisesti tuntee jo hänet
nähdessään, t/a hänen puheensb,
se oh kuuntelemisen arvoista! En
ymmärrä espanjaa, mutia seurasin
samoin kuin kaikki muutkin, hen­keä
pidättäen hänen sanojaan. Ää­ni
on ihmeellinen, tavattoman voi­makas,
kantava ja mukaansatempaa­va.
Hänen noustessaan puhumaan
kansa vaistomaisesti ttousi s ci s 0-
maan. Hänen puheensa koski aina
Espanjaa, Espanjan naisia, • koko
Frhncon orjuudessa huokaavaa Es­panjan
kansaa. La Passionaria
näytteli suurta osaa Espanjan tasa­vallan
taistelussa, varmaan hän taas
astuu johtoon, kun kansa nousee
karkoittamaan Francoa apureineen.
Naapurimaastamme Ruotsista oli
4 edustajaa, heistä 2 edusti kommu­nistisia
naisia, Gcrda Lindcrot ja
Margit Lindström. Gcrda Lindcrot
on valtiopäivänainen^ toisen kama­rin
jäsen. Hän on uskollinen aat^
teellisen työn tekijä, ollut sitä nuo­ruudestaan
asti. Hän on myös ollut
paljon viukana tiaisten 'kansainväli­sessä
yhteistyössä. Margit Linds­tröm
on monelle tuttu viime kesäisen
Suomen matkansa jälkeen. Me kol­me
matkustimme yhdessä ja olimme
kuin samaa perhettä, asuimme yh­dessä
ja keittelimme oikeata ruotsa­laista
kahvia spriikeitHöllämme. Il­man
heitä olisin ainoana suomalai­sena
tuntenut oloni yksinäiseksi.
Ajatuksissani on vielä monta mie­lenkiintoista
naishahmoa Pariisin
kongressista, mutta kaikki he eivät
mahdu tämän kuvasarjan puittei­siin.
Amerikan lähctyskunnassa oli
monta erikoista naista, eräs kasva­tustieteen
professori, joka oli tut­kinut
koulucloja kaikissa jmaanosis-sa,
Amerikan värillisten naisten uni­onin
sihteeri, harvinaisen kaunis
neekerinaincn, jolla oli paljon mie-suuden
rinnalla
lenkUntoista.. kerrottavaa.. Hittonsa
pyrkimyksistä neekerien tasa-arvo:-
toteuttamisrksi valkoisten
Englantilaisessa lähetys-kunnassa
oli esim. Mary Clark, tie­teellisen
työn tekijäin ammattilntcn
edustaja. Hän sanoi puheessaan,
että ne naiset, jotka ovat työskcnnd-^
Icet atcmicnergiatutkinniksissj, eiva!
suinkaan ole tarkoittaneet, että l^-j-dän
työnsä tuloksia käyteltuisinj '/^
miskunnan tuhoamiseksi. He i''-^^
päinvastoin työskennellen
taakseen atomicncnercian ''' "
maan ihmiskunnan hyvinvoii:^''^-_
Pariisin kokouksen naiset cj:to-:^
läpileikkauskuvan naisesta tahnan
hetken maailmassa. Se oli Z-'^''^"
nen kuva. Se osoitti, ''•'/'^"•''^'f
naiset ovat heränneet, että
voimia, kykyjä, ja tietoja r^^'"'^^^^
perille ne päämdärät, jotka he
itselleen asettivat.