Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 10, 1949

              joita,
tee!
feen,
neen
'es'.
n.
uuden,
Mies',
o väm,
kkaus,
|I
|[
iiiimriiiimimiiniiuiimmniiiuiu»!
a, joka volsulkeal
munisttt tai fian-\
itsee sodan
]n ihmisistä riip-\
Umansodan kuri-ja
jokaisen yksi-^
kulkim. Jokatä-tteen.
—Mirjatni
aneet toisiamme,
taistelun rauhan]
Pariisissa viimei
islauseesta.
fmäärää kuinp-\
kyväisestä näky-l
m kunmoitusta\
\>stäviäss'd ja ko­kkia
vJitä t'^^^^'"
jaasta. — MiM
I A A X I M GORKI:
Seuraava on yhteenyeto • esse^
• jonka Gorki k i r j o iM v . f i ^ 8 yas-^
taukseksi erään nuoren^neiiyosto-f
kirjailijan •'•
jonka varrella asuin. He tulivat eräästä
vankilasta j a olivat matkaUa laivalle, jo­ka
veisi heidät Siperiaan. Kadehdin
heitä huolimatta siitä, että heitä vartioi­tiin
tarkasti, muutamieh ollessa vieläpä
kahleissa. Kadehdin heitä siksi, että he KIRjALLISUUDlSSf k^rjpä^^^ joka tapauksessa olivat;lähdössä lohne-taa
ovat romantfikka^ ja'^^ kiuj kun minun sitävästom täjrtäi elää
tihmisen ja hänen dinök)jefisä^to^
^Hsta, kÖFistelemätoiita* ^är^toaifeta, n i -
f mitetään realism&si; j • MitaJ-f
iaan tulee, on sitä^ i i K ^ t t e l t y ttibriella
(tavalla, mutta ei'{aiöOaHäii^/^^jöi^^
kaikki kirjallisuushistorioin
I qrisivät. Rom^ttisessä 'k^
on erotettava kak^i-haärÄumäs^^ Pas-rsiivinen
romantiikka Jco€rttaa
1% hyväksymään tödcJKsutidiäil^
'. leöalla sitä loistayih%reiftf täi^^^
I inaan todellisuutta- höiikiittäem^^
'M askaroimaan pulrnäkysyrtiyöteh^^^^^^^^
jissa, joita ei kos^aan^H^id^^
^pohdiskeluilla, vaan; äinic^
Ö l ä tutfciitiuksilia;^^;'T^
kanläjin vastakohtana kuts^iu aktiivinen
lomantiikka kapinaan' ölostäiteita •vas­taan,
jotka tyrannisoivatv meitäv • Aktii-vJDen
romantiikka etsU; tukea ihmisen,
voimakkaasta elämänhalusta. -
• Kimkysymyksessäovat klassikot, k u ­ten
Balzac, TurgenjeVjT^toii Gogol,
Tsehov, on vaikeata iatkaistä,- ovatko
he romantikkoja vaikö realisteja^ Bal-rac
on realisti, mutta; hitorötf myöskin r
; kirjoittanut romaanin L a Peau- €hagrin,
joka ön hyvin etäällä leaiKsQiistarMyös-:
Mor Turgenjev kirjoitti-^rönianttishenki-
; ^ romaaineja niinkuin^tekivät kaOckl
iouluisat venäläiset kirjaflijat-Gogolis-
I ta alaspäin aina Bumaiin^saakka. • Juuri-tahän
perustuu kirjallisuutemme' erikois
I smis ja voima, jonka jdidosta sen vai-iutus
maailmanldi^Iisjuuteen .tunkeu-.
tuo jatkuvasti ybäsyrcmmälle.. • -
; RiMnantiikan ja riealtsniiii. sisäisempi
suhde käy selvemmäksV jos asetetaan ;
lysymys^ Mikä pane6 amiisen? kirjoitta­maan?
. Tähän kysymykseen: ori^lemas-sa
kaksi Ahtausta.- Töisen^on ahtanut
eras nuori työläistsrttö. "Hän^Mrjoittaa
nnnuBe^^^-Ikäni on vasta. 15 vuotta, ^nut-kuin
rotta kellarissaan, eräässä tiilflat-liaisessa
likaisessa kieittiössä. R ^ ^ s -
tusyangit .marssivat katua alaspäin k i l i ­sevin
kahlein, itähinnä jalkakäytävää
kulld kaksi miestä, jotka oli sidottu toi­miinsa
käsistpn^jä jaloista^ toinen
ä. siiiiri mustapartainen mies hevo-
, syra arpi ylx käsvoje^^
himdahtiäldtia minulle: Hei^^^^p^^^
kari, tule meidän mukaamme!
Tuntui, kuin hän noilla sanöUljaan oli­si
tarttunut minua kädestä. Syöksäh­din
siinä samassa häntä kohti, niutta eräs
vartijoista sysäsi minut kiroten syrjään,
jollei vanginvartija olisi työntänyt mi­nua
pois, olisin saattanut seurata peloit-..
tavaa vankia juuri siksi, että hän oli vie­ras
ja niin erilainen kuin kaikki muut
tuntemani ihmiset. Hän oli kauhistut­tava
ja kahlehdittu, mutta hän oli saat­tanut
johdattaa minut toisenlaiseen elä­mään.
Muistin kauan tuon ^miehen ja
hänen hyväntahtoisen, ystävällisen ää­nensä.
Teidän nuorten ihniisten täytyy käsit­tää,
että kaikki todelliset arvot, kaikki
todella hyödyllinen ja kaunis, minkä i h ­miset
ovat luoneet tieteen, t^dteen ja tek­niikan,
alalla, on saavutettu kovalla työl­lä
hyvin vaikeissa olosuhteissa, alistettu-'
.na yhteiskunnan välinpitämattöniyy-teen,
kirkon vihamieliseen vastustukseen,'
"kapitalismin omanvoitonpyyntiin, sekä
"tieteen Ja taiteen 'su<)jelijäin"Tmtä oi-kullisimpiin
Vaatimuksiin.
Teidän on myös muistettava, että.
- kuhtuurin luojien joukossa oli myöskin .
monia tavaQisia työläisiä, kuten esimer­kiksi
Faraday ja Edison, että kehruu-koneen
keksi Arcwright, joka t»U parturi,
Erään newyorktUds€n hoteUin asukkaat oUvat ihmeissään Teksa­sista
kotoisin olevien mn ja mrs. Robert Waynen taluttaessa leo'
pardmperttua aivan kuun koiranpentua. Pentu on kuuden kuu­kauden
ikäinen ja painaa 30 paunaa: Sille ei kuulu kelpaavan
tnuiäa kuin keitettyä maksaa ruoaksii
taruissa, sananlaskuissa ja puheenparsis­sa.
Onkin aivan varmaa, että 'sananlas-
3ait ja puheenparret. ilmaisevat taydelli-
^^inimällä'. ja mielenkiintoisimmalla ta­valla,
mitä kansan mielesea Uikkuu; Olen
oppinut koko joukon asioita • sananlas­kuista
tai toisin sanoen, olen oppinut
; ajattelemaan aforismeittain. Tämä on
se elävien ajatusten muoto, joka opetti
;:minut ajattelemaan ja :kirjoittamaan.
Sellaisia ajatuksia, konttoristien,^ kulku-
• reitten ja.muiden ihmisten,, tapasin sit-ten^
kirjoissa, joissa neolivatpuetut toi­siksi
sanoiksi. ' Sentähden on tosiasia,
ettäs elämä j a : kirjallisuus täydentävät
vtoisbmsa.
tatunnen jo-suurta k i r j e a t u ^ u a , jota että Sh^espeare ja MoKere oKvat ta-
«aioittavatelmditonr;30idenleixhax»on* v a U i s i a ^ ^ Tällaisia esimerk-
%hyys ja sen-vaivat" ^Mäittä anitapä kejä on olemassa satoja. Jakaikentuon
ajoittamista o l i ^ siUöiar^kun eletään saivat aikaan ihmiset, joiUa ei työsken-nellessään
ollut käytettävissä meidän
päiviemme Valtavaa tiedon ja teknillis­ten
apuvälineiden . varastoa. Kuinka
paljon helpompaa onkaan kulttuurityö
täällä meidän maassamme, maassa, jolla
ori selvä päämäärä edessään: työvoiman
hyödyttömän kuluttamisen ja tunteet-ja
vaivalloista Ä a ä ä ? Tähärt:
kysymykseen >ovat' antaneet - vastauksen
kansalliset vaiemmistöt,- jotka -asuvat
Volgan, Uralin ja Siperian, alueiUa. Ai^
viime aikoihin saakka ei monilla
näistä vähenunistcftansaUfeuiiksista^^^^^ 6^^
^ omaa kirjakidtä} mutia k u i t ^ -
ovat rikastuttaneet ja kaunistaneet köy- toman riiston poistaminen, ruston, j o ^
kää ja vaivojentäyteistä eTämäatosä lau- - «ostaa esihi nopeasti rappeutuvien nk-
JMDa ja saduilla sank»eista j a jumalis- kai*!®» l " * * ^ työläisiä tuhol-
Viimeksimainitut luonnehditaan ^a.
«»inimäkseen uskonnollisiksi, anutta ne Kirjailija on maansa tahi luokkansa
<^t itse asiassa.myö^n suuria taide- äänitörvL :;Hän on sea korva, sen sihnä.
^"omia. „ , jäsen sydän. Hänen tulee t i ^ ^ niin
:\ loisen vastauksen, kysymykseen, mik- paljon- kuin madollista j a mitä, parem-aihminen
kir}oittaa,.saan«iään 17-vuo- : min. hän on perillä, historiasta, sitä pa-;
^ työläisen ^oust»:^ ^iGUe^Jiu^eiaA^ ,jefflmiff.-häA ymmärtää fom^^
* paljon,, etten
^tta siitä;'»/ Naiöolfen-rmuodostuu 'cn'ymm
^«ksenir iysymyfcseen; miksi atoin ' sen>vanärftUnoouksen luohfeen ja- se»:
/^'ttaa,taiaisÄsi:-Alpin kirjoit
*ö i ^ e e h ^ s a k o t t o o a n a ; j a - /On.vattamätonta tuntea kansöi-his-
J*ala elänaäntpncsti-minuar ja,siksi, .toria. . Vähemmän i^ttamätöntä e i ole
^ olen: kokenut .niin: paQön, etten . tietää, mitä se ajattelee yhtdi^unnallit
^ « t o i i a k i i j o i ^ , 6istajavaitroUisistakysynQfksistä.Oppf-
* • • xieet, jotka ovat tutkmeet etnografiaa ja
.Muistan tapanko lapsuudestani: kulttuurihistoriaa, todistavat, että kan-
'^^joukkoakuljfetetäin^tiiä pitkin, sanVajatuÄtapa saa ihnaisunsa saduissa;,
Nuoret ifaniiset ovat sks^elleet <minulta,
miksi kirjoitin kulkureista. Olen «länsrt
ralennnan keskiluokan parissa ja nähnyt
ympärilläni väkeä, jonka ainoana har­rastuksena
oH käyttää tavalla tai toisella
hyödyksensä muita ihmisiä, muuttaa i h ­misten:
hiki s j a veri kopeekoiksi ja ne.
sen jälkeen rupliksi. Tunsin, sanomaton-,
ta vihaa noiden ihmisten: norkoilevaa,
loismaista elämää kohtaan.
Kulkurit sensijaan olivat mielestäni
ulkopuolelle pudonneita ihmisiä, jotka
olivat irroittautuneet: luokastaan ja ka­dottaneet
sen luonteenomaiset piirteet. .
Useimmat noista ku&ureista olivat sai^
raalloisia tai alkoholisteja, he tappelivat
usein, mutta heidaa ^vHillään vaDitsivatT
> voimakkaat ystavyyssiteet j a he olivat
- aina valmiit a ^ toveriansa ja
nkaiken,iminkä:'he'onnikuivat ansaitse­maan
tai varastamaan kokoon; he söivät'
j a i o i v a t yhdessä. Näin, että vaikka,
hddän ^^«dosuhteensa ofivat huonommat
k d n ivallisten'ihmisten; ^ d ä n oli-pa-
:rem{n.' £3ksi,/ettei; heitä^ajanut omänyoi-tönpyynti:^
* • "
. H e eivät koettaneet hankkia muka-vampia'
o l q ^ toisten iimiistenkustan-'
nuksdla, «ivätkä heistoneet hautomaan-,
rahoja,'joäim pKvat ^päässeet käs^L^.
, Näissä ihmisissä oli yllin k y l l i n sellaista/
mitä en ymmärtänyt, mutta pidin heis'
sä. siitä,: etteivät he valittaneet olemassa­oloa,
vaan puhuivat ^pilkallisin tai ivaa­vin
«anoin, kunnia ihmisten
elämästä. Vaikkakin he elivät "huonoa"
elämää, eivät he olleet huonompia ihmi­siä
kuin. ne, jotka /'elivät kunnolla".
. : Minulle ^merkitsee ihminen; vain-ih-
. minen kaikkien asioiden ja aatteiden
luojaa. Ihminen voi tulla kajkkien luon-
• nonvoimiea herraksi. Kauneinta maail-massa;^
n se^ mikä on luotu työllä, ihmi­sen
kelpo käsillä. Ja työprosessi syn­nyttää
Vkaikki meidän 'ajatuksemme,
kaikki .meidän aatteemme. Niin on 4ai-ia-
kautta koko talteen, tieteenjäteknii-
<kan historian. Ajatus kulkee tosiseikko­jen
jäljes^, -Minä kumarran ihmistä,
sillä ilman ihmisen järkeä ja mielikuvia
. tusta - en näe maailmassa mitään. Ja
m&äli yhtäkaikki on p a ^ o puhua ;4>y-histä
asioista, on ainoata pyhää ihmisen
tysrtymättömyys itseensä ja -hänen pyr­kimyksensä
tulla-paremmaksi. Pyhä on
hänenvpyrkimyksensä tehdä loppu ah­neudesta,
kateudesta, rikoksis^^^s^rau-desta,
sodasta ja kaikesta vihollisuuden
ta maan ihmisten välillä ja pyhä o n t ­uen
työnsä.
Hfies' rupesi pidmmaaii
haut^jEdsissaaii
Oujrvanni >Banfi, 19-^uotias italialai­nen
nuorakamen ptitosi alpeilla kiipeil­lessään-
ja lääkärit julistivat hänet icuol"^
leeksi.
. Hautajaisia suoritettaessa piti pappi
.^remonioita'ja arkun känsroti auki.
Keskeliäseremoniari nousi Banfi ylös
j a kysyi ^mmäst>^eeilä, et^ä mitä i h ­mettä
on tapal^uhut!^ Hautajaiset lop^
puivat siihen.- *
Jos sUmokka-pyrkii juokseihaan silk-kisukissanne,
voitte huomaamattomasti
kiinnittää 'sen iiiuksella. Pujott£^aa
hius^ohuen sifanäneulan silmään ja k i i n -
«Htäkää sihni&ka käyttäen hiusta lan­kana:
Korjausta tuskin huomaa^ '
HS
- l i
li
i l
IS'
m
m
•m