1956-08-11-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KA UXOK/RJALLL\EX VI JK KOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly m Canaqa
Pubii'hed and pr:nted-by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario..
Registered at the Post Office Department, Ottawa,, as
second ciass matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . $5.00
6 kuukautta 2.75
TILAUSHINN.4.T:
1 vuosikerta . . . . . . . . $4.00
6 kuukautta 2.25
3 kuukautta . . . . . . . . 1.50
SUOMEEN JA MTTUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $300
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palsta tuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-r
lemanilmoitus $4 00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00,
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo.
Kustantaja ja. painaja: Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbiury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin-aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Liekin toimittaja lähtee nyt kesälomalle. »Missä ollaan
tämän numeron ilmestyessä on viellä hämärän peitossa asianomaiselle
itselleenkin. Ehkäpä jossain Pohjois-Ontarion järven
rannalla yrittämässä narrata niitä isoja kaloja — kukaties
vaikka tämän kylmän pohjolan pääkaupungissa kuuluisassa
Hearstissa,
Kuitenkin nyt ensiksi• pitää katsoa liittojuhlat (tämä
on kirjoitettu jo liittojuhlien edellä perjantaina), joissa
meillä on se kahvinostovelvollisuus kaikille Liekin kirjeenvaihtajille,
jotka esittävät itsensä. Toivottavasti pennosia
kuitenkin jää niin paljon, että ne riittävät kyytiin tarvittavan
kivihiilen ostoon. Ellei, silloin on tyydyttävä Sudburyn ympäristön
kauniisiin järviin ja niiden kaloihin.
Näkemiin, tai paremminkin kuulemiin, siis parin viikon
ajaksi! Muistakaa kuitenkin Liekkiä entiseen hyvään tapaan
ja odotelkaa tyynesti kirjoituksienne julkisuuteen tulemista.
* » * •
Uusi sodanuhka leijailee taas maailman yllä. Toisella
viikolla julisti Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser, että
Egypti kansallistuttaa Egyptille kuuluvan Suezin kanavan
kaikkine välineineen ja että sen entisille omistajille maksetaan
täysi korvaus.
Tähän saakka ovat Suezin kanavan suuret tullitulot
menneet melkein kokonaan Lontoon ja Pariisin rahamiehille,
Egyptin jäädessä puhaltelemaan tyhjiin kämmeniinsä,
Eg\pti on ilmoittanut nyt käyttävänsä nuo tullitulot Niilin
suuren padon rakentamiseen, johon "tarkoitukseen lännen
suurmaat kieltäytyivät lainaamasta pääomia.
On selvää, että Egj'ptin alueella oleva kanava kuuluu
Eg\*ptille, kuten Panaman kanavan kontrolli Yhdysvalloille
ja St. Lawrencen vesitie USA:lie ja Canadalle. Kuitenkin
Britannia ilmoittaa nyt. että se ei tule koskaan suostumaan
siihen, että Eg\-pti yksin kontrolloi Suezin ja kantaa sen tullitulot.
Tämän vastineeksi vaaditaan kansainvähsen sopimuksen
kunnioittamista, sopimuksen joka allekirjoitettiin
100 vuotta sitten ja johon Eg>'ptin kansalla ei ollut mitään
sanomista. Se oli sopimus, jonka Eg>pti oH pakoitettu allekirjoittamaan,
eikä enää nykyään, jolloin kaikille kansoille
vaaditaan täyttä itsemääräämisoikeutta ja joka teoriassa tunnustetaan
läntisten suurvaltainkin taholta, voi ^lla mitään
merkitystä.
\ ilmeiset tiedot kuitenkin kertovat, että Britannia,
Ranskan ja US.\:n myötäillessä ja toisilta brittiläiseen yhteisöön
kuuluvilta mailta suostumusta hakien, valniistautuu
suoranaisiin sotilaallisiin toimenpiteisiin. Toiselta puolelta
taas Eg\-pti ilmoittaa pitävänsä tiukasti kiinni tekemästään
päätöksestä -— sotilaallisten toimenpiteiden uhallakin.
Tätä kirjoittaessa on vielä tietämätöntä miten asiat tulevat
kehittymään. Syttyykö koko maailmaa vaarantava sotilaallinen
selkkaus, vai sovitaanko riitakysymys muuten. Jos
erimielisyys johtaa verenvuodatukseen, suurempaan tai pie-rempään.
kantavat siitä vastuun kuitenkin ne. jotka ovat
lähteneet Eg>ptin itsemääräämisoikeuden luokkaamisen
tielle.
Jos koskaan, niin nyt olisi Yhdistyneiden Kansakuntien
järjestön tartuttava asiaan, vaikkapa kysymyksessä onkin
maailman rauhan vaarantaminen yhden tai useammn Y K : n
johtavan valtion taholta. Kansainvälisiä oikeuksia koskevissa
Miljoonat canadalaiset ovat
nähneet CBC-TV:n uutisten
kuuluttajan John 0'Learynr
mutta koska uutiset ovat vakavia
asioita, on tuskin kukaan
nähnyt hänen hymyilevän
niinkään paljoa kuin tässä
kamerakuvassa.
Värilliset eivät
saa urheilla
valkjoisten kanssa
Louisianan valtion kuvernööri Earl
Long on allekirjoittanut lakiehdotuksen,
joka kieltää värillisten osallistumasta
urheilukilpailuihin tai virallisiin
tilaisuuksiin samanaikaisesti valkoihoisten
kanssa Louisianan valtiossa.
Lakiehdotus myöskin määrittelee, että
kokoushuoneistoissa tulee värillisiä
ja valkoisia varten oHa eri osastot. Värilliset
eivät myöskään saa käyttää samoja
mukavuuslaitoksia valkoisten
kanssa.
Syökää paljon niin
pian laihdutte
Lontoon yliopiston professori A. Ker-wick
sanoo englantilaisessa lääkärileh-dessä
julkaisemassaan artikkelissa, että
"syökää paljon jos haluatte laihtua".
Hän kertoo suorittamiensa kokeiden o-soittaneen,
että jos henkilö sai 2,000
kaloria päivässä, pysyi paino ennallaan
tai alkoi nousta. Mutta jos annos lisättiin
2,600 kaloriin ja jos ravinnossa oli
paljon rasvaa ja proteinia, laihtuivat
kaikki.
KIRJEENVAIHTOA
n o B B B B n a ir ir ir I F i — T l •
Marjatta — Kauniit kiitokset.
Tulevat julkisuuteen hyvässä jär-
^jestyksessä.
E. K. —^..Ei saatu ladotuksi viime
numeroon, mutta toivottavasti
yksi saadaan tähän.
M. Ranta — Ehdimme käsittelemään
kirjoituksenne vasta kesälomalta
palattua, mutta ehditään-hän
sitä sittenkin.
Huomf — Mahdollisesti muitakin
kirjoituksia saapuu ennen tämän
numeron ilmestymistä, mutta
niistä ei toimittajan lomalle lähtiessä
ollut vielä tietoa.
kysymyksissä, kansallista itsemääräämisoikeutta
koskevissa asioissa ja maailman
rauhaa vaarantavissa tapauksissa
ei voida tehdä ero pienen ja suuren
maan välillä. Xe oikeudet ovat Y . K : n
perussäädöksien mukaan, ja täytyvät
olla. yhtä hyvin taattuja pienille kuin
suurillekin kansoille.
Canadan hallituksen pidättyvä asenne
tässä kysymyksessä on ollut harkittu
ja oikea, mutta ehkä vieläkin parempi
olisi, jos Canadan hallitus päättä-vämmin
toimisi Eg>ptin oikeuksien tunnustamisen
puolesta.
K. S.
DINAR ANNAS:
Mielenkiintoinen naisvarlaio
•\ /TAALARI *pistipuolitusinaa siveltimiä tärpätti
- V I purkkiin, kuivasi kädet takkiinsa, astui viisi J
kelta taaksepä-n ja katsoi värikästä tauluaan. Hi'
katseli sitä pää vasemmalle taivutettuna ja napsauta
kieltään: hän taivutti päänsä oikealle ja sanoi:
— Ei hullumpL Toden totta, sehän on eräs minujj
parhaista töistäni.
Telineellä oleva taulu esitti anatomialtaan hy^i^
mielenkiintoista, naisvartaloa. Mikäli näkemänsä saat.
t o i ymmärtää, hänellä oli kolme jalkaa, joista yksi olj
tumman sinipunainen ja kaksi kertaa niin paksu kuin
molemmat kanariankeltaiset. Sitävastoin oli taulua
esittämällä henkilöllä ainoastaan yksi rinta, jokapin.
tapuoli^esti katsottuna muistutti punaisella pieiuk,
•sella lepäävää ruusua, ja oli siioitettu sinne, missä ih.
misillä tavallisesti on napa. Neljä silmää katseli eri
suuntiin punaisep, vihreän ja keltaisen kirjavilla kas.
voilla, eräs niistä oli siioiitettu nenän päähän, joka
muuten muistutti kolmitahoista reiällistä sveitsiläis-juustoa.
Hiuksina oli appelsiinin värinen jättiläi^
hyasintti. Muut yksityiskohdat voineinmetäs5ä yh.
teydessä sivuuttaa.
— Luulenpa ristiväni sen "Mietiskelyksi",, sanoi
maalari mietiskeltyään kotvasen erään silmän ilrnettä,
kaikkein suurimman, joka, vaikkakin se oli tiilenpu!
nainen, ilmaisi syvämietteisyyttä.
— Tai ehkäpä "Huoli" sopisi paremmin, tuumis-keli
maalari tavoitettuaan nenänpääsilmän katseen,
silmän, joka oli vihreä kuin laivan oikeanpuoleinen
lyhty. Epäilemättä, se oli hyvin huolestunut katse.
— Miksi et kutsu minua "Epäonnistuneeksi"? kysyi
nainen kankaalta kärsivällä äänellä,
Maalari oli maalannut useita naisvartaloita, joilla
oli vähintään yhtä mielenkiintoinen anaitomia, mutta
ei vielä milloinkaan ollut tapahtunut, että joku niistä
olisi saanut puhekyvyn. Hän oli rajattoman hämmästynyt,
aluksi vieläpä hiukkaseni kauhistunut. Kaik-kein
ihmeellisintä aisassa oli se, että nainen puhui,
vaikka hänellä suun asemesta oli rivi pianpnkosketli-mia
nenänsä alla. Maalari tointui joka tapauksessa
nopeasti, etupäässä sen vuoksi, että hän oli niin herkkä
kritiikille.
— Aivan varmasti et ole epäonnistunut, hän sano
kiivaasti. Monet Picasson töistä eivät ole hituista
kaan paremoia kuin sinä. Mutta tuskin hän.ennätti
sanoa kuin Pic . . .
— Se ei ole mikään puolustus, että olet tehnyt
minusta tällaisen, vastasi nainen nyrpeästi, ja nenän:
pääsilmä hehkui vihreänä. [
— Tehnyt sinut siksi, mikä sinä olet! Siiiä olet
hyvä, olet eräs parhaista, joita olen luonut, sanoi maa^
lari itsevarmasti.
— Minä olen todellakin hyvä. Haluaisitko kenties
mennä naimisiin kanssani? kysyi nainen kankaalta jä
vilkutti veitikkamaisesti kaikkia neljää silmäänsä.
Maalari tuhahti.
— Kaikki naiset ovat samanlaisia, hän sanoi. H(
puhuvat vain avioliitosta.
— Et voi väittää, että minä muissa suhteissa olea
samanlainen kuin kaikki muut naiset, sanoi nainei
voitonriemuisesti.
— Joka tapauksessa sinä puhut selkeästi, myöns
maalari. Mutta minä sanon sinulle erään asian: sinui
ei ole luotu avioliittoa varten. Sinua ei ollenkaan olf
luotu sellaista elämää varten. Sinä olet taidetta. Ais
longa, vita brevis. Taide on pitkä, mutta elämä lyhyt
ajattele sitä.
— Että moderni maalari viitsiikin käyttää mokff
maa vanhaa, hullua lausetta! sanoi nainen. Entäs sit
ten, kun on vain pelkkää taidetta.
— Olen laskenut, että suosijani, laivanvarustaja
ostaa sinut ja ripustaa yhdelle parhaista seinistään
valaisi maalari.
— Miltä laivanvarustaja näyttää, kysyi tauliu
namen ja siveli hyasinttihiuksiaan kädellään, jo^
muistutti sinipunervaa perunanuijaa.
— Pidä kätesi siinä, huusi maalari. Erinomainei
vaikutus! Kas noin, minä poika! Laivanvarustaja*^
mahtava mies, vielä komeampi kuin minä, vaikkaka:
hänellä ei ole mitään minun partani veroista. Ja rii^ss
pohjattoman rikas. Ehkäpä sinä piankin näet härifi"^
Hän lupasi juuri taannoin kurkistaa sisään jonain
vänä katsomaan, jos minulla on jotain mielenkus j
toista työn alla. Olen melko varma, että hän pi^^J
sinua mielenkiintoisena. Mutta sinun on luvatta^'
minulle eräs seikka.
— Mikä sitten?
—- Sinun on luvattava pitää suusi kiinni aina
siihen saaikka, kun hän on maksanut.
— Noo jaa, kyllähän minä sen voin luvata. _
sinun pidä nimittää minua "Mietiskelyksi", ei
leksi'' eikä edes "Epäonnistuneeksi".- Sinun on ^
suttava minua "Odotukseksi".
a: ^
Sivti 2 täiiaciäina. Uoi^^ I l o p ä i v ä n i 1956
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 11, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-08-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560811 |
Description
| Title | 1956-08-11-02 |
| OCR text | (KA UXOK/RJALLL\EX VI JK KOLEHTI) LIEKKI, the only Finnish literary weekly m Canaqa Pubii'hed and pr:nted-by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.. Registered at the Post Office Department, Ottawa,, as second ciass matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . . . . . . $5.00 6 kuukautta 2.75 TILAUSHINN.4.T: 1 vuosikerta . . . . . . . . $4.00 6 kuukautta 2.25 3 kuukautta . . . . . . . . 1.50 SUOMEEN JA MTTUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $300 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palsta tuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-r lemanilmoitus $4 00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00, Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Toimittaja: K. Salo. Kustantaja ja. painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbiury, Ontario. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Liekkiin-aiotut kirjoitukset osoitettava: L I E K K I P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO Liekin toimittaja lähtee nyt kesälomalle. »Missä ollaan tämän numeron ilmestyessä on viellä hämärän peitossa asianomaiselle itselleenkin. Ehkäpä jossain Pohjois-Ontarion järven rannalla yrittämässä narrata niitä isoja kaloja — kukaties vaikka tämän kylmän pohjolan pääkaupungissa kuuluisassa Hearstissa, Kuitenkin nyt ensiksi• pitää katsoa liittojuhlat (tämä on kirjoitettu jo liittojuhlien edellä perjantaina), joissa meillä on se kahvinostovelvollisuus kaikille Liekin kirjeenvaihtajille, jotka esittävät itsensä. Toivottavasti pennosia kuitenkin jää niin paljon, että ne riittävät kyytiin tarvittavan kivihiilen ostoon. Ellei, silloin on tyydyttävä Sudburyn ympäristön kauniisiin järviin ja niiden kaloihin. Näkemiin, tai paremminkin kuulemiin, siis parin viikon ajaksi! Muistakaa kuitenkin Liekkiä entiseen hyvään tapaan ja odotelkaa tyynesti kirjoituksienne julkisuuteen tulemista. * » * • Uusi sodanuhka leijailee taas maailman yllä. Toisella viikolla julisti Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser, että Egypti kansallistuttaa Egyptille kuuluvan Suezin kanavan kaikkine välineineen ja että sen entisille omistajille maksetaan täysi korvaus. Tähän saakka ovat Suezin kanavan suuret tullitulot menneet melkein kokonaan Lontoon ja Pariisin rahamiehille, Egyptin jäädessä puhaltelemaan tyhjiin kämmeniinsä, Eg\pti on ilmoittanut nyt käyttävänsä nuo tullitulot Niilin suuren padon rakentamiseen, johon "tarkoitukseen lännen suurmaat kieltäytyivät lainaamasta pääomia. On selvää, että Egj'ptin alueella oleva kanava kuuluu Eg\*ptille, kuten Panaman kanavan kontrolli Yhdysvalloille ja St. Lawrencen vesitie USA:lie ja Canadalle. Kuitenkin Britannia ilmoittaa nyt. että se ei tule koskaan suostumaan siihen, että Eg\-pti yksin kontrolloi Suezin ja kantaa sen tullitulot. Tämän vastineeksi vaaditaan kansainvähsen sopimuksen kunnioittamista, sopimuksen joka allekirjoitettiin 100 vuotta sitten ja johon Eg>'ptin kansalla ei ollut mitään sanomista. Se oli sopimus, jonka Eg>pti oH pakoitettu allekirjoittamaan, eikä enää nykyään, jolloin kaikille kansoille vaaditaan täyttä itsemääräämisoikeutta ja joka teoriassa tunnustetaan läntisten suurvaltainkin taholta, voi ^lla mitään merkitystä. \ ilmeiset tiedot kuitenkin kertovat, että Britannia, Ranskan ja US.\:n myötäillessä ja toisilta brittiläiseen yhteisöön kuuluvilta mailta suostumusta hakien, valniistautuu suoranaisiin sotilaallisiin toimenpiteisiin. Toiselta puolelta taas Eg\-pti ilmoittaa pitävänsä tiukasti kiinni tekemästään päätöksestä -— sotilaallisten toimenpiteiden uhallakin. Tätä kirjoittaessa on vielä tietämätöntä miten asiat tulevat kehittymään. Syttyykö koko maailmaa vaarantava sotilaallinen selkkaus, vai sovitaanko riitakysymys muuten. Jos erimielisyys johtaa verenvuodatukseen, suurempaan tai pie-rempään. kantavat siitä vastuun kuitenkin ne. jotka ovat lähteneet Eg>ptin itsemääräämisoikeuden luokkaamisen tielle. Jos koskaan, niin nyt olisi Yhdistyneiden Kansakuntien järjestön tartuttava asiaan, vaikkapa kysymyksessä onkin maailman rauhan vaarantaminen yhden tai useammn Y K : n johtavan valtion taholta. Kansainvälisiä oikeuksia koskevissa Miljoonat canadalaiset ovat nähneet CBC-TV:n uutisten kuuluttajan John 0'Learynr mutta koska uutiset ovat vakavia asioita, on tuskin kukaan nähnyt hänen hymyilevän niinkään paljoa kuin tässä kamerakuvassa. Värilliset eivät saa urheilla valkjoisten kanssa Louisianan valtion kuvernööri Earl Long on allekirjoittanut lakiehdotuksen, joka kieltää värillisten osallistumasta urheilukilpailuihin tai virallisiin tilaisuuksiin samanaikaisesti valkoihoisten kanssa Louisianan valtiossa. Lakiehdotus myöskin määrittelee, että kokoushuoneistoissa tulee värillisiä ja valkoisia varten oHa eri osastot. Värilliset eivät myöskään saa käyttää samoja mukavuuslaitoksia valkoisten kanssa. Syökää paljon niin pian laihdutte Lontoon yliopiston professori A. Ker-wick sanoo englantilaisessa lääkärileh-dessä julkaisemassaan artikkelissa, että "syökää paljon jos haluatte laihtua". Hän kertoo suorittamiensa kokeiden o-soittaneen, että jos henkilö sai 2,000 kaloria päivässä, pysyi paino ennallaan tai alkoi nousta. Mutta jos annos lisättiin 2,600 kaloriin ja jos ravinnossa oli paljon rasvaa ja proteinia, laihtuivat kaikki. KIRJEENVAIHTOA n o B B B B n a ir ir ir I F i — T l • Marjatta — Kauniit kiitokset. Tulevat julkisuuteen hyvässä jär- ^jestyksessä. E. K. —^..Ei saatu ladotuksi viime numeroon, mutta toivottavasti yksi saadaan tähän. M. Ranta — Ehdimme käsittelemään kirjoituksenne vasta kesälomalta palattua, mutta ehditään-hän sitä sittenkin. Huomf — Mahdollisesti muitakin kirjoituksia saapuu ennen tämän numeron ilmestymistä, mutta niistä ei toimittajan lomalle lähtiessä ollut vielä tietoa. kysymyksissä, kansallista itsemääräämisoikeutta koskevissa asioissa ja maailman rauhaa vaarantavissa tapauksissa ei voida tehdä ero pienen ja suuren maan välillä. Xe oikeudet ovat Y . K : n perussäädöksien mukaan, ja täytyvät olla. yhtä hyvin taattuja pienille kuin suurillekin kansoille. Canadan hallituksen pidättyvä asenne tässä kysymyksessä on ollut harkittu ja oikea, mutta ehkä vieläkin parempi olisi, jos Canadan hallitus päättä-vämmin toimisi Eg>ptin oikeuksien tunnustamisen puolesta. K. S. DINAR ANNAS: Mielenkiintoinen naisvarlaio •\ /TAALARI *pistipuolitusinaa siveltimiä tärpätti - V I purkkiin, kuivasi kädet takkiinsa, astui viisi J kelta taaksepä-n ja katsoi värikästä tauluaan. Hi' katseli sitä pää vasemmalle taivutettuna ja napsauta kieltään: hän taivutti päänsä oikealle ja sanoi: — Ei hullumpL Toden totta, sehän on eräs minujj parhaista töistäni. Telineellä oleva taulu esitti anatomialtaan hy^i^ mielenkiintoista, naisvartaloa. Mikäli näkemänsä saat. t o i ymmärtää, hänellä oli kolme jalkaa, joista yksi olj tumman sinipunainen ja kaksi kertaa niin paksu kuin molemmat kanariankeltaiset. Sitävastoin oli taulua esittämällä henkilöllä ainoastaan yksi rinta, jokapin. tapuoli^esti katsottuna muistutti punaisella pieiuk, •sella lepäävää ruusua, ja oli siioitettu sinne, missä ih. misillä tavallisesti on napa. Neljä silmää katseli eri suuntiin punaisep, vihreän ja keltaisen kirjavilla kas. voilla, eräs niistä oli siioiitettu nenän päähän, joka muuten muistutti kolmitahoista reiällistä sveitsiläis-juustoa. Hiuksina oli appelsiinin värinen jättiläi^ hyasintti. Muut yksityiskohdat voineinmetäs5ä yh. teydessä sivuuttaa. — Luulenpa ristiväni sen "Mietiskelyksi",, sanoi maalari mietiskeltyään kotvasen erään silmän ilrnettä, kaikkein suurimman, joka, vaikkakin se oli tiilenpu! nainen, ilmaisi syvämietteisyyttä. — Tai ehkäpä "Huoli" sopisi paremmin, tuumis-keli maalari tavoitettuaan nenänpääsilmän katseen, silmän, joka oli vihreä kuin laivan oikeanpuoleinen lyhty. Epäilemättä, se oli hyvin huolestunut katse. — Miksi et kutsu minua "Epäonnistuneeksi"? kysyi nainen kankaalta kärsivällä äänellä, Maalari oli maalannut useita naisvartaloita, joilla oli vähintään yhtä mielenkiintoinen anaitomia, mutta ei vielä milloinkaan ollut tapahtunut, että joku niistä olisi saanut puhekyvyn. Hän oli rajattoman hämmästynyt, aluksi vieläpä hiukkaseni kauhistunut. Kaik-kein ihmeellisintä aisassa oli se, että nainen puhui, vaikka hänellä suun asemesta oli rivi pianpnkosketli-mia nenänsä alla. Maalari tointui joka tapauksessa nopeasti, etupäässä sen vuoksi, että hän oli niin herkkä kritiikille. — Aivan varmasti et ole epäonnistunut, hän sano kiivaasti. Monet Picasson töistä eivät ole hituista kaan paremoia kuin sinä. Mutta tuskin hän.ennätti sanoa kuin Pic . . . — Se ei ole mikään puolustus, että olet tehnyt minusta tällaisen, vastasi nainen nyrpeästi, ja nenän: pääsilmä hehkui vihreänä. [ — Tehnyt sinut siksi, mikä sinä olet! Siiiä olet hyvä, olet eräs parhaista, joita olen luonut, sanoi maa^ lari itsevarmasti. — Minä olen todellakin hyvä. Haluaisitko kenties mennä naimisiin kanssani? kysyi nainen kankaalta jä vilkutti veitikkamaisesti kaikkia neljää silmäänsä. Maalari tuhahti. — Kaikki naiset ovat samanlaisia, hän sanoi. H( puhuvat vain avioliitosta. — Et voi väittää, että minä muissa suhteissa olea samanlainen kuin kaikki muut naiset, sanoi nainei voitonriemuisesti. — Joka tapauksessa sinä puhut selkeästi, myöns maalari. Mutta minä sanon sinulle erään asian: sinui ei ole luotu avioliittoa varten. Sinua ei ollenkaan olf luotu sellaista elämää varten. Sinä olet taidetta. Ais longa, vita brevis. Taide on pitkä, mutta elämä lyhyt ajattele sitä. — Että moderni maalari viitsiikin käyttää mokff maa vanhaa, hullua lausetta! sanoi nainen. Entäs sit ten, kun on vain pelkkää taidetta. — Olen laskenut, että suosijani, laivanvarustaja ostaa sinut ja ripustaa yhdelle parhaista seinistään valaisi maalari. — Miltä laivanvarustaja näyttää, kysyi tauliu namen ja siveli hyasinttihiuksiaan kädellään, jo^ muistutti sinipunervaa perunanuijaa. — Pidä kätesi siinä, huusi maalari. Erinomainei vaikutus! Kas noin, minä poika! Laivanvarustaja*^ mahtava mies, vielä komeampi kuin minä, vaikkaka: hänellä ei ole mitään minun partani veroista. Ja rii^ss pohjattoman rikas. Ehkäpä sinä piankin näet härifi"^ Hän lupasi juuri taannoin kurkistaa sisään jonain vänä katsomaan, jos minulla on jotain mielenkus j toista työn alla. Olen melko varma, että hän pi^^J sinua mielenkiintoisena. Mutta sinun on luvatta^' minulle eräs seikka. — Mikä sitten? —- Sinun on luvattava pitää suusi kiinni aina siihen saaikka, kun hän on maksanut. — Noo jaa, kyllähän minä sen voin luvata. _ sinun pidä nimittää minua "Mietiskelyksi", ei leksi'' eikä edes "Epäonnistuneeksi".- Sinun on ^ suttava minua "Odotukseksi". a: ^ Sivti 2 täiiaciäina. Uoi^^ I l o p ä i v ä n i 1956 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-08-11-02
