Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 28, 1953

              'UN 'Kaunis: Veef^^VpKti^^
kaalia t^rvalröyrj^; p o^eö^ :
pyöräile olisi katsQHSiQn:^ ^^svä^kia-mielellääii
siirtynyt Saimäa^ey^^
taDSsa seilaamaan. Sorea-t^^^
fsii, laulaa ja soittaa, «viuluäkiii. - Mistä­hän
hänet on keksaty?^;
Assi Nortiaa ei kuitenkaan-ole löy­detty
amerikkalaisen reseptin - mukaan
siihen tyyliin, että hän olisi ollut imes-kelemässä
villapusero päällä jäätelö-puikkoa
kadulla ja sitten olisi tullut
kykyjenmetsästäjä sanoen: "Teillä on
Mustalais-Veeran nenä, otetaanpa koe-filmaus."
-^ssi Nortia on jo useita vuo­sia
ollut varastoituna ohjaajien hyllylle.
Hän.qn vain odottanut tilaisuutta pääs­tä
esiin,^ vaikka odotus on sopivan teh­tävän
puutteessa ven3myt melko pitkäk­si,
ehkä pitemmäksi kilin Assi joutues-s
saan aikoinaan ensinunäistä . kertaa
;fibnin kanssa kosketuksiin luulikaan.
. Assi: Nortia on tiairjoHtaaiitvitseään
DfitäärätietQi^siti . esii#y|ftiasen^^
ede^ aina siitä: aki|<^I(E^^^
^ käärn^ena^s4Ra.:^ps(^
ttiliMtg^
,iäSstUS.r 9^
j]|S5XÄin^, fca^^
tafi^Jspta^rmuit^ a^ää$u|tp|us^|^
< oissa mulijstuksissy^ ^ör^pöskisek- :
si neitoseksr varttunut^ 'käärmenainenl
; jjiU fiäämääransä^
laulaa, Uijssja jä na^nte^ ^
-:;Eun Suomen FilmiteqHisuuslsotavuO'
^inaperusU.ns: |ilmikoulW^
jonkinlaisen; pohjakoulutuksen eloku-
; ya^aldle pyrkiviHe; nuarille,;e^
ta. ollut: puutetta.: 3adät^^mikärpäseh
puremat sievät tytöt:Ja sakeat nuoru­kaiset,
.anoivat herkidlisten?:-^
ja kirjeiden väJityks^lH, pääsyä unehni-
~ensä oppikurssille. JHy^äksi?iyiksi:t
loppujen lopuksi vain muatama, olihan
2-vuotinen liöulutus.omaistä.;-:Ensim-maisiä
käsif^^^
"ofct mm. Toini Vartiaipen,:E^ Vet­tenranta
ja: KyUikki E f e e l L Vuoden
.Jiuluttua r^^
opiiifiäluiseiia tytaiäi ja toinen näistä
oli llA-uotias Assi Nortia. Filmikoulu
öli kuimiariliimoiselle nuorelle neidille
Parhaimmaksi naisnäyttelijäksi fil-'
fmssä viime vuonna tuli Shirley
'^ooth, äskettäin Bollymoodissa pi-oelyssä
katsastuksessa. Shirley
^ooth on teatterinäyttelijä ja hän
oj' ensi kerran jämissä "Come
^?ck,Uttle Sheba", voittaen ensi-f^'
h'ksellään "Oskarin**
mauista; a i k ^ , siUä s i e ^ d l i tilaisuus
treenata i t s ^ kaikessa puheteknii­kasta
j a inaprorvisoinnista aina miekan*
käyttöön asti.
Kaksi vuotta luiskahti melkein huo-maamatta
siellä, missä tähtiä tehtiin tai
amafcin yritettiin tehdä: Statisteina oi-lessaan
filmikoululaiset pääsivät myös
käytännössä elokuvaamisen makuun.
Sitten Assi tj^asi tummatukkaisen nuo­ren
miehen, joka nykyisin tanssii hä­nen
parinaan rumbaa tanssikerhossa ja
on samalla myös hänen elämänikäinen
partnerinsa. Jos menette Assi Nortian
luo kylään, lukee ovella Karjalainen ja
avaamaan tulee tomera pieni poika,
emäntänne ja hänen rakennusmestari-miehensä
4^-vuotias Juha Matti, ystä­villeen
Junnu.
— Päivääkään en ole kauppaani ka­tunut,
j a olemme hyvin onnellisia vaik­ka
mieheni ei filmausten aikana näe­kään
minua kuin suurenimi^ kään-tdssä,
sanoo Assi-rouva>
•Fämikoulun jälkeen Assi Nortian n i -
; mi sentää^^
k m r a ^ } ^ ^ Eiäs^oH; *Atijai tule
J^el^Dtat^iE^sn^
^ ^ n i i a i t d ^ k a t s 6 ^ iöir^j^ r j^E^^^
tehi^yra;^^ opettajat j a ph-.
jtojat(<)ij^jlsa^
^r^Eäassa; J^operettiyer-':
: t a / e t ^ ^]&^en-;ympätiUeen piimisi; ra­kentaa
musiikin, rakkauden;Ja tanssin
maailma. Mitään revyjifilmeja^
teäka;pmi oltu siihen mennessä; ttiotettu
paria (epäonnistumitta kokeilua lukiiun-ottamatta^.
puhtunattakaan filmatulta
opereteisfc^. -Niin nuori rouva pistettiin
hyll3^11<e parempien päiviea varalle.
Assi, N o r t i a uskoi kuitenkin^ että jo-,
nakin päivänä häntä tarvittaisiin, ja
näin kävikin. Veeran osa oli Assi N o r -
tiaii rytmin mukainen; Hänen kovasti
korea mustalaistyttönsä "viihdytti viik­kokaupalla
^miehistä silmää niin Helsm-gissä
kuin Hikiälläkin, ja naisetkin sa­noivat,
'että onpa'Veerassa temperar
mertttia;
Odotellessaan syttymistään tähtitai­vaalle
Assi 'fortia oli koko ajan juossut
tunnilta toiselle; laulanut, lausunut,
tanssinut Puolanne—Karpion liikunta­ryhmässä
ja vaalinut välillä kiihkeintä
harrastustaan- Junnua. .Filmikoulussa
ja'myöhemminkin on -\ssin kirkasta
sopraanoa kouluttanut laulajatar Anna-
Liisä Luukkonen . j a viinieksi hänen
opfettajinaait ovat olleet Oiva Soini se-kä
pariisilainen madame Therese Lache-titsky,
jäiinittävä aitoranskalainen tai-teilijapersoonallisuus.
Niin usein kuin
hän on suinkin ehtinyt Assi on myös
tanssinut oopperan vintillä Saxelinin ko^
vassä koulussa. Enimmäkseen Assi
Nortian tapaa oopperan suojissa kuiten­k
i n muissa merkeissä: hän nimittäin
laulaa oopperan kuorossa.
— Ooppera on antanut minulle näi­nä
vuosina hyvin paljon, sanoo haasta­teltavamme.
Olen saanut elää ja työs­kennellä
musiikin parissa, ja se merkit­see
minulle^suunnattomasti sekä ihmi­senä
että taiteUijanal Mutta toivon
tietenkin myös pääseväni joskus pois
nimettömien kuorolaisten riveistä, vä­littömään
kosketukseen yleisön kanssa.
Haluaisin vähiteUen kokeilla kantavat­ko
voimani päätehtävään astL Vierailin
äskettäin Kuusankoskella 'Mustalais­ruhtinattarena'
j a olih onneUinen saa-dessani
eläytyä operetin helmeUeviin
tunnehniiD.- Bidänr myp^^^
muttasiiiiä^ on.aUtuioeft
>^ puolivalmiute<uk^^^^^<^^
«^-toinenkin.*Äiott;y&^^
filini, mutta.mei^ift^cdom^
seUaisten omiistumiselle^lK»yinkaan su^^
• tuisia. , -
/^Kauniin Veeran' j a *Rion yön* korea
sankaritar osallistui ,k<amannen huo­mattavamman
elokuvansa filmaamiseen; -
Assi on "Tytön huivissa'* jälleen tuiinett
mustalaistyttö vastakohtana vaalealle
Eija Inkerille, jolla on varsinainen pää­osa
elokuvassa.
— Tämä uusin on minun rakkain
• roolini tähänastisista. Saan olla kesyt-tämätön
luonnonlapsi, oikein sellainen
villi . . . .
Utelemme, mistä Assi on saanut mus-talaistemperamenttinsa.
— Minussa on slaavilaista verta, ja
sitä paitsi perheessämme on ennenkin
näytelty. Setäni mm. oli aikoinaan Tal­linnassa
teatterinjohtajalla. Isäni on
hyvin musikaalinen — hän soittaa vai­vatta
vähän joka instrumenttia balalai­kasta
pianoon asti. Itse olen. toistai­seksi
vain soitellut viulua ja näppäillyt
kitaraaj.mutta nyt on tullut taloon pia­no,
j a s e k i a i d k a a . f ^^
^Tsaikfllvski^., :ja^ t
luitmieten^^ioMu^iBii^
.kakistele- ^käiirii^ia^.^iB^ .
S k^älfejil^lajilää^i^
" tkv^tpmaö:-:^^^^
;;/Taatt J a m a l a a ^
j ^ i Ä t a ^ y i i r a i f e ^
opetdieensa? hieman n^ös italiaa "se
on niin: sointuva kieli ja Eittämätön
läul^äiie^'. Assin; taipa puhua on muu*
ten luonnossa paljon kauiiiiinpi kiiih^
f i l m i s ^ VarsinWa^^*Rion 3 ^ * » hä^
hen ääntämisensä ol| outoa. Ehkäpä se
oli tarkoitettu korostamaan Carmen
Conchitan eksoottisuutta? Jos" Assi-äidin
harrastukset liikkuvat maailman
valtakielten parissa, haastaa perheen
jälkeläinen selevee savvoo.^ Hän öh ol­lut
Savonmaassa kesälaitumilla ja saa­nut
siellä savolaistartunnart äidin ja isän
jatkuvaksi riemastukseksi.
— Vaikka en koskaan saisi esittääk­seni
loistavia primadonnanosia, haluan
siitä huolimatta kehittää itseäni niissä
suhteissa, missä arvelen itselläni olevan
mahdollisuuksia. Teen sen pelkästä rak­kaudesta
taiteeseen, niinkuin, -olen teh-,
nyt tähänkin saakka, sanoo kaunis As­si.
Tähän saakka olen ainakin filmissä
jouUmut pääasiassa esittelemään ulko­kuortani.
Toivon saavani joskus tule­vaisuudessa
mahdoilisuuden kokeilla
myös näyttelijättärenä.
Assi Nortian rpolikuyissa; on usein
jotakin hieman kopeaa, mutta todelli­suudessa
nuori näyttelijätär on mitä
herttaisin ja välittömin ihminen. Hä­nen
kotinsa kertoo niistä lukuisista har­rastuksista,
jotka- ovat Karjalaisen pie­nelle
perheelle läheisiä. Nuo kaksi uu­denaikaista
ihmistä, jotka pukeutuvat,
ajattelevat ja puhuvat tämän päivän
päämäärästään tietoisen ihmisen lailla,
osoittavat ympäristönsä vaalimisessa
muutakin kuin hetken oikkujen sanele­maa
makua. Heidän antiikkihuoneka­lunsa,
rauhalliset maalauksensa ja klas­sillisten
äänilevyjen kokoelmansa mer­kitsevät
Assi Nortialle jotakin, minkä
ääreen voi pysähtyä keräämään voimia
matkalla tähtiin.
ESIMSÄN AVUSI .
'^iei^X kauemmin iyaisen suku
elää, sen^iisaamnfiaksi se t u l e e : 'V^ i ^^
muuaii v a i ^ ^
ine V todella sahpa M i i ^ väabi^^
h ^ on ktr^ittanutniiietelinätisä Turun
Viildcosanoiniiii. v ; 1820.
Entä mikä sai hänet tekemään tä«
män toteamuksen? Uutinen Englan*
ninma^ta kertoi:
"Ehglanninmaalla kuuluu jpillan her«
roilla olevan sellainen matkavaunu, jo*
kä ilman hevosita kulkee, ainoastaan
kuuman höyryn voimalla. Se on niin
rakettu, että yksi mies taitaa huokeasti
kääntää sen kulua tien mukaan. Tän^
vaunu on mäkiselläkin tiellä kulkenut
enemmän kuin kaksi peninkulmaa tun­nissa,
josta nähdään sen olevan jou­tuisan
kulultansa."
Turun Viikkosanomat välitti ensim­mäisenä
ilmestymisvuonnaan 1820- lä­hes'
kahdelletuhannelle tilaajalleen uu­simpia
uutisia koti- ja ulkomailta. Se
oli ensinunäinen varsinainensuomenkie-lineit
sanomalehti ja sisällöltään kunni­oittavan
monipuolinen. Vuosikenran'ko«
ko ei tosin ollut perin sutiri/ olipahan
r ;^»raliisea: ronaaänin läajuiiiM^
9 r Jokaisessa T^unin- Viikkösäiiömien
nuin$rossa*d[i vuuitisia eri puolilta mnail*
maa.^ 4^ ni^teleistä rnainit*
s<»-lelhfcflberäsri^^
r p u ^ i s o i i s i ' ' k y l l ^ ^ i s k o i^
s u U ^ ; J 9 ^ Ei^ax^iss^ ,
hiättM^jf |os^
Ulkopoliittisissa uutisissaan
see lehti •m.m.:
. "I^pelissa; ja Portugalissa kuulua
Icruumitla olevan iso rahan puutos,"
M u t ^ Turun ^^^V^ .antof
auliisti palstatilaa myöskin yleishyö­dyllisiä
kirjoitelmia varten. Aikana,
jolloin naapurin vanha mummo edusti
suurinta asiantimtemusta lastenhoidon
alalla, julisti tämä lehti paikotellen jo­pa
melkein nykyaikaista lastenhoitotie-toa.
Lehti tuomitsee jyrkästi sellaiset
äidit, jotka mukavuus- tai muista syis­tä
eivät halua itse imettää ja jatkaa:
"Sarvella juotetut lapset ovat usein k i -
vuloisia osittain siitä, että lehmän mai­to
puhtaampanakin pidetyssä sarvessa
piimenee ja happanee niin että usein sill­iä
elätetty lapsi saapi riisin taikka muun
kuivu-tai kitutaudin."
Kirjallisuuspalstaa ei myöskään puut­tunut
Turun Viikkosanomista, Saam­me
lukea, että Frenckeliltä poikinensa
on ilmestynyt suomenkielisiä uutuuksia,
' mm. "Rakkauden hartaat tuskistele-
**Lähtipä se lika käsistäni taikinan
teossa*', sanoi Isolan emäntä.
Istu kiireemmäksi aikaa ja jos on ko-
\'ä kiire, niin pane pitkäksäsi.
HoUytvoodin vuotuisessa "Oska­rien"
jaossa julistetuin veteraani-näyttelijä
Gary Cooper viime vuo­den
parhaimmaksi jUminäyttelijäk-si
osastaan filmissä "High Ndon*'
'»Ui
li
i
1S
2;
t II
>
S i T i i 3
l:i l-l -t:^