1940-02-03-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
L T T U U R I
ksestä
i lyallinen esitys oopperan alkupe-
-räsii-^ on tähän saakka ollut seuraava:
F renzessä oli / 1500-luvuh lopulla
ryhr. a säveltaiteen harrastajia, jot-varten
Perin säveltänsä •i^tirldice-senkin
teksti Rinuccinin tekemä!
Kappaleen ensi esitys oli Q. io I0OO
Caccinikin oli, esiintyvien oppilaittensa
välityksellä, siinä loitakin siika
: yrkivät soyelluttamaän ajan re- veltämiään osia esitetyksi. Caccini
nesar.ssia myöskin musiikkialalle, oli näet myös, omasta alotteestr
Siihen aikaan jo tiedettiin, että kreik- säveltänyt saman tekstin. taan.
kals;nen kulttuuri oli luonut taide-mucion,
josta vanhan ajan kirjoitel-inai
sisälsivät mielenkiintoisia ku-vauii^
ia ja jonka vastinetta ei enään
ollui nykyajan jtaiteessa — musiikki-draaiian.
Sen henkiinherättäminen
Molemmat, sekä Perin että Cac-cinin
laitos ilmestyivät painosta samana
vuonna. Xyt oli alku tehtv,
nusi taidemuoto keksitty/jonkun verran
epävarmuutta oli vain olemassa
siihen nähden kelle oikeastaan alot-tulj
olemaan heidän päämääränsä, teenteon kunnia oli kuuluva. Perille
mah-Jollisimman likelle antiikin tai- vai Caccinille.
detta. •
'] :^;nän taiteilijar ja harrastajaryhmän
johtavia henkiä olivat Giovanni
Bardi, Vernion kreivi, myöhemmin
paavillinen kamariherra Roomassa,
kuoi: 1612, sekä Jacopo Corsi, myös
,'Firenzen ylhäisöön^ kuuluva. JMO-lemrnat
olivat itse säveltäjiä, Bardi
taitsvakin säveltäjä. Varsinaisiksi
toimi miehiksi, uuden taidemuodon
liion^isessa, joutuivat kuitenkin seu-rusielupiiriin
kuuluvat ammattitaiteilijat,
joita mainitaan olleen esim. etevä
viuluniekka ja kmtunsoittaja Vin-cenzo
Galilei, kuoli jo 1591, kuuluisa
laulaja Giulio Caccini, kuoli
161 S, laulaja, soittaja ja johtaja Ja-copc
Peri (1561—1633;, edelleen
Fernando Medicin, Firenzen suur-heru
uan palveluksessa oleva taide-intendentti
Emilio de Cavalieri sekä
runcilija Ottavio Rinuccini. Näistä
oli Galilei antiikkisen säveltaiteen
erikoistuntija — m.m. on hän tehnyt luesityksiä ja kuoroja. \'ähitellen
n.s. "Hymni Muusalle" ja lienee niihin ruvettiin sovelluttamaan -jota-häniä
pidettävä resitatiivisen tyylin kin toiminnallista yhtenäisyyttä, sitä
alkuunpanijana. Ainakin hän teki varten kyhätyn, erityisen tekstin
käytännöllisen alim, säveltämällä ole- pohjalla. Intermedioista kehittyi näin
lettl;un antiikkiseen tapaan Ugolinon itsenäisiä musiikkinäytelmiä, joissa
valituslaulun Danten "Divina Co- m.m. orkesterilla on jo tärkeä teh-mediasta'V
sekä joitakin Jeremian tävä. Lauluosat olivat milloin kuo-valiiusvirsiä
jouhisoittimien säestyk- rollisiaj milloin solistisia.
Viime aikaisissa tutkimuksissa on
päästy siihen tulokseen, että -Daf
ne"' on ilmestynyt 1597 ja samoin
tutkimukset ovat todenneet että oopperan
säveltämisessä oli ensimmäisen
yrityksen tehnyt jo aikaisemmin Jacopo
Corsi.
Lisäksi on uudet tutkimukset tuoneet
päivänvaloon sen, eitä oopperalla
on ollut pitkäaikainen, valmistava
kehityskautensa, joten Perin sekä
Caccinin toiminta tässä tapauksessa
ei ole ollut aivan heidän itsensä alot-teesta.
Oikeastaan oopperan alkumuoto on
ollut olemassa jo 1500 luvulla, jolloin
Italiassa esitettiin '"intermedioi-t
a " , eräänlaisia laulukuvaelmia varsinaisten
jiäytelmäesityksien näytöksien
väliajalla.
Intermediot ovat. alkujaan olleet
vaan soittokappaleita, mutta 1500
luvulla niissä oli myöskin soololau-
Knitannutliiklceemme kavaiSIjennöa.
SAIMI FORSBERG
man ponnistelun tu os
sellä.
Tätä alettua uutta, suuntaa jatkoivat
Peri ja Caccini^ pyrkien kokonaisuutena
toteuttamaan yhteistä
suunnitelmaa antiikkismallisen sävel-dras
man luomiseksi.
H:2simmäisenä tuloksena oli Rinuccinin
tekstiin Perin säveltämä pieni seuraavat suuret säveltäjämestarit
muijikkinäytelmä "Dafne", joka esi- ovat sitten seuranneet ja laajentaneet
tettiinCorsin salongissa V. 1594. Seu- sekä parantaneet oopperoita siihen,
rasva yritys oli Ranskan kuninkaan missä ne nykyään meidän päivinäm-
Her.rik IV ja Maria Medicin häitä me ovat: — K.J.K.
1500-luvun intermedioissa oh siis
jö oopperan alkumuoto olemassa, joten
varsinaista uutta Perin ja Caccinin
oopperoissa oli siis oikeastaan
vain niiden musiikillinen tyyli.
Mutta siitä huolimatta, he kuitenkin
avasivat varsinaisesti tien oopperoiden
aikakauteen, jota tietä heitä
iiiiiiiiä m Hart - Sarah Bernhardtin-suudelman
uhri
Tulipa vanhasta maasta kodin hä- Yhdysvaltalaisessa lehdessä kirjoit-vittyä
nuori tyttö Ameriikaan pii- ti tuotmottain eräs taiteen ystävä
kaarnaan. Ei ollut käynyt paljon kou- hänestä:
lua, ei laulanut, ei soittanut, ja ci- "Tavallisesti jäävät työläislapset,
käpä syrjäinen tiennyt, että hänellä jotka omaavat luontaisia taipumuk-musikaalisia
lahjoja olisikaan. "^Mut- sia jollekin taiteen alalle, varojen
ta hän itse sitä aavisteli ja musiikin puutteessa ilman minkäänlaista tek-ihailu,
innostus kyti povessa. Niin nillistä ohjausta ja niinollen heidän
kului joitakin vuosia, kurines jo ker- lahjakkuutensa tulokset eivät tule
ran koetti näppäillä mandoliinin kie- suuren yleisön käytettäväksi,
liä ja. sitten viulun, oikein oman Osa heistä kumminkin tullessansa
viulun. Mutta mitäs soittimista, jos täysi-ikäiseksi työnsä ohella suurilla
niiden käyttämiseen ei ole teknillis- ponnistuksilla saavuttaa huomattavia
tä tietoa. Sitä oli saatava vaikka ki- tuloksia.
ven kolosta. Ja saahan sitä sellai- Eräs tällainen innokas ja uuttera
sessa suuressa kylässä kuin New taiteilijasielu on naissäveltäjä Saimi
York, kun vaan on rahaa. Siis tie- Forsberg, joka luontaisen sävellys-nata
rahaa ja ottaa soittotunteja työn lahjakkuutensa kautta on edistynyt
lomassa. Se oli ohjelma, jota tyttö jo niin pitkälle, että on säveltänyt
toteutti vuosikausia, kunnes viulu jo lukuisia kappaleita ja kykenee sä-soi
kauniisti kirjoitettujen sävelten veltämään nudtin minkälaisiin almukaan.
Eikä hän tyytynyt vielä heisiin hyvänsä,
siihen, vaan ryhtyi itsekin säveliä
Kikapa ei muistaisi William Här-
^a, tuota voimakasta,^ kelpo cowboy-sanlraria
lukemattomissa Villin Län-öen
seikkailufilmeissä? kaikki kunnia
Tom MixiUe, mutta eiköhän sittenkin
vanha BaiJHart liene ensim-öiäisenä
midessämme kaikista niistä,
jotka tähän-asti ovat hevpsea selässä
piintyneet filmikamoan-'^
niä johtunee, suurdcsi osaksijuuri siitä,
että B m i H a n S m ^ n ^
juuri niihin aJioihiii^^Jamanie^
lainen elokuva vallcHtti maailman,
^ilmansodan aikana Ja heti sen jäl-
^ ^ n , joUoin kaikkialla kävi.)^! am
tukeen humaibllx» i^igdesin oiusia
sommittelemaan ja niistä syntyi sellaisia,
joita kannatti hänen itsensä
ja muidenkin esittää kuulijajoukoil-le
haaleissa ja mikrofonin edessäkin.
Syntyi pieniä sävelmiä, sanoihin ja
ilman sanoja, viululle ja pianolle.
sukupuolta kohtaan, hänen kovakou- ^^.^ kykeni antamaan
raisuutensa roistoja kohtaan ja hänen ^^^^^{^kin opetusta viulun ja man-ratsastus-
ja ampumistaitonsa.
— Missä on nyt tämä ihailtu VVil-liam
Hart?
punki muutamine alkeellisine filmi-ateljeineen.
Mutta jotain \^ssiä vetovoimaa
oli myöskin vanhassa Billissä,
nim. hänen kainoutensa heikompaa
opetusta
doliinin soitossa.
Hänen viimeisen sävellyksensä nimi
on "Don*t Forget Me", jota musiikintuntijat
pitävät erikoisen taiteellisena
ja kauniina."
Sellainen innostuksen ja oman ponnistelun
tulos kannattaa Uekin Taide-
ja kulttuuriosastossa kuvan kanssa
merkitä. ^
TOINEN TAITEEN YSTÄVÄ,
Jo kauan, kaksitoista ATiotta sittenhän
vetäytyi syrjään filmityöstä.
Hän elää edelleen hy\äs5ä voimissa
ja asuu vain muutamien peninkulmien
päässä HoUywoodista maatilallaan.
Päinvastoin kuin monet
^ muut hänen työtoverinsa HoUywood-n^
estariteok^ I c c r i i ^ i ^ ä f o ^ ^ fiknien. muotiintuloajalta on hän
oli vida^UcKn J Ä ^ ^ I I ^ osannut järjestää asiansa vvaarrssmi on-nistimeesti.
Hänellä on hyvä va- William Hart on nyt 66 vuotta
rallisuus. Tunnettu ranskalainen elo- vanha, siis vanha mies, miltei ukko,
kuvaohjaaja Henri Diamant-Beyer voisi sanoa, jollei hän yhä edelleen
on käynyt Mnen maatilaUaan Ja saa- olisi niin ntiortea. San Fernandossa,
nut siellä kootuksi vanhan Billin elä- viidenksrmmenen kilometrin päässä
mäkerran, jonka hän on julkaissut Hollywoociista, on hänellä 300 heh-
"Pour Vous'issa". Kua sillä on oma taaria käsittävä maatila. Hän kasviat-mielenkiintpnsa,
niin poiminune aitä taa ja opettaa hevosia kutea aina-aliaolevat
pienet palat. kin taitava hevosroi^, jona hän aina
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 3, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-02-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400203 |
Description
| Title | 1940-02-03-03 |
| OCR text | L T T U U R I ksestä i lyallinen esitys oopperan alkupe- -räsii-^ on tähän saakka ollut seuraava: F renzessä oli / 1500-luvuh lopulla ryhr. a säveltaiteen harrastajia, jot-varten Perin säveltänsä •i^tirldice-senkin teksti Rinuccinin tekemä! Kappaleen ensi esitys oli Q. io I0OO Caccinikin oli, esiintyvien oppilaittensa välityksellä, siinä loitakin siika : yrkivät soyelluttamaän ajan re- veltämiään osia esitetyksi. Caccini nesar.ssia myöskin musiikkialalle, oli näet myös, omasta alotteestr Siihen aikaan jo tiedettiin, että kreik- säveltänyt saman tekstin. taan. kals;nen kulttuuri oli luonut taide-mucion, josta vanhan ajan kirjoitel-inai sisälsivät mielenkiintoisia ku-vauii^ ia ja jonka vastinetta ei enään ollui nykyajan jtaiteessa — musiikki-draaiian. Sen henkiinherättäminen Molemmat, sekä Perin että Cac-cinin laitos ilmestyivät painosta samana vuonna. Xyt oli alku tehtv, nusi taidemuoto keksitty/jonkun verran epävarmuutta oli vain olemassa siihen nähden kelle oikeastaan alot-tulj olemaan heidän päämääränsä, teenteon kunnia oli kuuluva. Perille mah-Jollisimman likelle antiikin tai- vai Caccinille. detta. • '] :^;nän taiteilijar ja harrastajaryhmän johtavia henkiä olivat Giovanni Bardi, Vernion kreivi, myöhemmin paavillinen kamariherra Roomassa, kuoi: 1612, sekä Jacopo Corsi, myös ,'Firenzen ylhäisöön^ kuuluva. JMO-lemrnat olivat itse säveltäjiä, Bardi taitsvakin säveltäjä. Varsinaisiksi toimi miehiksi, uuden taidemuodon liion^isessa, joutuivat kuitenkin seu-rusielupiiriin kuuluvat ammattitaiteilijat, joita mainitaan olleen esim. etevä viuluniekka ja kmtunsoittaja Vin-cenzo Galilei, kuoli jo 1591, kuuluisa laulaja Giulio Caccini, kuoli 161 S, laulaja, soittaja ja johtaja Ja-copc Peri (1561—1633;, edelleen Fernando Medicin, Firenzen suur-heru uan palveluksessa oleva taide-intendentti Emilio de Cavalieri sekä runcilija Ottavio Rinuccini. Näistä oli Galilei antiikkisen säveltaiteen erikoistuntija — m.m. on hän tehnyt luesityksiä ja kuoroja. \'ähitellen n.s. "Hymni Muusalle" ja lienee niihin ruvettiin sovelluttamaan -jota-häniä pidettävä resitatiivisen tyylin kin toiminnallista yhtenäisyyttä, sitä alkuunpanijana. Ainakin hän teki varten kyhätyn, erityisen tekstin käytännöllisen alim, säveltämällä ole- pohjalla. Intermedioista kehittyi näin lettl;un antiikkiseen tapaan Ugolinon itsenäisiä musiikkinäytelmiä, joissa valituslaulun Danten "Divina Co- m.m. orkesterilla on jo tärkeä teh-mediasta'V sekä joitakin Jeremian tävä. Lauluosat olivat milloin kuo-valiiusvirsiä jouhisoittimien säestyk- rollisiaj milloin solistisia. Viime aikaisissa tutkimuksissa on päästy siihen tulokseen, että -Daf ne"' on ilmestynyt 1597 ja samoin tutkimukset ovat todenneet että oopperan säveltämisessä oli ensimmäisen yrityksen tehnyt jo aikaisemmin Jacopo Corsi. Lisäksi on uudet tutkimukset tuoneet päivänvaloon sen, eitä oopperalla on ollut pitkäaikainen, valmistava kehityskautensa, joten Perin sekä Caccinin toiminta tässä tapauksessa ei ole ollut aivan heidän itsensä alot-teesta. Oikeastaan oopperan alkumuoto on ollut olemassa jo 1500 luvulla, jolloin Italiassa esitettiin '"intermedioi-t a " , eräänlaisia laulukuvaelmia varsinaisten jiäytelmäesityksien näytöksien väliajalla. Intermediot ovat. alkujaan olleet vaan soittokappaleita, mutta 1500 luvulla niissä oli myöskin soololau- Knitannutliiklceemme kavaiSIjennöa. SAIMI FORSBERG man ponnistelun tu os sellä. Tätä alettua uutta, suuntaa jatkoivat Peri ja Caccini^ pyrkien kokonaisuutena toteuttamaan yhteistä suunnitelmaa antiikkismallisen sävel-dras man luomiseksi. H:2simmäisenä tuloksena oli Rinuccinin tekstiin Perin säveltämä pieni seuraavat suuret säveltäjämestarit muijikkinäytelmä "Dafne", joka esi- ovat sitten seuranneet ja laajentaneet tettiinCorsin salongissa V. 1594. Seu- sekä parantaneet oopperoita siihen, rasva yritys oli Ranskan kuninkaan missä ne nykyään meidän päivinäm- Her.rik IV ja Maria Medicin häitä me ovat: — K.J.K. 1500-luvun intermedioissa oh siis jö oopperan alkumuoto olemassa, joten varsinaista uutta Perin ja Caccinin oopperoissa oli siis oikeastaan vain niiden musiikillinen tyyli. Mutta siitä huolimatta, he kuitenkin avasivat varsinaisesti tien oopperoiden aikakauteen, jota tietä heitä iiiiiiiiä m Hart - Sarah Bernhardtin-suudelman uhri Tulipa vanhasta maasta kodin hä- Yhdysvaltalaisessa lehdessä kirjoit-vittyä nuori tyttö Ameriikaan pii- ti tuotmottain eräs taiteen ystävä kaarnaan. Ei ollut käynyt paljon kou- hänestä: lua, ei laulanut, ei soittanut, ja ci- "Tavallisesti jäävät työläislapset, käpä syrjäinen tiennyt, että hänellä jotka omaavat luontaisia taipumuk-musikaalisia lahjoja olisikaan. "^Mut- sia jollekin taiteen alalle, varojen ta hän itse sitä aavisteli ja musiikin puutteessa ilman minkäänlaista tek-ihailu, innostus kyti povessa. Niin nillistä ohjausta ja niinollen heidän kului joitakin vuosia, kurines jo ker- lahjakkuutensa tulokset eivät tule ran koetti näppäillä mandoliinin kie- suuren yleisön käytettäväksi, liä ja. sitten viulun, oikein oman Osa heistä kumminkin tullessansa viulun. Mutta mitäs soittimista, jos täysi-ikäiseksi työnsä ohella suurilla niiden käyttämiseen ei ole teknillis- ponnistuksilla saavuttaa huomattavia tä tietoa. Sitä oli saatava vaikka ki- tuloksia. ven kolosta. Ja saahan sitä sellai- Eräs tällainen innokas ja uuttera sessa suuressa kylässä kuin New taiteilijasielu on naissäveltäjä Saimi York, kun vaan on rahaa. Siis tie- Forsberg, joka luontaisen sävellys-nata rahaa ja ottaa soittotunteja työn lahjakkuutensa kautta on edistynyt lomassa. Se oli ohjelma, jota tyttö jo niin pitkälle, että on säveltänyt toteutti vuosikausia, kunnes viulu jo lukuisia kappaleita ja kykenee sä-soi kauniisti kirjoitettujen sävelten veltämään nudtin minkälaisiin almukaan. Eikä hän tyytynyt vielä heisiin hyvänsä, siihen, vaan ryhtyi itsekin säveliä Kikapa ei muistaisi William Här- ^a, tuota voimakasta,^ kelpo cowboy-sanlraria lukemattomissa Villin Län-öen seikkailufilmeissä? kaikki kunnia Tom MixiUe, mutta eiköhän sittenkin vanha BaiJHart liene ensim-öiäisenä midessämme kaikista niistä, jotka tähän-asti ovat hevpsea selässä piintyneet filmikamoan-'^ niä johtunee, suurdcsi osaksijuuri siitä, että B m i H a n S m ^ n ^ juuri niihin aJioihiii^^Jamanie^ lainen elokuva vallcHtti maailman, ^ilmansodan aikana Ja heti sen jäl- ^ ^ n , joUoin kaikkialla kävi.)^! am tukeen humaibllx» i^igdesin oiusia sommittelemaan ja niistä syntyi sellaisia, joita kannatti hänen itsensä ja muidenkin esittää kuulijajoukoil-le haaleissa ja mikrofonin edessäkin. Syntyi pieniä sävelmiä, sanoihin ja ilman sanoja, viululle ja pianolle. sukupuolta kohtaan, hänen kovakou- ^^.^ kykeni antamaan raisuutensa roistoja kohtaan ja hänen ^^^^^{^kin opetusta viulun ja man-ratsastus- ja ampumistaitonsa. — Missä on nyt tämä ihailtu VVil-liam Hart? punki muutamine alkeellisine filmi-ateljeineen. Mutta jotain \^ssiä vetovoimaa oli myöskin vanhassa Billissä, nim. hänen kainoutensa heikompaa opetusta doliinin soitossa. Hänen viimeisen sävellyksensä nimi on "Don*t Forget Me", jota musiikintuntijat pitävät erikoisen taiteellisena ja kauniina." Sellainen innostuksen ja oman ponnistelun tulos kannattaa Uekin Taide- ja kulttuuriosastossa kuvan kanssa merkitä. ^ TOINEN TAITEEN YSTÄVÄ, Jo kauan, kaksitoista ATiotta sittenhän vetäytyi syrjään filmityöstä. Hän elää edelleen hy\äs5ä voimissa ja asuu vain muutamien peninkulmien päässä HoUywoodista maatilallaan. Päinvastoin kuin monet ^ muut hänen työtoverinsa HoUywood-n^ estariteok^ I c c r i i ^ i ^ ä f o ^ ^ fiknien. muotiintuloajalta on hän oli vida^UcKn J Ä ^ ^ I I ^ osannut järjestää asiansa vvaarrssmi on-nistimeesti. Hänellä on hyvä va- William Hart on nyt 66 vuotta rallisuus. Tunnettu ranskalainen elo- vanha, siis vanha mies, miltei ukko, kuvaohjaaja Henri Diamant-Beyer voisi sanoa, jollei hän yhä edelleen on käynyt Mnen maatilaUaan Ja saa- olisi niin ntiortea. San Fernandossa, nut siellä kootuksi vanhan Billin elä- viidenksrmmenen kilometrin päässä mäkerran, jonka hän on julkaissut Hollywoociista, on hänellä 300 heh- "Pour Vous'issa". Kua sillä on oma taaria käsittävä maatila. Hän kasviat-mielenkiintpnsa, niin poiminune aitä taa ja opettaa hevosia kutea aina-aliaolevat pienet palat. kin taitava hevosroi^, jona hän aina |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-02-03-03
