1938-04-02-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUANTAINA, HUHTIKUUN 2_PÄIVÄNÄ 1938
Kirj:/'Ei maalia'
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Reglstered at the Post Office Dept,
Ottawa, as second class ma,tter.
1 vk,
6 kk.
3 kk.
f
l vk.
6 kk.
Tilaushlnnae:
UlkomaUIe
$2.00
1.10
.60
$3.00
1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen «ixicon lauantaina
12-sivUlsena, sisältäezx parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aioil-
,ta.
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
pyytäkää asiamiesvälineit^ jo tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
'Ltd.; :
Toimittaja: J. Saari.
Toimitusneuvosto: J. Järvls, Rauha
Mäki, Hilja Aho, E, Suksi, Ester
Kaustinen, Aili Malm, Margit Laakso
ja Yrjö Salvo.
Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava:
mm
P.O. Box 69 Sudbury, Ont
TähdeUä O] i^erkittyjä-kirjoituksia
'lainattaessa on alkulähde ehdottomasti
mainittava.
TOIMITUKSEN TUOLILTA
Canadan suomalaisilla on lähiaikoina
taas — ainakin useilla paikka-
•kunnilla —- tilaisuus nähdä mainio
'neuvostoliittolainen elokuva, nimeltään
"SuksipatalJoona". Tämä elokuva
on siitä mielenkiintoinen, että
se esittää tämänkin maan suomalaisille
tutun asian. Toivo Antikaisen
johtaman suksipatalJoonan taistelun
Karjalaan talvella v, 1922 hyökän-mitä
Suomen valkoisia vastaan.
Elokuvan aihe on jokaiselle safio-nialehtiä
seuranneelle hvvin tuttu.
Se tuli uudeUeen esiin V. 1935, jolloin
Antikainen vangittiin Suomessa. Silloin
Antikaista vastaan käydyn oikeusjutun
vuiheita selostivat tämän
mantereen' suomalaiset sanomalehdet
hyvin laajasti.
Elokuvan on valmistanut Lenjilm
. ja vahnistui se Neuvostoliiton 20-
vuotispäiväksiy jolloin valmistui useita
muitakin jUmejä, mitkä'kuvaavat
• 'Neuvostoliiton taistelua kotimaisia
• vastavailankumouk^ellisia ja ulkomaisia
inter venttejä vastaan. Elokuvan
juoni, joka perustuu tosiasioihin,
on täynnä jännitystä. Jännit-tävimpicn
seikkailujen keskellä tulee
. £siin suksi joukkueen poikien raikas
huumori. Valokuvaus on erikoisen
. hyvä ja se on kaikesta päättäen suoritettu
Karjalassa.
Antikaisen .osaa esittää Otto Zha-kov.
Nikolai Cherkassov, joka esittää
pääosaa jo Canadassakin esitettävässä
elokuvassa Pietari Iissä",
esittää myöskin yhtä pienempää osaa
tässä elokuvassa. Kaikki tyypit ovat
erikoisella huolella valittuja. Näifi
sanovat Yhdysvaltain suomalaisten
lehtien taidearvostelijat.
Odotamme vain jänmtvksellä, kos-ka
saamme Caffadassakin nähdä tantan
kuuluisan, paljon puheenaihetta
osakseen saaneen elokuvan. Voinee
ottaa jonkun aikaa, ennenkuin näemme
sen Canadan puofellai sillä sitä
on vasta aivan hiljattain alettu esittää
Yhdysvalloissa.
Neuvostoliiton suiirjilmiä ''Pietari
P* esitetään paraikaa etelä-Ontariossa.
Se on saanut osakseen kiittävät
arvostelut kaikkialla, missä sitä on
OJT^N tiedä, onko ^ l E K I N pais-
J-^ töillä tilaa tämänliiatuisiile
jutuille. Tämän kirjoittaja ei aina-kiin
tiedä, onko tämä kaunokirjallista
tuotetta, vaikka itse asiassa siinä
puhutaankin kauneudesta.
: Huomasin, että ''Seela-flikka" painoi
vähän Sirpa-serkkua kirjoituksessaan,
joka julkaistiin hiljattain LIEKISSÄ.
On kyllä h3rvä, että huomautamme
joskus,, mistä emme pidä. M i nä
en kuitenkaan maita olla serkkua
puoltamatta, koska ofen päässyt här
nen kirjoituksistaan sellaiseen käsitykseen,
että ne ovat enemmän leikkiä
kuin totta. Minun mielestäni
niiden pitäisi kaikkia huvittaa, sillä
loukkaavia ne eivät ole olleet — vaikka
olisivat tosiakin olleet.
Puhuihan serkku itsekin kiharoista,
mutta kun hänen kämppäreissunsa
oli niin lyhytaikainen, niin ei siinä
ehtinyt oikein kiharoita tienata. Sekin
taisi olla leikkiä, mutta oli mitä
oli, minua joka tapauksessa huvittavat
serkun jutut. Siinä ei saa ollakaan
aivan tyhjäpämen, joka keksii
aina uutta joka viikon L I E K K I I N.
Olen siinä vakaassa uskossa, että
serkku ei h^lua ketään kirjoituksillaan
loukata, eikä niillä myöskään
kunniaa niittää.^ Sanioin olen myöskin
varma, että serkulle saavat toiset
sanoa mitä vaan. Ei serkku suutu,
vaan kyhää yhä uusia pakinoita lehtemme
lukijain huviksi ja iloksi.
Taisi tästä tulla jo liian pitkä puo-lustusepistola,
vaikka minua ei ole
% mihinkään sellaiseen edes pyydettykään.
Menen nyt varsinaiseen asiaan,
nimittäin haluan lausua myöskin mielipiteeni
kiharoista ja maalaamisesta.
Kumpikin on todella kaunista, kun ei
mennä iiiallisuiiksiin. Vaikka todellisuudessa
m i n ä en^voi kumpaakaan
suvaita — ainakaan itselläni. Minä
ajattelen, että joka kykenee matkimaan
yläluokkaa siinä • asiassa, niin
hänen pitäisi kyetä matkimaan myös
^^muussakin. Mutta ikävä kyllä, emme
useinkaan kykene matkimaan yläluokan
naisia kihartämisessa ia maalaamisessa
— «iin kasvojen kuin sor-menkynsienkääri
— tuhraamisessa.
Herraskaisilla on siihen aikaa ja varoja,
mutta meillä työn raskaan raata- ~
jilla ei ole. Käytöksemme on myöskin
hiomattomampaa kuin rikkaitten,
sillä rikkaitten naikkostenhan ei tarvitse
koskaan tehdä työtä, vaan saa*-
vat vain opetella hienoja tapoja, hienoa
käytöstä ja — maalaamista.
heilu ja niitä olisi ollut vaikka Joka,
sormelle, jos olisi halunnut.
Miehet taitavat olla aina erilaisia
eri paikkakunnilla: Olen usein kuullut
tällä perukalla miesten puhuvan,
että nykyajan naisista ei enää saa
kunnon av^Iovaimoa, sillä he eivät
ehdi muuhun kuin it*seään laittamaan
ja maalaamaan. Sekin oa tainnut
olla vain leikkiä .
Mutta sam.at miehet ovat näkyneet
haalillä pyörittävän yhtä h3rvin maa-
' laamattomiä kuin maalattujakin naisia
ja se kai onkin paras, että jokai-;
nen saa vapauden valita, onko maalattuna
tai ilman, hienona tai epä-hienona
— kuinka kunkin varat myöten
antavat. Ei luullakseni tavallisella
työtätekevällä naisella ole pääasia
maalaaminen ja kihartaminen
vaan se, mihin hän^kykenee. H3rvään-kin
työhön ja tehtävään voi osallistua
maalaamattomana ja maalattuna.
Tässä kaikki, mitä halusin sanoa.
Vaikka saisin koko naisväen niskaani,
en tahdo tällä samalla asialla
L I E K I N palstoja enempää tuhria.
Yksi kerta riittää. Mutta joka tapauksessa
tuntuu helpommalta, kun
on saanut tästäkin asiasta puhua
suunsa puhtaaksi.
• '^ ;' \ • oOo . ^ • • :
Natsien vatikeim
Usein, kun tulee kv^^inykseen maali
kasvoissa keikaileminen, riiin siihen
olemme liian kömpelöitä, siihen täytyy
kovasti harioitella. Tämä todetaan
usein, kun nähdään se työ,
niinkä joudumme tekemään esimerkiksi
näyttämöllä, kun täytyy esittää
jonkun hienon naisen osaa näytelmis-
,'sä. ''•-,;••'••„ ; ^
Seela-flikka sanoi kirjoituksessakin,
että se Hilda parka ei lettipäisenä ja
maalaamattomana kelvannut kenelle-
Se kai oli vain mielikuvitus-
Tosikertomus
ta, sillä voisihan esittää lukemattomia
esimerkkejä siitä,- kuinka "van-hänmaan
tytöt'' olisivat kelvanneet,
mutta jättäkäämme esimerkit sääs-tääksemme
lehden palstoja. Jokainen
"vanhanmaan tvttö" tietää, että
Hitlerin kaapattua Itävallan, on
siellä vangittu huomattuja henkilöitä
j()iikmai}u Kuvassa on Hohenber-gin
herttua Ernest ja hänen veljensä
herttua, Maximiliän. Kmhpikin ovat
V. 1914 murhatun arkkiherttua Frans
Ferdinandin poikia. " , '
esitetty. Mainittu tiimi on yksi niistä
harvoista neuvostoliittolaisista elokuvista
—^ mahdollisesti ainoa •—
joita esitetään Suomessakin.
T01MITT.AJ.\.
Kaksi inaailnianennätvstä
Kiinalainen s^momalehti 'Teking
Bao", joka p^.)Iiittisista syistä viime
vuoun:i pakotettiin lakkaamaan i l mestymästä,
omisti kaksi maailman-
Se merkitsee, sitä, että Mvtä juittt
on kaikki totta, eikä satua.
Luimme SeUa-jUkank^^^
LIEKISTÄ ja pidimme siird. On
hauskaa, kun joku viitsii avata suunsa
ja lausua julki, mitä ajattelee.
Seela-jlikka sanoi, että nämä md.
dän kirjoituksemme Uhkuvat vikca
naisia kohtaan, mutta hän on käsitti
nyt meidät väärin. Jos tuommektn
julki "totuuksia" niin emme tee ätä
vihasta, sillä onhan tunnettua,-että
itsestään paha pappi saarnaa. Meissä
on omassa itsessämme melkein kaikki
''paheet" ja ko^apm^ tehdä parm-nusta
näidenMrjoitusten avulla., -
Nyt kerromme-erään omakohtaisen
kokemuksen kestqkiharain ja malin
•'voimasta". Ennen flikkana somistimme
päämme kiharoilla jamaalUk,
Käytämme maalia kasvoissamme m-takin,
mutta/ vain •määrätyissä M^.
suuksissa; ennen; käytimme sitä aim,
joten olimme aina yhtä nätti ja seu^.
rasta ei ollut puutetta. Seuraa Mi
limksikin ja vielä niinkin kohteliasta,
ittä jotkut kehtasivat ihailla r"nm-suisia"
poskiamme —^vaikka tiesivät
niiden punan olevan lähtöisin kymp-pisentistä
—- ja kehua '"suloisia"-H-haroitamme
vaikka tiesivät niiikn
olevan keinotekoisia. Lyhyesti- sanottuna
seuraa oli ympärillämm
kuin kärpäsiä liimapaperissa, mitta
se oikea kunnon mies, jonka seuran
toivoimme, ei välittänyt meistä vä-.
hääkään, vaan sanoi vasten .kasvojamme:
"Mokomakin 7naalTpytiy!"
Silloin teki mielemme smitttia, mutta
hänhän -sanoi totuuden, joten viki\
syytä ei ollut.
Senjälkeen heitimme maalit nurkkaan
ja kiharat kasvoivat snmksl
Ja sitten suoralla tukalla ja maaks'
fnattomUla kasvoilla valloiiimtne • ;a
saimme sen miehen, jolle emnitfm'
lipyttynä kelvannut.
Nyt käytämme taas maalia ja m-lemme
tekee kiharoita. Ulkomimste-fikin
sanoo: "Otakiharat, kunrmM
tekee". Ajattelemme asiaa. Tum
jäi vielä pussin pohjalle rahaa iin
verran, että sillä saisi kiharat, mutii
silläkin rahalla saa jo säkin jmihoji
' ja eiköhän leipä ole tärkeämpää di-mässä,
kun kerran ei ole varaa oshi
yhtäaikaa leipää ja kiharoita. Koc--'
tamme olla viisas ja elää toivossa, (t-tä
jo ensi kevännä olisi varaa saada
molemmat.
Eiköhän sitä voisi pukea itseni :
siististi, vaikka rahapula kieltääkm
ylellisyyden: Ja jos joku ^aits(i
huomauttaa halvasta leningistä/nm
neuvomme katselemaan liikkettttn
näyteikkunoista kalliimpia 'vääitciti
jameissa näkemään vain oman-iti^'
me. SIRPA-SERKKU. ^
ennätystä. Ensinnäkin sen oli pe"^
tanut kiinalainen kirjapainotaidon
keksijä Su-Kung, joka eli 400-luva^
joten lehti oli elänyt n. 1500 vuoto
yhteen menoon. Tämä maailman
vanhin lehti ilmestyi sitä paitsi
1800 iokapäiväisenä lehtenä, sns^
kaisemmin kuin tiettävästi
muu lehti maailmassa.
, oOo
Kolmas hammassato
"Jerry, mitä p
puv^stanir^ ;Mutl
• hämmäst>iiieeltä.
kään sinut altaas
vyn, ehkä se virk
"Sinähän näytä
siltä kuin menisit
sanoi Jerome hyn
"Mutta eikö've
ole jorikinlainen h
, Silloinhan vene vi
meren kanssa."
"Niinpä kyllä,
me saamme veneei
taan vielä paljon
dätkö mitä? Joki
. käännän selkäni, ti
män todellisen pai
täiseksi — mikäli
kysymyksessä. On
tä täältä pois eni
kuttelet minun lan
He menivät sis
iso kulho ja kupp
"Tässä, Jerry, j
: Jerome joi miel
oli jano. 'Päivä oi
varjossakin hikoili
lattialla majesteel
Jerome katseli sitä
"Eihän tämä oi
tii; Linda."
"Ei, mutta tehd
kertaa. Minä risti
Linda täytti k
heitti kupin sisäll}
kaan. "Minä ristir
Jeromie katseli t
tuna.
''Miksi et ristu
Se olisi ollut helpc
veneen kylkeen."
"Lillith on siev
pidät juomasta?"
"Se on erinomai
makuista. Siinä on
en ole ennen maist
tain.seiiaista, mik
kokonaan erikoisei
on?"
Linda odotti, k
tyhjentänyt kupph
"Jerry, juomassi
tippaa väkijuomaa
että siinä ei tarvil
parempaa kuin mii
kampanjakin."
"Linda, sinä pui
^kielletystä hedelms
sellisesti - onko
"Rauhoitu, raka*
Milloin ihir
h k k
Ciolcondassa Indianan valtiossa ^
dysvalloissa. on 93-vuoti3S |
Mary Berry saanut uuden hantfö^
kerän pidettyään vuosikpimenia-kohampaita.
Hänen setänsä
mannet iiiidet hampaat 9S-vir
-oOo-
TSHEKKOSLOVAKIAN
kauppa on järjestetty ^i^- 1
koisen vUjamonopolin alaiseksiv;
tanen on ruur
25 vuoden ikäisenä
Jotaan. Useimpier
kasvu päättyy jo 61
mtniin paksuu;
^^la ei voida oikei
^ niielessä ruumj
f^^itenkin on asia
tesen pää kasvj
»"^^in, ei sen tak
paksuus lisääntyisi
^trä ihmisen aivot
•myöhemminkin. {
suhteessa, .
^"ista ruumiin ii
?^^,^e, että nen
J ^ a a i n a ^ a t e
||»ureneminen.aina
»
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 2, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-04-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380402 |
Description
| Title | 1938-04-02-02 |
| OCR text | Sivu 2 LAUANTAINA, HUHTIKUUN 2_PÄIVÄNÄ 1938 Kirj:/'Ei maalia' (Canadan suomalaisten viikkolehti) Reglstered at the Post Office Dept, Ottawa, as second class ma,tter. 1 vk, 6 kk. 3 kk. f l vk. 6 kk. Tilaushlnnae: UlkomaUIe $2.00 1.10 .60 $3.00 1.65 Irtonumerot 5 senttiä Liekki ilmestyy jokaisen «ixicon lauantaina 12-sivUlsena, sisältäezx parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aioil- ,ta. Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. pyytäkää asiamiesvälineit^ jo tänään. Kustantaja: Vapaus Publishing Co. 'Ltd.; : Toimittaja: J. Saari. Toimitusneuvosto: J. Järvls, Rauha Mäki, Hilja Aho, E, Suksi, Ester Kaustinen, Aili Malm, Margit Laakso ja Yrjö Salvo. Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava: mm P.O. Box 69 Sudbury, Ont TähdeUä O] i^erkittyjä-kirjoituksia 'lainattaessa on alkulähde ehdottomasti mainittava. TOIMITUKSEN TUOLILTA Canadan suomalaisilla on lähiaikoina taas — ainakin useilla paikka- •kunnilla —- tilaisuus nähdä mainio 'neuvostoliittolainen elokuva, nimeltään "SuksipatalJoona". Tämä elokuva on siitä mielenkiintoinen, että se esittää tämänkin maan suomalaisille tutun asian. Toivo Antikaisen johtaman suksipatalJoonan taistelun Karjalaan talvella v, 1922 hyökän-mitä Suomen valkoisia vastaan. Elokuvan aihe on jokaiselle safio-nialehtiä seuranneelle hvvin tuttu. Se tuli uudeUeen esiin V. 1935, jolloin Antikainen vangittiin Suomessa. Silloin Antikaista vastaan käydyn oikeusjutun vuiheita selostivat tämän mantereen' suomalaiset sanomalehdet hyvin laajasti. Elokuvan on valmistanut Lenjilm . ja vahnistui se Neuvostoliiton 20- vuotispäiväksiy jolloin valmistui useita muitakin jUmejä, mitkä'kuvaavat • 'Neuvostoliiton taistelua kotimaisia • vastavailankumouk^ellisia ja ulkomaisia inter venttejä vastaan. Elokuvan juoni, joka perustuu tosiasioihin, on täynnä jännitystä. Jännit-tävimpicn seikkailujen keskellä tulee . £siin suksi joukkueen poikien raikas huumori. Valokuvaus on erikoisen . hyvä ja se on kaikesta päättäen suoritettu Karjalassa. Antikaisen .osaa esittää Otto Zha-kov. Nikolai Cherkassov, joka esittää pääosaa jo Canadassakin esitettävässä elokuvassa Pietari Iissä", esittää myöskin yhtä pienempää osaa tässä elokuvassa. Kaikki tyypit ovat erikoisella huolella valittuja. Näifi sanovat Yhdysvaltain suomalaisten lehtien taidearvostelijat. Odotamme vain jänmtvksellä, kos-ka saamme Caffadassakin nähdä tantan kuuluisan, paljon puheenaihetta osakseen saaneen elokuvan. Voinee ottaa jonkun aikaa, ennenkuin näemme sen Canadan puofellai sillä sitä on vasta aivan hiljattain alettu esittää Yhdysvalloissa. Neuvostoliiton suiirjilmiä ''Pietari P* esitetään paraikaa etelä-Ontariossa. Se on saanut osakseen kiittävät arvostelut kaikkialla, missä sitä on OJT^N tiedä, onko ^ l E K I N pais- J-^ töillä tilaa tämänliiatuisiile jutuille. Tämän kirjoittaja ei aina-kiin tiedä, onko tämä kaunokirjallista tuotetta, vaikka itse asiassa siinä puhutaankin kauneudesta. : Huomasin, että ''Seela-flikka" painoi vähän Sirpa-serkkua kirjoituksessaan, joka julkaistiin hiljattain LIEKISSÄ. On kyllä h3rvä, että huomautamme joskus,, mistä emme pidä. M i nä en kuitenkaan maita olla serkkua puoltamatta, koska ofen päässyt här nen kirjoituksistaan sellaiseen käsitykseen, että ne ovat enemmän leikkiä kuin totta. Minun mielestäni niiden pitäisi kaikkia huvittaa, sillä loukkaavia ne eivät ole olleet — vaikka olisivat tosiakin olleet. Puhuihan serkku itsekin kiharoista, mutta kun hänen kämppäreissunsa oli niin lyhytaikainen, niin ei siinä ehtinyt oikein kiharoita tienata. Sekin taisi olla leikkiä, mutta oli mitä oli, minua joka tapauksessa huvittavat serkun jutut. Siinä ei saa ollakaan aivan tyhjäpämen, joka keksii aina uutta joka viikon L I E K K I I N. Olen siinä vakaassa uskossa, että serkku ei h^lua ketään kirjoituksillaan loukata, eikä niillä myöskään kunniaa niittää.^ Sanioin olen myöskin varma, että serkulle saavat toiset sanoa mitä vaan. Ei serkku suutu, vaan kyhää yhä uusia pakinoita lehtemme lukijain huviksi ja iloksi. Taisi tästä tulla jo liian pitkä puo-lustusepistola, vaikka minua ei ole % mihinkään sellaiseen edes pyydettykään. Menen nyt varsinaiseen asiaan, nimittäin haluan lausua myöskin mielipiteeni kiharoista ja maalaamisesta. Kumpikin on todella kaunista, kun ei mennä iiiallisuiiksiin. Vaikka todellisuudessa m i n ä en^voi kumpaakaan suvaita — ainakaan itselläni. Minä ajattelen, että joka kykenee matkimaan yläluokkaa siinä • asiassa, niin hänen pitäisi kyetä matkimaan myös ^^muussakin. Mutta ikävä kyllä, emme useinkaan kykene matkimaan yläluokan naisia kihartämisessa ia maalaamisessa — «iin kasvojen kuin sor-menkynsienkääri — tuhraamisessa. Herraskaisilla on siihen aikaa ja varoja, mutta meillä työn raskaan raata- ~ jilla ei ole. Käytöksemme on myöskin hiomattomampaa kuin rikkaitten, sillä rikkaitten naikkostenhan ei tarvitse koskaan tehdä työtä, vaan saa*- vat vain opetella hienoja tapoja, hienoa käytöstä ja — maalaamista. heilu ja niitä olisi ollut vaikka Joka, sormelle, jos olisi halunnut. Miehet taitavat olla aina erilaisia eri paikkakunnilla: Olen usein kuullut tällä perukalla miesten puhuvan, että nykyajan naisista ei enää saa kunnon av^Iovaimoa, sillä he eivät ehdi muuhun kuin it*seään laittamaan ja maalaamaan. Sekin oa tainnut olla vain leikkiä . Mutta sam.at miehet ovat näkyneet haalillä pyörittävän yhtä h3rvin maa- ' laamattomiä kuin maalattujakin naisia ja se kai onkin paras, että jokai-; nen saa vapauden valita, onko maalattuna tai ilman, hienona tai epä-hienona — kuinka kunkin varat myöten antavat. Ei luullakseni tavallisella työtätekevällä naisella ole pääasia maalaaminen ja kihartaminen vaan se, mihin hän^kykenee. H3rvään-kin työhön ja tehtävään voi osallistua maalaamattomana ja maalattuna. Tässä kaikki, mitä halusin sanoa. Vaikka saisin koko naisväen niskaani, en tahdo tällä samalla asialla L I E K I N palstoja enempää tuhria. Yksi kerta riittää. Mutta joka tapauksessa tuntuu helpommalta, kun on saanut tästäkin asiasta puhua suunsa puhtaaksi. • '^ ;' \ • oOo . ^ • • : Natsien vatikeim Usein, kun tulee kv^^inykseen maali kasvoissa keikaileminen, riiin siihen olemme liian kömpelöitä, siihen täytyy kovasti harioitella. Tämä todetaan usein, kun nähdään se työ, niinkä joudumme tekemään esimerkiksi näyttämöllä, kun täytyy esittää jonkun hienon naisen osaa näytelmis- ,'sä. ''•-,;••'••„ ; ^ Seela-flikka sanoi kirjoituksessakin, että se Hilda parka ei lettipäisenä ja maalaamattomana kelvannut kenelle- Se kai oli vain mielikuvitus- Tosikertomus ta, sillä voisihan esittää lukemattomia esimerkkejä siitä,- kuinka "van-hänmaan tytöt'' olisivat kelvanneet, mutta jättäkäämme esimerkit sääs-tääksemme lehden palstoja. Jokainen "vanhanmaan tvttö" tietää, että Hitlerin kaapattua Itävallan, on siellä vangittu huomattuja henkilöitä j()iikmai}u Kuvassa on Hohenber-gin herttua Ernest ja hänen veljensä herttua, Maximiliän. Kmhpikin ovat V. 1914 murhatun arkkiherttua Frans Ferdinandin poikia. " , ' esitetty. Mainittu tiimi on yksi niistä harvoista neuvostoliittolaisista elokuvista —^ mahdollisesti ainoa •— joita esitetään Suomessakin. T01MITT.AJ.\. Kaksi inaailnianennätvstä Kiinalainen s^momalehti 'Teking Bao", joka p^.)Iiittisista syistä viime vuoun:i pakotettiin lakkaamaan i l mestymästä, omisti kaksi maailman- Se merkitsee, sitä, että Mvtä juittt on kaikki totta, eikä satua. Luimme SeUa-jUkank^^^ LIEKISTÄ ja pidimme siird. On hauskaa, kun joku viitsii avata suunsa ja lausua julki, mitä ajattelee. Seela-jlikka sanoi, että nämä md. dän kirjoituksemme Uhkuvat vikca naisia kohtaan, mutta hän on käsitti nyt meidät väärin. Jos tuommektn julki "totuuksia" niin emme tee ätä vihasta, sillä onhan tunnettua,-että itsestään paha pappi saarnaa. Meissä on omassa itsessämme melkein kaikki ''paheet" ja ko^apm^ tehdä parm-nusta näidenMrjoitusten avulla., - Nyt kerromme-erään omakohtaisen kokemuksen kestqkiharain ja malin •'voimasta". Ennen flikkana somistimme päämme kiharoilla jamaalUk, Käytämme maalia kasvoissamme m-takin, mutta/ vain •määrätyissä M^. suuksissa; ennen; käytimme sitä aim, joten olimme aina yhtä nätti ja seu^. rasta ei ollut puutetta. Seuraa Mi limksikin ja vielä niinkin kohteliasta, ittä jotkut kehtasivat ihailla r"nm-suisia" poskiamme —^vaikka tiesivät niiden punan olevan lähtöisin kymp-pisentistä —- ja kehua '"suloisia"-H-haroitamme vaikka tiesivät niiikn olevan keinotekoisia. Lyhyesti- sanottuna seuraa oli ympärillämm kuin kärpäsiä liimapaperissa, mitta se oikea kunnon mies, jonka seuran toivoimme, ei välittänyt meistä vä-. hääkään, vaan sanoi vasten .kasvojamme: "Mokomakin 7naalTpytiy!" Silloin teki mielemme smitttia, mutta hänhän -sanoi totuuden, joten viki\ syytä ei ollut. Senjälkeen heitimme maalit nurkkaan ja kiharat kasvoivat snmksl Ja sitten suoralla tukalla ja maaks' fnattomUla kasvoilla valloiiimtne • ;a saimme sen miehen, jolle emnitfm' lipyttynä kelvannut. Nyt käytämme taas maalia ja m-lemme tekee kiharoita. Ulkomimste-fikin sanoo: "Otakiharat, kunrmM tekee". Ajattelemme asiaa. Tum jäi vielä pussin pohjalle rahaa iin verran, että sillä saisi kiharat, mutii silläkin rahalla saa jo säkin jmihoji ' ja eiköhän leipä ole tärkeämpää di-mässä, kun kerran ei ole varaa oshi yhtäaikaa leipää ja kiharoita. Koc--' tamme olla viisas ja elää toivossa, (t-tä jo ensi kevännä olisi varaa saada molemmat. Eiköhän sitä voisi pukea itseni : siististi, vaikka rahapula kieltääkm ylellisyyden: Ja jos joku ^aits(i huomauttaa halvasta leningistä/nm neuvomme katselemaan liikkettttn näyteikkunoista kalliimpia 'vääitciti jameissa näkemään vain oman-iti^' me. SIRPA-SERKKU. ^ ennätystä. Ensinnäkin sen oli pe"^ tanut kiinalainen kirjapainotaidon keksijä Su-Kung, joka eli 400-luva^ joten lehti oli elänyt n. 1500 vuoto yhteen menoon. Tämä maailman vanhin lehti ilmestyi sitä paitsi 1800 iokapäiväisenä lehtenä, sns^ kaisemmin kuin tiettävästi muu lehti maailmassa. , oOo Kolmas hammassato "Jerry, mitä p puv^stanir^ ;Mutl • hämmäst>iiieeltä. kään sinut altaas vyn, ehkä se virk "Sinähän näytä siltä kuin menisit sanoi Jerome hyn "Mutta eikö've ole jorikinlainen h , Silloinhan vene vi meren kanssa." "Niinpä kyllä, me saamme veneei taan vielä paljon dätkö mitä? Joki . käännän selkäni, ti män todellisen pai täiseksi — mikäli kysymyksessä. On tä täältä pois eni kuttelet minun lan He menivät sis iso kulho ja kupp "Tässä, Jerry, j : Jerome joi miel oli jano. 'Päivä oi varjossakin hikoili lattialla majesteel Jerome katseli sitä "Eihän tämä oi tii; Linda." "Ei, mutta tehd kertaa. Minä risti Linda täytti k heitti kupin sisäll} kaan. "Minä ristir Jeromie katseli t tuna. ''Miksi et ristu Se olisi ollut helpc veneen kylkeen." "Lillith on siev pidät juomasta?" "Se on erinomai makuista. Siinä on en ole ennen maist tain.seiiaista, mik kokonaan erikoisei on?" Linda odotti, k tyhjentänyt kupph "Jerry, juomassi tippaa väkijuomaa että siinä ei tarvil parempaa kuin mii kampanjakin." "Linda, sinä pui ^kielletystä hedelms sellisesti - onko "Rauhoitu, raka* Milloin ihir h k k Ciolcondassa Indianan valtiossa ^ dysvalloissa. on 93-vuoti3S | Mary Berry saanut uuden hantfö^ kerän pidettyään vuosikpimenia-kohampaita. Hänen setänsä mannet iiiidet hampaat 9S-vir -oOo- TSHEKKOSLOVAKIAN kauppa on järjestetty ^i^- 1 koisen vUjamonopolin alaiseksiv; tanen on ruur 25 vuoden ikäisenä Jotaan. Useimpier kasvu päättyy jo 61 mtniin paksuu; ^^la ei voida oikei ^ niielessä ruumj f^^itenkin on asia tesen pää kasvj »"^^in, ei sen tak paksuus lisääntyisi ^trä ihmisen aivot •myöhemminkin. { suhteessa, . ^"ista ruumiin ii ?^^,^e, että nen J ^ a a i n a ^ a t e ||»ureneminen.aina » |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-04-02-02
