1952-04-26-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No. 17 — Voi. XVII yuqsikerta Lauantaina, huhiikaun 26 päivänä* 1952 IMI APRIl* l«St S M T W T • • l 2 3 4 s 6 7 8 0 10 H 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 23 29 30 • • * • • • • « • • • • • • i NIMIPÄIVIÄ ! 27--Stmnontal Merja ; as-rJMEaanantal Ilpo ö 29->TiIstai Teljo e SO-MkesklTliUKo Mirja l 1—TiDrstal . . . . , Vappu * 2—Perjantai.............. vuokko c 3— Lauantai OuU Torontolaiset tulevat ensi sunnuntaina Sudbury on siinä onnellisessa ase* massa, että kaupunkimme suomalaiset näytelmälaidetta harrastavat saavat tutustua peräkkäin kahteen näytelmävie-* railuun. Viime lauantaina esiintyivät täällä Beaver Laken näyttelijät hyviä onnistuneesti |a nyt ensi sunnuntaia esittä\^t torontolaiset hupaisen iloitte* lun /'Valkean kaupungin laulu". Tämä näytelmä esitetään Finnish* haalilla ensi sunnuntaina, alkaen kello 3 iltapäivillä. Esitysaika op poikkeus tavallisesta ajasta siksi, että näytelmän henkilöitten täytyy ehtiä maanantaiaa* muksi kukin työhönsä. Numeroituja paikkalippuja on saatavana tätä näytelmää varten. Toivottavasti sudburylaiset näyttämökulttuu-rin harrastajat antavat torontolaisille ainakin yhtä hyvän kannatuksen, minkä sudburylaiset saivat Torontossa viimd vierailuillaan ja ovat aina saaneet. Ikävä surtolaiskohtglo tapahtui äskettäin Tororitossaikun 37-vuotiasJugoslavialainen siirtolainen surmasi kat^uUd: kuvassa ft^yv^ neljä lastaan ja itsensä. Perhe oli oUut tässä maassa kaksi kuukautta, eikä per-heenisä, Serquisz iiksiuksaämtt minkäänlaista työtä, mistä epätoivoinen teko kaikesta päättäen aiheutui/ Perheenäiti,^^^^^ ravintolassa, elättäen perhettä. Eräänä päivänä työstä tuttesisapi^h häh tapasi miehensä j^^^ "Autotyttö" vierailuUa Sudburyssa Beaver Laken näjrttelijät vierailivat viime lauantai-iltana Sudbur3^sa, esittäen Finnish-haalilla hauskan kolminäytöksisen huvinäytelmän "Autotyttö". Yleisömenestys ei ollut oikein hyvä, sillä lauantai-ilta on kaupungissamme oikeastaan huono näytelmäesityksiä varten. Tässä näjrtelmässä nähtiin hyvää näyttelemistä, sillä simä olevat osat ovat sellaisia, joista saa näyttelemällä "irti", lana Rintamäen "autotyttö" oli vakuuttavan mainio kaikin puolin. Erikoisen h3rvin onnistuivat myöskin Vilma Rönkä, \Valfred Rönkä, AUan Johnson, l'uno Penttinen, Pirkko Salminen, Bill Salmmen, Aino «Coski ja Helen Tikkanen. Antti Rannan pirtuherra olisi eh- ^ saanut olla vähän karskinipi ja häi-käUemättömämpi, samoin kuin Oiva ^jurmen janoinen herrakin. John Krat-sin poliisin esitys oli mukiinmenevä pienenä osana, Autotytön esitys oli kokonaisuudessa varsin eloisa ja sujuva. Roolien jako oU koko lailla onnistunut, eikä' muistamattomuuskaan haitannut pa- ^ti. Kerta kaikfeiaa^^ se oli hauska ^tys, jossa sellaiset tyypit kuin Vihna J^öngän neiti Frisk ja «Bill Salmisen kei- ^ Hermes olivat omiaan pitämään ^tsomon hauskalla tuulella, samoin ^uin Laila Rintamäen autotytön reip-ja kujefluhalukm. ^tos vain vierailusta ja tervetuloa toistekin! BURE LITONIUS: NENÄLIINAN SYNTYMINEN NENÄLIINA ilmestyi pukuhistojaaan 1500-luvulla, Se syntyi Italiassa, mutta levisi nopeasti muualle Eurooppaan. Ylhäisö oli silloin sitä mieltä, että ilman tätä pikku kapinetta ei hieno ihminen ollut edes täydellisesti pukeutunut. Ennen nenäliinan ilmestymistä olivat ihmiset niistäneet nenänsä yksinkertaisesti sormin. Nyt voitiin tämä toimitus . suorittaa kahdessa osassa. Ensin niistet- 'tiin sormin kuten ennenkin ja sitten v« itiin käyttää nenäliinaa. Uutta vaatekappaletta ei milloinkaan pidetty taskussa, vaan se kiinnitettiin vyöhön tai pidettiin vapaasti kädessä. {Nenäliina oli kuitenkin 1500-luvulla simri harvinaisuus. Niin kallista ja hienoa ylellisyyttä ei kuka hyvänsä voi- 37 milj. koululaista Neuvostoliitossa nut hankkia. Niinpä Englannin Kaarle II,omisti 1600-luvulla kaksi nenäliinaa, ja Ranskan Henrik IV jäämistöön kuului 15-luvulla 15 paitaa ja 4 nenäliinaa. Englannissa on säilynyt 1540-luvulta erään Nicholas Dyerin testamentti, jossa hän tarkoin määräsi, kuka tulisi hänen kahden nenäliinansa onnelliäeksi omistajaksi. Kuten voi olettaakin, tuli tämä uusi muodin nousukas erittäin suosituksi naisten keskuudessa. Se esiintyi mitä erlskummallisinunissa muodoissa. Nenäliinat somistettiin pitseillä koruompeleil-la, helmillä, jopa jalokivOläkin. Niistä tuli näinollen suorastaan kalleuksia. Usein kiinnitettiin yhteen tai useampaan kulmaan tupsu. Kun Tanskan leskikuningatar Sofia vahnisteli 15(K)-Iuvulla molempien t3rttäriensä myötäjäisiä, hankki 'Henrik *Ranzau hänelle erikoisen nenäliinan 100 kruunulla. Pierre de Lukukauden alkaessa viime vuonna rEstoile jo lahjoitti Gabrielle d'Estre- Neuvostoliitossa, oli maan kouluissa yli : sille kirjaillun nenäliinan, joka^li mak- 37 miljoonaa oppilasta, eU yli 4 kertaa^^ut 1,900 t ^ r i a . Ei ole siis ihme, enemmän kuin vanhaUa Venäjällä. ^ eri valt^atsoivat asiakseen nive- Aivan erikoisesti on oppilasmäärä li-i^sä^nnö^Safen^ kallista yleUi-sääntynyt kansallisissa tasavafloissa, "syyskapinetta. Dresdenissä kielsi hal^^ jotka olh^t tsaari-Venäjän piemeimpiä tus- v. 1595 lempien Rätyjen jäseniä seutuja. Niinpä esimerkiksi Uzbekis- antamasta lahjoiksi nenäliinoja. Mag-tanin kouluissa on nyt 65 kertaa ja Ka- deburgissa taas vahvistettiin y. 1583 zamstanin kouluissa 72 kertaa enemmän hintalista, jossa määrättiin, miten kallii-oppilaita kuin ennen vallankumousta. . ta nenäliinoja kukin sääty sai hankkia "Kaunis Veera" on pian Sudburyssa Kuten ilmoituksista näkyy, tulee "Kaunis Veera** Sudburyyn toukokuussa ja se esitetään Finnish-haalilla per« jantaina, toukokuun 9 p:nä kahdesti H* lalla, nimittäin kello 7 ja 9 Palmun elo* kuvien toimesta. , Useat henkilöt, jotka ovat nähneet tämän filmin Suomessa, sanovat sen olevan yhden parhaimmista ajanvietefil-meistä. Filminä se on luonnollisesti paljon täydellisempi kuin näytelmänä, johon viime aikoina on saatu tutustua eri paikkakunnilla. Äänitys tässä filmissä kuuluu olevan myöskin hyvä ja selvä, mikä tekee paljon asiaa filmiesityksessä. Nyt, kun Veera on nähty näytelmänä, on mielenkiintoista nähdä se filminä. Pian se siis nähdäänkin. itselleen. On mielenkiintoista todeta, että keskiaikainen tapa lahjoittaa paita rakastetulle, muuttui nenäliinan astuttua nä3rt« tämöUe. Nenäliinan oli eräänä aikana jopa pysyvä rakkauden panttu Jälkii tästä tavasta on säilynyt eräissä seuraleikeissä. INiin suosittu kuin nenäliina olikioi 1500-luvulla, oli sen käyttö toinen kuin meidän aikanamme. Pääasiallisesti sillä häädettim pois ka^rpäsiä. Tämä 6U varmasti hyvin tarpeellista^ sillä paremmissa piireissä pidettiin silloin ja myöhemminkin sopimattomana peseytyä ja seuraus oli ,että hieno nainen ja mies haisi lievästi^sanoen pahalta. Siksi oli pakko käyttää väkeviä hajuvesiä ja ne vuorostaan houkuttelivat kärpäsiä. Ajalle kuvaavaa on kertomus Espanjan kuningatar lisabellasta ja hänen paidastaan. Tämä kuningatar vannoi nimittäin kalliin valan, ettei hän muuttaiä Jatkuu IL sivuUa
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 26, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1952-04-26 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki520426 |
Description
Title | 1952-04-26-01 |
OCR text | KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No. 17 — Voi. XVII yuqsikerta Lauantaina, huhiikaun 26 päivänä* 1952 IMI APRIl* l«St S M T W T • • l 2 3 4 s 6 7 8 0 10 H 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 23 29 30 • • * • • • • « • • • • • • i NIMIPÄIVIÄ ! 27--Stmnontal Merja ; as-rJMEaanantal Ilpo ö 29->TiIstai Teljo e SO-MkesklTliUKo Mirja l 1—TiDrstal . . . . , Vappu * 2—Perjantai.............. vuokko c 3— Lauantai OuU Torontolaiset tulevat ensi sunnuntaina Sudbury on siinä onnellisessa ase* massa, että kaupunkimme suomalaiset näytelmälaidetta harrastavat saavat tutustua peräkkäin kahteen näytelmävie-* railuun. Viime lauantaina esiintyivät täällä Beaver Laken näyttelijät hyviä onnistuneesti |a nyt ensi sunnuntaia esittä\^t torontolaiset hupaisen iloitte* lun /'Valkean kaupungin laulu". Tämä näytelmä esitetään Finnish* haalilla ensi sunnuntaina, alkaen kello 3 iltapäivillä. Esitysaika op poikkeus tavallisesta ajasta siksi, että näytelmän henkilöitten täytyy ehtiä maanantaiaa* muksi kukin työhönsä. Numeroituja paikkalippuja on saatavana tätä näytelmää varten. Toivottavasti sudburylaiset näyttämökulttuu-rin harrastajat antavat torontolaisille ainakin yhtä hyvän kannatuksen, minkä sudburylaiset saivat Torontossa viimd vierailuillaan ja ovat aina saaneet. Ikävä surtolaiskohtglo tapahtui äskettäin Tororitossaikun 37-vuotiasJugoslavialainen siirtolainen surmasi kat^uUd: kuvassa ft^yv^ neljä lastaan ja itsensä. Perhe oli oUut tässä maassa kaksi kuukautta, eikä per-heenisä, Serquisz iiksiuksaämtt minkäänlaista työtä, mistä epätoivoinen teko kaikesta päättäen aiheutui/ Perheenäiti,^^^^^ ravintolassa, elättäen perhettä. Eräänä päivänä työstä tuttesisapi^h häh tapasi miehensä j^^^ "Autotyttö" vierailuUa Sudburyssa Beaver Laken näjrttelijät vierailivat viime lauantai-iltana Sudbur3^sa, esittäen Finnish-haalilla hauskan kolminäytöksisen huvinäytelmän "Autotyttö". Yleisömenestys ei ollut oikein hyvä, sillä lauantai-ilta on kaupungissamme oikeastaan huono näytelmäesityksiä varten. Tässä näjrtelmässä nähtiin hyvää näyttelemistä, sillä simä olevat osat ovat sellaisia, joista saa näyttelemällä "irti", lana Rintamäen "autotyttö" oli vakuuttavan mainio kaikin puolin. Erikoisen h3rvin onnistuivat myöskin Vilma Rönkä, \Valfred Rönkä, AUan Johnson, l'uno Penttinen, Pirkko Salminen, Bill Salmmen, Aino «Coski ja Helen Tikkanen. Antti Rannan pirtuherra olisi eh- ^ saanut olla vähän karskinipi ja häi-käUemättömämpi, samoin kuin Oiva ^jurmen janoinen herrakin. John Krat-sin poliisin esitys oli mukiinmenevä pienenä osana, Autotytön esitys oli kokonaisuudessa varsin eloisa ja sujuva. Roolien jako oU koko lailla onnistunut, eikä' muistamattomuuskaan haitannut pa- ^ti. Kerta kaikfeiaa^^ se oli hauska ^tys, jossa sellaiset tyypit kuin Vihna J^öngän neiti Frisk ja «Bill Salmisen kei- ^ Hermes olivat omiaan pitämään ^tsomon hauskalla tuulella, samoin ^uin Laila Rintamäen autotytön reip-ja kujefluhalukm. ^tos vain vierailusta ja tervetuloa toistekin! BURE LITONIUS: NENÄLIINAN SYNTYMINEN NENÄLIINA ilmestyi pukuhistojaaan 1500-luvulla, Se syntyi Italiassa, mutta levisi nopeasti muualle Eurooppaan. Ylhäisö oli silloin sitä mieltä, että ilman tätä pikku kapinetta ei hieno ihminen ollut edes täydellisesti pukeutunut. Ennen nenäliinan ilmestymistä olivat ihmiset niistäneet nenänsä yksinkertaisesti sormin. Nyt voitiin tämä toimitus . suorittaa kahdessa osassa. Ensin niistet- 'tiin sormin kuten ennenkin ja sitten v« itiin käyttää nenäliinaa. Uutta vaatekappaletta ei milloinkaan pidetty taskussa, vaan se kiinnitettiin vyöhön tai pidettiin vapaasti kädessä. {Nenäliina oli kuitenkin 1500-luvulla simri harvinaisuus. Niin kallista ja hienoa ylellisyyttä ei kuka hyvänsä voi- 37 milj. koululaista Neuvostoliitossa nut hankkia. Niinpä Englannin Kaarle II,omisti 1600-luvulla kaksi nenäliinaa, ja Ranskan Henrik IV jäämistöön kuului 15-luvulla 15 paitaa ja 4 nenäliinaa. Englannissa on säilynyt 1540-luvulta erään Nicholas Dyerin testamentti, jossa hän tarkoin määräsi, kuka tulisi hänen kahden nenäliinansa onnelliäeksi omistajaksi. Kuten voi olettaakin, tuli tämä uusi muodin nousukas erittäin suosituksi naisten keskuudessa. Se esiintyi mitä erlskummallisinunissa muodoissa. Nenäliinat somistettiin pitseillä koruompeleil-la, helmillä, jopa jalokivOläkin. Niistä tuli näinollen suorastaan kalleuksia. Usein kiinnitettiin yhteen tai useampaan kulmaan tupsu. Kun Tanskan leskikuningatar Sofia vahnisteli 15(K)-Iuvulla molempien t3rttäriensä myötäjäisiä, hankki 'Henrik *Ranzau hänelle erikoisen nenäliinan 100 kruunulla. Pierre de Lukukauden alkaessa viime vuonna rEstoile jo lahjoitti Gabrielle d'Estre- Neuvostoliitossa, oli maan kouluissa yli : sille kirjaillun nenäliinan, joka^li mak- 37 miljoonaa oppilasta, eU yli 4 kertaa^^ut 1,900 t ^ r i a . Ei ole siis ihme, enemmän kuin vanhaUa Venäjällä. ^ eri valt^atsoivat asiakseen nive- Aivan erikoisesti on oppilasmäärä li-i^sä^nnö^Safen^ kallista yleUi-sääntynyt kansallisissa tasavafloissa, "syyskapinetta. Dresdenissä kielsi hal^^ jotka olh^t tsaari-Venäjän piemeimpiä tus- v. 1595 lempien Rätyjen jäseniä seutuja. Niinpä esimerkiksi Uzbekis- antamasta lahjoiksi nenäliinoja. Mag-tanin kouluissa on nyt 65 kertaa ja Ka- deburgissa taas vahvistettiin y. 1583 zamstanin kouluissa 72 kertaa enemmän hintalista, jossa määrättiin, miten kallii-oppilaita kuin ennen vallankumousta. . ta nenäliinoja kukin sääty sai hankkia "Kaunis Veera" on pian Sudburyssa Kuten ilmoituksista näkyy, tulee "Kaunis Veera** Sudburyyn toukokuussa ja se esitetään Finnish-haalilla per« jantaina, toukokuun 9 p:nä kahdesti H* lalla, nimittäin kello 7 ja 9 Palmun elo* kuvien toimesta. , Useat henkilöt, jotka ovat nähneet tämän filmin Suomessa, sanovat sen olevan yhden parhaimmista ajanvietefil-meistä. Filminä se on luonnollisesti paljon täydellisempi kuin näytelmänä, johon viime aikoina on saatu tutustua eri paikkakunnilla. Äänitys tässä filmissä kuuluu olevan myöskin hyvä ja selvä, mikä tekee paljon asiaa filmiesityksessä. Nyt, kun Veera on nähty näytelmänä, on mielenkiintoista nähdä se filminä. Pian se siis nähdäänkin. itselleen. On mielenkiintoista todeta, että keskiaikainen tapa lahjoittaa paita rakastetulle, muuttui nenäliinan astuttua nä3rt« tämöUe. Nenäliinan oli eräänä aikana jopa pysyvä rakkauden panttu Jälkii tästä tavasta on säilynyt eräissä seuraleikeissä. INiin suosittu kuin nenäliina olikioi 1500-luvulla, oli sen käyttö toinen kuin meidän aikanamme. Pääasiallisesti sillä häädettim pois ka^rpäsiä. Tämä 6U varmasti hyvin tarpeellista^ sillä paremmissa piireissä pidettiin silloin ja myöhemminkin sopimattomana peseytyä ja seuraus oli ,että hieno nainen ja mies haisi lievästi^sanoen pahalta. Siksi oli pakko käyttää väkeviä hajuvesiä ja ne vuorostaan houkuttelivat kärpäsiä. Ajalle kuvaavaa on kertomus Espanjan kuningatar lisabellasta ja hänen paidastaan. Tämä kuningatar vannoi nimittäin kalliin valan, ettei hän muuttaiä Jatkuu IL sivuUa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-04-26-01