Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 8, 1952

              KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
Na 11 -r Voi. XVII yuo^kerta
Suihnryn lainakirjasto
sai lahjintuksen
Kalevalanpäivänä lahjoitti S J : n Sud-buryn
osasto kaupungin kirjastolle kak­si
suomen kielistä ja yhden, englannin
kielisen teoksen, nimittäin KLalevalan
korupainoksenj Aleksis Kiven Seitsemän
vejestä korupainoksena j a englanniksi
käännetyn Kalevalan.
Kirjastonhoitaja miss McLean kiitti
lahjoituksen johdosta ja sanoi toivo­vansa
tämän olevan alun suomen
kieliseen kirjakokoelmaan lainastossa.
Kirjaston tarkoituksena onkin hankkia
kirjallisuutta eri kielillä j a siis suomen
kielinen kokoelman alku on n3rt siis ole­massa.
Pisan torni kaatuu 200
vuoden kuluttua
Pisan kalteva torni Italiassa, joka on
tunnettu kautta maiailman, .kaatuu
vuonna 2151, ilmoittavat tarkat laskut
asiasta tehneet insinöörit. Tämä kuu­luisa
torni on 180 jalkaa korkea, S-ker*
roksinen kellotapuli^ joka laskelmien
makaan kallistuu milliraetfin yerran
vuodessa. Sen huippu on nyt 14 jalkag
sivussa varsinaisesta keskipisteestä.
Tämä maailman kuuluisin torni on ra»
kennettu valkoisesta marmorista. Vuon<
na 1934 ryhdyttiin voimaperäiseen tor­nin
tukemiseen. Sen alle ja läheisyy-teen
tehtiin 361 reikää ja niihin valettiin
900 tonnia sementtiä vetisen maaperän
lujittamiseksi. Yhteen aikaan jo näyt«
tikin, että kallistuminen loppui, mutti
sodan aikana osui kolme pommia sen 1»
heisyyteen ja ne horjuttivat sen perustaa
urin arveluttavasti, että kallistuminen
alkoi taas jatkua j a jos kallistuminen
jatkuu samalla tavalla, keikahtaa torni
kumoon 200 vuoden kuluttua.
Veronperimislaitos ei
saanut voittoa
Stephen Kiermicki Detroitissa maksoi
äskettäin verot omistamastaan kiintei-mistöstä
vuodeksi j a Wayne County on
taas 6 senttiä rikkaampi — tai $1.07
köyhempi, kuii&a päin sen haluaa ottaa.
Kiermickin. vero on kiiusi senttiä, mut­ta
kaunUn rahastonhoitaja laski kaun-tille
maksaneen $1.13 k un se perittiin
Kiermickiltä.
Kiermickin kunteimistö on Detroitin
alakaupungiUa <rfeva,maapaia, mikä on
^ Jalkaa pitkä j a 2,4' tuumaa leveä.
Sen arvo oii pantu 10 dollariksi.
Tämä mies ei ole mikään sotamies Korean rintamalla, vaan yksi
Saskatck€wanin maakuntahallituksen tarkastaja, joka toimii Reginan
ympäristöllä peloittavan karjassa esiintyvän suu-ja sorkkataudin eh-käisemistouhussa.
Tämä eläintauti on saanut varsin laajat mitta-suhteet
ja varokeinoihin sitä vastaan on ryhdytty kaikkialla.
SINSULK^A
Sotamies esiinlTi siviifi-
Puvu^ ja pidätettiin
Kaksi poliisia tapasi äskettäin Lissa-w>
öm kadulla neekerin, jolla ei ollut
Terhonaan mitään muuta kuin hehni-
^^^^ Mies otettiin kiinni j a havait-tMD,
että hän kuului IV>rtuga]in siirto-
»»aajoukkojen sotilaisiin.
Sotamies joutui sotaoikeuteen, joka e i
kuitenkaan voinut händle.mitään, sillä
sotamies oK saanut päälliköltään luvan
«simtyä iltalomallaan äivxilipuvussa.
ETELÄ-AFRIKASSA strutsifarmeja
tapaa vain rikkaimmissa maatalois­sa,
joiden omistajat ovat siksi yarakkai-
> ta, että voivat pitää tak>nsa hyvässä
kunnossa ja siihen sijoittaa tämän kallis­arvoisen
karjan. Jokaisella strutsifar­milla
o n hyvin aidattu taidon, suuruu-deltaM
melkoisesti vaihteleva, aina
3,000:sta 8,000:teen aariin, jolla käy­tetään
300—500 lintua, vieläpä vähin
muutakin karjaa sekä hevosia. Stnitsi-laitumeksi
katsotaan aina farmin ruo­hoisin
paikka. Siinä sitten linnut asus­tavat
vuodesta vuoteen, j a ne kootaan
vain kerran joka neljäs kuukausi, ensi
kerran keäkuussa, jonoin ^'priima" höy­henet
leikataan. Sdlaisia saadaan 18—
20 pitkää valkeata, &—^ mustan j a v a l ­kean
kiijavaa "fantasia iroyhentä", seka
. muutama pitkä, pikimusta — kaikki s i i -
pisulkia. Ndjä kuukautta myöhemmin
nyhdetään samain höyhenten pätkät ja
jälleen kahden kuukauden päästä, so.
6 kuukautta priiniahöyhenten jälestä l y ­hyet
mustat ja pyrstöhöyhenet. Näiden
lukua on mahdoton määritellä. Sääntö­nä
on; noukitaan nim monta kuin voi­daan,
varoen vain, ettei linnulle karsi-niisti
tuoteta; jätetään kyllin monta
kylmän verhoksi.
(Niinkuin useimmat luontokappaleet^
pelkää strutsikin villinä ollessaan ihmis­tä
ja pak^ee heti jokaista outoa, uutta
näkyä, mutta kesytettynä se on tottde-vainen,
j a mukautuu hyvin kaikkiin
oloihin.
Kesäkuusta jouluun elätetään tuhan­sittain
poikasia joka vuosi, j a samassa
ajassa tappaa tapaturma niistä tuhan­sia.
Alle 12 : n kuukaudöa vanhat poika­set
kuolevat monenlaisiiir tauteihin nrat-ta
päästyään täysikasvuisiksi niihin har­voin
tauti tarttuu. Kuoleman syytä v o i
o -
o ' ^
o mi M A R CH Il9t l S M t T F S
• • • • • • • • • 1
o ' 2 3 4 S 6 -7 8
oi •9 10 11 12 13 14 IS
o 16 17 18 19 20 21 22
o 23 24 2S 26 27 28 29
30 31 • • • * • •. •' •
Lauantaina, maaliskuun 8 päivänä, 19S2
NIMIPÄIVIÄ
l
9
9—Sunnontal
10—Maanantai
U—Tiistai
12^-KeskivUkko
IS—Torstai
jantai ;
lauantai
....Auvo
. . . . . . . . . . . .Kalervo
. . . . . . . . . . . . . . R e i jo
...Tarvo
. . . . . . . . . . . . M a t i Ma
. . . . . . . . . . . . . . . 3 % i s t iO
0
e
1
Hamiltonissa oli laaja
TB-tarkd^tas
Ontarion terN^eysministeri julkaisi äs­kettäin
lausunnon, missä hän antoi tun­nustuksen
vapaaehtoisille järjestöille
taistelussa tuberkuloosia vastaan.
Ministeri Phillips sanoi Hamiltonissa
suoritetun lajiltaan laajakantoisin^man
tarkastuksen, mitä Canadassa missään
kaupungissa on vielä suoritettu. Tar­kastus
on suoritettu maakuntahallituk­sen
terveysviraston toimesta. Hankkeen
takana o l i myöskin yksityisiä järjestöjä
j a se on koetettu saada niin laajaksi
kuin suinkin mahdollista.
kuitenkin olla katkennut jalka, tappelu,
tai ravinnon puute pitkällisen kuivuu­den
aikana.
Strutsin pesä on hyvin yksinkertai­nen,
ainoastaan kuoppa hiekassa. T o i ­sinaan
näkee kanan koputtelevan maa­ta
alotellessaan munimisen, mutta se­kin
tapahtuu harvoin, -sillä- kuoppa kai­vautuu
maahan lintujen alituisesta istu­misesta
samassa paikassa. Pari lintua
munii 10-—12 munaa, mutta usein mu­nii
kolme, neljäkin lintua samaan pe­sään,
niin että siitä saattaa löytää 70—
j 80 munaa. Kun lintu ei voi hautoa
enempää kuin 16 munaa, noukitaan liiat
pois ja heitetään mätänemään.
Hautominen kestää neljäkymmentä,
päivää. Kun poikaset ovat munasta
päässeet, tuodaan ne kedolta kotiin, mis­tä
alituisesti palvelijain kanssa yhdessä
ollen kesyyntyvät ja ovat öisin pedoilta
suojattuina. Suvikuukausina tulevat ne
hyvin toimeen, mutta talvella, kun rehu
niukkenee, täytyy niille aamuin illoin
antaa lisäruokana ohria.
Munankuorimisaikana on naaras raju
j a huutaa yöt päivät. Lintu taivuttaa
kaulansa lasisihnäkäärmeen tavoin ja
päästää kolme syvää karjahdusta: en­simmäiset
ovat lyhyet, mutta kolmas
hyvin pitkään venytetty. Kaikki leijo­nan
pyytäjät ovat sitä mieltä, että
"eläinten kuninkaan" kiljunta kuuluu
melkein samalta kuin tämä ääni, jonka
päästää tyhmin lintujen seassa. Ennen­kuin
linnut vielä ovat kesytettyjä, on
niistä usein sangen paljon huvia
mutta voipi olla n^onta ^ r a a k i n . Jou­t
u a aavistamattaan kovanokkalaisen
strutsin hakattavaksi, se ei todellakaan
ole hauskimpia tUaisuuksia, j a voi tot­tumattomalle
helposti päättyä hyvinkin
oolostL*
Paras ase sellaisessa tapauksessa on
vankka seiväs tai heinähanko. K u n
strutsin kalloon kerran on mennyt se
aate, että se ottaa jonkun hengiltä t a i
kuolee paikalle itse, ottaa se tavallisesti
vauhtia hyökkäykseensä noin 30 aske­leen
päästä. Sihnät tulta iskien hyökkää
se sOloin vihamiehensä päälle, j a on r a i ­voisa
kuin itse paholainen. Pää korke­alla,
iiipientyngät levällään, j a sähisten
Jatkuu 10. dvulla m}
'h
1 -
MM