1951-12-22-02 |
Previous | 2 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
HsOTimiiieii sjämn ju
(KAUNOKIRJALLINEN VUKKOLEETl)
LIEEZKI, the only Finnish Iit€raryweekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matfcer.
Uekki ihnestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena^
sisältäen parasta kajnokirjalbsta ja tieteellistä luettavaa.
TIL/^tTSiailNNÄT: THDITSVAILTOIMIN: "
1 vuosikerta $4.25
6 kuukautta 2.50
1 vuosikerta $3.50
6 kuukautta . . . . .. 2.00
3 kuukautta . . . . . . . . . . 1.25 -
- SUOSIlteN J A SroUÄI/IiE m - K f ^ M M L I ^
1 vuosikerta . . . •...$5.00 6 kuukautta 2.75
75 senttiä palstatiiuinälta. Halvin kiitosilmoitus $3.00.-Kuo-lenianilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä • jtilkaistava muisto-värsy
$1.00 fa kiitos $2.00 Barjeenväatöilmöitukset^i^
Erikoishinnat pyssn^istä ^ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen. o
Asiamiehllle myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut niaksuosoitukset bn ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari. '
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L
P. O. B O X €9 SI7DBUKY, ONT.
Olemme taas päässeet siihen ajankohtaan vuodesta, jolloin
niin paljon toistetaan tuota iänikuista fraasia: "Rauha maassa
ja ihmisille hj'vä tahto." Olemme kuulleet sen jo lapsina
ja kuulemme sen yhä.
On totta, että se on kaunis lause, mutta kuinka ontolta se
kuuluukaan varsinkin tänä aikana, jolloin rauhaa ei ole maassa,
enempää kuin ihmisillä hyvää tahtoakaan, sillä sota riehuu
maailmassa. Meillä tavallisilla ihmisillä -voi olla hyvää
tahtoa ja me haluaisimme rauhan olevan maailmassa, mutta
emme ikävä kyllä ole päässeet vielä siihen, että tuo ylläoleva
lause olisi kirjaimellisesti totta, koska on ihmisiä, jotka valmistelevat
sotia ja epäsopua ihmisten ke^uudessa.
Toivottavasti kuitenkin tulee vielä aika ja pian, jolloin tuo
kaunis lause todella merkitsee sitä, mitä se sanoo. Se voidaan
toteuttaa vain kaikkien tavallisten ihmisten yhteisillä
voimilla, ihmisten, jotka asettavat työskentelyn rauhan hyväksi
jaloimmaksi päämääräkseen tänä joulunakin ja aina.
Sen voi jokainen tehdä liittymällä rauhanvoimiin, jotka käyvät
päättävää taistelua rauhan saamiseksi maailmaan ja hyvän
tahdon kaikkien ihmisten keskuuteen.
Näin jouluna on ihmisillä tapana toivottaa toisilleen hauskaa
joulua ja onnekasta uutta vuotta. Liekki tekee sen myöskin
kaikille ystävilleen ja kiittää kaikesta siitä, mitä se on
kuluneen vuoden aikana j^stäviltään saanut. Paljon ovat L i e kin
ystävät tehneet työtä lehtensä hy\'äksi kuluneen vuoden
aikana ja siitä työstä voi jokainen olla ylpeä.
Työ Liekin hyväksi on moninaista. Toiset rikastuttavat
sen sisältöä kirjoituksillaan, toiset hankkivat sille tilauksia
ja puhuvat tuttavilleen ja ystävilleen sen puolesta. Tämä
kaikki on apvokasta työtä, jonka toivomme jatkuvan tulevana
vuonna ja aina edelleen. Lyhyen ajan kuluessa hankkivat
Liekin ystävät lehdelleen huomattavan määrän joulu- ja
uuden vuoden tervehdyksiä, kuten ilmenee tässä numerossa.
Se on myöskin arvokasta työtä, sillä se tukee lehteä taloudellisesti.
Joulun vietto on Suomessa lapsuutensa ajat viettäijeillä
ihmisillä ehkä suurimerkityksellisempi kuin tässä maassa
svTitjTieillä. Tämä siksi, että Suomessa pidetään joulua
yleensä suurempana juhlana kuin tässä maassa. ^Monella
on muistoja lapsuudestaan ja erikoisesti juuri jouluista, kuinka
sitä odotettiin hartaana ja laskettiin päiviä, kuinka pitkälti
on vielä siihen, kun joulupukki tulee. Vaikka olemmek
i n tottuneet '>nhen, että joulu ei juuri ole sen kummempi
juhla kuin muutkaan juhlat, niin sittenkin jokainen koetamme
järjestää yhtä ja toista sellaista, mitä ei ole jokapäiväi-
•sessä elämässä, kuten lahjoja, parempia ruokia jne. Se on
yleinen tapa, emmekä voi sitä väistää, vaikka se näin kalliina
aikana koskee kukkaroon. Lapsillemme se on ehkä
yhtä jännittävä kuin meille aikuisille ennen lapsina.
Suokaamme kernaasti toisillemme se ilo, mmkä joulu voi
titrjota. Mutta älkäämme jättäkö pois mielistämme sitä,
että joulun vietto olisi paljon huolettomampaa, paljon iloisempaa
ja täj'dellisempää, jos maailmassa olisi rauha kaikkialla
ja kaikki ihmiset voisivat ilman kipeitä muistoja, suruja
ja kärsimyksiä toivottaa toisilleen hauskaa joulua ja
toivorikkaampaa uutta vuotta kuin mitä olemme saaneet
tehdä viime -vuosien aikana. Vasta sillom anoisi jokainen
nauttia joulun tuomasta muutoksesta jokapäiväiseen elä-
Tacomassa USArssa on synt>Tiyt tyttö,
jolla oli syntyessään sydän rintakehän
ulkopuolella, taitaa muodostua ensimmäiseksi
tapaukseksi laatuaan, joka
jää eloon.
Tyttö on saantit läpikäydä leikkauksen,
j a leikkauksen suorittanut kirurgi
väittää hänellä olevan hy^'ät mahdollisuudet
selviytyä siitä. Suunnilleen kaksi
kolmannesta sydämestä on asetettu
tavalliselle paikalleen ja lopun oletetaan
asettuvan itsekseen paikoilleen tytön
varttuessa.
Tähän mennessä tiedetään noin 140
tapausta, jolloin lapsella on ollut tällainen
syntymävika. Leikkaus on suoritettu
viidessä tapauksessa, mutta missään
niistä lapsi ei ole elänyt 11 tuntia kauemmin.
.
Pankkirosvo, joka jokin aika sitten
anasti viisi miljoonaa frangia Banque
dfe Francen haarakonttorista Saint-Brie-ucistä,
lievitti äskettäin omantunnon
tuskiaan gO-prosenttisesti tunnustaen
syntinsä rippi-isälleen ja antamalla tälle
senjälkeen neljä miljoonaa. Hän l i säsi:
"Tarvitsin oikeastaan vain miljoo-nan.
Pappi on jättänyt rahat ^ pankille,
jnutta selittänyt, ettei hän voi paljastaa
miehen nimeä rippisala,isuuden vuoksi.
Poliisi etsii edelleen miestä, "jolla on
miljoona ja keventynyt omatunto".
tausta IlSrssa
'Massan valtion lainlaatijakunnassa
on lainlaatija J . B. Nordgren tehnyt esityksen,
että lainlaatijakunta määrittelisi
sen kielen, jota valtiossa virallisesti
puhutaan ja joka tähän asti on tunnettu
englanninkielen nimellä.
»Hän esitti, että ruvettaisiin puhumaan
amerikan kielestä sensijaan, että
tähän asti on puhuttu englannin kielestä,
koska se olisi hyvin tärkeää isänmaallisuuden
takia.
SQUIM smpmm '
Kirj. MARJATTA
SATAA, sataa, puhdasta lunta!
Seison ja katson,jtäinkö unta?
Ylläni kaartuu himmeä taivas,
tähdet ne syttyvät, valot kuin laivass',
sieltä ne laistaa, avaruus suuri
kaunis on maailma, kuin satu juuri.
Joulu jo saapuu.
Tuotapa katson — tanssivat keijut,
valkeat hunnut, maahan sa leijut.
Jouluko saapuu, siksi puettu kaikki on
näin,
maaemo valkoisiin kuin häitä varten?
Kuuntelen, kuulen enkelten laulun,
hetkeksi unhoitan maailman pauhun.
Taivaalle syttyy miljoonat tähdet, '
siksikö syttyy, että sä nähnet?
Ihminen pieni, joulun on aika,
taasen jo täyttyy jouluyön taika.
mään, sen tarjoamasta ilosta ja nautinnosta.
Jos kaikin toimimme rauhan
h^-v^ksi, niin se aika ei ole kaukana, että
voimme rehellisesti j a sitä todella
tarkoittaen, toivottaa toisillemme rauhallista
joulua ja onnekasta uutta vuotta.
Silloin myöskin lause: "Rauha
maassa ja ihmisille h\^'ä tahto", saa
sen merkityksen, mikä sillä ehkä on
joskus ollut.
Tässä mielessä toivottaa Liekki kaikille
ystävilleeh, kirjoittajUleen,, levit-täjilleen
ja lukijoilleen:
R A L - H A L L I S T A J O U L U A J A ]^£E-XJBSTTi^
SRIKAST^ U-UTTA V U O T TA
K I R J . SBPÄX POIK.^
«
Laulettu Sointulassa 27 p. marraskuuta 195i
Kalevan kansan 50-vuotis-muistojuhlassa.
Vuosia on vierinyt jo viisikymmentä,
Tänne Sointulaan kun isämme sous, ,
imden ajan aattehissa, vapauden toive hi ssa
kotilahden rannalle nous.
Järjestelmän kahleista vapauden kutsu
tänne onneaan etsimään toi.
Tervetulon laulu täällä vuotti, meren pauhu
jylhä koskematon korpi huminoi.
Tänne kutsui luonto ja talttumaton tahto johti
ihanteiden evähten kans\
Miehuusajan kunto sekä tasa-arvon tunto
kutsui mi^^hen sekä naisen rimiallans.
Kirveen, sahan, kuokan kanssa käsiensä työilä
nämä peltomme raivattu on.
Punainen oi* aate ja Punainen oV taivas yllä
loistehesta kasken rovion.
Kentille ja kunnahille omat kodit nousi,
sekä sahamylly leivän tukijaks'.
Henkisille aattehille aJiertajat vielä jouti
laulelemaan työn kunniaks\
Aika-lehti uutisia kylän haasteli,
näköpiirissä uudenajan koi,
vaan maailma uudistusta karsahasti katseli
ja suuruuksia rikkahista loi.
Myötätunto maailman vieV herroja vaan suosi,
vi^lä aikasta oi* köyhäin uhraus.
Kalevalan yhteiskunta kukoisti ja kuoli
mutta elämään jäi isäin uurastus.
Kiitoksella muistelemme elämänne työtä,
mitä palkita ei voida kullassa.
Levätkää nyt rauhassa ikuisuuden yötä
Isät, Äidit, Kotiniemen mullassa.
mm I
'"SELV saamme lukea lehdistä erinäisistä terveydenhoidollisista
seikoista ja monasti saanime hyviä neuvojakin,
miten parhaiten voimme terveyttämme hoitaa missäkin tilanteessa.
Mutta paitsi terveytemme vaatimuksia tulee
meidän ajatella asian taloudellistakin puolta, sillä edustaahan
kenkien hankkiminen, varsinkin suurilukuiselle perheelle
huomattavia rahallisiakin uhrauksia.
Jokapäiväistä käyttöä varten tulisi kenkiä olla ainakin
kaksi paria, niin että toinen pari saisi 'levätä' toista paria
käytettäessä. Kura ja kosteus ovat nahan pahimpia[ kuluttajia
Siksi on jalkineet heti käytön jälkeen puhdistettava.
Ellei kenkiä, saada saumoista puhtaaksi rievulla, on apuna
käytettävä kuivaa juuriharjaa, jolla savi ja hiekka helposti
lähtee joka neuleesta. Kenkiä ei missään tapauksessa saa
kuivata liian lämpimässä paikassa, sillä sanoohan jo vanha
sananlasku, että "missä voi sulaa, siellä nahka palaa".
Sellaisessa perheessä, jossa on yön aikana kuivattava useampia
jalkinepareja, ön parasta valmistaa niille erikoinen
kuivausteline, jonka voi siirtää kuivauspaikan lämmön säteilyn
mukaan. Näin säästyvät kengät liian kuumuuden
vaaralliselta ja nahkaa tuhoavalta vaikutukselta. Teline valmistetaan
kapeista ja vankoista rimoista niin, että jokaiselle
jalkineelle on oma rimansa. Jalkine on pantava telineeseen
niin, että lämmin ilma pääsee vapaasti sen sisään. Jos jalkine
on läpimärkä, sullotaan sen sisälle sanomalehtipaperia, joka
otetaan kuitenkin heti pois, kun se on imenyt itseensä liian
kosteuden nahasta. Olisi muuten hyvä, jos jokaiselle jalk)-
neparillt olisi oma lestinsä. Niinpä vanhatkin kengät säilyvät
käpristymättä.
Jalkineiden voitelemisessa ja kiilloituksessa menetellään
usein väärin. Jos ne ensin kuivataan, tulevat ne usein koviksi
ja-käprist3rvät muodottomiksi. Voiteleminen on toimitettava
heti kun kura ja muu lika on puhdistettu jalkineista. A a i k -
ka ne olisivatkin aivan märät. Kun rasva tai kiilloke sitten
yön aikana kenkien kuivuessa hiljaa imeytyy nahkan huokosiin,
säilyy tämä pehmeänä ja joustavana. Varsinaisen lop-pukiilloituksen
voi sitten toimittaa juuri ennen käyttöä. ^ ostelussa
on aina pyrittävä käyttämään mahdollisimman hyvää
kiilloketta tai — saappaisiin ja työkenkiin — saapasrasvaa.
Pohjat saadaan kestäviksi voitelemalla ne silloin tällom
joko erikoisella pohjaöljyllä, tavallisella liinaöljyllä tai tenällä.
Pohjien kestävyys riippuu niiden voitelusta joka samalla
tekee ne vedenpitäviksi. Jos pohjat saavat taipeeksi v-oi-detta,
tulevat ne notkeiksi j a taipuisiksi. Voitelurasva ei saa
olla kuumaa vaan haaleata, j a pohjan tulee olla ehdottomasti
Sivu 2 X.auantama« Joislukuim 22 päiviini^ |95l
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 22, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-12-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511222 |
Description
| Title | 1951-12-22-02 |
| OCR text | HsOTimiiieii sjämn ju (KAUNOKIRJALLINEN VUKKOLEETl) LIEEZKI, the only Finnish Iit€raryweekly in Canada Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matfcer. Uekki ihnestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena^ sisältäen parasta kajnokirjalbsta ja tieteellistä luettavaa. TIL/^tTSiailNNÄT: THDITSVAILTOIMIN: " 1 vuosikerta $4.25 6 kuukautta 2.50 1 vuosikerta $3.50 6 kuukautta . . . . .. 2.00 3 kuukautta . . . . . . . . . . 1.25 - - SUOSIlteN J A SroUÄI/IiE m - K f ^ M M L I ^ 1 vuosikerta . . . •...$5.00 6 kuukautta 2.75 75 senttiä palstatiiuinälta. Halvin kiitosilmoitus $3.00.-Kuo-lenianilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä • jtilkaistava muisto-värsy $1.00 fa kiitos $2.00 Barjeenväatöilmöitukset^i^ Erikoishinnat pyssn^istä ^ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. o Asiamiehllle myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut niaksuosoitukset bn ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. ' Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: L P. O. B O X €9 SI7DBUKY, ONT. Olemme taas päässeet siihen ajankohtaan vuodesta, jolloin niin paljon toistetaan tuota iänikuista fraasia: "Rauha maassa ja ihmisille hj'vä tahto." Olemme kuulleet sen jo lapsina ja kuulemme sen yhä. On totta, että se on kaunis lause, mutta kuinka ontolta se kuuluukaan varsinkin tänä aikana, jolloin rauhaa ei ole maassa, enempää kuin ihmisillä hyvää tahtoakaan, sillä sota riehuu maailmassa. Meillä tavallisilla ihmisillä -voi olla hyvää tahtoa ja me haluaisimme rauhan olevan maailmassa, mutta emme ikävä kyllä ole päässeet vielä siihen, että tuo ylläoleva lause olisi kirjaimellisesti totta, koska on ihmisiä, jotka valmistelevat sotia ja epäsopua ihmisten ke^uudessa. Toivottavasti kuitenkin tulee vielä aika ja pian, jolloin tuo kaunis lause todella merkitsee sitä, mitä se sanoo. Se voidaan toteuttaa vain kaikkien tavallisten ihmisten yhteisillä voimilla, ihmisten, jotka asettavat työskentelyn rauhan hyväksi jaloimmaksi päämääräkseen tänä joulunakin ja aina. Sen voi jokainen tehdä liittymällä rauhanvoimiin, jotka käyvät päättävää taistelua rauhan saamiseksi maailmaan ja hyvän tahdon kaikkien ihmisten keskuuteen. Näin jouluna on ihmisillä tapana toivottaa toisilleen hauskaa joulua ja onnekasta uutta vuotta. Liekki tekee sen myöskin kaikille ystävilleen ja kiittää kaikesta siitä, mitä se on kuluneen vuoden aikana j^stäviltään saanut. Paljon ovat L i e kin ystävät tehneet työtä lehtensä hy\'äksi kuluneen vuoden aikana ja siitä työstä voi jokainen olla ylpeä. Työ Liekin hyväksi on moninaista. Toiset rikastuttavat sen sisältöä kirjoituksillaan, toiset hankkivat sille tilauksia ja puhuvat tuttavilleen ja ystävilleen sen puolesta. Tämä kaikki on apvokasta työtä, jonka toivomme jatkuvan tulevana vuonna ja aina edelleen. Lyhyen ajan kuluessa hankkivat Liekin ystävät lehdelleen huomattavan määrän joulu- ja uuden vuoden tervehdyksiä, kuten ilmenee tässä numerossa. Se on myöskin arvokasta työtä, sillä se tukee lehteä taloudellisesti. Joulun vietto on Suomessa lapsuutensa ajat viettäijeillä ihmisillä ehkä suurimerkityksellisempi kuin tässä maassa svTitjTieillä. Tämä siksi, että Suomessa pidetään joulua yleensä suurempana juhlana kuin tässä maassa. ^Monella on muistoja lapsuudestaan ja erikoisesti juuri jouluista, kuinka sitä odotettiin hartaana ja laskettiin päiviä, kuinka pitkälti on vielä siihen, kun joulupukki tulee. Vaikka olemmek i n tottuneet '>nhen, että joulu ei juuri ole sen kummempi juhla kuin muutkaan juhlat, niin sittenkin jokainen koetamme järjestää yhtä ja toista sellaista, mitä ei ole jokapäiväi- •sessä elämässä, kuten lahjoja, parempia ruokia jne. Se on yleinen tapa, emmekä voi sitä väistää, vaikka se näin kalliina aikana koskee kukkaroon. Lapsillemme se on ehkä yhtä jännittävä kuin meille aikuisille ennen lapsina. Suokaamme kernaasti toisillemme se ilo, mmkä joulu voi titrjota. Mutta älkäämme jättäkö pois mielistämme sitä, että joulun vietto olisi paljon huolettomampaa, paljon iloisempaa ja täj'dellisempää, jos maailmassa olisi rauha kaikkialla ja kaikki ihmiset voisivat ilman kipeitä muistoja, suruja ja kärsimyksiä toivottaa toisilleen hauskaa joulua ja toivorikkaampaa uutta vuotta kuin mitä olemme saaneet tehdä viime -vuosien aikana. Vasta sillom anoisi jokainen nauttia joulun tuomasta muutoksesta jokapäiväiseen elä- Tacomassa USArssa on synt>Tiyt tyttö, jolla oli syntyessään sydän rintakehän ulkopuolella, taitaa muodostua ensimmäiseksi tapaukseksi laatuaan, joka jää eloon. Tyttö on saantit läpikäydä leikkauksen, j a leikkauksen suorittanut kirurgi väittää hänellä olevan hy^'ät mahdollisuudet selviytyä siitä. Suunnilleen kaksi kolmannesta sydämestä on asetettu tavalliselle paikalleen ja lopun oletetaan asettuvan itsekseen paikoilleen tytön varttuessa. Tähän mennessä tiedetään noin 140 tapausta, jolloin lapsella on ollut tällainen syntymävika. Leikkaus on suoritettu viidessä tapauksessa, mutta missään niistä lapsi ei ole elänyt 11 tuntia kauemmin. . Pankkirosvo, joka jokin aika sitten anasti viisi miljoonaa frangia Banque dfe Francen haarakonttorista Saint-Brie-ucistä, lievitti äskettäin omantunnon tuskiaan gO-prosenttisesti tunnustaen syntinsä rippi-isälleen ja antamalla tälle senjälkeen neljä miljoonaa. Hän l i säsi: "Tarvitsin oikeastaan vain miljoo-nan. Pappi on jättänyt rahat ^ pankille, jnutta selittänyt, ettei hän voi paljastaa miehen nimeä rippisala,isuuden vuoksi. Poliisi etsii edelleen miestä, "jolla on miljoona ja keventynyt omatunto". tausta IlSrssa 'Massan valtion lainlaatijakunnassa on lainlaatija J . B. Nordgren tehnyt esityksen, että lainlaatijakunta määrittelisi sen kielen, jota valtiossa virallisesti puhutaan ja joka tähän asti on tunnettu englanninkielen nimellä. »Hän esitti, että ruvettaisiin puhumaan amerikan kielestä sensijaan, että tähän asti on puhuttu englannin kielestä, koska se olisi hyvin tärkeää isänmaallisuuden takia. SQUIM smpmm ' Kirj. MARJATTA SATAA, sataa, puhdasta lunta! Seison ja katson,jtäinkö unta? Ylläni kaartuu himmeä taivas, tähdet ne syttyvät, valot kuin laivass', sieltä ne laistaa, avaruus suuri kaunis on maailma, kuin satu juuri. Joulu jo saapuu. Tuotapa katson — tanssivat keijut, valkeat hunnut, maahan sa leijut. Jouluko saapuu, siksi puettu kaikki on näin, maaemo valkoisiin kuin häitä varten? Kuuntelen, kuulen enkelten laulun, hetkeksi unhoitan maailman pauhun. Taivaalle syttyy miljoonat tähdet, ' siksikö syttyy, että sä nähnet? Ihminen pieni, joulun on aika, taasen jo täyttyy jouluyön taika. mään, sen tarjoamasta ilosta ja nautinnosta. Jos kaikin toimimme rauhan h^-v^ksi, niin se aika ei ole kaukana, että voimme rehellisesti j a sitä todella tarkoittaen, toivottaa toisillemme rauhallista joulua ja onnekasta uutta vuotta. Silloin myöskin lause: "Rauha maassa ja ihmisille h\^'ä tahto", saa sen merkityksen, mikä sillä ehkä on joskus ollut. Tässä mielessä toivottaa Liekki kaikille ystävilleeh, kirjoittajUleen,, levit-täjilleen ja lukijoilleen: R A L - H A L L I S T A J O U L U A J A ]^£E-XJBSTTi^ SRIKAST^ U-UTTA V U O T TA K I R J . SBPÄX POIK.^ « Laulettu Sointulassa 27 p. marraskuuta 195i Kalevan kansan 50-vuotis-muistojuhlassa. Vuosia on vierinyt jo viisikymmentä, Tänne Sointulaan kun isämme sous, , imden ajan aattehissa, vapauden toive hi ssa kotilahden rannalle nous. Järjestelmän kahleista vapauden kutsu tänne onneaan etsimään toi. Tervetulon laulu täällä vuotti, meren pauhu jylhä koskematon korpi huminoi. Tänne kutsui luonto ja talttumaton tahto johti ihanteiden evähten kans\ Miehuusajan kunto sekä tasa-arvon tunto kutsui mi^^hen sekä naisen rimiallans. Kirveen, sahan, kuokan kanssa käsiensä työilä nämä peltomme raivattu on. Punainen oi* aate ja Punainen oV taivas yllä loistehesta kasken rovion. Kentille ja kunnahille omat kodit nousi, sekä sahamylly leivän tukijaks'. Henkisille aattehille aJiertajat vielä jouti laulelemaan työn kunniaks\ Aika-lehti uutisia kylän haasteli, näköpiirissä uudenajan koi, vaan maailma uudistusta karsahasti katseli ja suuruuksia rikkahista loi. Myötätunto maailman vieV herroja vaan suosi, vi^lä aikasta oi* köyhäin uhraus. Kalevalan yhteiskunta kukoisti ja kuoli mutta elämään jäi isäin uurastus. Kiitoksella muistelemme elämänne työtä, mitä palkita ei voida kullassa. Levätkää nyt rauhassa ikuisuuden yötä Isät, Äidit, Kotiniemen mullassa. mm I '"SELV saamme lukea lehdistä erinäisistä terveydenhoidollisista seikoista ja monasti saanime hyviä neuvojakin, miten parhaiten voimme terveyttämme hoitaa missäkin tilanteessa. Mutta paitsi terveytemme vaatimuksia tulee meidän ajatella asian taloudellistakin puolta, sillä edustaahan kenkien hankkiminen, varsinkin suurilukuiselle perheelle huomattavia rahallisiakin uhrauksia. Jokapäiväistä käyttöä varten tulisi kenkiä olla ainakin kaksi paria, niin että toinen pari saisi 'levätä' toista paria käytettäessä. Kura ja kosteus ovat nahan pahimpia[ kuluttajia Siksi on jalkineet heti käytön jälkeen puhdistettava. Ellei kenkiä, saada saumoista puhtaaksi rievulla, on apuna käytettävä kuivaa juuriharjaa, jolla savi ja hiekka helposti lähtee joka neuleesta. Kenkiä ei missään tapauksessa saa kuivata liian lämpimässä paikassa, sillä sanoohan jo vanha sananlasku, että "missä voi sulaa, siellä nahka palaa". Sellaisessa perheessä, jossa on yön aikana kuivattava useampia jalkinepareja, ön parasta valmistaa niille erikoinen kuivausteline, jonka voi siirtää kuivauspaikan lämmön säteilyn mukaan. Näin säästyvät kengät liian kuumuuden vaaralliselta ja nahkaa tuhoavalta vaikutukselta. Teline valmistetaan kapeista ja vankoista rimoista niin, että jokaiselle jalkineelle on oma rimansa. Jalkine on pantava telineeseen niin, että lämmin ilma pääsee vapaasti sen sisään. Jos jalkine on läpimärkä, sullotaan sen sisälle sanomalehtipaperia, joka otetaan kuitenkin heti pois, kun se on imenyt itseensä liian kosteuden nahasta. Olisi muuten hyvä, jos jokaiselle jalk)- neparillt olisi oma lestinsä. Niinpä vanhatkin kengät säilyvät käpristymättä. Jalkineiden voitelemisessa ja kiilloituksessa menetellään usein väärin. Jos ne ensin kuivataan, tulevat ne usein koviksi ja-käprist3rvät muodottomiksi. Voiteleminen on toimitettava heti kun kura ja muu lika on puhdistettu jalkineista. A a i k - ka ne olisivatkin aivan märät. Kun rasva tai kiilloke sitten yön aikana kenkien kuivuessa hiljaa imeytyy nahkan huokosiin, säilyy tämä pehmeänä ja joustavana. Varsinaisen lop-pukiilloituksen voi sitten toimittaa juuri ennen käyttöä. ^ ostelussa on aina pyrittävä käyttämään mahdollisimman hyvää kiilloketta tai — saappaisiin ja työkenkiin — saapasrasvaa. Pohjat saadaan kestäviksi voitelemalla ne silloin tällom joko erikoisella pohjaöljyllä, tavallisella liinaöljyllä tai tenällä. Pohjien kestävyys riippuu niiden voitelusta joka samalla tekee ne vedenpitäviksi. Jos pohjat saavat taipeeksi v-oi-detta, tulevat ne notkeiksi j a taipuisiksi. Voitelurasva ei saa olla kuumaa vaan haaleata, j a pohjan tulee olla ehdottomasti Sivu 2 X.auantama« Joislukuim 22 päiviini^ |95l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-12-22-02
