Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 16, 1957

              HOMOFONIA, POLYFONIA
ENSIKSI oli sävel, siitä säveltaide on taosaltaan Ä_ noin 90 pros. — liomo-saamit
alkunsa. Sävelhän on kor- . fonista. kreikkalainen sana homos
keustasoltaan muuttumaton ääni. Sen merkitsee^sai»anlaista, tässä tapaukses-esi
isiksi voinemme laskea hälyt. Joilla sa samaäänsiyyttä^ Homofoniassa on
ei ole säännöllistä värähtelyä, eikä iiiin. kerrallaan-yksi ääni solistinen toisten
muodoin samalla tasolla pysyvää kor- äänten py^kiessä^ sulautumaan sen sä-keutta.
Kuitenkin vielä nytkin on hä- estykseksl ja sen kanssa yhteen. Täinä
mh äuäsniikilliäss am uksäiyikteiltlyistt ar mumernkaiitity,^st lä£,i uktausteet>n pää-ääni on tavallisesti korkeimmalla
^onggongit, kastanjetit jne.- • ^
Mutta sitten opittiin käyttämään eri
säveleitä yhtaikaa, jolloin tultiin-eioni-äänisyyteen.
Se »oli suuri keksintö, sä­veltaiteelle
varmaankin yhtä ^uuri kuiit
tulen keksiminen ihmiselämälle.^ Opit­tiin
huomaamaan, mitkä sävelet soivat
'•kauniisti" toistensa seurassa, _ mitkä
taas muodostivat "riiteleviä" 3^disteU:
miä, riitasointuja. Molemmilla sointii-muodpilla
tuli olemaan «ma 'tärkeä
merkityksensä musiikissa -—J:uten elä­mässäkin
näillä kahdella,, sovulla ja
taistelulla, on oma tehtävänsä.
Moniääninen^ musiikki on^aiyan val-kansa
valmisti ruokansa keittämät^
lä "kotitekoisissa.padoissaan. Sim-^
pukan kuoret oli puhtaita kun ne 3
heitettiin roskakasaan.
; kuolleitten ruumiit kaukaisessa
menineisyydessä kuten tänäkin päi--
vänä, haudattiin väliaikaisesti hei­dän
asuntoonsa vuoteen alle. Myö­hemmin
luut kaivettiin ylös, puh­distettiin
ja koristeltiin^;
Ohgö-leski kantaa kuolleen mie-;
hensä koristeltua, leukaluuta kau^
laänsa ripustettuna, osoittaakseen
rakkauttaan. Heimot Suurella An-daihari-
saar©11a — nykyään luku­määrä
vähentynyt kahteenkymme-neen'kolmeen
yksilöön — tapasivat >
kähtaä siliä tavoin pääkalloja. *
pnge-ihmiset ovat j^ieniä, ainoäSr
taan noin neljä jalkaa pitkiä. He
ovat kuitenkin rakenteeltaaii hyvin'
suhteellisia. - • ^ /
He eivät käytä vaatetusta, mutta
monet näyttävät puetuilta, isillä
heidän ruumiinsa oh-kauttaaltaan
koristeltu huolellisesti maalatuilla
kuvioilla, mustalla ja punaisella
yänllä valkoiselle pohjalle, hielkoi-
:sella alkuperäisyydellä. Seka mie­het
etta naiset ovat karvattomia ja
^iikset kasvavat ainoastaan noin
tuuman pituiseksi. He myöskin
ajelevat oan päälaestaan paljaaksi .
käyttämällä primitiivistä "parta­veistä",
vulkaanista lasia, jdka te-
- roitetaan simpukanfcuorivasaraUa^
Ruokavalio Andäman-saairiUa on
yfeinkertainen. Heeivät' koskaan
Ole oppineet kasvattamaan, ruokaa
:itseUeen. Liha tulee sioista; jotka '
alunperin tulivat saariUe -uimalla
rantaan haaksirikkoutunein - lai­voista.
-Nyt ovat siat villiintyneet
ja,alkuasukkaat ammuskelevat nu-tajousiUaan.
Sikaa täydentää kala ja hyvin
Wa hunaja, jota kerätään met--
Nämä primitiiviset '^kivikauden"
J^set eivät koskaan ole oppineet
^ekemaän tulta,"vaikkahe keittävät
^ansa tulella, jonka ovat s ä ä s t i.
lfn!i ^^^"^^^'i allTuun panem^ta tii-
^Palosta. Heimon naisten pyhä
u i "^^"^ on pitää tuU aina pa-'
kulkeva, kum kuningatar, joka praSiei-lee
Reijassaan ja ylevyydessään, muut
äänet nöyrästi seuraavat sen pienimpiä­kin
eleitä j a kulkuja.
On tietenkin selvää, että toisten ää-nien
kulku on kaikkea muuta kuin
luontevaa. Jos kuorolaista pyytää lau­lamaan
"stemmaansa" eli äänensä eril­lään
muista ja inikä|rtämä laulaja on
säestysääne^ä, on hänen "veisuunsa"
kummallista: mölinää, vaikka hän sa- ^
nookiii laulavansa.^ esimerkiksi kansan­laulua
"Yksi' riiusu -ori kasvanut laak­sossa";
Mutta tällaisia työmuurahai­sia
tarvitaan, että kuoron tai orkesterin
kokonaissointu saataisi ehjäksi jä nau­tittavaksi
Joskin jokainen luonnollisesti
olisi mieluimmn "suuri solisti".'
Sitävastoin polyfoniassa pyritään, sii­hen,
että kukin ääni myös itsenäisenä
soi - melodisesti Ja kauniisti, Jopa muo­dostaa
esityksellisestikin irraUisenakm
]^uniin^^kona<suuden,. kuin omati ,sä-
. vellyksensä. Si«tä huolimatta ne myös
: toisiinsa nähden muodostavat nautittä-van,
sointuyhdistelmäny Homofonises-sa"
tyylissä säveltäjä ajattelee pystysuo­raan
— siis sointu soinnulta —^ kun
4aas polyfonisessa tyyHssä ajatellaan
lisäksi Jhyvin-.p«tkälle myös vaakasuo­raan
suuntaan. Polyfoninen tyyli onkin
enemmän dramaattinen,. hon^of oninen
taas lyyrillinen,
Jokainen meistä lienee joutunut jois­sakin
,:ti][aisufik$issa laulamaan kaano-
Brantfordissa, Onf. sattui^iten, etfä poikien taidemacJaaskUpai-pailussa
ensimmäinen palkinta mem tytölle. Ylläkuvattu taulu
julistettiin voittajaksi ja sitten osoittautuukin^ että sen oUmaalan'-
lannut W€nd^ BuckweU] i^-vuoths tyttönen, .. ^
TAMPEREEN TAITEILIJOITA
. Eräs Liekin ystävä bh lähettänyt kaupungissa. ' Häii kirjoittaa uutta ro-käytettäväksenMne"
luultavasti Suo- maania syksystä lähtien,
men Kuvalehdesta saksiniahsa kahta^^^'
tamperelaista taiteiiijaai^J^^ me päädyimme kirjailijain verotukseen,
kirjoituksen.- Koska se äaattaa olla Siinä ollaan väärillä teillä, kun heidän
monelle hyvin mielenkiintoinen lai-: ansipit^^
naamme sen Li^in luikjain nähta- voittcmä ot^ oh
vaksi. ' vuosien työn tulos.
— Demokratiassa on se paha vika,
rpAMpBREEN kaupunld tuk^^ että vastuu on kollektiivinen, ts.sitö ei
tevasti taiteita ja tieteitä^ #jEshner-v^^^p^
kiksi kiivien tekijöitä .k^ tukee pistetään siellä missä ei ole vastarintaa,
antamalla työtilaisuulbia; ostamalla töi-jä^^^
tä ja myös antamalla apurahoja. Kai- me vedenpaisumus! Jos olisi takeet
kiila näillä Javoin on kaupungin, myötä^^^^-siita^ että ne mHjpo^ minäkin
mielestä päässyt^ osalliseksi.y28-vuotias r inafesan kä|tettöisim te
lahjakas taiteilija Kauko Salmi,: joka ai- nii
toon teollisuuskaupungin tapaan on ai- sille, jotka ovat sosiaalisesti hädänalai»
nia. Muistanette, että osa laulajista 'kanut työnsä tehtaassa, .Lokomon, viila- sessa tilassa eivätkä kykene-tulemaan
aloitti .toisen osan ottaessa "kiinni'
layluun sen alusta toisten edettyä jo
jonkin matkaa. T^iän laulutapaan so­pivissa
lauluissa tämä yhteenlaulanta-sujuu
.fhienosti'^ soideöi oikein mauk-kaasti.
Näiii voidaan 1^^ tai
4räänisesti jokaisen ääneii aloitettua
hiukan myöhemmin kuin edellmei?.-Jor.. .«ÄH^^^ssa. Vuonna 1951 hän oli Pa- saitseyat hyvin, mutta pidetään luon-rina,
ja jsitten ruvennutkin taidemaala- toimeen omillaan —. Koulut ja salraa-riksi.
Kauko §almj| saij syksyllä ~val^Iat ovat välttämättömiä, mutta ei ole
miiksi Amurin~ kansakouluun, tilatun tarpeellista rakentaa niitä ylellisiksi.'
suuren seinämaalauksen, mikä onkin Kun verokalenterissa minun veroni ovat
hänen — ainakin ulkonaisilta nutoil- vuorineuvosten joukossa, niin vain nii-r
taan ^ suurin työnsä tähän mennessä» nua ihmetellään, vuorineuvoksia ei. On
Nyt hän valmistuu, ulkomiaanmatkaan luonnollista, etta vuorineuvokset an-
-kainen neljästä äänestä on täten solisti­nen
ja laulaminen on hauskaa, kunhan
vain pysyy tiukasti^^essään antamat­ta
muiden sotkea itseään, sillä äänessä
pysymiseksi syntyykin usein kilpahuu­danta
varankin tottumattomien kesken.
• Edellinen ehkä antoikin lukijalle kä­sityksen-
polyfonisesta tyylistä, jonka
suurin edustaja on Johann Sebastian
Bach. Homofonista tyyliä taas kuulee on nyt ollut vapaana taiteilijana. Ihan
päivät päästään tanssi- ja viihde- sekä itsekseen, ihnan mitään kouluja* hän
muussa musiikissa. Esimerkiksi valssi, onmaalannut. Työn tulokset herättä-riisissa
opintomatkalla; ja sinne hän ; nottomana, jos kirjailija ansaitsee Suo-nytkin
on 'menossa; kolmeksi kuukau-, men maassa. Aleksis Kivi on luonut kir-deksi.
Tätä tarkoitusta vartenhan on jailijain kannalta niin pahan ennakko-saanut
Tampereen kaupungilta matka- tapauksen, kun - kuoli kuin lammas:
apurahan. Hän sai myös tänä vuonna Kurjuuteen ja köyhyyteen nääntyvä
valtion akatemia-apurahan nuorille tai- kirjailija on yhtä paha myytti kuin Ru-teilijoille.
\, nebergin tarinat. Jokainen taiteilijan
Seitsemän vuotta sitten Kauko Salmi kunniaksi pystytetty patsas on nurin-rupesi
maalaamaan. Koline vuotta hän kurista toimintaa silloin, kun hallitus
vät mielenkiintoa ja luottamusta.
K
itse tuhoaa luovan ty^köhtu^
verotuksella. . , ^
Linnan iniel^si^^
huomen luij^Uijaku
tanut kohdella itseään miten tahansa.
SALMEN lähinaapurina, nmeisesti meidän kirjailijamme Väinö
avärahuoneistössa kuten ^Liiuian mielestä muutenkin ovat elämäl­le
vieraita ja vähäverisiä. "Eivät puhu
jsiitä, mitä nak^yi|ti intipCoky-
^inylsisistä, ';mod^ ''Si-'
sälto ei heitä k i i m i ö s & i ^ ,, •
"AUKO
^•uudessa
tämäkin, asuu kirjailija Väinö Linna.
Hän käy parhaillaan autokoulua^ a
jonka pää-äänen säestyksenä itsepintai­sesti
seuraa yksitoikkoinen "kivirattaat
^puurattaat" lienee selvin näyte.
Sitten lopuksi vielä eräs moniääni­syyden
"tyyli", jonka jokainen lukijam­me
voi heti toteuttaa enemmän tai vä­hemmän
täydellisesti. Isä ottaa käteen- jaa autokorttia kuorma-autolla,
sä viulun tai muun soitUmen, äiti kat. Onko teUlä jo itsellänne auto?
tilankannet, vanhempi poika vaikka pii- — On .Austm A 40 farmari, vuosi-lin,
piemn .lapsista kurkkunsa jne. Ja malU 49—50, ajokilometrejä 50,000, vä-sitten
senkuin aloitetaan kukin tahol- ri vihreä, kurasuojat mustat.,
laah toisestaan välittämättä. Tällä .mu- Tiedot ovat täsmälliset, kuten näkyy^ no sunnuntaikalastajatn kannalta kat-siikilla
on myös hieno kreikkalainen ni- Lipna on tottunut ihmisten pohjatto- sottuna, miitta |0 päivän tienoilla sa-mensä
kakofonia. Suomenkfelellä se ei :*-i:-r.....*^.. - — ...
Maaliskuun alkupuoli oli sangen huo-lamass
a.
(Suomennos Marjiorie. .Vaa de
vvaterin artikkelista»)
ole yhtä hieno, ehkä vapaasti suomen­nettuna
kissannaukujaiset
Toivomme innokasta musiikki-iltaa
perheellenne näissä mikeissä.
maan uteliaisuuteen.^
— Jännittääkö auton ajo?
— Ei jännitä, ilhmisten tekeina tuo
on ollut ennenkin.
Vaino Linna asun tilaHaail maaUa'
900 kalastajain kalenteri sen parantu­van.
15 päivän j ä l k t e aikaa oikein
hyvä kalansyönU ja se. Jatkuu 24 päi­vään
asti. '
: S<^ii kokema, niin nlOidaän missä se
kaikki ne ajat, joUptn ei ole pakko olla pitää j>ai^kan^ ja missäei^
I