Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 9, 1957

              (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the onlv Finnish literary weekly in. <3anaaa
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Oiitario..
Registered at the Post Office Depaxtment, Otta,wa, as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena,
Bisältäeri parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TII.AUSHINNAT: YHDYS\^LTOmWfr^
1 vuosikerta . . . . . . . . $4.00 1 vuosikeii^ $5.00
6 kuukauttft ^ . , . ' 2^2!^, 6 kuukautta v...;Vj^i;2;75,>
i^:;-SUOMEEN: JA. UXJiOMAItLE" -i-c
1 viiiösikerta $5i.50^^^^^ ^6
$1.00 palstatuumalta. Halvin ^katösilxnöltUÄ?f$400; Kuo-^
lemanilmoitus $4.00 Ja sen yht^^desisä jiakaisteva^^m
värsy $i.Q0S3a: kiltbs $M5-^' K3i^ie€äVä!htbil^^
Erikoishinnat pysy?istÄ - llmoitukslöta^: ;Taää)ä^iJm0itfe3ien^^^^^^^
on lähetettävä maksu etukäteeni r • . v : r : •
Kaikki Liekille^ taikoitfettit mfia^tiosöltiik^tr^jff-ostet^^
kustantajBtt-nimee»: Vapaus I^lilishingiCöinj^
Toimittaja: K." salo.
Kiistantaja ja painaja: Vaimus Publishing .Company
Limited, 300^102 EätfStifeet west, vSudbur^i Ont^triö.; ;
Asiamiehffle myönnetäSn "IS prosentin palkSäo:
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
W, O. BOX StnmCRT^ ONTARIO
. Maailman rauha <)n taaskin viime vn^
na ollut veitsenterällä. Ehkä vieläkin paremnain^^^v
linnutta tOahnetta. kiivaisi sanonta, että ön tulisoih­tujen
kanssa leikitty avoimen ruutitynnyrin ympä­rillä.
Vaarakeskus on taaskin ollut Äeski-Mässäi nyt
Syyrian ja Turkin rajoilla.
Syyrian taholta on useammaii kerran,esitetty jul­kinen
syytös, jopa vedottu Yhdistyneisiin KansalK^un-tiinkin
siksi, että Turkki on suorittanut ilmeisiä liyök-käysvalmisteluja
ja proyosöinut selkkauksia Syyrian
rajalla. Samalla on Syyria, sekä Syyrian kanssa ystä­vällisissä
suhteissa oleva Neuvostoliitto, esittänyt syy­töksen,
että Turkin uhkaavien eleiden takana ja in­noittajana
on USA, joka siten yrittää lujittaa vähitel­len
herpaantuvaa otettaan Keski-Idäsää. Näiden syy­tösten
tosiperäisyyden puolesta puhuu merkitykselli­sesti
se, että USA on liittolaisineen noussut'YK:ssä
vastustamaan arabialaisten maiden ja Neuvostoliiton
ehdotusta, että YK lähettäisi komission suorittamaan
tutkimuksia niin Turkissa ki^in Syyriassakin.
Jo pari viikkoa sitten Neuvostoliiton taholta teh­tiin
selväksi, että jos Turkki hyökkää Syyrian kimp­puun,
niin Neuvostoliitto ei jää toimettomaksi. USA:n-taholtä
taas ilmoitettiin, että se tulisi tukemaan Turk­kia
sen joutuessa sotaan Neuvostoliiton kanssa. Näin
ollen tuli maailmalle melkoisen selväksi^ että jos so.ta
Turkin-Syyrian rajoilla puhkeaa, niin se vsäattaa lei^
mahtaa heti koko maailman paloksi. Kaikki myöskin
ymmärtävät minkälainen sota siitä saattaisi muodos-tuaj
sillä "Sputnik"-aikakaudeya voi sota muodostua
hyvinkin nopeasti mantereiden väliseksi kauko-oh-jussodaksi.
Muutamat ihmiset sanovat, että todellista sodan-vaaraa
ei ole. Mekin toivoisimme, että nuo ihmiset
olisivat oikeassa. Mutta vaikka levottomuuksien ai­heuttajillakin
olisikin tarkoituksena vain • kokeilla,
että kuinka pitkälle voidaan ilkeämielisjrydessä men­nä
sotaa aiheuttamatta, niin saattaa vahinko tapahtua.
Saattaa löytyä jokin yhtä typerä kuin aikoinaan oli.
Hitler tai vain noin vuosi sitten Israelin hallitusmie-:
het, joka vie soihtunsa liian lähelle ruutitjmnyriä.
Kun sitten ollagmf tapahtuneen tosiasian edessä voivat
seuraukset olla etukäteen aavistamattoman tuhoisat.
Jos sota muodostuu kauko-ohjussodaksi, jollaisen
mahdollisuudesta meitä joka päivä, muistuttaa hui­maavaa
vauhtia ylitsemme kiitävä venäläisten keino-kuu,
ei kukaan tälläkään mantereella voi sanoa ole­vansa
tmrvasisa. Tosin ei muilla kuin Neuvostoliitolla
vielä ole keinokuuta enempää kuin kauko-ohjuksia­kaan,
mutta USA:n tiedemiehet voivat jo lähiaikoina
onnistua niiden rakentamisessa. Ne ovat vastusta­mattomia,
kuten esim.: meillä on tuhhustettu. Kun
ammukset kiitävät hirmuisella, monta kertaa ääntä
nopeammalla vauhdilla 400-600 mailin korkeudessa,
ei esim. Canadan pohjoisosassa olevalla radar-linjalla
ole mtään merkitystä, sillä radarilla havaitaan eSim.
korkeintaan 20 mailin korkeudella lentävä lentokone.
Kaiken lisäksi kauko-ohjuksien nopeus on niin suuri,
että vaikka ne havaittaisiinkin, niin niiden mahdolli-
' rämä /fecim« eläin, joka ottaa
% lehtiä tfi John L.<teorgen'^är^
destäBrönx^sirkukS€ssäN\Y.
on kotoisin Afrikasta. Tämä-laji
on sieMktn hyvin harvi­nainen.
Ehnenivanhaan oli Suomessa vanho-
1 ja mirfiiäy jotka oli\«it miehuuteösa
parhaillaan ollessa olleet Suomen Kaar­tin
mukana Turkn sodassa. Eräs täl-^
: Iäinen ^otäkärhu kertoi nuoi^ille innok^
kaille kuuntelijoille kokemuksistaan
seuraavaan tapaan:
Oli ammuttu viisi päivää ja yhtä
monta f ötä palaakaan maistamatta Il­ma
oli kuuma ja ruudinsavua nin vah-valti,
etteivät Jo kuolleet päässeet ^kaa­tumaan,
eikä nähnyt eteensä kahta syl­tä
kauemmaksi.
Silloin komennettiin pistinhyökkäyk­seen
ja siitä syntyi verinen leikk', mis­sä
pistimet ja miekat välkkyivät. Siinä
ei ollut aikaa yksitellen pistellä tiirk-kilais'a
vartaaseen, vaan vasta kun oli
neljä viisi miestä pistimessä astuttiin
ensimmäisen päälle ja vedettiin pistin
pois.
Pätä myöskin lenteli ilmassa kuiti
rakeita. Sain itsekin iskun niskaani ja
kadotin näköni, mutta pian aloin taas
nähdä. Turkkilainen pakana oli iskenyt
pääni irt-, mutta tilalle oli pudonnut
toinen, jossa kuitenkin oli vähemmän
kaulaa jäljellä.
Siitä johtuuj että minulla on nykyään
niin lyhyt niska ja kaula.
KIRJEENVAIHTOA
ir it ir mmmmmm
J. N. — Kiitos molemmista lä­hetyksistä.
Annie Rtässalo
kirjeestä — kyllä
— Kiitos siitä
kotoisia suosi­taan
samoin kuin erinenk'n.
Hilda S. — iSeuraavassa Liekis­sä
julkaistaan.
Elli Maria — Tulee julkisuuteen
lähitulevaisuudessa — kiitos vain!
Anna — Jäi seuraavaan.
sesti tuomaa tuhoa ei kukaan eh­tisi
paeta.
Sodat ovat aina olleet tuomitta­via
kansan kiroamia, ja nykyään
ne ovat sitä entistä enemmän. Ny­kyisellä
valtavan kehityksen aika­kaudella
on kaikilla maailman ih­misillä
mahdollisuus hyvään ja on­nelliseen
elämään — kaikkia voi­daan
tuottaa tarpeeksi — jos eivät
muutamat sydämettömät, rikkauk­sien
ja vallanhimosta juopuneet,
tekisi kaikkeaan sen estämiseksi.
Maailman ihmisten rauhantahto
kasvaa-kuitenkin yhä, ja sen lisäksi
alkavat sotien valmistelijatkin
nähdä, että seuraava sota tuhoaisi
myöskin heidät. Tästä syystä maa­ilman
tietoisilla rauhanvoimilla on
entistä suurempi mahdollisuus saa­vuttaa
voitto taistelussa pysyvän
rauhan puolesta.
K. S
NIELURISOJEH POISIX)^
Nielurisojen osuudest^ reumasäirati!^
luennoi suomalainen l^ic^^eileen lisen^^^
Kari PM 1 k k i i4 e n Heumaliiton ^O-vuofig.
juhlallisuuksien yhteydessä järiestetysi^jil
laisuudessa ja mainilusta luennosta juto.
semxne seuraavan lyhennelmän.
JIELURiSAT kuuluvat osana niin sanottuun W
deyrih lymfaattiseen nielurenkaaseen, joka
, miiodostuiaut • imukudoksesta. Lisäksi tähän imui
dpJi^efhkäaseen kuuluvat kitäi ja kie sekä luki
sat nielun taka- ja sivuseinämässä sijaitsevat pier
iinukeräset. Risojen merkityksestä on ^ esitetty lufe
siä teorioita, mm. niiden tehtäviin kuuiuisiivasi
aineiden muodostaminen Ja immunisoiminenv eliia
töön pyrkivien taudinaiheuttajien tuhoainineä,Vosa
otto \)'eren aineosien inuodöstamiseen^ jä^alempi.
aineiden muodostaminienjä elimistöön pyrkrvien ta
dinäiheuttajien tuhoaminen on voimakkainta 4 ensii
maisen ikävuoden aikana, jonka jälkeen risojen su
jaava kyky vähitellen alkaa heikentyä ja-vanhoil
henkilöillä lopuksi kokonaan ehtyy.
Tällainen krooninen tulehduspesäk^ %l6lurisoi
sa, f okaali-inf ektio, oli kolmisenkymmentä 'vuotta si
ten vilkkaan keskustelun kohteena. Silloirf pidetti:
fdkaali-infektiota, jollainen paitsi nielurisoissa v
oBa esim. poskionteloissa tai märkivissä - hampaiss
syynä moniin tauteihin, mm. reumasairauksiin.
: Tärkein, yleisiij j a vaikeinunih hoidettava reumi
sairauksista on I^ooninen nivelreumär Wiiie"i^
Oli sen syitä ahkerasti tutkittu, niutta-tuloksiin ei o!
päästy. Ja kuten Jo mainitsin; vanha .teOTiäfokaal
_ irifektiosta on hylätty; Tilastollisista tutkiihulfiist
käy seivilie, että tulehduspesäke nieliCfiSöissä en yht
yleinen ns. terveillä ihmisillä kuin reumasairaillakii
Samoin ön todettu, että nielurisojen poistosta ei oi
hyötyä taudin paranemista ajatellen. • r -^^ •
' kuumere^ma, joka pääasiassa on fiiuöi^M*Vääton
osan sairaus, kytkeytyy Tiielurisiakysymy|seäi'-m^^
semmin kuin edellämainitut. Nykyisirt'^ilaän^ksi
iröelisiä siitä, että Reumaattisen 4cuum^n Syj^^
tavalla tai toisella beettahemolyyttiset •gtteptökoki
(ketjukokit). Kuumereumaahan edeltää;miltei ;ain;
beetta-hem olyyttisten streptokokkien aiheättämi tu
lehdus ylemmissä hengitysteissä, tavallisimmin juui
nielurisoissa, jolioin puhutaan angiinasta. Kuitenkaai
eivät läheskään kaikki streptokokkiangiinaa säiriasta
ritet sairastu kuumereimnaan, ainoastaan 2^c^;^Sitä
miksi eivät kaikki sairastu, ei ole värniuudeiki-pys
"tytty selittämään. Ilmeisesti on kyseessä- öUerginei
reaktio, Jolloin beetta-hemolyyttiselle streptokokillf
herkistyneet henkilöt saavat kuumereiiman. Herkisty­misen
puolesta puhuu sekin, että -^sellaisiila henki­löillä,
joilla aikaisemmin on ollut kuumereumä, se
uuden angiinan yhteydessä uusii 50%;ila;:iNyt on^ui-tenkin
niin onnellisesti, että edellämainittu: pitää
paikkansa vain niissä tapauksissa, joissa angiinaa ei
lainkaan ole hoidettu tai on hoidettu riittämättömästi.
On suoritettu vertailuja siitä, millainen .vaikutus an­giinan
hoidossa on sulfalla ja penisilliinillä silmällä­pitäen
kuumereuman syntyä. TäUöin on todettu s^^^^
ero penisilHinin ja sulfan välillä. Ne-potilaat,'jotka
ovat saaneet penisillimiä,. sarastuvat hyvin ^harvoin
kuumereumaan. Merkitystä tuntuu olevan.sillä, i^i-ten
pian angiinan oireiden. ilmestyttyä hoito ..alpite-taan.
Niille Jotka ovat saaneet penisilliiniä heti alusta
saakka, ei ^uumereumaä ole tullut, kun,taas-niillä,
J^iMa hoito on aloitettu myöhemmin, kuumereuma-riski
on lisääntynyt aina sen mukaan, mitä myöhem­min
hoito on aloitettu. Ne potilaat,. jotkaVovat saaneet
sulfaa angiinan hoitoon, ovat sairastunee^ kuumereu­maan
aivan yhtä usein kuin nekin potilaat, Joiden
angiinaa ei ole millään tavalla hoidettu. Efö'penisil­liinin
ja sulfan välillä, on se, että edellinen on bak­teereja
tappava, jälkimmäinen ehkäisee vain niiden
kasvun. Vaikka sulfa siis tavallaan parantaa angiinan
.poistamalla nieluoireet Ja kuumeen, ei se' säti estä
kuumereumaa myöhemmin puhkeamasta. .
Mitä tulee nielurisojen poistoon kuumereumassa,
on todettu, että.sillä ei ole merkitystä taudinhoidossa.
Nielurisojen poisto ei siis anna varmaa suojaa kuu­mereumaa
tai sen uusimista vastaan.
Edelläesitetystä jo ilmeni, että penisilliini, a joissa
annettuna suo melko varman turvan kuumereumaa
vastaan. Kuumereuman ehkäisyn kannalta olisikin
tärkeää, että jokainen angiinaan sairastunut' hakeu­tuisi
mahdollisimman pian oireitten ilmestyttyä, lää­kärin
vastaanotolle saadakseen asiallisen hoidon.
Oma-alötteinen tur\^utuminen pillereihin saattaa
monasti olla kysymyksessä olevalle henkilölle enem­män
vahingoksi kuin hyödyksi,- "
— Kuta enemmän tutkin luontoa, sitä eneniAän ihmet­telen
ja ihailen, ^'
'Sivua