1956-01-21-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
N'ORDGREN:
mikä on
a epäröi-tie
asuk-
1 toiseksi
ien, kuu-päivään
ta viime
'käsittää,
aiheutti
avä räuhän evänke iumi
an
Michiga-icis
esitti
, jotka oli
nin selos-ka
tehtä-tallatuksi
nnäkössä
n poliisin
Dli tuskin
1 Syracii-a
kirkon-,
. voittoa.
kaikkiin
ilmauksia
^ut olivat
)äästi rie-oon
ame-ikisuuden
i. Samana
lekirjoitti
tiölle.En-i,
jo muu-istettu.
ja
aan ulko-
:anut tiit-miljoonaa
vää. Ro-iin
päätös
n asemes-
;n seuraa-en
välillä
yvyn var-elä
nume-amerikka-riA
i terveys-män
suih-usi
kouluT
tamia pai-ikin
rokot-teaine
pe-
. (Califor-tkä
olivat
Tri Leo-lallituksen
eet ja tut-
Imoitettiin
tu muiden
;i perheet,
it rokotus-rkoitus
oli
rtoa. 7 pnä
•okotuksen
nusten tu-
SA
ässä kysy-
. rokotteen
unuaisissa.
m käytetty
itseen suosia,
joiden
eläviä VI-
;erilla yhta
te, joka oU
viruksia!
koska niila
Lansing J3
itä ei tapa
ituskeskus-lalla
syyllä
;sä ja iliifia'
Jumala armosi suo f
Käskysi "rakasH'* k^an
ijniwlt, vaati tmif^tuitu
sanonta ikuinen Herran.
Todeksi »icissä se saata!
Aika on sotien laxjtal
{Xils Bygärdin kirjoittaman rauhan
rukouksen en.-immäinen säkeistö.)
K; UX lomani aikana «kävin Wärdön
kirkossa viime kesänä kuuntelin
1 monien muiden kanssa syvällä liikutuk-
?| sella rauhanruUousta, jonka kirkkoherra
iis? oli kirjoittanut ja esitti alttarilta.
.
viljeltiin samassa rakennusryhmässä,
mutta eri huoneistossa, kuin
missä rokotetta valmistettiin. Toiset
laitokset pljvat pitäneet parempana
erottaa nämä molemmat osastot
täydellisemmin ja olivat sijoittaneet
ne pitkän matkan päähän
toisistaan. Näytti siis siliä, että
virus kulki ilman välityksellä
huoneistosta toiseen Cutterin laitoksissa
ja tunkeutui rokotetta sisältäviin
astioihin, ennenkuin rokote
pantiin ampulleihin.
Näin todettiin Cutterin laitosten
syyllistyneen _ vakavaan . huolimattomuuteen.
Ne eivät olleet ottaneet
huomioon, että lapsihalvaus-virus
leviää hänimästyttävän helposti,
eikä aina edes tiedetä miten.
Terveysviranomaiset antoivat uusia
määräyksiä rokotteen valmistamisesta
ja tarkastuksesta ja sen jälkeen
ottivat vastuulleen rokottamisen
aloittamisen uudeleeri.
li
i
f'
i
toteamuk-äviä
\^ruk-min
saanut
keen ennen
vää virusta
ROKOTE JA DOLLARIT
Lehdistö, radio ja televisio, joiden
ammattiin kuuluu antaa yleisölle
kiinnostavia ja sensatiomaisia
\|esityksiä, on jo joidenkin vuosien
ajan laajalti käyttänyt hyväkseen
lapsihalvaus-aihetta. Onhan lapsi-halvaus
eräs harvoja sairauksia, jo-a
tieteen edistymisestä huolimatta
<-'|on vuodesta toiseen levittänyt tuhojaan.
Tri Francisin selostuksesta
tehtiin vuoden "jymyjuttu" — niin-r,.|
kuin aikoinaan kuvauksesta, miten
arsin asukkaat hyökkäävät maa-allolle!
Tässä julkisuuden hälinässä olijat
myös muut intressit mukana
elissä. Rokoteannoksen hinta on
dollaria tukkumyynnissä. Jos
arkoitus oli rokottaa 90 miljoonaa
Ile 35 ikäistä amerikkalaista mer-itsi
se liikevaihdossa 50 miljoonaa
oUaria. Michiganin yliopistossa-idetyn
juhlaistunnon jälkeisenä
äivänä erikoisyhtiöt, niiden jou-ossa
Cutter, tökivät suuren harp-auksen
eteenpäin Wall Streetin
osakkeissa.
^1 Kun onnettomuus tapahtui, ter-
" 'eysministeriö ja lääkintähallituk-
'en johto salasivat yleisöltä, että
^v^utterin rokotteesta oli löydetty
elävää virusta. Tahdottiin ilmeisesti
vähentää laboratorioiden vas-uuta
tapahtuneesta ja vasta yksi-yisen
lehtimiehen.^ tutkimukset
^^^^ttoivat asian julkisuuteen. Ca-
^f adassa on 880,000"lasta saanut Saliin
rokotuksen ja on todettu vain
hden heistä sairastuneen lapsihal-aukseen.
Siellä rokotteen vahnis-
{aminen on kokonaan valtion häissä.
Pettymykset eivät'kuitenkaan es-tieteen
etenemistä. Lapsihal-aus
on V. 1955 saanut vakavan is-ja
voidaan toivoa päivän lähe-
^vän, jolloin se onsataprosentti-sti
voitettu.
Hänen maailmankatsomuksensa K U -
•vastui rukouksen säkeissä, vapaamielinen
usko rauhaan ja kansojen xiiliseen
yhteistyöhön, varmuus siitä, että rauhan
säilyminen, epäluulon ja vihan katoaminen
rfippuu meistä itsestämme.
Siksi hän on henkilökohtaisesti osallistunut
rauhanpuolustajain työiiön, kerännyt
allekirjoituksia rauhanvetoo-muksiin
ja jo sota-aikana alkanut saarnata
sotaa vastaan Wardön kirkossa.
Xyt joka jumalanpalvelus on rukous
rauhan ja kansojen välisen yslä'vy3den
puolesta, emmekä voi olla hämnnästy-mättä
sitä pano:ta, minkä kirkkoherra
valtiokirkon palvelijana antaa rauhanasialle.
Hän kertoo eliimästääii ja ajatuksistaan
istuessamm^ ruokasalissa
juomassa hopeateetä.
Nils B3gärd syntyi Liljendalis.-a, hänen
isänsä oli talonpoika ja rNaiiyi kouluttamaan
poikaansa alusta alkaen toivoen
tästä pappia. Jo viimeisenä kouluvuotenaan
Bygärd alkoi harrastaa rauhankysymystä
ja valitsi ylioppilaskirjoituksensa
aiheeksi Kansainliiton. Isänsä
toivomuksesta hän valitsi yliopisto-opiskeluissa
papin uran, eikä ole koskaan
katunut valintaansa. \'4ioppilasai-kana
osallistui hän innokkaasti ke.skus-teluihin
rauhankysymyksistä ja muista
senkaltaisista ongelmista ja hänessä
vahvistui usko siitä, että kirkon tulee
työskennellä rauhan puolesta. Oltuaan
väliaikaisessa virassa Lappträskissa vv.
1932—34 ja kaksi vuotta vakinaisessa
virassa Kirkkonummella, haki hän Wär-dön
seurakuntaan, jonne muutti 1937,
Tänne hän on jäänyt ja täällä hän viihtyy,
sillä jo kauan oli hän toivonut pääsevänsä
Ahvenanmaalle.
— Olen hyvin toivorikas tulevaisuuteen
nähden, sanoi hän kauniisti hymyillen.
— Rauhan puolesta työskentelevät
voimat ovat nyt niin 'voimakkaita,
että niiden täytyy voittaa. Elämä kulkee
oikeaan suiintaan! Henkilökohtaisesti
uskon kahdeksanteen käskyjni; Sinun
ei pidä antaa väärää todistusta lähimmäisestäsi!
Tärkeimpiä k\'symyksiä
nyt juuri on raivata pois epäluuloa ja
tietämättöm3'yttä kansojen väliltä ja
uskon, että niillä yhteyksillä, joita nyt
luodaan kansojen välille, on hyvin suuri
merkitys maailman tulevaisuudelle.
Ajatelkaa Neuvostoliiton panosta ja Intian
rauhantahtoa! Suun^altojen välillä
olevilla kansoilla on suuri merkitys välittäjänä
ja nyt tarvitaan välittäjiä. N i i tä
tarvitaan kansakuntien välillä ja
myös kunkin kansan omassa keskuudessa.
Siksi on rauhantyö yhtej^ksien
luojana ja tiedoituslähteenä -nykyään
niin merkittävä. Valitettavasti en voinut
osallistua suureen rauhankokoukseen
Helsingissä, mutta tuin sitä omalla
tavallani ja olin mukana ajatuksissani.
Pyysin häntä esittämään joitakin ajatuksia
aiheesta kirkko ja rauha ja hänellä
oli siinä oma selvä kantansa:
— Kirkon tulee osallistua rauhantyöhön.
Sen johdon on otettava itse aloite
eikä odotettava, että muut sen tekevät.
Rauhantyö ei saa jäädä puoluepoliittiseksi
kysymykseksi, vaan lähim-mäisenrakkauten
tulee Johtaa kaikkea
toimintaamme. On vain ilahtuttavaa,
että kaikki puolueet, myös kommunistit
ovat mukana rauhanliikkeessä. Se hyödyttää
jokaista. Haluan nimenomaan
korostaa, että kirkon oman etun mukaista
on tukea rauhanasiaa, se edistää
kirkon omaa toimintaa. :Me kristityt
emme saa olla passiivisia. Jos kirkko ei
tahdo tukea rauhantyötä, ei se ainakaan
saa sitä vastustaa. Ja tahtoisin lisätä,
että yhteyksienpito ei myöskään silloin
vahingoita. Kukaan ahvenanmaalainen
kirkonmies ei ole vielä oUut Keuvosto-liitossa
ja minä, joka olen paljon matkustellut
länsimaissa, toivoisin ""'pääseväni
käymään Neuvostoliitossa. Titdän,
että kristilliset yhteisöt Neuvostoliitossa
tukevat rauhanasiaa ja, voisimme
kehdata ja kf^hittää yhteistyötä juuri
tällä alalla. Meillä, kristityillä ja kom-'
munisieillaj on paljon enemmän yhteistä,
kuin tahdonmie tunnustaa tai mistä
olemme tietoisia. Omaisuudenyhteys on
raamatullinen ajatus, josta voimme lukea
-\postolien teoissa, ja Jeesus Natsa-realainen
ei varmastikaan ollut käpita-lisii.
Uskon että kristityillä on paljon
oppimista kerettiläisistä kommunisteista
ja näillä taas oppimista kristityistä.
Kirkon täytyy toimia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
puolesta, se ei voi vetäytyä
siinäkään pois vastuusta.
Tällainen on hänen näkemyksensä
kirkosta ja kirkonmiehenä hän osallistuu
rauhantyöhön. Mutta hän on hyvin
aikaansa seuraava pappi. Hämmästyksekseni
kuulin, että tämä kirkkoherra
on myös kiinnostunut urheilusta.
Hän tuntee ennätykset ja kansainvälisten
kilpailujen tulokset ja pitää urheilua
rauhan ja kansojen välisen ystävyyden
edistäjänä."'
Ihmettelemme, miten hän saa ajan
kulumaan suuressa yksinäisessä pappilassa,
mutta haastateltavamme lu-myi-lec
onnellisena.
—- Pidän yksinäisyydestä.
Paitsi kauniita rauhanrunoja kirjoittaa
hän myös proosaa ja parhaillaan
on romaanin käsikirjoitus työn alla.
Kirkkoherran täti Ellen Bruce on kirjailija
ja kirjoittanut useita kansan elämän
kuvauksia. Xils Bygard, joka keskustelee
suurella a-siantuntemuksella
«klassillisesta ja uudemmasta kirjallisuudesta,
pitää myös eniten- kansanomaisesta
romaanitaiteesta. Yksinäisyydessä
on aikaa tyydyttää inusikaa-lisiakin
harrastuksia ja Beethoven o|iV
säveltäjänä häntä lähinnä. — Niin, sanoo
hän, radio in hyviii tärkeä yhteyksien
edistämiseksi! Kuuntelen musiikkia
melkein koko maailmasta!
Kirkkoherra Bygärd on valoisa, henkisesti
valistunut persoonallisuus, jonka
kristillinen usko ilmenee kä3'tännölli-sessä
rauhantyössä. Hän on toivorikas
tulevaisuuteen nähden ja realistina hän
uskoo, ettemme saa px^sahtyä saavutettuihin
tuloksiin, vaan meidän on taisteltava
eteenpäin ja vietävä oikeudenmukaisuuden
asia voittoon. Siihen m3Ös
rauhantyö pyrkii. Velvollisuutemme
kristittyinä on luoda sovinto kansojen
välille ja siinä työssä on meidän toimittava
yhdessä kaikkien kanssa, jotka haluavat
rauhaa. Silloin tulemme voittamaan
ja minä uskon voittoon, sanoo
kirkkoherra Nils Bygärd.
JUL-AIAA LEIKKL^
Eräässä Mexico Cityn teatterissa aiheutti
tuntematon henkilö paikokauhun
huutamalla: ''Tulj on irti!" Yleisö S3'ök-
Intiamit pitimt
Beethovenista
— Krokodiileja on kohtalaisen vaikea
käsitellä, sanoi ruotsalainen elo-kitt;
«iq^aaja ja -suunnittelija Torgny
• ATJdertfPrg lehdistön edustajille. Joille
juuri oli esitetty Amazonjoella filmattu
elokuva "Anaconda", jossa ku-
\'ataan ruotsalaisen tutkimusretkikunnan
vaiheita. Anderberg kertoi
edeHeen:
Kielivaikeudet olivat suurena haittana
intiaaneja lähestyttäessä, mutta saavutimme
luottamukselliset suhteet suurelta
osalta Beethovenin ja Mozartin
ansiosta, kertoi herra Anderberg. Soit-taessamme
nauhalta näitä klassikkoja,
011 intiaanien reaktio tä\'dellinen vakavuus,
ei uteliaisuus, ja kun lopuksi soitimme
erään viihdevals^in, ilmaisivat
alkuasukkaat kuuntelevansa klassillista
musiikkia mieluummin. Kerran näitä
CO fan-intiaaneja o-i monta sataa tuhatta,
nvt heitä on muutamat tuhat, luul-ta
en ole koskaan tavannut ihmisiä, joiden
olemuksessa olisi ollut sellaista
luontaista arvokkuutta ja sopusointua.
Tiedustellessamme maikan vaikeuksia,
saimme kuulla, ctla kaikkeen tottuu.
Tottuu jopa ratsastamaan aasilla
12 tuntia päi\'ässä 4,000 m;n korkeudessa
1000 m:n syvyisen kuilun partaalla,
tottuu kosteaan saunalämpiiön
40 ast. Cels. varjossa, tottuu kulkemaan
pieksut jalassa hiekalla, joka on niin
kuumaa, ettei siinä tarkene tavallisissa
tossuissa, auuttapilvinä esiintyvien pienten
m3'rkk>'^käri)ästen purc)miin ei kuitenkaan
totu. Filmimateriaalia käytettiin
18,000 metriä. Matkan viehättä-
\'änä ilonpitäjänä esiintyi mölyapina-poikanen
Laban, joka piti jättää palattaessa
Eurooppaan, koska mölyapinat
kuolevat vankeudessa. Rolf Blombergin
'johtaman i^tkJkunnan eräänä päämääränä
oli anacondan, Ivtelä-.Xmerikan
viidakkojen jättiläiskäiinneen py3'dys-täminen
ja retkikunnalla oli onnea,
käärme saatiin p3'yd3 slet3'ksi hiukan
ennen sadekauden alkua. Retkikunta
oli vuolta aikaisemmin tehnyt hukka-matkan
samoille seuduille, multa vii-västyttyään
lähdössä he joutuivat .sadekauden
yllättämiksi. Kahden kuukauden
aikana oli aurinko pilkistänyt vain
neljänä päivänä esille ja niin jäivät sekä
anaconda että filmi sillä kertaa ottamatta.
Torgny Anderbergiii eivät kuitenkaan
vaikeudet ole peloitlancet. hänen
suunnitelmiinsa kuuluu. muidenkin
maailmankartan valkeiden täplien kartoittaminen
elokuvan avulla. Ehkä uliltakin
matkoilta nähdään filmejä, jotka
yhtä aidosti ja mielenkiintoisesti kuin
*'Anaconda" kertovat elämästä, joka
meille on vierasta.
syi ulos pimeästä salista ja tällöin tallattiin
seitsemän ihniLstä kuoliaaksi.
Yksi kaikkein viihtyisemmistä CBC:n televisio-ohjelmanumC'
Toista on viikottain Denny Vaugkan-näytös. Tämän ohjelman
tekee mieUyttäväksi Vaughanin itsensä laulut, joita täydentävät
Idan Fqirfax, orkesteri ja muut avustajat.
(•a'
r -v
Lauanlaiaa^.ianuaUcuim 21 -päivänä. 1956 Shru 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 21, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-01-21 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560121 |
Description
| Title | 1956-01-21-03 |
| OCR text | N'ORDGREN: mikä on a epäröi-tie asuk- 1 toiseksi ien, kuu-päivään ta viime 'käsittää, aiheutti avä räuhän evänke iumi an Michiga-icis esitti , jotka oli nin selos-ka tehtä-tallatuksi nnäkössä n poliisin Dli tuskin 1 Syracii-a kirkon-, . voittoa. kaikkiin ilmauksia ^ut olivat )äästi rie-oon ame-ikisuuden i. Samana lekirjoitti tiölle.En-i, jo muu-istettu. ja aan ulko- :anut tiit-miljoonaa vää. Ro-iin päätös n asemes- ;n seuraa-en välillä yvyn var-elä nume-amerikka-riA i terveys-män suih-usi kouluT tamia pai-ikin rokot-teaine pe- . (Califor-tkä olivat Tri Leo-lallituksen eet ja tut- Imoitettiin tu muiden ;i perheet, it rokotus-rkoitus oli rtoa. 7 pnä •okotuksen nusten tu- SA ässä kysy- . rokotteen unuaisissa. m käytetty itseen suosia, joiden eläviä VI- ;erilla yhta te, joka oU viruksia! koska niila Lansing J3 itä ei tapa ituskeskus-lalla syyllä ;sä ja iliifia' Jumala armosi suo f Käskysi "rakasH'* k^an ijniwlt, vaati tmif^tuitu sanonta ikuinen Herran. Todeksi »icissä se saata! Aika on sotien laxjtal {Xils Bygärdin kirjoittaman rauhan rukouksen en.-immäinen säkeistö.) K; UX lomani aikana «kävin Wärdön kirkossa viime kesänä kuuntelin 1 monien muiden kanssa syvällä liikutuk- ?| sella rauhanruUousta, jonka kirkkoherra iis? oli kirjoittanut ja esitti alttarilta. . viljeltiin samassa rakennusryhmässä, mutta eri huoneistossa, kuin missä rokotetta valmistettiin. Toiset laitokset pljvat pitäneet parempana erottaa nämä molemmat osastot täydellisemmin ja olivat sijoittaneet ne pitkän matkan päähän toisistaan. Näytti siis siliä, että virus kulki ilman välityksellä huoneistosta toiseen Cutterin laitoksissa ja tunkeutui rokotetta sisältäviin astioihin, ennenkuin rokote pantiin ampulleihin. Näin todettiin Cutterin laitosten syyllistyneen _ vakavaan . huolimattomuuteen. Ne eivät olleet ottaneet huomioon, että lapsihalvaus-virus leviää hänimästyttävän helposti, eikä aina edes tiedetä miten. Terveysviranomaiset antoivat uusia määräyksiä rokotteen valmistamisesta ja tarkastuksesta ja sen jälkeen ottivat vastuulleen rokottamisen aloittamisen uudeleeri. li i f' i toteamuk-äviä \^ruk-min saanut keen ennen vää virusta ROKOTE JA DOLLARIT Lehdistö, radio ja televisio, joiden ammattiin kuuluu antaa yleisölle kiinnostavia ja sensatiomaisia \|esityksiä, on jo joidenkin vuosien ajan laajalti käyttänyt hyväkseen lapsihalvaus-aihetta. Onhan lapsi-halvaus eräs harvoja sairauksia, jo-a tieteen edistymisestä huolimatta <-'|on vuodesta toiseen levittänyt tuhojaan. Tri Francisin selostuksesta tehtiin vuoden "jymyjuttu" — niin-r,.| kuin aikoinaan kuvauksesta, miten arsin asukkaat hyökkäävät maa-allolle! Tässä julkisuuden hälinässä olijat myös muut intressit mukana elissä. Rokoteannoksen hinta on dollaria tukkumyynnissä. Jos arkoitus oli rokottaa 90 miljoonaa Ile 35 ikäistä amerikkalaista mer-itsi se liikevaihdossa 50 miljoonaa oUaria. Michiganin yliopistossa-idetyn juhlaistunnon jälkeisenä äivänä erikoisyhtiöt, niiden jou-ossa Cutter, tökivät suuren harp-auksen eteenpäin Wall Streetin osakkeissa. ^1 Kun onnettomuus tapahtui, ter- " 'eysministeriö ja lääkintähallituk- 'en johto salasivat yleisöltä, että ^v^utterin rokotteesta oli löydetty elävää virusta. Tahdottiin ilmeisesti vähentää laboratorioiden vas-uuta tapahtuneesta ja vasta yksi-yisen lehtimiehen.^ tutkimukset ^^^^ttoivat asian julkisuuteen. Ca- ^f adassa on 880,000"lasta saanut Saliin rokotuksen ja on todettu vain hden heistä sairastuneen lapsihal-aukseen. Siellä rokotteen vahnis- {aminen on kokonaan valtion häissä. Pettymykset eivät'kuitenkaan es-tieteen etenemistä. Lapsihal-aus on V. 1955 saanut vakavan is-ja voidaan toivoa päivän lähe- ^vän, jolloin se onsataprosentti-sti voitettu. Hänen maailmankatsomuksensa K U - •vastui rukouksen säkeissä, vapaamielinen usko rauhaan ja kansojen xiiliseen yhteistyöhön, varmuus siitä, että rauhan säilyminen, epäluulon ja vihan katoaminen rfippuu meistä itsestämme. Siksi hän on henkilökohtaisesti osallistunut rauhanpuolustajain työiiön, kerännyt allekirjoituksia rauhanvetoo-muksiin ja jo sota-aikana alkanut saarnata sotaa vastaan Wardön kirkossa. Xyt joka jumalanpalvelus on rukous rauhan ja kansojen välisen yslä'vy3den puolesta, emmekä voi olla hämnnästy-mättä sitä pano:ta, minkä kirkkoherra valtiokirkon palvelijana antaa rauhanasialle. Hän kertoo eliimästääii ja ajatuksistaan istuessamm^ ruokasalissa juomassa hopeateetä. Nils B3gärd syntyi Liljendalis.-a, hänen isänsä oli talonpoika ja rNaiiyi kouluttamaan poikaansa alusta alkaen toivoen tästä pappia. Jo viimeisenä kouluvuotenaan Bygärd alkoi harrastaa rauhankysymystä ja valitsi ylioppilaskirjoituksensa aiheeksi Kansainliiton. Isänsä toivomuksesta hän valitsi yliopisto-opiskeluissa papin uran, eikä ole koskaan katunut valintaansa. \'4ioppilasai-kana osallistui hän innokkaasti ke.skus-teluihin rauhankysymyksistä ja muista senkaltaisista ongelmista ja hänessä vahvistui usko siitä, että kirkon tulee työskennellä rauhan puolesta. Oltuaan väliaikaisessa virassa Lappträskissa vv. 1932—34 ja kaksi vuotta vakinaisessa virassa Kirkkonummella, haki hän Wär-dön seurakuntaan, jonne muutti 1937, Tänne hän on jäänyt ja täällä hän viihtyy, sillä jo kauan oli hän toivonut pääsevänsä Ahvenanmaalle. — Olen hyvin toivorikas tulevaisuuteen nähden, sanoi hän kauniisti hymyillen. — Rauhan puolesta työskentelevät voimat ovat nyt niin 'voimakkaita, että niiden täytyy voittaa. Elämä kulkee oikeaan suiintaan! Henkilökohtaisesti uskon kahdeksanteen käskyjni; Sinun ei pidä antaa väärää todistusta lähimmäisestäsi! Tärkeimpiä k\'symyksiä nyt juuri on raivata pois epäluuloa ja tietämättöm3'yttä kansojen väliltä ja uskon, että niillä yhteyksillä, joita nyt luodaan kansojen välille, on hyvin suuri merkitys maailman tulevaisuudelle. Ajatelkaa Neuvostoliiton panosta ja Intian rauhantahtoa! Suun^altojen välillä olevilla kansoilla on suuri merkitys välittäjänä ja nyt tarvitaan välittäjiä. N i i tä tarvitaan kansakuntien välillä ja myös kunkin kansan omassa keskuudessa. Siksi on rauhantyö yhtej^ksien luojana ja tiedoituslähteenä -nykyään niin merkittävä. Valitettavasti en voinut osallistua suureen rauhankokoukseen Helsingissä, mutta tuin sitä omalla tavallani ja olin mukana ajatuksissani. Pyysin häntä esittämään joitakin ajatuksia aiheesta kirkko ja rauha ja hänellä oli siinä oma selvä kantansa: — Kirkon tulee osallistua rauhantyöhön. Sen johdon on otettava itse aloite eikä odotettava, että muut sen tekevät. Rauhantyö ei saa jäädä puoluepoliittiseksi kysymykseksi, vaan lähim-mäisenrakkauten tulee Johtaa kaikkea toimintaamme. On vain ilahtuttavaa, että kaikki puolueet, myös kommunistit ovat mukana rauhanliikkeessä. Se hyödyttää jokaista. Haluan nimenomaan korostaa, että kirkon oman etun mukaista on tukea rauhanasiaa, se edistää kirkon omaa toimintaa. :Me kristityt emme saa olla passiivisia. Jos kirkko ei tahdo tukea rauhantyötä, ei se ainakaan saa sitä vastustaa. Ja tahtoisin lisätä, että yhteyksienpito ei myöskään silloin vahingoita. Kukaan ahvenanmaalainen kirkonmies ei ole vielä oUut Keuvosto-liitossa ja minä, joka olen paljon matkustellut länsimaissa, toivoisin ""'pääseväni käymään Neuvostoliitossa. Titdän, että kristilliset yhteisöt Neuvostoliitossa tukevat rauhanasiaa ja, voisimme kehdata ja kf^hittää yhteistyötä juuri tällä alalla. Meillä, kristityillä ja kom-' munisieillaj on paljon enemmän yhteistä, kuin tahdonmie tunnustaa tai mistä olemme tietoisia. Omaisuudenyhteys on raamatullinen ajatus, josta voimme lukea -\postolien teoissa, ja Jeesus Natsa-realainen ei varmastikaan ollut käpita-lisii. Uskon että kristityillä on paljon oppimista kerettiläisistä kommunisteista ja näillä taas oppimista kristityistä. Kirkon täytyy toimia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta, se ei voi vetäytyä siinäkään pois vastuusta. Tällainen on hänen näkemyksensä kirkosta ja kirkonmiehenä hän osallistuu rauhantyöhön. Mutta hän on hyvin aikaansa seuraava pappi. Hämmästyksekseni kuulin, että tämä kirkkoherra on myös kiinnostunut urheilusta. Hän tuntee ennätykset ja kansainvälisten kilpailujen tulokset ja pitää urheilua rauhan ja kansojen välisen ystävyyden edistäjänä."' Ihmettelemme, miten hän saa ajan kulumaan suuressa yksinäisessä pappilassa, mutta haastateltavamme lu-myi-lec onnellisena. —- Pidän yksinäisyydestä. Paitsi kauniita rauhanrunoja kirjoittaa hän myös proosaa ja parhaillaan on romaanin käsikirjoitus työn alla. Kirkkoherran täti Ellen Bruce on kirjailija ja kirjoittanut useita kansan elämän kuvauksia. Xils Bygard, joka keskustelee suurella a-siantuntemuksella «klassillisesta ja uudemmasta kirjallisuudesta, pitää myös eniten- kansanomaisesta romaanitaiteesta. Yksinäisyydessä on aikaa tyydyttää inusikaa-lisiakin harrastuksia ja Beethoven o|iV säveltäjänä häntä lähinnä. — Niin, sanoo hän, radio in hyviii tärkeä yhteyksien edistämiseksi! Kuuntelen musiikkia melkein koko maailmasta! Kirkkoherra Bygärd on valoisa, henkisesti valistunut persoonallisuus, jonka kristillinen usko ilmenee kä3'tännölli-sessä rauhantyössä. Hän on toivorikas tulevaisuuteen nähden ja realistina hän uskoo, ettemme saa px^sahtyä saavutettuihin tuloksiin, vaan meidän on taisteltava eteenpäin ja vietävä oikeudenmukaisuuden asia voittoon. Siihen m3Ös rauhantyö pyrkii. Velvollisuutemme kristittyinä on luoda sovinto kansojen välille ja siinä työssä on meidän toimittava yhdessä kaikkien kanssa, jotka haluavat rauhaa. Silloin tulemme voittamaan ja minä uskon voittoon, sanoo kirkkoherra Nils Bygärd. JUL-AIAA LEIKKL^ Eräässä Mexico Cityn teatterissa aiheutti tuntematon henkilö paikokauhun huutamalla: ''Tulj on irti!" Yleisö S3'ök- Intiamit pitimt Beethovenista — Krokodiileja on kohtalaisen vaikea käsitellä, sanoi ruotsalainen elo-kitt; «iq^aaja ja -suunnittelija Torgny • ATJdertfPrg lehdistön edustajille. Joille juuri oli esitetty Amazonjoella filmattu elokuva "Anaconda", jossa ku- \'ataan ruotsalaisen tutkimusretkikunnan vaiheita. Anderberg kertoi edeHeen: Kielivaikeudet olivat suurena haittana intiaaneja lähestyttäessä, mutta saavutimme luottamukselliset suhteet suurelta osalta Beethovenin ja Mozartin ansiosta, kertoi herra Anderberg. Soit-taessamme nauhalta näitä klassikkoja, 011 intiaanien reaktio tä\'dellinen vakavuus, ei uteliaisuus, ja kun lopuksi soitimme erään viihdevals^in, ilmaisivat alkuasukkaat kuuntelevansa klassillista musiikkia mieluummin. Kerran näitä CO fan-intiaaneja o-i monta sataa tuhatta, nvt heitä on muutamat tuhat, luul-ta en ole koskaan tavannut ihmisiä, joiden olemuksessa olisi ollut sellaista luontaista arvokkuutta ja sopusointua. Tiedustellessamme maikan vaikeuksia, saimme kuulla, ctla kaikkeen tottuu. Tottuu jopa ratsastamaan aasilla 12 tuntia päi\'ässä 4,000 m;n korkeudessa 1000 m:n syvyisen kuilun partaalla, tottuu kosteaan saunalämpiiön 40 ast. Cels. varjossa, tottuu kulkemaan pieksut jalassa hiekalla, joka on niin kuumaa, ettei siinä tarkene tavallisissa tossuissa, auuttapilvinä esiintyvien pienten m3'rkk>'^käri)ästen purc)miin ei kuitenkaan totu. Filmimateriaalia käytettiin 18,000 metriä. Matkan viehättä- \'änä ilonpitäjänä esiintyi mölyapina-poikanen Laban, joka piti jättää palattaessa Eurooppaan, koska mölyapinat kuolevat vankeudessa. Rolf Blombergin 'johtaman i^tkJkunnan eräänä päämääränä oli anacondan, Ivtelä-.Xmerikan viidakkojen jättiläiskäiinneen py3'dys-täminen ja retkikunnalla oli onnea, käärme saatiin p3'yd3 slet3'ksi hiukan ennen sadekauden alkua. Retkikunta oli vuolta aikaisemmin tehnyt hukka-matkan samoille seuduille, multa vii-västyttyään lähdössä he joutuivat .sadekauden yllättämiksi. Kahden kuukauden aikana oli aurinko pilkistänyt vain neljänä päivänä esille ja niin jäivät sekä anaconda että filmi sillä kertaa ottamatta. Torgny Anderbergiii eivät kuitenkaan vaikeudet ole peloitlancet. hänen suunnitelmiinsa kuuluu. muidenkin maailmankartan valkeiden täplien kartoittaminen elokuvan avulla. Ehkä uliltakin matkoilta nähdään filmejä, jotka yhtä aidosti ja mielenkiintoisesti kuin *'Anaconda" kertovat elämästä, joka meille on vierasta. syi ulos pimeästä salista ja tällöin tallattiin seitsemän ihniLstä kuoliaaksi. Yksi kaikkein viihtyisemmistä CBC:n televisio-ohjelmanumC' Toista on viikottain Denny Vaugkan-näytös. Tämän ohjelman tekee mieUyttäväksi Vaughanin itsensä laulut, joita täydentävät Idan Fqirfax, orkesteri ja muut avustajat. (•a' r -v Lauanlaiaa^.ianuaUcuim 21 -päivänä. 1956 Shru 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-01-21-03
