Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 2, 1957

              f i
"Hi 'IS?' ^
M, m
l i
f.
m
m
Right*Around HOMEWMYRlIJ
NOW. |?EMEM8e!?,
MY{?TLE-VOU Af?E NOT TO msmn
THB OOOl? TO
AMVONE///,,,
1^0 AAÄrref?wnAT///
u/E WOW'T6E
yOUSTAV
THEUV/MÖ (?bOAA
AMO /WOTelef?
WIU. P*WhiE EVECV
FIFTEEhl MIMUTES
TO See TMAT
,VOU'nEALLR^SMT
STlLLTt^lMK'
"SHESTbOVOUSiö
M^KEOFFV/ITHHER: EVEM ThlOU&H »T'S..
T H E V P TURN HER / OhJtV POR A /
LOO5EA6S00h4\5<s. SHORTTIMEV
THEYI^TO K N ^ ^ ?0TLDTEA-f? tJI> f f OP THE LASTTIME,
^(SOSM.VESr--
DOMT WO!?l?V.'
Wrrt4 8IM60 AhJP
SAMPSOM HEf?E,
IM FERFHCTLY
J?EMEM8E(e
yOU WEJ?STME
FlPSTT/ME WE
^LEFT CECIL -
ALOME IM IHE
NEST, ALICE?.
MIOCJLE O P
DiMMEf? ?
. ^JF VOU'l?E
bi^iar S>:AI?EP
ÄIAI^IÄ
% -^.'THATii
VOU
s.
THITH W A V IF
öETTHCAPEa
k/ECAr«J6ET
TMCAPeSQ .
AMDEAJ^MUFFSOff
yOLJ STAV.VVlTH " .
TH*CHlLD}^fi/
. I T ' S - C M ( L LV irj^
HEJ?E -THAT'S
WMV/ -IFYOU
KMEW AMVTMiN6
ABOUT Sl4Al^lhJ^;
ThJiS lSNTTt4
mf!f
rOLIK^TD
XhiOW \A/HEPE
1H' E)(Pl?ESSlOM
fscAREOY CAT:;
CAMEFRQM^
Xli
r r s OS-VOUR
A^OT^JE(?,
AMO FATHEI?/
HOME'
•4S
ff'
y9
BBÄin
VOU CAMTFOOU;
Oli MYffTLE'
ATI?tCK LIIDETÄ
MV.POPWiSED-i
AAE UP/ • T
P65E
/ MYPTLE.'
( PE?Äcr.-
<£> t95y, King FttKqm ^^iJiftHe, toc^ WofI<l tigUH ttttiycA.
••1:.:
' ELÄMH MUUTTUU
— Oa se nyt teidänkin Annasohvilla
elämä erUaista kuin ennen, kun pääsi
miehelään.
No onhan se toista ainakin sikäli,
että kun riijuuaikana aina piti odottaa
sitä, jotta lähtisi aikoinaan pois, niin
nyt saa odottaa, että tulisi aikoinaan
kotiin.
OLI VALMIS
Säveltäjä Rossini sai kerran vieraisil­la
ollessaan laihan päivällisen. - Kun
kahvi tuotiin pöytään, sanor isäntä: —
Toivona ettär pian'^5Uotte meille jälleen
seii kunnian^ että syötte päivällistä 4uo-nammeu
— Mitä suurimmalla mielihyvällä,
vastasi Rossint — Vaikka heti paikalla.
YLIJITYS
Muuan filminäyttelijätä, joka oli ai<
kaisemmin toiminut sähköttäjänä, oli
opettanut; vaimolleen morseaakkoset.
Heillä oli kerran päivälliskutsut ja ta­lon
isäntä napautti vaimolleen näin
kuuluvan> sanoman:
, — Onkohan meillä vielä lisää pihviä?
Hän .hämmästyi aika . tavalla, kun
erää Jninniavieras napautti 'vastauksen:
— Kiitos, olenime jo kyllSlsii.
ONKIPAIKKA
—> Onkos siinä ^hyväunkipaikka?
— On iha uhalla hyrai — kuv voa oes
kaloja.- , ,
VAIKEA «APJPALE'
Orkesteri oli harjoittelemassa pitkää,
vaivalloistapa väsyttävää kappafetta;
Johtaja saapui huoneeseen ja sanoi:
— Mitä^ämä on? Kuulin'tuohif^ toi­seen
huoneeseen kyllä viulut^>'tiSW
toi vien ääntä ei kuullut ollenkaan.
— Tämä on liian vaikea kappale toir-,
vensoittajille. lie eivät voi puhaltaa
ja haukoteUa samanaikaisesti.
MOL1EMPIA T^Äyi^
Nuori mies on päUi^^}^^
neitosta. Hän aloittt va^i
— Osaatko sinä valJflfsl^:^
^ E n k ö h ä n . mul
pestä astiat? iS^^
' VAUXLTA PITI
^ Englantilainen kirjailijan Evelyn
Waughin puheille tuli eräissä kutsuissa
v^ha Äkötti, ravisti hänen kättään ja
sanoi: \
Viime kirjanne oli tosiaan mainio.
Vähältä .piti, 4stten ostanut sitä Itselle­ni,
fil O L L U T ^ S L I X
— Mutta rakkaani, kun menemme,
naimisiin pelkään sinun -moittivan, kiin
minä en~osa2t keittää ruokaa.
— Älä ole siltä huolissasi, ei minulla
ole mitään keittämistäkään. .
TARPEETON JESINE ^
~< Voitko lainat» minulle kolme sa^
taa? • '
— 21iliinr.tarkoltukseen?.
*~ Ajattelin ostaa itselleni kukkaron;^
'••'-^;::::"'^:;::;::i;r:K^^
, — Rakastaisitko
vaikka minusta^ tulisi tlu?^«P
— Tietysti r^akastalsi^^^
kaipaisin. g^ i^
Mulrrosr^.
Kansakoulussa oli opettajä'3
hunut muistolauseesta: Jumala^
Iloista antajaa. J
Puheensa jälkeen h ä i | p^
muistolause Icuului. §-4 j^^
Luokkatunti! ei^-öiv&uii»^^
tyttö vastasi4opulta:- - *
— Jumala rakastaa iloista-f,