Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 24, 1947

              No. 21. 1947.
EMnniiiiiniti minBtiumR Canadan suomalaisten vSkkolehti
X I I vuosikerta.
iBiummiiiaiiaiiiiUMiiMmnniini
jM,<Hiuiiiiuuiimiw«miiimi«wiuiiMiioi tnnuuBinaiiHimiMmH-LAU.\
NTAINA TOUKOKUUN 24 P.KlVXNX
Golden Gatelta hypätään
Noin 80 henkilöä on; tähän
mennessä hypännyt möteen San
Franciscon lahden suussa sijait­sevalta
Kultaportin sillalta sen
jälkeen kun se valmistui pian
kymmenen vuotta sitten; Mikäli
tiedetään ja otaksutiaan, he ovat
yleensä kaikki olleet elämäänsä
kyllästyneitä ihmisiä; jqtia ovat
päättäneet sen lopettaa tämän
putouksen avulla meren syvyyk­siin.
Kaikki ovat siinä onnistu­neetkin,
paitsi eräs naöhen, joka
pelastettiin . m e r e s t ä ...hengissä,
muutama vuosi sitten, ja. vihdoin
parantui saamistaan vakavista
vammoista.' .
Frank H. CusWrig-nimihen en­tinen
Yhdysvaltain merivoimien
mies hyppäsi - mereen Kultapor­tin
sillalta vabrhainhuiitik. 19 p.
aamuna "julkisuiistarkoitukses-sa"
— herättääkseen huomiota
asevoimissa olleiden ; miesten
avuntarpeeseen. Eräs Jkalastaj a"
pelasti hänet merestä kolmatta
tuntia myöhemmin, johon men­nessä
merivirrat olivat kuljetta­neet
hänet parin; mailin päähän
sillan alta. Cushing ei loukkaan­tunut
sanottavasti tässä yli 230
jalan putouksessa veteen, mutta
hän olikin pukenut itsensä sen
varalta vahvoilla vaatteilla, mo­nilla
pelastusvöillä ja -liiveillä,
ja päähänsäkin oli: pannut pot-kupallopelurin
kjrpärin, Mukaan­sa
oli.vielä ottanut — köydellä
itseensä kiinnitettynä . — kumi­sen
pelastuslautan, jonka päältä
hänet sitten pelastettiinkiir.
Cushing suoritti hyppäyksensä
varhain aamulla, sillä hän tiesi
suuren määrän kalastajia purjeh­tivan
merelle Kultaportin kautta
päivän vaietessa. Hän oli aja­nut
sillalle kuorma-autollaan vai­monsa
kanssa, joka tiedotti hyp­päyksestä
siUan vahtimiehille
kohta sen jälkeen kun Cushing oli
kiivennyt kaiteen yli ja pudotta­nut
itsensä pimeyteen. Hänellä
on monien vuosien kokemus sir­kuksien
palveluksessa uhkaroh­keiden
tekojen suorittajana. Jul-kisuushyppäyksensä
tuloksena
Cushing sai kutsim mennä jouk­kueensa
kanssa antamaan näy­täntöjä
Hawaiin saarille. Hän oli
"muodostanut joukkueensa sota­veteraaneista
sodan jälkeen,
mutta heidän esityksensä olivat
^hän mennessä saaneet enenl-f^
än huonon yleisömenestyksen.
A . N .
Kunnia sille, joUe kunnia kuultm. — Portarthurilaiscn osuusliikkeen,
InternaHonal Co-op. Trading Co:n eläkevaari Tomi, joka esiintyi Port Ar­thurissa
näytdmjssä "Serkku" hyvin onnistuneesti.^
800-vuotias Moskova
J<L'IJLUISA neekcrilaulaja Paul
Robes-m lauloi 6,000 henkeä käsittä-
VuIIe yJelsölle Toronton ColiseumUla
'?-uanfaina. Toronton' poHisikomis-
^^'ni oli kidtänyt händtä puheoikeu-
J^<^n. multa musiikin ja laulun sanoil-
'^än puhui yleisölle, että taistelua
y''pai!(ien puolesta täytyy käydä edel-
•'"•'^ Kuultuaan poliisin päätöksen
•inoi Rol)eson, että se on fasistinen
•^^enpide. "Jos Canadan ja ^Ti-
Moskova — mikä historian loihtu-voima,
mikä aikojen kiehtova sala-
I>eräS5yys ja romantiikka ynipäröi-kään'
tätä Kremlin bysanttilaistyy-listen
katedraalkio," tätä-^ltaisten
sipulikupolien, tätä kansanlaulujen
ylistämää kaupunkia, tätä venäläisin-tä
venäläisistä kaupungeista, Venä­jän
sydäntä ja Venäjän historian kes­kusta.
Moskova — muinaisten tsaa­rien
pääkaupunki, Bysantin ja "kol­mannen
Rooman'*^ eriskummallisen
uskonnollisen aatteen perillinen, sit­temmin
pääkaupungin aseniasta
syösty, maJauksellinen, vanhoillinen,
hieman sekasortoinen ja unelias maa-'
laiskaupunki, teollisuusruhtinaiden,
vapaamielisen älymystön, p>orv^arilli-sen
opposition ja mesenaattien kau­punki
ja vihdoin vallankumouksen
Moskova, Neuvostoliiton pääkaupun­ki,
yli-ihmillisen tarmon, luomistah-don
ja uuden elämän keskus — näi­hin
muutamiin lauseisiin sisältyy
Moskovan koko värikäs historia.
Moskovan rajattomassa omaksu-misky\'
vys5ä ja kärsimyksien kestä­misessä,
sen alituisessa uudistumi­sessa
on jotakin naisellista, ja niin­pä
venäläiset runoilijat ja kirjaili­jat
ovat ylistäneet kaupungin femi­niinistä
viehäty5\x>rmaa, sen maa-lauksellisfa,
utuista, hentoa ja nai­sellista
kauneutta, ja Venäjän kansa
on antanut sille heliäsointisen lempi­nimen
— "pikku äiti Moskova", Ja
samoin kuin Pariisilla on Seincnsä
ja Roomalla Tiberinsä, on Mosko­vallakin
Moskova-jokensa, ja kuten
Roomalla on seitsemän kukulamsa
ja Ateenalla Akropoliksensa, samoin
Moskovallakin on seitsemän kuku-laansa
ja Kremlinsä — ihmeellisen
eriskummallisen venäläisen raken­nustaiteen
kauneuden katoamaton
muistomerkki,
dysvaltain asukkaat eivät ole va­ruillaan,
niin hetken perästä ei ole
mitään demokraattisia oikeuksia", sa­noi
hän.
Moskovan nimi esiinty ensim­mäisen
kerran vuonna 1147 Ipa-tie\'
skajan vanhassa kronikassa.
Eriäiden vanhojen asiakirjojen mu­kaan
sen perustami^äiväksi maini-^
taan huhtik. 4 p. 1147. Tyerskajan
kronikassa kerrotaan Susdalin ruh­tinaan
Jurij DolgOTukin perustaneen
Moskovan '^kaupungin*' ympäröi­mällä
maakartanonsa hirslpaalutuk-sella.
Alkuperäinen Moskovan kau­punki
sijaitsi nykWsen Kremlb lou-
. naisosassa Borovitskin tornin \'ai-heilla.
Niihin aikoUiin Kremlin kuk­kula
oli sankan havumetsän peittä­mä,
ja mielikuvaamme silloisesta
Moskovasta liittyykin olennaisesti
jättiläishonkien humina ja mahta­vien
honkahirsien pihkatuoksu.
Historiallisten lähteiden mukaan
Moskova perustettiin ja linnoitettiin
ensi sijassa Susdalin ruhtinaskunnan
päälcaupungin \nadimirin etu\'arus-tukseksi
Rieviä vastaan.
Erinomaisen asemassa ansiosta
Venäjän keskustassa Moskova laa­jeni
ja voimistui hitaasti, kunnes Ve­näjää
kohtasi kauhea onnetto­muus:
mongoolien maahantunkeutu­minen,
tataarien herruus, joka mer­kitsi
Venäjän historian hirvittävintä
ajanjaksoa, pimeyden aikakautta.
Luonteenomaista tämän aikakauden
toivottomuudelle on venäjänkielen
sana "tjma" — pimeys — joka on
tataarilaista alkuperää. Puolimil­joonainen
kaani Batun johtama
mongolilaissotajoukko saapui 1238
Moskovan hirsimuurien edustalle.
Mo5ko\a tuhottiin ja poltettiin pe­rusteellisesti.
Mutta Moskova toin­tui
uskomattoman nopeasti, ja kun
suuriruhtinas ,\lek.=ander Nevskin
pojanpoiica IK-ana Kalita (**Raha-kukkaro")
oli Kultaiselta ordalla
saanut valtakirjan Moskovan suuri­ruhtinaskunnan
hallitsijaksi, alkoi
.Moskova jäileen hitaasti nousta ta-laarilaisen
orjuuden alla,
Iivana Kalitan rikkaus ja mahti
Jatkuu kolmannella sivulla.
Viikoii uutissato
Korkoa koroUc —^ 321 v. sitten
myivät intiaanit Mai^itan-saaren
hollantilaisille $24 ar\x>isista helyis^
tä. Jos $24 olisi siUoin talleietttt
pankkiin 6 pros. korolla olisi se nyi
$4,185,135,331.
PttÄc/m.-— Kolmen minuutin pu­helinmaksu
Suomesta Canadaan on
1,632 markkaa ja 544 markkaa kul­takin
seuraa>^ta minnutilta. öisin
ja sunnuntaisin ovat A^astaavat mak­sut
1,224 ja 4t)8 markkaa.
Rakkauden hinta—Viime helmrk.
tuomittiin mrs. Ellen West maksa­maan
mrs. Flossie Quickille $3,CtoO
korvaus siitä kun Ellen oli vietellyt
Flossien aviomiehen, jonka **seuran
ja palvelukset" Flossie menetti. Ve­toomusoikeus
vahvisti tuomion tou-kok.
8 p:nä.
. Kissakala — Ontarion Bay of Quin-ten
alueen ammattikalastajat saivat
V. 1945 saaliikseen ennimän kissakar
loja kuin mitään muita kalalajeja^
ilmoittaa maiden ja meteen minis>-
teri.
Xaurusakko — Pawtuckettissa, R.
I., tuomittiin Sam Hyder $4.60 sak­koon
nauramisesta kadulla. Tuomi­osta
on valitettu.
EJintarvcpnla — Englannissa myy­dään
merilokin munia $1.20 hiimas-ta
kappaleelta elintarepulan johdos­ta,
niin sanotaan.
Spitaali — Canadassa on nyky­ään
ainoastaan 10 spitaalitautista
kahdella eri leirillä. Heistä on seit­semän
ulkomaalaissynyisiä.
Laskua — Vuonna 1910 oU Yh­dy
s vallaissa 689 kaupunkia, joissa
oli kaksi tai useampia päivälehtiä.
Nyt niitä on vain J17 kaupungissa.
Rotuvaino — Nä}^ teli joiden unio
on antanut ultimaattumin Washing-tonin
National-teatterin omistajalle,
ilmoittaen, että ellei neekereille ruve­ta
my}'mään lippuja kesäk. 1948
lähtien, kielletään union jäsenet
esiintymästä mainitussa teatterissa.
Loms — Raskaansarjan nyrkkei­lyn
maailmanmestari Joe Louis on
lausunut mielipiteenään, että hän
nyrkkeilee ainoastaan kaksi mesta-ruusottelua,
puolustaen kruunuaan
24:nnen kerran syyskuussa ja viimei­sen
kerran seuraavana \'uonna.
Laskettu — Ihmisen päässä on
laskettu olevan keskimäärin 121,000
hiusta — ellet usko niin laske.
Vanhatpiiat — Äskettäin oli Lon­toossa
National Spinsters' Pensions
.Associationin lähetystö esittämässä
hallitukselle vaatimuksen, että van-hoillepiioille
olisi maksettava eläke
saavutettuaan 55 v. iän.
yUkkoansio — Canadan tilastol­linen
toimisto väittää että maalisk.
alussa oli Canadan tehdastyöläisten
keskimääräinen viikkoansio $33-46,
verrattuna $29.88 vuosi takaperin.
Työttömyys — MaaHsktmssa mak-'
settiin työttömyys^akuutusapua Ca-nadassa
109,625 henkilölle keskimää­rin
$40,87 kullekin.
Järjestyneitä — Ruotsin ammat-lijik^
stön jäsenmäärä on viimeisten
tietojen mukaan 1,147,015, ilmoitti
uusi puheenjohtaja .A.vel Strand äs­kettäin.
Papit — V. 1900 oli Vhdysvalloif^
sa 137 pappia 100,000 asukasta koh­ti
ja nykyään noin 104.