1941-08-16-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1941
./f '
•f
•j-v..-:
•k
r 1
6'-
M.
1 » -
5 ^ ^
- ' ' , ;
^ \ V
1 '
I
^ 1
paistiin auki ja siinä huohotti Nel-ma.
••Missä sinä olet ollut? Ja mikä
sinua vaivaa, kun olet niin kalpea?
. . . Joko se aika nyt on? . . . Menenkö
hakemaan lääkäriä?'" hätäili
Uuno silmät pyöreänä.
''Sinä tässä lääkäriä tarvitset, vaan
en minä'', huusi Nelma. "Ja vielä
kysyt, missä minä olen ollut. Eihän
sitä omaa akkaansa kerkeä näkemään,
kun täytyy toisia vahdata—•
ja oma saa kävellä, kun toinen istuu
rinnalla . . ."
Enempää ei Uunolle tarvinnut se-,
littää. Nyt hän tiesi, että Nelma oli
ollut kaupungilla ja nähnyt hänen ja
Rauhan käyvän kaupassa.
^'Oliko sinulla nytkin Karppinen
kyydissä', jatkoi Nelma. "Ei ole
tainnut olla montakaan kertaa, mutta
selviää ne valeet aina joskus.''
Uuno ei saanut suunvuoroa, eikä
hän halunnutkaan keskeyttää vaimoaan
ennenkuin tämä sai puretuksi
kaiken mitä tunnolla oli,
"Kuulehan nyt, Nelma rakas, kun
kerron koko jutun. Karppinen loukkaantui
työmaalla aivan juuri illan
suussa ja hänet vietiin sairaalaan.
Työnjohtaja pyysi minun viemään
sanan hänen kotiinsa, hän kun tiesi
että asun Karppisen lähellä. Rauha
oli mukanani ja hän pyysi pysäyttämään
auton jonkun kaupan lähellä,
että hän voi ostaa hedelmiä Karppisen
lapsille, ja minä myös ostin heille
leivoksia — ethän sinä siitä ole vihainen.
Mutta missä sinä olit, kun en
huomannut sinua?''
Uuno oli ajatellut, että Nelma on
pahoillaan Karppisen loukkaantumisesta,
mutta ei hän nyt kerennyt toisia
ajattelemaan, oma elämä oli niin
kauheaa, ettei kellään ollut sellaisia
kärsimyksiä kuin hänellä. Aina se
Uuno osaa asiat niin esittää, että he
saavat rauhassa jatkaa seurusteluaan,
ajatteli Nelma.
Fäivä kerrallaan vieri eteenpäin.
Selma ja Jaakko saivat tyttäreltään
Ruhalta kirjeen, jossa hän pyysi vanhempiaan
tulemaan heidän luokseen,
sillä ''joulupukki tuo heille pienen
elävän joululahjan". He ymmärsivät
ja valmistautuivat matkalle.
Selma ilmoitti heidän lähdöstään Nel-malle,
että hän tietää hankkia toisen
auttajan, jos sattuu käymään niin,
että he viipyvät matkalla kauemminkin.
Tuon kuultua tuli Nelmalle raskas
mieli. Hän muisti, kuinka heidän
elämänsä, Uunon ja hänen, oli ollut
viime aikana kovin riitaista, jonka
varmaan Selma ja Jaakko olivat seinän
läpi kuulleet.» Mutta kumpaa he
mahtoivat mielessään puolustaa, siit
ä ei ollut vihiäkään. Nelma halusi,
että Selmalle jäisi lähdettyä täältä
kaunis muisto, ja niinpä hän alkoi
kun tulee lapsia, niin turhamaisuus
karkkoutuu, tai miten sanoisinkaan,
ruvetaan ajattelemaan, että on elettävä
yhdessä lapsia varten, ja elettävä
niin, että he saavat hyvän esimerkin."
Selma ja Jaakko midtyivät niin
uuteen paikkaan, että kävivät pian
hakemassa tavaransakin. Nyt oli
Nelman ero rakkaaksi käyneestä naapuristaan
ja ystävästään todella raskas.
Mutta he lupasivat olla kirje-vaihdossa,
kuten sitten olivatkin.
Vieri vuosi, toinenkin. Nelman ja
Uunon suhde ei paljoakaan parantunut,
vain läpsi piti koossa. Nelma oli
mielessään suimnitellut eroa, kunhan
saa lapsen isommaksi, mutta silloin
olikin toinen jo tulossa.
Kaunis oli Nelma vielä, vaikka oli
jo kahden lapsen äiti. Hän rakasti
lapsiaan ja siinä rinnalla Uunokin
alkoi käydä läheisemmäksi, ehkä siksi,
että hän kulutti kaikki joutoaikan-sa
heidän parissaan. Ja siinä sivulla
oli tapahtunut eräs asiä, joka vapautti
omalla tavallaan Nelman vanhasta
painajaisesta: Rauha oli mennyt naimisiin,
joten Uunon ei tarvinnut enää
häntä työstä tullessa kyyditä, ja o-mituinen
sattuma oli heidät vielä a-settanut
naapureiksi; seinän takana,
Selman ja Jaakon huoneissa, asui nyt
Rauha miehineen. Ja lisäksi hän
huomasi, että se, mitä Uuno oli heidän
kinastellessaan Rauhasta sanonut
— 'kunhan tulisit hänet tuntemaan,
niin varmaan pitäisit hänestä"
— oli nyt toteutunut". Rauhasta oli
tullut hänelle herttainen auttaja ja
hyvä ystävä.
Nelma oli viimeisessä kirjeessään
Selmalle kirjoittanut pelkkää hyvää,
kuinka hän on nyt tullut huomaamaan
Uunon suhteen erehtyneensä ja
tuottaneensa hänelle sekä samalla itselleen
aiheettomia kärsimyksiä, mutta
nyt elämä tuntuu valoisalta ja rakkaalta
— hän alkaa jo olla "onnensa
kukkuloilla", kuten Selma oli ennustanut.
Selma ei ollut tähän kirjeeseen heti
vastannut, vaan jäänyt odottamaan
lähelläolevaa Nelman syntymäpäivää,
jolloin voisi sopivalla tavalla vielä
tuota onnea^iisätä ja sen jatkumista
vahvistaa. Niinpä hän kirjoitti
Nelmalle valmiiksi kauniin kirjeen ja
sitten kirjoitti tunnetulle kaupungin
kukkakauppiaalle, tilaten häneltä
kauneimman saatavissa olevan Unelma-
kukan, joka oli toimitettava Nelmalle
määrätyllä hetkellä ja sen mukaan
liitettävä Selman kortti.
Nelma muisti syntymäpäivänsä
aamuna, että taas on kulunut elämästä
vuosi, mutta seuraava alkoi nyt onnellisempana
kuin edellinen. Olihan
siitä Uunokin työhön lähtiessään oikein
suukkosella huomauttanut. Lah-
Mitä maa maksaa — ihmisten kär- Se ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa'
hänen poikaansa William Bachouse
Astoriin nähden, jolle hän jätti 15
miljoonaa dollaria, siis suurimman 0-
san rikkaudestaan.
IVniiam oli ideaalinen perillinen.
Hän oli/tylsä, mutta varovainen, joka
ei koskaan omalla neroudellaan ansainnut
dollaria, mutta ei myöskäiia
pannut vaaraan enempää kuin menettänytkään
dollaria. Hänen käsissään,
kuolemaansa mennessä v. 1S7S
Astorien rikkaus paisui 40 miljooaak-si
dollariksi.
Sitten se ainakin nelihkertaistui ja
kaa.
Lisäksi Manhattanin maat ja tene-mentit
jatkuvasti rikastuttivat toisia
Astorien perillisiä ja -aristokraattisia"
newyorkiIaisia perheitä, jotka
joja ei hän keltään odottanut. Paitsi
purkaa sydäntään, kertoi heidän elä- "Uunolta, jonka hän tiesi tullessaan
mästään, Uunon ja Rauhan ajeluista, tuovan jonkun muistoesineen, kuten
hänen rakkautensa särkymisestä —
unelmat onnesta olivat sirpaleina . . .
Vaiteliaana Selma kuunteli. Hänen
teki mieli huomauttaa Nelmalle,
oliko hän varma, ettei ollut erehtynyt
Uunon käytöksen suhteen, mutta
sen sijaan hän vain virkahti:
•Toivon S3'dämestäni, että teidän
välit vielä korjaantuu ja elätte yhtä
rauhallisina ja onnellisina kuin mekin
— vaikka minä sen itse simon."
' V o i voi, ei ei! En usko enää mihinkään
kauniiseen omaan elämääni
nähden", vaikerteli Nelma ja alkoi
itkeä.
''Usko pois. Jos olen näkemässä,
niin vielä elätte onnenne kukktiloilla.
Monella nuorella on elämä alkuaikoina
ristiriitaista kuten teilläkin, mutta
oli aina tehnyt.
Siinä puuhaillessaan ja ajatellessaan,
että pitääpä jotakin varata ja
käskeä Rauha miehensä kanssa ilta-kahville,
kuuli hän koputettavan o-velle,
ja kun hän meni vastaan, niin
siellä joku poikanen kysyi vakuudeksi
nimeä ja sitten ojensi hänelle
kauniin, paperilla suojatun Unelma-kukan
ruukussaan. Kun Nelma ihastuneena
ja hiukan hämmästyneenäkin
ankasi paperit, niin sieltä tuli käsiin
kortti, johon oli kirjoitettu:
'•Unelmat aina joskus toteutuvat,
ja kun nyt syntymäpävänäsi saat tämän
kukkasen, muistuttakoon se sinulle,
että unelmasi on täyttynyt ei
kä onnesi enää koskaan pirstoonnu.
— Toivoo parhain ystäväsi Selma."
simyksillä ja kansanvallan menetyksellä
— rikkauden ja etuoikeuksien
perinnöllisen aristokratian ylläpidosta?
Tuohon kysjmiykseen vastataan
kirjassa "The Astors", jonka on kirjoittanut
Harvey 0'Connor.
Hän on kirjoittanut toisiakin suur-menekin
saavuttaneita kirjoja, sellaisia
kuin "Mellon's Millions", mutta
kirjasäfisn Astereista hän on osunut
erikoisen rikkaaseen hiätoriasUoneen,
lähimpään mitä .Amerikassa on tultu
englantilaismallisen maanomistaja a-ristokratian
kehityksessä,
V. 1784, vähän senjälkeen kun tääl- arvioitiin 160 ja 200 miljoonan välillä
oli käyty sota vallankumoukseni- lä olevaksi v. 1890, jolloin sen yhdes-sen
periaatteen toteuttamiseksi, että sä omistivat William Waldorf ja John
'•kaikki ihmiset on luotu samanar- Jacob kolmas, William B:n kaksi pci-voisiksi",
John Jacob Astor, 21 vuoden
ikäinen, saapui New Yorkiin
Englannista, missä oli ollut kolme
vuotta kotimaastaan Saksasta poistumisen
jälkeen. Niiden puolentoista
sadan vuoden ajalla, jotka ovat halveksuivat alkuperäisiä Astoreita,
kuluneet tämän Astorin perheen muo- mutta nyt mielellään ^naivat heidän
dostumisesta, se on jakautunut kah- jälkeläisiään. Yksinpä John Jacob
teen haaraan, englantilaiseen ja ame- toinen, ensimmäisen .Asterin poikakin
rikalaiseen, kumpikin niistä uhmaten tuli upporikkaaksi, vaikka olikin saaja
ivaten taloudellista ja yhteiskun- nut vain verrattain pienen osan isänsä
nallista tasa-arvoisuutta, joiden vuok- rikkaudesta ja oli mielipuoli, mutta
si vallankumoussota taisteltiin. ei voinut estää perintönsä lisäänty-
Nuoren Astorin mielessä oli polt- mistä,
tava rahanhimo ja kirjan mukaan hän V. 1890 William Waldorf kyllästyi
teki kaikkia syntejä saadakseen rik- Yhdysvaltain "talonpoikaiseen" elä-kautta,
mitä hän saikin perustamalla mään ja muutti Englantiin, missä hä-ensimraäisen
monopolin, turkismono- nen mielestään maa-aristokratialle
polin ja harjoittamalla laivaliikettä annettiin sille kuuluva arvo. Hän os-
Kiinan, Havvaiin, Europan ja muiden ti kuudella miljoonalla dollarilla Cli-maanosien
kanssa. veden tilan, toiseksi suurimman Eng-
Mutta Astorien rikkauden todelli- lännissä. .
seksi ja pysyväiseksi perustukseksi Käyttäen shekkikirjaa miekkanaan
muodostui Manhattanin saaren maat, hän sai aatelisarvon ja hänestä tuii
jolla oleva New Yorkin kylä on kas- loordi, jolla on perinnöllinen vara-vanut
maailman suurimmaksi metro- kreivin arvo.
poliksi, missä jalka maata maksaa 0'Connor kertoo kuinka John Ja-enemmän
kuin kulta millä sen peit- cob neljäs, William \Valdorfin poika
tää. Astor itse ei tosin ennakolta Ja Lady Astor, entinen anierikalainen
nähnyt niiden Manhattanin farmien Nancy Langhorne ja toiset Cliveden
satumaista .tulevaisuutta, joita hän roikan jäsenet näyttelivät suurta osaa
osteli jokaiselta liikenevällä dollaril- Hitlerin tyydyttämisessä, mikä johti
la. Englannin nykyiseen vaaralliseen a-
Aikojen kuluessa Astorin farmit semaan.
muuttuivat kauhistuttaviksi slum- Sillävälin Astorin .Amerikaan iää-meiksi,
tungokseen saakka täjninä ir- neet perilliset muodostivat kuuluisan
lantilaisia, saksalaisia y.m. Europasta "Four Hundred", jotka hallitsivat
tulleita siirtolaisia ja heiltä hän kiris- ^'ew orkin seuraelämää menneis>7-
,ti viimeisen mahdollisen dollarin dessä ja ovat huomattavia Xevv \or-vuokraria.
kin tämänpäiväisessä kahvilaelämiis-
John Jacob kuoli 1S48 jättäen jäi- sä. Useimmat heistä ovat antaneet
keensä :S20,000,000, mikä oli satu- vähän armeiliaisuuteen ja ovat olleet
mainen rikkaus noina aikoina. Hän taantumuksellisia politiikassa.
poistui tästä maailmasta "rauhallisel- "t)an poikkeuksen tekee \'incent
la omalla tunnolla", 0'Connor lau- tor, joka on tavallaan vapaamielinen
suu. Ajatukset väkijuomien huHuk- uusjakolainen.
si saattamista intiaaneista, opiumil- ^y^> lausuu 0'Connor, niin ame-la
myrfc3rtetyistä kiinalaisista, orjiksi rikalaiset kuin englantilaiset Astont-saatetuista
hawaiilaisista ja kurjuu- voivat olla lähestymässä mat-dessa
elävistä vuokralaisistaan i l - ^ ^ " ^ päätä, sillä sota- ja puolustus-meisesti
eivät koskaan häirinneet hä- ^^^^^ perintöverot vievät raskaasti
nen mieltään.
Hän kuitenkin oli tarmokas mies,
terävä-älyinen ja kunnianhimoinen.
Tuskin oli Nelma tästä seKiyt3myt,
kun posteljooni toi kirjeen Selmalta.
Silmiään pyyftskellen täytyi Nelman
sitä lukea, niin kauniisti oli tuo vanha
ystävä kirjoittanut.
Uunolla, kuten Nelma oli arvannut,
oli iltasella työstä tullessaan käärö
kainalossa, jonka hän ojensi avosylin
odottavalle Nelmalle.
•"Uuno, tämä on elämäni onnellisin
syntymäpäivä", kuiskasi Nelma Uunon
rintaan nojaten. -Ja katsohan!"
hän lisiisi, osoittaen sormellaan keskellä
pöytää olevaa kaunista kukkaa.
heidän omaisuiiksistaan. _
VENUS, auringon ja kuun jälkeen
loistavin taivaankappale, on kimmoisista
ajoista asti herättänyt h-aa-miota
aamu- ja iltatähtenä. Sen rata
on maan radan sisäpuolella ja sen
valo on noin 60 kertaa suurempi ensimmäisen
suuruusluokan kiintotaa-den
valoa.
HÖYHENPILVET (heikot, vaa-leanhohtoiset,
höyhensulkien tai lankain
muotoiset pilvet) kulkevat tavallisesti
noin 5 mailin korkeudeib.
Aamulla, auringon noustessa, saavat
Ulan surutkin kauniimninn
hon.
tekivät-niyötätun
O l i kulun
reet oh
helskytl
joukko
p y y t äm
olivat
sästäma:
" O n p i
virkkoi
niminen
niin nuc
taminei
kin.
V a i k k a
kotikylä:
tään jot
seitakin
ten lopp
olevans
kin tav
kin jui]
sään här
joskus
van.
K u n
siat, alk
vastaan
näki H e
kirjeitäi
ainoat,
tuttavui
f^'>"cskir
väliä to
r-ona ka
?i^^a. jo
^'älimnut
- E i
f^^tään
^^litti ä
r-a vas
>^äi.s
ia .
^''^'liivat
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 16, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-08-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki410816 |
Description
| Title | 1941-08-16-08 |
| OCR text | 1941 ./f ' •f •j-v..-: •k r 1 6'- M. 1 » - 5 ^ ^ - ' ' , ; ^ \ V 1 ' I ^ 1 paistiin auki ja siinä huohotti Nel-ma. ••Missä sinä olet ollut? Ja mikä sinua vaivaa, kun olet niin kalpea? . . . Joko se aika nyt on? . . . Menenkö hakemaan lääkäriä?'" hätäili Uuno silmät pyöreänä. ''Sinä tässä lääkäriä tarvitset, vaan en minä'', huusi Nelma. "Ja vielä kysyt, missä minä olen ollut. Eihän sitä omaa akkaansa kerkeä näkemään, kun täytyy toisia vahdata—• ja oma saa kävellä, kun toinen istuu rinnalla . . ." Enempää ei Uunolle tarvinnut se-, littää. Nyt hän tiesi, että Nelma oli ollut kaupungilla ja nähnyt hänen ja Rauhan käyvän kaupassa. ^'Oliko sinulla nytkin Karppinen kyydissä', jatkoi Nelma. "Ei ole tainnut olla montakaan kertaa, mutta selviää ne valeet aina joskus.'' Uuno ei saanut suunvuoroa, eikä hän halunnutkaan keskeyttää vaimoaan ennenkuin tämä sai puretuksi kaiken mitä tunnolla oli, "Kuulehan nyt, Nelma rakas, kun kerron koko jutun. Karppinen loukkaantui työmaalla aivan juuri illan suussa ja hänet vietiin sairaalaan. Työnjohtaja pyysi minun viemään sanan hänen kotiinsa, hän kun tiesi että asun Karppisen lähellä. Rauha oli mukanani ja hän pyysi pysäyttämään auton jonkun kaupan lähellä, että hän voi ostaa hedelmiä Karppisen lapsille, ja minä myös ostin heille leivoksia — ethän sinä siitä ole vihainen. Mutta missä sinä olit, kun en huomannut sinua?'' Uuno oli ajatellut, että Nelma on pahoillaan Karppisen loukkaantumisesta, mutta ei hän nyt kerennyt toisia ajattelemaan, oma elämä oli niin kauheaa, ettei kellään ollut sellaisia kärsimyksiä kuin hänellä. Aina se Uuno osaa asiat niin esittää, että he saavat rauhassa jatkaa seurusteluaan, ajatteli Nelma. Fäivä kerrallaan vieri eteenpäin. Selma ja Jaakko saivat tyttäreltään Ruhalta kirjeen, jossa hän pyysi vanhempiaan tulemaan heidän luokseen, sillä ''joulupukki tuo heille pienen elävän joululahjan". He ymmärsivät ja valmistautuivat matkalle. Selma ilmoitti heidän lähdöstään Nel-malle, että hän tietää hankkia toisen auttajan, jos sattuu käymään niin, että he viipyvät matkalla kauemminkin. Tuon kuultua tuli Nelmalle raskas mieli. Hän muisti, kuinka heidän elämänsä, Uunon ja hänen, oli ollut viime aikana kovin riitaista, jonka varmaan Selma ja Jaakko olivat seinän läpi kuulleet.» Mutta kumpaa he mahtoivat mielessään puolustaa, siit ä ei ollut vihiäkään. Nelma halusi, että Selmalle jäisi lähdettyä täältä kaunis muisto, ja niinpä hän alkoi kun tulee lapsia, niin turhamaisuus karkkoutuu, tai miten sanoisinkaan, ruvetaan ajattelemaan, että on elettävä yhdessä lapsia varten, ja elettävä niin, että he saavat hyvän esimerkin." Selma ja Jaakko midtyivät niin uuteen paikkaan, että kävivät pian hakemassa tavaransakin. Nyt oli Nelman ero rakkaaksi käyneestä naapuristaan ja ystävästään todella raskas. Mutta he lupasivat olla kirje-vaihdossa, kuten sitten olivatkin. Vieri vuosi, toinenkin. Nelman ja Uunon suhde ei paljoakaan parantunut, vain läpsi piti koossa. Nelma oli mielessään suimnitellut eroa, kunhan saa lapsen isommaksi, mutta silloin olikin toinen jo tulossa. Kaunis oli Nelma vielä, vaikka oli jo kahden lapsen äiti. Hän rakasti lapsiaan ja siinä rinnalla Uunokin alkoi käydä läheisemmäksi, ehkä siksi, että hän kulutti kaikki joutoaikan-sa heidän parissaan. Ja siinä sivulla oli tapahtunut eräs asiä, joka vapautti omalla tavallaan Nelman vanhasta painajaisesta: Rauha oli mennyt naimisiin, joten Uunon ei tarvinnut enää häntä työstä tullessa kyyditä, ja o-mituinen sattuma oli heidät vielä a-settanut naapureiksi; seinän takana, Selman ja Jaakon huoneissa, asui nyt Rauha miehineen. Ja lisäksi hän huomasi, että se, mitä Uuno oli heidän kinastellessaan Rauhasta sanonut — 'kunhan tulisit hänet tuntemaan, niin varmaan pitäisit hänestä" — oli nyt toteutunut". Rauhasta oli tullut hänelle herttainen auttaja ja hyvä ystävä. Nelma oli viimeisessä kirjeessään Selmalle kirjoittanut pelkkää hyvää, kuinka hän on nyt tullut huomaamaan Uunon suhteen erehtyneensä ja tuottaneensa hänelle sekä samalla itselleen aiheettomia kärsimyksiä, mutta nyt elämä tuntuu valoisalta ja rakkaalta — hän alkaa jo olla "onnensa kukkuloilla", kuten Selma oli ennustanut. Selma ei ollut tähän kirjeeseen heti vastannut, vaan jäänyt odottamaan lähelläolevaa Nelman syntymäpäivää, jolloin voisi sopivalla tavalla vielä tuota onnea^iisätä ja sen jatkumista vahvistaa. Niinpä hän kirjoitti Nelmalle valmiiksi kauniin kirjeen ja sitten kirjoitti tunnetulle kaupungin kukkakauppiaalle, tilaten häneltä kauneimman saatavissa olevan Unelma- kukan, joka oli toimitettava Nelmalle määrätyllä hetkellä ja sen mukaan liitettävä Selman kortti. Nelma muisti syntymäpäivänsä aamuna, että taas on kulunut elämästä vuosi, mutta seuraava alkoi nyt onnellisempana kuin edellinen. Olihan siitä Uunokin työhön lähtiessään oikein suukkosella huomauttanut. Lah- Mitä maa maksaa — ihmisten kär- Se ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa' hänen poikaansa William Bachouse Astoriin nähden, jolle hän jätti 15 miljoonaa dollaria, siis suurimman 0- san rikkaudestaan. IVniiam oli ideaalinen perillinen. Hän oli/tylsä, mutta varovainen, joka ei koskaan omalla neroudellaan ansainnut dollaria, mutta ei myöskäiia pannut vaaraan enempää kuin menettänytkään dollaria. Hänen käsissään, kuolemaansa mennessä v. 1S7S Astorien rikkaus paisui 40 miljooaak-si dollariksi. Sitten se ainakin nelihkertaistui ja kaa. Lisäksi Manhattanin maat ja tene-mentit jatkuvasti rikastuttivat toisia Astorien perillisiä ja -aristokraattisia" newyorkiIaisia perheitä, jotka joja ei hän keltään odottanut. Paitsi purkaa sydäntään, kertoi heidän elä- "Uunolta, jonka hän tiesi tullessaan mästään, Uunon ja Rauhan ajeluista, tuovan jonkun muistoesineen, kuten hänen rakkautensa särkymisestä — unelmat onnesta olivat sirpaleina . . . Vaiteliaana Selma kuunteli. Hänen teki mieli huomauttaa Nelmalle, oliko hän varma, ettei ollut erehtynyt Uunon käytöksen suhteen, mutta sen sijaan hän vain virkahti: •Toivon S3'dämestäni, että teidän välit vielä korjaantuu ja elätte yhtä rauhallisina ja onnellisina kuin mekin — vaikka minä sen itse simon." ' V o i voi, ei ei! En usko enää mihinkään kauniiseen omaan elämääni nähden", vaikerteli Nelma ja alkoi itkeä. ''Usko pois. Jos olen näkemässä, niin vielä elätte onnenne kukktiloilla. Monella nuorella on elämä alkuaikoina ristiriitaista kuten teilläkin, mutta oli aina tehnyt. Siinä puuhaillessaan ja ajatellessaan, että pitääpä jotakin varata ja käskeä Rauha miehensä kanssa ilta-kahville, kuuli hän koputettavan o-velle, ja kun hän meni vastaan, niin siellä joku poikanen kysyi vakuudeksi nimeä ja sitten ojensi hänelle kauniin, paperilla suojatun Unelma-kukan ruukussaan. Kun Nelma ihastuneena ja hiukan hämmästyneenäkin ankasi paperit, niin sieltä tuli käsiin kortti, johon oli kirjoitettu: '•Unelmat aina joskus toteutuvat, ja kun nyt syntymäpävänäsi saat tämän kukkasen, muistuttakoon se sinulle, että unelmasi on täyttynyt ei kä onnesi enää koskaan pirstoonnu. — Toivoo parhain ystäväsi Selma." simyksillä ja kansanvallan menetyksellä — rikkauden ja etuoikeuksien perinnöllisen aristokratian ylläpidosta? Tuohon kysjmiykseen vastataan kirjassa "The Astors", jonka on kirjoittanut Harvey 0'Connor. Hän on kirjoittanut toisiakin suur-menekin saavuttaneita kirjoja, sellaisia kuin "Mellon's Millions", mutta kirjasäfisn Astereista hän on osunut erikoisen rikkaaseen hiätoriasUoneen, lähimpään mitä .Amerikassa on tultu englantilaismallisen maanomistaja a-ristokratian kehityksessä, V. 1784, vähän senjälkeen kun tääl- arvioitiin 160 ja 200 miljoonan välillä oli käyty sota vallankumoukseni- lä olevaksi v. 1890, jolloin sen yhdes-sen periaatteen toteuttamiseksi, että sä omistivat William Waldorf ja John '•kaikki ihmiset on luotu samanar- Jacob kolmas, William B:n kaksi pci-voisiksi", John Jacob Astor, 21 vuoden ikäinen, saapui New Yorkiin Englannista, missä oli ollut kolme vuotta kotimaastaan Saksasta poistumisen jälkeen. Niiden puolentoista sadan vuoden ajalla, jotka ovat halveksuivat alkuperäisiä Astoreita, kuluneet tämän Astorin perheen muo- mutta nyt mielellään ^naivat heidän dostumisesta, se on jakautunut kah- jälkeläisiään. Yksinpä John Jacob teen haaraan, englantilaiseen ja ame- toinen, ensimmäisen .Asterin poikakin rikalaiseen, kumpikin niistä uhmaten tuli upporikkaaksi, vaikka olikin saaja ivaten taloudellista ja yhteiskun- nut vain verrattain pienen osan isänsä nallista tasa-arvoisuutta, joiden vuok- rikkaudesta ja oli mielipuoli, mutta si vallankumoussota taisteltiin. ei voinut estää perintönsä lisäänty- Nuoren Astorin mielessä oli polt- mistä, tava rahanhimo ja kirjan mukaan hän V. 1890 William Waldorf kyllästyi teki kaikkia syntejä saadakseen rik- Yhdysvaltain "talonpoikaiseen" elä-kautta, mitä hän saikin perustamalla mään ja muutti Englantiin, missä hä-ensimraäisen monopolin, turkismono- nen mielestään maa-aristokratialle polin ja harjoittamalla laivaliikettä annettiin sille kuuluva arvo. Hän os- Kiinan, Havvaiin, Europan ja muiden ti kuudella miljoonalla dollarilla Cli-maanosien kanssa. veden tilan, toiseksi suurimman Eng- Mutta Astorien rikkauden todelli- lännissä. . seksi ja pysyväiseksi perustukseksi Käyttäen shekkikirjaa miekkanaan muodostui Manhattanin saaren maat, hän sai aatelisarvon ja hänestä tuii jolla oleva New Yorkin kylä on kas- loordi, jolla on perinnöllinen vara-vanut maailman suurimmaksi metro- kreivin arvo. poliksi, missä jalka maata maksaa 0'Connor kertoo kuinka John Ja-enemmän kuin kulta millä sen peit- cob neljäs, William \Valdorfin poika tää. Astor itse ei tosin ennakolta Ja Lady Astor, entinen anierikalainen nähnyt niiden Manhattanin farmien Nancy Langhorne ja toiset Cliveden satumaista .tulevaisuutta, joita hän roikan jäsenet näyttelivät suurta osaa osteli jokaiselta liikenevällä dollaril- Hitlerin tyydyttämisessä, mikä johti la. Englannin nykyiseen vaaralliseen a- Aikojen kuluessa Astorin farmit semaan. muuttuivat kauhistuttaviksi slum- Sillävälin Astorin .Amerikaan iää-meiksi, tungokseen saakka täjninä ir- neet perilliset muodostivat kuuluisan lantilaisia, saksalaisia y.m. Europasta "Four Hundred", jotka hallitsivat tulleita siirtolaisia ja heiltä hän kiris- ^'ew orkin seuraelämää menneis>7- ,ti viimeisen mahdollisen dollarin dessä ja ovat huomattavia Xevv \or-vuokraria. kin tämänpäiväisessä kahvilaelämiis- John Jacob kuoli 1S48 jättäen jäi- sä. Useimmat heistä ovat antaneet keensä :S20,000,000, mikä oli satu- vähän armeiliaisuuteen ja ovat olleet mainen rikkaus noina aikoina. Hän taantumuksellisia politiikassa. poistui tästä maailmasta "rauhallisel- "t)an poikkeuksen tekee \'incent la omalla tunnolla", 0'Connor lau- tor, joka on tavallaan vapaamielinen suu. Ajatukset väkijuomien huHuk- uusjakolainen. si saattamista intiaaneista, opiumil- ^y^> lausuu 0'Connor, niin ame-la myrfc3rtetyistä kiinalaisista, orjiksi rikalaiset kuin englantilaiset Astont-saatetuista hawaiilaisista ja kurjuu- voivat olla lähestymässä mat-dessa elävistä vuokralaisistaan i l - ^ ^ " ^ päätä, sillä sota- ja puolustus-meisesti eivät koskaan häirinneet hä- ^^^^^ perintöverot vievät raskaasti nen mieltään. Hän kuitenkin oli tarmokas mies, terävä-älyinen ja kunnianhimoinen. Tuskin oli Nelma tästä seKiyt3myt, kun posteljooni toi kirjeen Selmalta. Silmiään pyyftskellen täytyi Nelman sitä lukea, niin kauniisti oli tuo vanha ystävä kirjoittanut. Uunolla, kuten Nelma oli arvannut, oli iltasella työstä tullessaan käärö kainalossa, jonka hän ojensi avosylin odottavalle Nelmalle. •"Uuno, tämä on elämäni onnellisin syntymäpäivä", kuiskasi Nelma Uunon rintaan nojaten. -Ja katsohan!" hän lisiisi, osoittaen sormellaan keskellä pöytää olevaa kaunista kukkaa. heidän omaisuiiksistaan. _ VENUS, auringon ja kuun jälkeen loistavin taivaankappale, on kimmoisista ajoista asti herättänyt h-aa-miota aamu- ja iltatähtenä. Sen rata on maan radan sisäpuolella ja sen valo on noin 60 kertaa suurempi ensimmäisen suuruusluokan kiintotaa-den valoa. HÖYHENPILVET (heikot, vaa-leanhohtoiset, höyhensulkien tai lankain muotoiset pilvet) kulkevat tavallisesti noin 5 mailin korkeudeib. Aamulla, auringon noustessa, saavat Ulan surutkin kauniimninn hon. tekivät-niyötätun O l i kulun reet oh helskytl joukko p y y t äm olivat sästäma: " O n p i virkkoi niminen niin nuc taminei kin. V a i k k a kotikylä: tään jot seitakin ten lopp olevans kin tav kin jui] sään här joskus van. K u n siat, alk vastaan näki H e kirjeitäi ainoat, tuttavui f^'>"cskir väliä to r-ona ka ?i^^a. jo ^'älimnut - E i f^^tään ^^litti ä r-a vas >^äi.s ia . ^''^'liivat |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-08-16-08
