1941-08-16-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kasku NapoIeoDista ja sotilaasta Migreeni — toispuoleinen päänsärky
Keisari Napoleon I kerrotaan seuraava
tarina:
Oli L'lmin taistelupäivän ilta. Keisari
ja marski Berthier kulkivat tuntemattomina
leirin läpi kuunnellen
mitä sotamiehet puhuivat, kun he
äkkiä huomasivat erään sotamiehen
perunoita paistamassa.
"Olisipa oivallista saada maistaa
perunapaistikkaita", virkkoi keisari
marskille. "Kysykääpä mieheltä,
tahtooko hän m)rydä."
Berthier lähestyi sotamiestä ja kysyi,,
kenelle perunat kuuluivat.
"Minun ne ovat!"
"Möisittekö minulle jonkun?"
"Minulla on vaan viisi, jotka tuskin
riittävät iltasekseni."
"Sinä saat kaksi nopoleondoria, jos
. myyt nunulle yhden."
"En tarvitse rahojanne. Minut ehkä
tapetaan huomenna jä minä en
salli, että viholliseni löjrtävät minut
tyhjä vatsaisena."
Berthier kertoi keisarille sotamiehen
vastauksen, joka seisoi ulompana.
''Saas nähdä onnistunko minä paremmin",
virkkoi keisari ja meni sotamiehen
luo kysymään, möisikö hän
perunoita.
"Ei", sanoi mies, "minulla ei ole
tarpeeksi itsellenikään."
"Mutta sinä saat itse määrätä hinnan.
Minä olen nälissäni, kun en ole
koko päivänä mitään maistanut:"
"Johan kuulitte, ettei minulla ole
tarpeeksi itsellenikään. Sitäpaitsi
minä tunnen hyvin kuka te olette
huolimatta puvustanne."
"Kukas minä sitten olen?"
"Pikku korpraali, kuten teitä kutsutaan.
Enkö ole oikeassa?"
"Hyvä, koska tunnet minut, niin
etkö voi myydä minulle jonkun perunan?"
• "En, mutta jos kutsutte minut
luoksenne päivälliselle, kun tulemme
lakaisin Pariisiin, niin saatte illastella
luonani tänä iltana."
"Olkoon menneeksi!" sanoi Napoleon,
"annan kunniasanani sekä "pikku
korpraalina' että keisarina!"
"Se on hyvä, te saatte nuo kaksi
suurinta, ja minä syön toiset."
Keisari istui alas, söi perunansa ja
meni sitten Berthierin kanssa telttaansa,
jossa hän virkkoi:
"Lyönpä vetoa siitä, että tuo mies
on hy\'ä sotamies."
män, ei sovi ajatella minkään rikoksen
olevan kysymyksessä."
Seuraavana aamuna. Kello tuli
10. Ketään ei tullut. Kello löi 11.
0>ikello ei vielä ollut soinut. Kahdeltatoista
tohtori tiedusteli emän-nöitsijältään
oliko hänen uusi sihtee-rinsä
käynyt tiedustelemassa häntä
. . . " '
Päivistä tuli Nnikkoja, viikoista
kuukausia. Tohtori p>alasi jälleen
eräänä iltayönä baaristaan asuntoonsa
ja oli juuri saapunut sillalle.
PettiN^ätkö hänen silmänsä?
Kaiteen yli kumartuneena näkyi
pieni ihmisolento valmiina syöksymään
s^'^'y>•teen. Ennenkuin tohtori
ehti liikahtaakaan, syöksyi pimeydestä
kookas herrasmies, joka veti onnettoman
takaisin. Tohtori tuli jälleen
tajuihinsa ja syöksyi paikalle.
Mutta mitä tämä oli? "Pelastaja"
päästi naisen irti, pani kädet lanteilleen
ja huudahti:
— Hy\^ on Jenny, \'aihda nyt sentään
jo kaupunginosaaI Täällä tuntevat
jo kaikki sinun itseraurhatrikki-si!
Et sinä täällä enää mitään an-saits<*.
Kaksi kuukautta sen jälkeen oli
keisari loistavassa Tuilerian linnassa
ja oli juuri pöytään istumassa, kun
hänelle ilmoitettiin, että eräs sotamies
koetti tunkeutua vartijain läpi
sisälle, sanoen keisarin häntä kutsuneen.
"Päästäkää hänet sisälle", sanoi
Napoleon,
Sotamies astui sisälle, tehden kunniaa
kiväärillä ja sanoi keisarille:
"Muistanetteko herra, että söitte
kerran perunapaistikkaita kanssani?"
"Ahaa, sinäkö se olet? Kyllä
muistan," sanoi keisari. "Ja nyt sinä
olet tullut luokseni päivälliselle? Rus-tan,
pane lautanen omalle pöydällesi
tälle kunniavieraaHe."
Sotamies teki kunniaa kiväärillä
ja virkkoi: "Keisarin kaartilainen ei
syö palvelijain kanssa. Teidän ma-jesteettinne
sanoi, että saan syödä
kanssanne, semmoinen sopimus oli,
ja siihen hiottaen olen tänne tullut."
"Se on tosi", sanoi keisari, "istu
viereeni! Päne pois kiväärisi, ystäväni,
ja istu kanssani pöytään!"
Päivällisen syötyään pousi sotamies,
otti kiväärinsä, teki kunniaa ja
virkkoi:
"Tavallisen sotamiehen ei pitäisi
syödä keisarin kanssa."
"Ahaa, kyllä ymmärrän!" sanoi
keisari. "Minä niinitän sinut ritariksi
ja luutnantiksi kaartiini!"
"Sydämellinen kiitos! Eläköön
keisari!" huusi sotamies ja poistui.
Halifax
Vuotena 1749 Englannin hallitus
lähetti Edward Cornwallisin Atlannin
yli perustamaan Halifaxin siirtokunnan.
Paikkaa siihen mennessä intiaanit
olivat nimittäneet Chebuctok-si,
"satamien pääksi." Syvä satama,
16 mailia pitkä, mailia leveä, jäistä
vapaa ja hyvin suojattu jo silloin vaikutti
Englannin amiraaliteetin miehiin
erinomaisena valtakunnan laivasto-
ja kauppapaikkana.
Ja siten Halifaxista tuli Nova Sco-tian
maakunnan pääkaupunki ja Englannin
laivastoasema. Kun vuodet
kuluivat ja asutus kukoisti, se alkoi
käydä kauppaa Euroopan ja Länsi-
Intian kanssa. Canadian Pacific ja
Canadian National rautatiet perustivat
Atlannin puoleisen päätekohtan-sa
sen laiturien vierelle. Juuri Ha-lifaxiin
v. 1840 Sir Samuel Cunard
lähetti ensimäisen Atlannin yli kulkemaan
aiotun matkustajalaivansa, josta
liikenteestä myöhemmin kehittyi
hänen nimeään kantava suuri laivayhtiö
ja Halifaxista maailman sodan
aikana monet suurimmat ja pisimmät
kauppalaivueet sotalaivain saattamina
läksivät matkalle Englantiin ja
Ranskaan. Joulukuun 6 p. 1917
ranskalainen ammukelaiva, joka kuului
näihin laivueihin, räjähti satamassa
surmaten 1,635 ihmistä, loukaten
tuhansia muita ja aiheuttaen enemmän
kuin 50 miljoonan dollarin aineellisen
vahingon. Maailman sodan
jälkeen Halifax jonkun verran lakastui.
Ruohoa alkoi kasvaa ratojen
välissä rautatieterminaaleissa.
Mutta nyt taas Halifaxista on tullut
pääasiallisin Englantiin lähdössä
olevain laivain keskittymispaikka.
Sukelluslaiva puomi suojaa satamaa
ja jokainen kuukausi sadat laivat sivu
uttaN^at sen ottaakseen paikkansa
huolelLi merkityssä ankkuripaikassa,
noin kymmenen neliömailia olevassa
Bedford j)oukamassa sisäsatamassa.
Halifaxista on jälleen tullut "buumi-
Jokainen meistä pn joskus kärsinyt
päänsärystä ja muistaa varsin hyvin
sen aiheuttaman tuskallisen tunteen.
Päänsärky on aina oire jostakin häiriöstä
elimistön toiminnassa ja usein sellaisesta,
mitä täydellä syyllä voimme
kutsua taudiksi eli sairaudeksi. Päänsärky
voi ilmetä monellatavoin, mutta
tälläkertaa kirjoitamme vain toispuoleisesta
päänsärystä, jota nimitetään
migreeniksi.
Migreeni ilmenee kohtauksittain ja
tavallisesti vain toisella puolen päätä.
Useat potilaat valtaa - ennakolta kuin
aavistus, että kohtaus on tulossa. Sitten
sairas tavallisesti näkee liikkuvia mustia
pilkkuja, erivärisiä renkaita ja liikkuvia
valoja, "tähtiä" silmiensä edessä.
Päänsärky, joka hiljalleen yltyy, ilmenee
joillakin ensin molemminpuolisena,
mutta pienen ajan kuliittUa asettuu
vain toiselle puolen päätä. On sairaita,
joilla yhdelläkertaa särkee oikeata ja
toisellakertaa vasempaa puolta. Muutamilla
alkaa migreeni yhtäkkiä ja ankarana.,
ja voi aiheuttaa silloin huomattavia
näköhäiriöitä. Joillekin se aiheuttaa
verentungosta kasvoissa ja taas UÄ-sille
huomattavan kalpeuden.
Päänsäryn oUessa ankarimmillaan
tulee tavallisesti pahoinvointikohtaus,
joka päättyy oksentamisiin. Usein tuntee
sairas kovaa huimausta. Oksentamisien
jälkeen alkaa tuntua helpotusta,
jälelle jää vain kova väsymyksen tun^-
ne ja raskas pää. Tautia ilmenee lie^
vempänäkin muotona, jolloin ei huimausta
eikä pahoinvointia tuxmeta,
vain ipäänsärk3m. Keskivaikea migreenikohtaus
kestää noin päivän verran,
pahimmat kaksikin vuorokautta.
Vallitseva mielipide on että migreeni
syntyy ihmisen kanssa eikä kehity hänessä.
Monet sairastavat tätä tautia
lapsuudesta hautaan saakka. Mikään
suorastaan vaarallinen ei tauti ole,
vaikkakin tuottaa paljon haittaa, • harmia
ja vähentää työkykyisyyttä.
Perinnöllisiä tauteja ei yleensä voida
kokonaan parantaa, niinpä ei migreeniäkään.
Mutta tämä ei ollenkaan merkitse,
etteikö sopivasta ja huolellisesta
hoidosta olisi apua. Tämän hoidon
tulee vain pääasiallisesti kohdistua sairaan
yleistilan parantamiseen eikä
päänsärkykohtausten hoitamiseen, josta
todellakin on hyvin vähän tuloksia.
Sanotaan että migreeni-sairaat ovat
aina toksiinisia, mikä merkitsee, että
heidän elimistössään kehittyy myrkkyjä
nopeammin kuin niitä ehtii erittyä.
Tämän seikan yhteydessä on huomioitava
sopivan ravintojärjestelmän arvo,
vaikka ei sen tietäminen suuriakaan
merkitse varattomalle potilaalle, jolla ei
ole mahdollisuutta ruokaansa paljoakaan
säärmöstellä. On hyvä kuitenkin
tietää, että lihan syönti ja aikni^-
nauttiminen tihentävät migratJlf
tauksia ja. tekevät ne ankar^S;^^'
Migreem on töiminnaUista h e i^
tia. Mitään muutoksia ei ^S^t
mpissa tai muissa elimissä voida LS'
ta. Vaikka mahdollista on eftl^n
detään, ett-ä esim. liikarasitus"
nykyisten tutkimusvälineiden av.,r
pysty niitä toteamaan. Mut^:» JT
Scoventaa näitä päänsärkyjä. Leoo-5
on tarvittaessa sopivaa hoitoa 4^
voi saada. "'^^^'^ä
Usein Ihnenee migreeni-särkTJä
mien liikarasittuessa. samoin vaikuha'
vat sUmien taittovirheet. Edellisessäsi^
tapauksessa on sairaus todennäköLsesö
yleisestä hermoston uupumisesta iat
kuvaa, ja sopivien silmälasien haniii!
niinen tuottaa usein varsin huoinattai
vaa huojennusta.
Kaulan ja hartioiden lihasten ja ni-velisiteiden
pitäminen pehmeina ja iöyl
sinä hieronnan ja korjaavan Totauste-lun
avulla myöskin vähentää kohtausten
ankaruutta ja usein suurestikiD
harventaa niitä. Samoin vaiiuttaa
vatsan hieronta ja muu hoito, joka parantaa
lunpitau tia, sillä ummetushäi-
, riöistä on jokaisen migresnisaiiaaa.
välttämättä päästävä.
Itse päänsärkykohtausten hoitamisesta
ei voida paljonkaan sanoa. Partiaia..
kin h(Mto-tuottäa, vain lievitystä, etenkin
silloin, jos kcAitaus on ehtinyt pähoB-vointiasteelle
saakka. Parhainta, mitä
silloin voi tehdä, on asettua jnakuui-le
Ja mahodllisimman kärsivällisesti o-
' dottaa kohtauksen päättymistä.
Joskus kuitenkin lievittää »äänsär-
. kyä kuuma jalkakylpy ja samoin se,
.jos asettaa kuuman vesipussin tai muuta
^kuumaa takaraivon alle ja njTln
kylmän vesikääreen tai jääpussin otsalle.
Oksentamlskohtauksia lievittää
jääpussi asetettuna selkärangan keskiosan
päälle.
Monet migreeni-sairaat nauttivat
kaikenlaisia päänsärkylääkkeitä jo pelossa,
että kohtaus on ]ähenen-a>?ä. Tämä
on vahingollinen tapa. Huolimatta
kaikesta hyödystään ovat liiäkkeet
lopultakin myrkkyä elimistölle, ja niiden
alituinen nauttiminen tao mukanaan
monenlaista vahinkoa. rotta
kyllä on, että esim. kupillinen väkevää
kahvia saattaa joUoinkin ehkäistä tulossa
olevan päänsäryn, ja samallata-voin
vaikuttavat joillekin asperiinl, py-ramidoni
ja muut sellaiset päänsärky-pulverit,
mutta kohtauksen kerran alettua
ei niistä mitään apua ole. Lääkehoitoon
turvatessa on aina k-uiiuiyttä-vä
tunnollisen lääkärin puoleen. joKa
asiantimtijana yksin voi tällaL-^n hoidon
sääimöstellä.
HOMEOPATIA, parantelutapa,
jonka pääominaisuutena on se, että
potilasta hoidetaan sellaisilla lääkkeillä,
jotka terveessä ihmisessä aikaansaavat
juuri sentapaisia ilmiöitä,
mitkä ovat ominaisia hoidettavan potilaan
taudille; taudilliset tilat' i:i ilmiöt
olisivat muka vertaisillaan parannettavissa.
Tämän lisäksi homeopatia
käyttää lääkkeitä suunnattomasti
miedonnettuina ja tavattoman
pienissä annoksissa. Homeopatia on
kokonaan tieteellistä pohjaa vailla.
MUINAISTUTKIJAT ovat viimeaikoina
suorittanee! myö^ historiantutkimusta.
He ovat nimittäin
ryhtyneet ratkomaan varsin i»ulmal-listakysymystä,
milloin maailmassa
oli ensimmäinen sota. Tätiä n mennessä
-he eivät vielä ole voineet varmasti
sanoa milloin ensimmäinen sota
oli, mutta he ovat kuitenkin saaneet
selville, että jo kiuka.-.della sodittiin.
Kivikautisissa hrtudoisa
Kiinassa on tavattu aseita, j^ita ^'
van ilmeisesti on kä^^etly solatarkoi-tuksiin.
_
IDIOOTTI, kykenemätön oppimaan
tai ymmärtämään mitään, tylsämielinen.
Tämä — idiotismi —
johtuu aivojen epätäydellisestä kehityksestä
tai jostakin taudista tai vammasta,
joka on kohdannut aivoja si-kiötilassa
tai aikaisimmassa lap)suu-dessa.
Idiooteiksi lasketaan jo sellaiset,
jotka henkisessä suhteessa
vastaavat nuorta lasta, .\lemmilla
idiotismin asteilla olevat ovat eläintäkin
alempana siinä, että heiltä puuttuu
itsesäilytysvaiston ilmauksetkin
Mrs. Hilaa
JohMsoiiiit
MUISTOLLE
Yksinkertainen kauneus oti kauneinta.
kaupunki^'. Sen normaalinen 70,-
000 asukasluku on lisääntynyt 30
prosentilla, eikä siihen ole vielä luettu
satoja merimiehiä, luotsia ja kaikenkaltaisia
asiamiehiä, jotka jatkuvasti
tulevat ja menevät tämän sataman läpi.
Halifax tällä kertaa on maailman
suurimpia satanua.
Kaksi vuotta vJcriJiy* sillä,
km. - .<iti parhain - «In^^
säihkyvänä nätöä «a^n.
En unhoittanet oV f.:Boa
jälkeen sen syrhär. flckuu»-
Niinkuin ennen clc-J ».^rskvisb
tiet» kulkiessasi. ^^vr-tAn liHntfS
luonnon voinaat s-Hoin.
kun sinua viim« iratkiJle o»'"
saattamassa.. ^
Nyt varmaan Ijr^i ranhai"
Ä^^in hauta tco Ja ^-»Eka!la
pohjoisessa.
Tiedän varmaa» r»'
kesän kakat kahtii h^^takamo.^
Siis siellä Ikuir.cn rau*» »»"^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 16, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-08-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki410816 |
Description
| Title | 1941-08-16-10 |
| OCR text |
Kasku NapoIeoDista ja sotilaasta Migreeni — toispuoleinen päänsärky
Keisari Napoleon I kerrotaan seuraava
tarina:
Oli L'lmin taistelupäivän ilta. Keisari
ja marski Berthier kulkivat tuntemattomina
leirin läpi kuunnellen
mitä sotamiehet puhuivat, kun he
äkkiä huomasivat erään sotamiehen
perunoita paistamassa.
"Olisipa oivallista saada maistaa
perunapaistikkaita", virkkoi keisari
marskille. "Kysykääpä mieheltä,
tahtooko hän m)rydä."
Berthier lähestyi sotamiestä ja kysyi,,
kenelle perunat kuuluivat.
"Minun ne ovat!"
"Möisittekö minulle jonkun?"
"Minulla on vaan viisi, jotka tuskin
riittävät iltasekseni."
"Sinä saat kaksi nopoleondoria, jos
. myyt nunulle yhden."
"En tarvitse rahojanne. Minut ehkä
tapetaan huomenna jä minä en
salli, että viholliseni löjrtävät minut
tyhjä vatsaisena."
Berthier kertoi keisarille sotamiehen
vastauksen, joka seisoi ulompana.
''Saas nähdä onnistunko minä paremmin",
virkkoi keisari ja meni sotamiehen
luo kysymään, möisikö hän
perunoita.
"Ei", sanoi mies, "minulla ei ole
tarpeeksi itsellenikään."
"Mutta sinä saat itse määrätä hinnan.
Minä olen nälissäni, kun en ole
koko päivänä mitään maistanut:"
"Johan kuulitte, ettei minulla ole
tarpeeksi itsellenikään. Sitäpaitsi
minä tunnen hyvin kuka te olette
huolimatta puvustanne."
"Kukas minä sitten olen?"
"Pikku korpraali, kuten teitä kutsutaan.
Enkö ole oikeassa?"
"Hyvä, koska tunnet minut, niin
etkö voi myydä minulle jonkun perunan?"
• "En, mutta jos kutsutte minut
luoksenne päivälliselle, kun tulemme
lakaisin Pariisiin, niin saatte illastella
luonani tänä iltana."
"Olkoon menneeksi!" sanoi Napoleon,
"annan kunniasanani sekä "pikku
korpraalina' että keisarina!"
"Se on hyvä, te saatte nuo kaksi
suurinta, ja minä syön toiset."
Keisari istui alas, söi perunansa ja
meni sitten Berthierin kanssa telttaansa,
jossa hän virkkoi:
"Lyönpä vetoa siitä, että tuo mies
on hy\'ä sotamies."
män, ei sovi ajatella minkään rikoksen
olevan kysymyksessä."
Seuraavana aamuna. Kello tuli
10. Ketään ei tullut. Kello löi 11.
0>ikello ei vielä ollut soinut. Kahdeltatoista
tohtori tiedusteli emän-nöitsijältään
oliko hänen uusi sihtee-rinsä
käynyt tiedustelemassa häntä
. . . " '
Päivistä tuli Nnikkoja, viikoista
kuukausia. Tohtori p>alasi jälleen
eräänä iltayönä baaristaan asuntoonsa
ja oli juuri saapunut sillalle.
PettiN^ätkö hänen silmänsä?
Kaiteen yli kumartuneena näkyi
pieni ihmisolento valmiina syöksymään
s^'^'y>•teen. Ennenkuin tohtori
ehti liikahtaakaan, syöksyi pimeydestä
kookas herrasmies, joka veti onnettoman
takaisin. Tohtori tuli jälleen
tajuihinsa ja syöksyi paikalle.
Mutta mitä tämä oli? "Pelastaja"
päästi naisen irti, pani kädet lanteilleen
ja huudahti:
— Hy\^ on Jenny, \'aihda nyt sentään
jo kaupunginosaaI Täällä tuntevat
jo kaikki sinun itseraurhatrikki-si!
Et sinä täällä enää mitään an-saits<*.
Kaksi kuukautta sen jälkeen oli
keisari loistavassa Tuilerian linnassa
ja oli juuri pöytään istumassa, kun
hänelle ilmoitettiin, että eräs sotamies
koetti tunkeutua vartijain läpi
sisälle, sanoen keisarin häntä kutsuneen.
"Päästäkää hänet sisälle", sanoi
Napoleon,
Sotamies astui sisälle, tehden kunniaa
kiväärillä ja sanoi keisarille:
"Muistanetteko herra, että söitte
kerran perunapaistikkaita kanssani?"
"Ahaa, sinäkö se olet? Kyllä
muistan," sanoi keisari. "Ja nyt sinä
olet tullut luokseni päivälliselle? Rus-tan,
pane lautanen omalle pöydällesi
tälle kunniavieraaHe."
Sotamies teki kunniaa kiväärillä
ja virkkoi: "Keisarin kaartilainen ei
syö palvelijain kanssa. Teidän ma-jesteettinne
sanoi, että saan syödä
kanssanne, semmoinen sopimus oli,
ja siihen hiottaen olen tänne tullut."
"Se on tosi", sanoi keisari, "istu
viereeni! Päne pois kiväärisi, ystäväni,
ja istu kanssani pöytään!"
Päivällisen syötyään pousi sotamies,
otti kiväärinsä, teki kunniaa ja
virkkoi:
"Tavallisen sotamiehen ei pitäisi
syödä keisarin kanssa."
"Ahaa, kyllä ymmärrän!" sanoi
keisari. "Minä niinitän sinut ritariksi
ja luutnantiksi kaartiini!"
"Sydämellinen kiitos! Eläköön
keisari!" huusi sotamies ja poistui.
Halifax
Vuotena 1749 Englannin hallitus
lähetti Edward Cornwallisin Atlannin
yli perustamaan Halifaxin siirtokunnan.
Paikkaa siihen mennessä intiaanit
olivat nimittäneet Chebuctok-si,
"satamien pääksi." Syvä satama,
16 mailia pitkä, mailia leveä, jäistä
vapaa ja hyvin suojattu jo silloin vaikutti
Englannin amiraaliteetin miehiin
erinomaisena valtakunnan laivasto-
ja kauppapaikkana.
Ja siten Halifaxista tuli Nova Sco-tian
maakunnan pääkaupunki ja Englannin
laivastoasema. Kun vuodet
kuluivat ja asutus kukoisti, se alkoi
käydä kauppaa Euroopan ja Länsi-
Intian kanssa. Canadian Pacific ja
Canadian National rautatiet perustivat
Atlannin puoleisen päätekohtan-sa
sen laiturien vierelle. Juuri Ha-lifaxiin
v. 1840 Sir Samuel Cunard
lähetti ensimäisen Atlannin yli kulkemaan
aiotun matkustajalaivansa, josta
liikenteestä myöhemmin kehittyi
hänen nimeään kantava suuri laivayhtiö
ja Halifaxista maailman sodan
aikana monet suurimmat ja pisimmät
kauppalaivueet sotalaivain saattamina
läksivät matkalle Englantiin ja
Ranskaan. Joulukuun 6 p. 1917
ranskalainen ammukelaiva, joka kuului
näihin laivueihin, räjähti satamassa
surmaten 1,635 ihmistä, loukaten
tuhansia muita ja aiheuttaen enemmän
kuin 50 miljoonan dollarin aineellisen
vahingon. Maailman sodan
jälkeen Halifax jonkun verran lakastui.
Ruohoa alkoi kasvaa ratojen
välissä rautatieterminaaleissa.
Mutta nyt taas Halifaxista on tullut
pääasiallisin Englantiin lähdössä
olevain laivain keskittymispaikka.
Sukelluslaiva puomi suojaa satamaa
ja jokainen kuukausi sadat laivat sivu
uttaN^at sen ottaakseen paikkansa
huolelLi merkityssä ankkuripaikassa,
noin kymmenen neliömailia olevassa
Bedford j)oukamassa sisäsatamassa.
Halifaxista on jälleen tullut "buumi-
Jokainen meistä pn joskus kärsinyt
päänsärystä ja muistaa varsin hyvin
sen aiheuttaman tuskallisen tunteen.
Päänsärky on aina oire jostakin häiriöstä
elimistön toiminnassa ja usein sellaisesta,
mitä täydellä syyllä voimme
kutsua taudiksi eli sairaudeksi. Päänsärky
voi ilmetä monellatavoin, mutta
tälläkertaa kirjoitamme vain toispuoleisesta
päänsärystä, jota nimitetään
migreeniksi.
Migreeni ilmenee kohtauksittain ja
tavallisesti vain toisella puolen päätä.
Useat potilaat valtaa - ennakolta kuin
aavistus, että kohtaus on tulossa. Sitten
sairas tavallisesti näkee liikkuvia mustia
pilkkuja, erivärisiä renkaita ja liikkuvia
valoja, "tähtiä" silmiensä edessä.
Päänsärky, joka hiljalleen yltyy, ilmenee
joillakin ensin molemminpuolisena,
mutta pienen ajan kuliittUa asettuu
vain toiselle puolen päätä. On sairaita,
joilla yhdelläkertaa särkee oikeata ja
toisellakertaa vasempaa puolta. Muutamilla
alkaa migreeni yhtäkkiä ja ankarana.,
ja voi aiheuttaa silloin huomattavia
näköhäiriöitä. Joillekin se aiheuttaa
verentungosta kasvoissa ja taas UÄ-sille
huomattavan kalpeuden.
Päänsäryn oUessa ankarimmillaan
tulee tavallisesti pahoinvointikohtaus,
joka päättyy oksentamisiin. Usein tuntee
sairas kovaa huimausta. Oksentamisien
jälkeen alkaa tuntua helpotusta,
jälelle jää vain kova väsymyksen tun^-
ne ja raskas pää. Tautia ilmenee lie^
vempänäkin muotona, jolloin ei huimausta
eikä pahoinvointia tuxmeta,
vain ipäänsärk3m. Keskivaikea migreenikohtaus
kestää noin päivän verran,
pahimmat kaksikin vuorokautta.
Vallitseva mielipide on että migreeni
syntyy ihmisen kanssa eikä kehity hänessä.
Monet sairastavat tätä tautia
lapsuudesta hautaan saakka. Mikään
suorastaan vaarallinen ei tauti ole,
vaikkakin tuottaa paljon haittaa, • harmia
ja vähentää työkykyisyyttä.
Perinnöllisiä tauteja ei yleensä voida
kokonaan parantaa, niinpä ei migreeniäkään.
Mutta tämä ei ollenkaan merkitse,
etteikö sopivasta ja huolellisesta
hoidosta olisi apua. Tämän hoidon
tulee vain pääasiallisesti kohdistua sairaan
yleistilan parantamiseen eikä
päänsärkykohtausten hoitamiseen, josta
todellakin on hyvin vähän tuloksia.
Sanotaan että migreeni-sairaat ovat
aina toksiinisia, mikä merkitsee, että
heidän elimistössään kehittyy myrkkyjä
nopeammin kuin niitä ehtii erittyä.
Tämän seikan yhteydessä on huomioitava
sopivan ravintojärjestelmän arvo,
vaikka ei sen tietäminen suuriakaan
merkitse varattomalle potilaalle, jolla ei
ole mahdollisuutta ruokaansa paljoakaan
säärmöstellä. On hyvä kuitenkin
tietää, että lihan syönti ja aikni^-
nauttiminen tihentävät migratJlf
tauksia ja. tekevät ne ankar^S;^^'
Migreem on töiminnaUista h e i^
tia. Mitään muutoksia ei ^S^t
mpissa tai muissa elimissä voida LS'
ta. Vaikka mahdollista on eftl^n
detään, ett-ä esim. liikarasitus"
nykyisten tutkimusvälineiden av.,r
pysty niitä toteamaan. Mut^:» JT
Scoventaa näitä päänsärkyjä. Leoo-5
on tarvittaessa sopivaa hoitoa 4^
voi saada. "'^^^'^ä
Usein Ihnenee migreeni-särkTJä
mien liikarasittuessa. samoin vaikuha'
vat sUmien taittovirheet. Edellisessäsi^
tapauksessa on sairaus todennäköLsesö
yleisestä hermoston uupumisesta iat
kuvaa, ja sopivien silmälasien haniii!
niinen tuottaa usein varsin huoinattai
vaa huojennusta.
Kaulan ja hartioiden lihasten ja ni-velisiteiden
pitäminen pehmeina ja iöyl
sinä hieronnan ja korjaavan Totauste-lun
avulla myöskin vähentää kohtausten
ankaruutta ja usein suurestikiD
harventaa niitä. Samoin vaiiuttaa
vatsan hieronta ja muu hoito, joka parantaa
lunpitau tia, sillä ummetushäi-
, riöistä on jokaisen migresnisaiiaaa.
välttämättä päästävä.
Itse päänsärkykohtausten hoitamisesta
ei voida paljonkaan sanoa. Partiaia..
kin h(Mto-tuottäa, vain lievitystä, etenkin
silloin, jos kcAitaus on ehtinyt pähoB-vointiasteelle
saakka. Parhainta, mitä
silloin voi tehdä, on asettua jnakuui-le
Ja mahodllisimman kärsivällisesti o-
' dottaa kohtauksen päättymistä.
Joskus kuitenkin lievittää »äänsär-
. kyä kuuma jalkakylpy ja samoin se,
.jos asettaa kuuman vesipussin tai muuta
^kuumaa takaraivon alle ja njTln
kylmän vesikääreen tai jääpussin otsalle.
Oksentamlskohtauksia lievittää
jääpussi asetettuna selkärangan keskiosan
päälle.
Monet migreeni-sairaat nauttivat
kaikenlaisia päänsärkylääkkeitä jo pelossa,
että kohtaus on ]ähenen-a>?ä. Tämä
on vahingollinen tapa. Huolimatta
kaikesta hyödystään ovat liiäkkeet
lopultakin myrkkyä elimistölle, ja niiden
alituinen nauttiminen tao mukanaan
monenlaista vahinkoa. rotta
kyllä on, että esim. kupillinen väkevää
kahvia saattaa joUoinkin ehkäistä tulossa
olevan päänsäryn, ja samallata-voin
vaikuttavat joillekin asperiinl, py-ramidoni
ja muut sellaiset päänsärky-pulverit,
mutta kohtauksen kerran alettua
ei niistä mitään apua ole. Lääkehoitoon
turvatessa on aina k-uiiuiyttä-vä
tunnollisen lääkärin puoleen. joKa
asiantimtijana yksin voi tällaL-^n hoidon
sääimöstellä.
HOMEOPATIA, parantelutapa,
jonka pääominaisuutena on se, että
potilasta hoidetaan sellaisilla lääkkeillä,
jotka terveessä ihmisessä aikaansaavat
juuri sentapaisia ilmiöitä,
mitkä ovat ominaisia hoidettavan potilaan
taudille; taudilliset tilat' i:i ilmiöt
olisivat muka vertaisillaan parannettavissa.
Tämän lisäksi homeopatia
käyttää lääkkeitä suunnattomasti
miedonnettuina ja tavattoman
pienissä annoksissa. Homeopatia on
kokonaan tieteellistä pohjaa vailla.
MUINAISTUTKIJAT ovat viimeaikoina
suorittanee! myö^ historiantutkimusta.
He ovat nimittäin
ryhtyneet ratkomaan varsin i»ulmal-listakysymystä,
milloin maailmassa
oli ensimmäinen sota. Tätiä n mennessä
-he eivät vielä ole voineet varmasti
sanoa milloin ensimmäinen sota
oli, mutta he ovat kuitenkin saaneet
selville, että jo kiuka.-.della sodittiin.
Kivikautisissa hrtudoisa
Kiinassa on tavattu aseita, j^ita ^'
van ilmeisesti on kä^^etly solatarkoi-tuksiin.
_
IDIOOTTI, kykenemätön oppimaan
tai ymmärtämään mitään, tylsämielinen.
Tämä — idiotismi —
johtuu aivojen epätäydellisestä kehityksestä
tai jostakin taudista tai vammasta,
joka on kohdannut aivoja si-kiötilassa
tai aikaisimmassa lap)suu-dessa.
Idiooteiksi lasketaan jo sellaiset,
jotka henkisessä suhteessa
vastaavat nuorta lasta, .\lemmilla
idiotismin asteilla olevat ovat eläintäkin
alempana siinä, että heiltä puuttuu
itsesäilytysvaiston ilmauksetkin
Mrs. Hilaa
JohMsoiiiit
MUISTOLLE
Yksinkertainen kauneus oti kauneinta.
kaupunki^'. Sen normaalinen 70,-
000 asukasluku on lisääntynyt 30
prosentilla, eikä siihen ole vielä luettu
satoja merimiehiä, luotsia ja kaikenkaltaisia
asiamiehiä, jotka jatkuvasti
tulevat ja menevät tämän sataman läpi.
Halifax tällä kertaa on maailman
suurimpia satanua.
Kaksi vuotta vJcriJiy* sillä,
km. - . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-08-16-10
