Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 3, 1948

              Seuraav-assa J. F. Pafapento^
5ssa annetaan hyviä huoiM^tfe
pjlUe jotka lasteanne suomgnkirfisiä
kirjoitusyrityksiä joko*j^a<M|iä pe^^
^tai ryhminä ohjailfevat.; i:, /
Ä SETTAESSAMME ^ a r Ä ^ iiuoren
A kyBänkäyttajän
jossa hWn itsÄaisesiö^itäisi
lertöa jostakin määrätyltä-asiasta on
janistumisen tai epäoiimstuÄn .sie­nen
usein jo itse aiheessa:-:Nuorelle
Tasta-a]kajalle on aihe, josta hänen pi­tää
kirjoittaa, usein aivan ratkaiseva.
Tehtävän on liityttävä pääosiltaan hä­nen
kokemuspiiriinsä; • hänellä täytyy
olla tehtävään liittyvää, käsitevarastoa,
ajatubia ja sanoja tehtävän rakennus-aiaeks&
si. ' Luonnollisesti voi ohjaajan
taholta ennakolta tapahtuva- tutustutta­minen
aiheeseen paljon sitä selventää
ja tehdä vieraankin aiheen jossakin
näärin tutuksi. Mutta tämä ennakoiva
aiheen ruotiminen, jos se .vielä tehdään
suurella perusteellisuudella, voi helposti
johtaa siiheii, että karkkien kirjoitta­jien
kirjoitelmat tulevat sisältönsä puo­lesta
suurin piirtein samänlabiksi. It-senäinim
näkemys Mviää' ja yksilölli­syyden
väriä luova,rikkaus jää pois. Jos
aihe herättää kiinnostusta siinä «määrin,
että se ikäänkuin ärs3rttää tai hersyttää
mielikuvituksen hereille, voivat nuor­tenkin
kirjoittajien kyhäelmät olla sisäl­tönä
puolesta mielenkiintoista ja haus­kaakin
luettavaa. Koululuokan puit­teissa
tapahtuva kirjoitteleminen, jolloin
ohjaajalla on tilaisuus pidenimän ajan
iuluessa seurata kutakin yksilöä,' usein
antaa mielenkiintoisen kuvan eri yksi­löiden
ilmaisullisesta valmiudesta. Hy­vin
usein nämä työt myöskin paljasta­vat
sen, miten ahdas ja rajoitettu ta-juanan
sana- ja käsitevarasto voi joilla­kin
yksilöillä olla. ' Lapsijoukossa saat­taa
olla yksilöitä, jotk^ ovat säälittäviä
alastomassa sanaköyhyydessään. Hei­dän
iyhäelmistään huokuu orpous ja
yksinäisy\'s; ne ovat lyhyitä, niukkasa­naisia,
köyhiä ja mitäänsanomattomia.
Ke ovat yhtä ilmeettömiä kuin on saat­tanut
olla heidän lapsuutensa,- joka olo-siihteista
tai laiminlyönneistä johtuen on
kulunut yksinäisyyden, köyhyyden, eri­puraisuuden
tai sairauden näivettävässä
ajossa. Mutta tämän vastapainona
wi eräissä yksilöissä ilmetä huomat­tavakin
sekä suullisen että kirjallisen
esittämisen rikkaus. Heillä on laaja
öaavarasto, heidän on helppo kertoa,
kuvata ja esittää ei vain suusanallisesti
^ myös kirjoittaen.
Paitsi yliopistoa, Torontossa on 96
*^oulua, joissa käy lähes'62,000
^^ilasta ja niissä on noin 2,000 opet-
^jaa. 10 korkeakoulua ja niissä noin
JO-^OOO oppilasta ja 400 opettajaa. Nel­li
teknillistä koulua, joissa lähes 7,000
^öasta ja 600 opettajaa. Viisi kaup-
P^orkeakoulua, niissä -4,500 oppilasta
^ yJ» 20O opettajaa. Kaupungissa toi-useita
yksityisiä oppilaitoksia ja
|^>-oskin 39 roomalaiskatolista koulua,
^'•^ on lähes 13,000 oppilasta ja 350
^ttajaa. Kä.sityökouluja on kolme ja
^ noin 800 oppilaita ja 600 opctta-
^ PPer Canadian CoUegc on nykyään
'^^^ Roadin päässä olevassa raken-johon
se siirretUin alakaupun-he
kaikissa näytteissä sama. Poikien
tehtäväksi annettiin kirjoittaa aine
kahdesta koiranpennusta. Aivankuin
sanaisen arkun aukaisemiseksi saivat
muutamat suusanallisesti hiukan kertoa
havainnoistaan koiranpennuista, jolloin
niiden uteliabuus ja halu kepposiin eri­koisesti
tuli esnie. Eräfllä oli oUut oma
koiranpentu, toiset olivat olleet tilai­suudessa
tarkastelemaan niitä muuten,
joidenkin oli palcko kirjoittaa täysin ku­vittelukykyynsä
perustuen, ja eräs se­litti,
että hän kirjoittaisi mieluummin
nasusta, koska heillä oli ollut sika, mut­ta
ei koiraa. No, mikäpä siinä, hän
sai luvan kirjoittaa Nasusta. — Pojilla
on kaikilla takanaan vasta kaksi koko­naista
kansakouluvuotta, jo.ten mistään
Olipa kerran kaksi koiraa. Niitten jätti «e pihalle kuivumaan. Kun ken-nimet
olivat Kepsu ja Kapsu. Ne olivat gät crfivat valkoiset niin ne sattuisit
hyvin vUkaita. Niitä ei parannut jät- Penin saman hyvin. Aamulla olivat
Seuraavassa esittelemme muutamia ^ kotiin. Muuten nemylläsivät kaik- kengät siis kadoksissa, l ^ ö n ei aut-aivan
nuorten kynänkäyttäjien kyhäel- ^ P^^at. Ne tunsi hyvin Kapsulla oli Unut muu kuin pistää toiset kengät
miä. Jotta kunkin kirjoittajan yksilöi- harmaa. Ne olivat kotoisin Nur- jalkaansa. Monta päivää sen jälkeen
Unen laatu kävisi paremmin ilmi, on ai- mijärvehä. Koirat kasvoivat ja ne oli- löydettiin toinen kenkä taloin kivijalan
vat puolen vuoden vanhoiksi. Kerran alta. Mutta sitten ^ h ä i i ajan sen jäl-kun
tuli maalari talon seiniä maalaa-maan.
Äiti meni kutsumaan maalaria
kahville. Niin Kepsu nuuski kun haisi
maali. Se vihdoin löysi maalip3rtyn.
Sitten se nosti käpälänä maalipjrtyn
reunalle. Kun maalari katseli ulos puu­tarhaan.
Niin hän näki Kepsim maialein
seassa. Isä lupasi tervata paatin. Se
toi tervan lämpimään. Isä meni sohval­le
pitkäkseen. Isä/ nukahti sohvalle.
Koirat huohmasivat tervapytyn. Ne al­koivat
tapella kumpi ennen kattoi ter-vapytyyn.
Ne tappelivat niin kauvan
että pyi:ty kaatui. Ne tekivät niin pal­jon
kommelluksia. Ettei niitä meinan-
Xin muistaa."
Reino, ikä 9 vuotta, on noudattanut
suuresta kypsyydestä ei siis vielä voi sitä kynäilijöiden kultaista ohjetta, että
olla kysymys. älä sano kaikkea, jotta lukijallekin jäi-
Asiallinen Leif, ikä 9 vuotta, kirjoit- si jotakin, millä päätänsä vaivata:
taa: "Sipsu ja Sapsu.
"Koiramme Rolle. Sipsu ja Sapsu olivat kerran sisällä, ioin hän voi tuntea olevansa vapaa ja
Eräänä sunnuntaipäivänä osti isäpie- Ja se huomasi että äiti kehräsi lankoja, itsenäinen kertoja, jonka kynän kär-nen
koiranpennun. Koiralle annettiin Ja kun äiti mgni viemään lankoja vint-* jessä on kaikki: toiminta, juoni, henki-tikamariin.
Ja parin tunnin kuluttua löt, jrmpäristö, yksityiskohdat tai suuri
kun kissa tuli vintistä avasi se vintin kokonaisuus. Ja tämän kuvaamisen
oven. Kun se ovi oli niin herkkä ja cie maailman mahtava herra ja käskijä on
molemmat koiran nassukat meni^^t sin- hän itse. Mutta ennenkuin tähän
ne vinllikomeroon. Ja sotkivat ne • päästään sanan parhaassa mielessä, on
rien kanssa. Kerran se oli koko päivän kaikki kehräämättömät langat." läpikäytävä monta kehityksen astetta,
ulkona eiicä tullut kotiin. Me luulimme Paulin, ikä 9 vuotta, koiranpennut On kesytettävä raisu fantasFa, niin.ettei
että se on jäänyt auton alle mutta seu- olivat myöskin aikamoisia velikultia: se joudu ristiriitaan järjen kanssa, on
raavana päivänä se tulikin kotiin. Kun "Tepsu ja Tapsu. opeteltava yksityiskohtien mielenkiin-se
sitten oli kasvanut suuremmaksi ei Meillä oli kerran kaksi koiraa. Toi- toa tuova rikkaus, rakenteellinen kiin-se
enää syönytkään mitään vaan se me- sen nimi oli Tepsu. Ja toisen nimi oli
,ni joskus toisten luokse. Kerran se oli Tapsu. Ne olivat vasta 1 vuoden vari-monta
päivää poissa eikä tullut kotiin, hat'. Kerran Tepsu ja Tapsu menivät
• Silloin isä sanoi, että minun on lähdettä- rantaan. Kunne olivat vilkkaita nin toi-vä
hakemaan Rollea. Sain sitten kuulla nen nimeltään Tapsu. putosi veteen,
eräältä sedältä että Rolle oli jäänyt au- Kyllä siinä oli meteliä. Mutta onneksi
ton alle ja pari päivää ennen joulua. Tapsu pelastui. Kyllä se oli märkä
Meillä oli kaikilla hyvin ikävä Rollea." sai nauraa kun se siinä piehtaroi. Siihen jalliseen ilmaisukykyyn,'jonka kypsyy-
Kirjoittaja on rajoittunut kertomaan päättyy heidän ensimmäinen kommel- den asialle omistettu harrastus ja yksi-vain
yhdestä koirasta ja kirjoitelma vai- luksensa. Toinen oli semmoinen kom- löllinen lahjakkuus määräävät,
kuttaa varsin todellisuuspohjaiselta, mellus. Minä ja minun veljeni men- ^ ,
Lausetaju on kehittynyt ja oikeinkirjoi-. tiin ongelle. MeiUä oli mukana pitkä- Vaihto-ylioppilaita ulkomaille
keen löydettiin toinenkin kenkä näive­tän
ullakolta heinien seasta. Enempää
en kerrokkaan pentujen elämänvaiheis­ta.".;'
Edellä olevat näytteet eivät millään
erikoisella tavalla poikkea kyseisen
luokkaryhmän kirjallisista kyhäelmiä- t
tä. Ulkopuoliselle iie kuitenkin jo o-soittavat
eron kimkin kirjoittajan asen­teesta
itse aiheeseen^ toinen pysyy va­kaasti
tosiasioissa, toinen kuvittelee
vilkkaasti. Ihmeellinen kokemus nuo­relle
kynäilijälle onkin juuri se, kun hä*
nelle osoitetaan, ettei hänen kaikissa
kuvauksissaan tarvitse ehdottomasti
pysyä todellisuudessa. Vie aikansa en­nenkuin
hän huomaa, että hänen mie­likuvituksensa
voi johdatella hänen ky­näänsä
ilman, että kaiken täytyy ehdot­tomasti
olla itse koettua tai totta. Kun
nämä rajoitukset ovat poissa, vasta sil-nimeksi
Rolle. Olin veljieni kanssa ul­kona
kun isä toi Rollen. Se söi kaikkea
ruokaa mitä sille annettiin. Se söi pe­runoita
jä lihaa sekä joi maitoa. Rolle
pääsi joka päivä leikkimään toisten koi-teys
ja" johdonmukaisuus. Ote on mo­nen
kohdalla aluksi varsin hapuileva,
vasta-alkaja haparoi oikeinkirjoitiik-sen
salakavalissa sokkeloissa, kompas­telee
ja on virheidensä masentama.
Mutta vähitellen lukuistert harjoitus­ten
avulla edistytään ja päästään kir-tus
ön verraten virheetöntä.
Eräillä vasta-alkajilla on lausetaju
vielä varsin mitäänsanomaton. Asiat
kirjoitetaan peräkkäin ilman selventäviä
pisteitä ja alkukirjaimia. Oikeinkirjoi­tuskin
voi olla vielä varsin ontuvaa.
Erkki, ikä 9 vuotta, kirjoittaa:
"Tapsu ja Tipsu.
Kerran oli äidillä kiire niin se laittoi
ompelulaatikkonsa sänkunalle ja rupesi kuului kamala jusähdys. Me mentiin
siivoomaan ja kuinka ollakkaan kuin katsomaan mitä oli tapahtunut. Me
tipsu meni sänkyn alle ja kun vieraat huomasimme että radio oli rikki. Ja
mellus että radio putosi. Se kuuluu
näin. Isä oli katolla. Äiti oli kaupas­sa.
Me olimme leikkimässä. Kun
tulivat niin oli jo kaikki lattialla Tipsu
työsi ompelulaatikkoa edellänsä ja
toinen sukkia ja äiti laittoi ne heti ta-kisin
mutta eihän ne sieltä se Tipsu ne
sieltä otti. Mutta silloin ei näkynyt ee-nään
kumpaakaan ja äiti tarkasti om-pelulaatikon
ja siellä oli tipsu mutta 'oli kaksi pentua. Toinen oli Moppe ja
toista ei näkynyt sitten äiti tarkasti su- toinen Peni. Moppe oli hiukan kömpe-kat
ja sieltä näkyi tapsu Tähän kerto- lömpi kuin Peni, joka oli jaloistaan hy-mus
loppuu Tipsusta ja Tapsusta." vin vikkelä. Peni ajoi kananpoikia pl-siina
ja onget. Mutta onget jäivät Kuusisataa nuorta amerikkalaista
rantaa. Me ajattelimme olkoon sielä. opiskelijaa matkusti viime viikolla
Ja kun me tulimme rantaan olivat ne "Marije Jumper"-laivalla ulkomaille
sotkeutuneet siimaan. Siinäkös oli sei- kouluoppilasten kansainvälisen vaihto-vittämistä.
Siihen päättyi heidän toi- ohjelman mukaisesti, jonka on järjes-nen
kommellus. Heidän kolmas kom- ^änyt valtiodepartmentti yhdessä kan­sallisen
kasvatuksellisen instituutin
kanssa. Aluksen antoi tarkoitusta var­ten
käytettäväksi United States Line-yhtiö.
I
Ylioppilaat tulevat retkeilemään Nor­jassa,
Ruotsissa, Tanskassa, Belgiassa,
Hollannissa, Ranskassa, Saksassa, Ita­liassa
ja Tshekkoslovakiassa. 107 heistä
tulee opiskelemaan kesäkursseilla Oslon
Yliopistossa. 52 naista ja 89 miestä a-settuu
Fontainebleun Taide- ja musiik­kikouluun
lähelle Pariisia opiskelemaan.
Ensimmäinen joukkue, johon kuului
300 oppilasta matkusti jo kesäk. 3 p.
Kesän kuluessa tulee 5,000 amcrika-laista
oppilasta yhtymään näihin ret-tähän
loppuivat heidän kommellukset.
Lopuksi vielä 10-vuotiaan Eeron ai­ne,
joka on kirjoitettu verraten johdon­mukaisesti
ja havkasti:
"Moppe ja Peni.
Siinä talossa jossa liiinä kesällä olin
Kirjoittajaa on kiinnostanut erikoi- hamaalla. Kerrankin se ajoi erään ka- keaymatkoihin. Järjestäviin ryhmiin
sesti koiranpentujen uteliaisuus ja val­lattomuus,
ja hän on antanut kynänsä
kiitää siinä määrin, että pisteet ja isot
alkukirjaimet ovat unohtuneet.
Risto, ikä 9 vuotta, kertoo koirien
cdesottamisista verraten seikkaperäises-nanpojan
navetan ullakolle ja kanan-poika
parka tukehtui sinne heiniin. Pe­ni
sai aika läksytykscn. Kerran ku*
minä leivoin savileipiä ja pistin ne kui­vumaan,
niin eikös vain pennut men-kuuluvat
\Vorld Fcdcral-seura, Farm
Youth Exhange ja American Friends
Service (kveekari) komitea.
lilta V. 1391.
Jatkuu.
nect ja sotkeneet kaikki savilcivät. Va­ti
"lisäten joukkoon mielikuvituksen hän aikaa sen jälkeen Moppe myytiin,
höystettä- kerran taloon tuli kaksi tyttöä.
"Kepsu ja Kapsu. Toinen tytöistä pesi puukenkänsä ja
Tässä maailmassa on sellaisiakin ns.
sanomalehtiä, joista pursuaa iukkaama-ton
vääristely ja ilkeys. Ihmisetkdkän
niitä toimittavat — ja mitä varten?
'I'
li
\
s*'
!
i < 8
• f.
H
11
^•1
k
tl]
-•li
is
f
I
4;