Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 3, 1948

              SMATON
hevonen Ja aasi kiis-len
vetosi jaloon s\iW-isL
"Muutamassa VT»-
»yt lopun viimcisesU
j^seja tulee olemMO
IVA SAIKAS
! keskl-lkälnen liWrt
että häntä valrt»
unJ, Ishias Ja ^
Kaunokirjallinen viikkolehti
No. 27 — XIII vuosikerta LAUANTAINA, HEINÄKUUN 3 PÄIVÄNÄ, 1948
Pois pienet suureia tieltä!
Yhdysvaltain hallitus on ryhtynyt a-jamaan
pois kodeistaan Piiertb Ricolle
kuuluvan Vieques saaren väestön. Tä­mä
saari on yksi vanhimpia asutuksia
maailman länsipuoliskolla; Puolet saa­ren
yhdestätoista tuhannesta asukkaas­ta
on määrätty lähtemään saaneita tä­män
vuoden aikana. Loput joutuvat
siirtymään tuormempana. Yhdysvallat
rj'htyy rakennuttaniaaii -Vieques saar
relle suurta laivastoasemaa:
Puerto Ricon Yleinen Työväen Liit­to,
johon kuuluu 200,000 jäsentä, on
^leimannut Yhdysvaltain teon "oikeudet­tomaksi
hyökkäykseksi". *. Monia muita
protesteja on esitetty poliittisten ja o-pimioUisten
järjestöjen taholta.
Vieques, joka on 21 mailia pitkä ja 4
mailia leveä, ei ole autio saari kuten on
Bikini Tyynellämerellä, josta Yhdys­valtani
laivasto poisti muutamat alku­asukkaat
atomipommtkokeiluja varten.
Eikä sitä voi verrata edes- Culebran saa­reen,
jonka Yhdysvallat on jo ennen
kaapamiut Puerto Ricolta, joka on 7
mailia kanttiinsa ja jossa yain 864 ih­mistä
asiiu. Vieques saarella on Puerto
Ricon parhainta viljelysmaata. Sen
tehtaissa tuotetaan i00,000 tonnia so­keria
vuosittain ja niissä on tuhansia ih­misiä
työssä. Sokerin tuotanto on Pu­erto
Ricon pää teollisuus.
Puerto Ricon kansa kipeästi tarvitsee
jokaisen eekkeriii viljelysmaata, sillä
Puerto Ricossa on on aiiioastaan yksi
eekkeri fifeata jokaista asukasta kohden,
jota vastoin \Tidysvalloissa on 7.1 eek­keriä
maata jokaista miestä, naista ja
lasta kohden.
Maan puute on ajanut sadat ja tu­hannet
puertoricolaiset etsimään olin­paikkaa
ja kotia muista maista. Maan
puute on suurena tekijänä Puerto Ricon
kansan köyhyyteen. 'Yhdysvaltain toi-nienpide
tulee entisestään .huononta­maan
puertoricolaisten elämää, '
f Kaksi taiteilijaa, kymmenvuoti<is Dick Miller (Atlanta, Calij.)
ja hänen ystävänsä punarintakerttu (satakieli) soinnuttavat säve­leitä.
Koettaneeko Dick säestää.
AUSTRALIA JA SEN KANSA
Suurenmoinen suunni^lma
Kaspianmeren kuivamisen
estämiseksi
Neuvostohallitus on ryhtynyt toimen­piteisiin,
kääntääkseen kuuden Pohjois-
Venäjän joen juoksun Kaspianrnereen,
jotta se voidaan estää kuivumasta, tie­dottaa
"Rude Pravo", Praagista, Tshek-
^ovakiasta. Yksi näistä joista on
1,150 mailia pitkä Pechora,'joka tällä
^^^a- juoksee Pohjoiseen Jäämereen.
"Rude Pravon" mukaan ovat venäläi-tiedemiehet
laatineet suunnitelman,
jonka kautta rakentamalla sarja kana-
^ ja patoja näiden jokien kulkusuun-
*^voidaan muuttaa päinvastaisdcsi.
Kaspianmeri on alkanut kuivua sellai-
^ nopeudella, että satamat muuttu-
^hiekkarannJkoiksl-ja saaret nicmi-
' Viimeisen yhdeksän vuoden ai-on
Kaspianmeren pinta laskenut
. f*«^ista 6 jaHcaa. Ja jos veden pinta
vielä 9 jalkaa niin se kattaisi
^ " k 5 e n Ka^iamncren p<Ajoi4essa
i^Jta mertthsisl suurta t a p i ^
Australia sijaitsee kymmenennen ja
neljännenkynimenennen eteläisen le­veysasteen
välillä ja maisemat vaihtele­vat
tropiikin viidakoista lumihuippuisiin
vuoriin, kivikkoisista aavikoista suuriin
metsiin, laajoista ruohoaavikoista he­delmällisiin
jokilaaksoihin. Tästä huo­limatta
on ilmasto kuitenkin kaikkialla
Australian mantereella suunnilleen sa­manlainen,
joten australialaiset voivat
helposti mukautua elämään oman maan­sa
missä osassa tahansa.
Tämä Etelämeren saarimanner on sii­näkin
suhteessa erikoinen, että se muo­dostaa
yhtenäisen valtion, jonka asuk­kaat
suurimmaksi osaksi kuuluvat sa­maan
rotuun, joten kansallisuus riidat
ovat siellä tuntemattomia.
Näitten maantieteellisten ja poliit­tisten
etujen avulla ovat olot Australi­assa
sen lyhyen historian aikana, joka
ulottuu vain 152 vuotta taaksepäin, ke­hittyneet
kaikin puolin suotuisasti.
Maasto-olosuhteet aiheuttavat kuiten­kin
erinäisiä vaikeuksia. Niinpä pitkät
välimatkat samoin kuin laajat asumat­tomat
aavikot ja harvaan asutut vuoris­toseudut
vaikeuttavat sisäistä liikennet­tä
«maassa. Uuden ajan suuret keksin­nöt:
lennätin, puhelin ja radio, rauta-
Entiiudestaan juoksevat Volga ja
Ural-|oki Kaspiamncrcncen, joUa on
169,000 neliomailin pinU-ala.
tiet, moottoriajoneuvot ja lentoliikenne
ovat kuitenkin paljon helpottaneet yh­teyden
ylläpitämistä eri puolille mante­retta
siroteltujen asutuskeskuksien vä­lillä.
Huolimatta .Australian suuresta koos­ta
on sen väkiluku vain vähän alle seit­semän
miljoonaa, mutta maa on kuiten­kin
täysin nykyaikaisesti järjestetty
valtio. Elintaso on erittäin korkea eikä
mitään jyrkkiä eroja ole eri kansanluok­kien
välillä. Tunnusomaista .Australial­le
on myös poliittinen vapaus. Radion,
kiertävien kirjastojen ja kirjeopistojen
avulla voivat etäistenkin seutujen asuk­kaat
päästä nauttimaan sivistyselämän
saavutuksista. Työväestön asema on
kauttaaltaan tyydyttävä ja kansansivis-t>'
s on korkea.
Saattaa kuulostaa yllättävältä, että
puolet koko mantereen väestöstä asuu
kuudessa suurimmassa kaupunpjissa ja
että näistä kahdessa suurimmassa, Sid-neyssä
ja Melbournessa, on kumnuissa-kin
yli miljoona asukasta.
Tämä saa selityksensä siitä, että
.Australb on jatEuvasti pyrkinyt kehit­tämään
teollisuuttaan. Nyt sen oma
tuotanto voi tyydyttää huomattavan o-san
maan tarpeista, vieläpä voidaan
maasta viedä paljon tehdastuotteita.
Tästä on soU-aikana ollut suurta apua
koko Brittiläiselle Kansainyhteisölle,
Viikon uutissato
Kerännyt NEEKERI
That^s me Erään asiantuntijan
äskeisen arvion mukan pitää menestyk­sellisellä
sanomalehtimiehellä olla kb-san
uteliaisuus bulldogin härkäpäisyys,
huikentelevan aviomiehen 4ieuvokkuus,
taxiajurin päättäväisyys, uhrautuvan
aviovaimon kärsivällisyys, mielipuolen
hy\^tuulisuuS, sulhasen innostuneisuus,
aasin yksikertaisuus, koulupojan luot­tamus
ja \askujen perijän alituinen tar­mokkuus.
Deflath — Neuvostoliiton tuotanto
lisääntyi tämän vuoden ensimmäisen
neljänn^sen aikana 32 prosentilla ja
osuustoiminnallisten liikkeiden hintata-
• SO laski 46 prosentilla viime vuoden
vastaavan ajan hintoihin wrraltuna,
ilmoitettiin joku aika sitten Moskovasta.
Suomi — V. 194"4 lopulla oli Suomen
karjakannassa 725.893 alle 2-vuotiasta
eläintä, mutta 1947 helmik. loppuun
mennessä oli niiden lukumäärä laskenut
478,367 eläimeen, osoittaen siten sa­manlaista
kasvusuuntaa kuin lehmän-häntä,
.--i
Canada — Canadan tilastollinen toi-mbto
ilmoittaa, että viime vuonna Ca-nadassa
syntyi enemmän lapsia kuin
koskaan ennen ja 27,977 enemmän kuin
edellisen vuoden aikana. Avioliittoja sol­mittiin
6,980 vähemmän kuin v. 1946.
Seitsemän veljestä — Karjalais-suo-malainen
säveltäjä Kalle Rautio on
.Aleksis Kiven "Seitsemän veljeksen" sä-
V e 11 ämisessä Karjalais-suomalaisessa
Neuvostotasavallassa.
. Viimeinen mohikaani — Viime huh-tik.
lopulla tavattiin Norjan tuntureilla
natsisotilas, joka oli elänyt vuoristossa
sodan päättymisestä lähtien.
Enso-Gutzeit — Suomen valtion o-mistaman
Enso-Gutzeit Oy:n viime vuo­den
puhdas voitto oli 134,682,104 mark­kaa.
Yhtiön halintoneuvoston puheen­johtajana
toimii pääministeri Mauno
Pekkala. "
Työviikko — V^iime maaliskuussa oli
Canadan työläisten pisin työviikko me-tallikaivannoissa,
keskimäärin 45.6 tun­tia
ja lyhin, 36.4 tuntia hiilikaivannois-sa.
Mustasukkaisuus — Helsingissa sur­masi
6ö"-v. koristemaalari Emil Matias
Ahvonen mustasukkaisuuden takia 46-
V, leskirouva Helvi Maria .Ahlströmin
puukottamalla.*Se ei ole siis pelkästään
nuoren väen tauti.
Rakkaus — Yksijalkainen yli 90-v.
leski mrs. Eliza Murray vihittiin äsket­täin
Moirassa, N. Y., avioliittoon 37-v.
Clarence McGeen kanssa. Morsiamella
on elossa 69-v. poika.
Coke-voitot — Vuonna 1924 maksoi
10 Coca-Cola yhtiön osaketta 3780. Sen
jälkeen on niistä ja myöhemmin anne­tuista
"vesiosakkeista" saatu yoitto-o-sinkoina
^6,862.50 ja osakkeiden luku­määrä
on kohonnut 100, joiden nykyi­nen
markkma-arvo on $14,770. .
Ennätys — "Oklahoma"-niminen mu­siikkinäytelmä
saavutti äskettäin uuden
ennätyksen alallaan New Yorkin Broad­waylla,
jossa se esitettiin viimeisen, 2,-
202. peräkkäisen kerran.
Syvin — Mailmansyrvimmäksi ihmi­sen
kaivamaksi reijäksi väitetään sitä
17,823 jalan reikää, joka kaivettiin öl­jyn
etsintätarkottuksessa Fort O ^ I n
läheisyydessä Oklahomassa. Siitä et
saatu öljyä.
•1
l i
mm
f '