Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 27, 1952

              1 ' ^ . . M - ^ '
•
«1^-3
T:tTgiCTrT, fhf> onlv PJnnlsH Uterary weeWy In Canada
PuUisbed and printed txy ^ti^^^^J^^S^^^^^^
Umited. 100-102 S m Street West. gudbury, < J > ^ P ; . •
R^ B t o f e d at the Post OfJice Department. pttawa, «s
jecopd dt^ss znatter.
I4ekki Ilmestyy jokflisen viikon lauantaina J 2 si^jjsena,
^aS<m1parasta kaimokirjallista Ja tieteellistä luettavaa.
Jn^MyannsKATz YHDYSVAMTOIHIN:
liniosikerta . . . . ..
«taSutta . . . . . . . . . . 2J0O 6kuukautta . . . . . ... 2^
8 toiukautta 1^2)9
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE v ^.
4 vuQsiljerta .V. . . . - . - I S . 0 0 «kuukautta . . . . . . . . . . z.75
ILMÖrCUSBlNNAT: ^
1 6 senttiä palstatumnalta. »aivin kiitosilmoitus $3.^Kuo-ieammiimoitus
» . 0 0 ja sen yhteydessä J«i^ajstava ffliUsto-v
^ ^ O O la kiit«s-$2.00 ^ep/a%"»»Pj*SSSLS^- iSrikoiäiinnat pysyvistä l i m o i t u t Tilapalsilmoittajien
op lähetettävä ipnaksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut «naksuosoitukset on ^tettara
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi*
ted, 100-102 Eltö Ötreet West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. SaarL
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LtEKKI
1^ OLIMME 69 BUDBtRir, ÖNT.
24'Vuotias kemisti Erika Szemso me-netit
henkensä äskeUqi^ Guelphissa,
Ontarion maarivil)elyVkolhsmsa^^s^^^
neessa tulipalossa. NttqreUa ketnistUla
sanotaan oUeeri^ erikoisin^ hjhäv^^
lisuus tulla yhdekU 'kiiieluisimma^si
eläfhten fuoktnta^asiaitUuhtij^
Mn oli erittäin etevä.
AILI TERÄVÄINEN:
Äskettäin pidetyssä lehtiliikkeemme kustannusyhtiön ko-liouksessa
käsiteltiin myöhin iLiekin asioita, sen kehitystä ja
toimituspolitiikkaa. Keskustelussa todettiin Liekin kehitty-jieen
yhä enemmän tarkoitustaan -vastaavaksi ja spn toimi-l&
spolitiikkaan oltiin yleensä tyytyväisiä: Huomattavimpa-na
päätöksenä lehtemme suhteen tehtiin se, että siinä ei jul­kaista
mitään poliittisten puolueitten ilmoituksia, kufeh lesi-merkiksi
vaalien aikana. Tämä siksi, että Lieikin ei kauno­kirjallisena
lehtenä sovi ottaa kantaa puolueitten riitakysy­myksissä,
koska sitä varten pn olernassa poliittiset leMet, j
den tehtäviin sellainen kuuluu. . . .
Näin qllen siis joku voisi ajatella, että Liekki on "puoluee-tort'*
lehti. Sitä se on, mik^i«ri puolueiden v^iMj
jjl puustaukset ovat kysymyksessä, mutta tod^ellisuudes^ sIs
«ii>le puolueeton enempää k|iin kukaan ihminen ja laitbskaan
Vpi tässä maailmassa olla puolueeton. Liekki dn^'puolueelli-f)
en" siinä mielessä, e se kannattaa rauhaa, että se pyrkij
psoittamaan lukijoijUteen, kiimka vain rauha tpk^akäjD^en
. ilunisten hyvinvoinnin, ^au^a on ainoa, mikä takaan ^}i%k-senkuiun,
sivistyksen, tieteiden ja taiteiden este^ton^
hityksen. Se on ainoa, mikä taklEta onnellisuudi^n^^^ | ^
nalle, paremman ja valoissunman elänian lapsiH^nn^^ |^
"viHe sukupa * ^ ' ^ ^
Tällainen "puolueellisuus" on kunniakasta ja joj^i||s!^ i^^^
miseh velyollisuus on olla tällä tavalla "puoluedfittfeh". Piihe
puolaeettömuudesta on aivan turhaa hölynp>öly%siUä:s€^a^^
tä ihmistä ei voi oHa maailmassa, jolle on esimerkiksi saman-teke^^,
raateieekö sota maailniaa, vai saäkb se kehittyä rau- v
han olosuhteissa. Ihminen, blkophpa hän kuka tä^
^ ä i ^ s s a yhfeiskiinhalliseissa asemassa tahansa, k^^hhattaa,
joinpaä kunipaa ja siltoih hän ei enää ole "pu<iyee,^n"j
• *'pu6Iu^ttinen". Asiaa ei parä^ että ajatdlaam sen i^^^
: tälmän niaan tai valtakunnan musertamista jaVsitten vasta,
kun s^bh tehty, voidaan Tiiv^^^ rauhaa. 1. ;
Mitä pahaa jokin maa on tehnyt toiselle, että se pitabi hä-
'vittää jä tuhota? jokäiseHä ihinisellä bn oikeus etää^ työs­kennellä
itsensä ja yhteiskunnan hyväksi. Jos tämä ihmin^
ajat|äe<^ työnsä j a tpiniensa: olevan äitvokkainta ^siialistiseh^
yht$lsknnnan htyvMksi ja tub ihminen aattelee-taas työnsä
olevan afAXils^ hjrväfcsi. rau-l^
llsissa blplssa, nn mol^nmiila on siiuri työvainio «dessään
Ja mbtonmHIa on tilaa elää ja asua, sekä tbiinia ja työskenniel-lä
sarallaan ilman, että pitäisi keskittää työnsä jar ajatuksen
sa toisensa poisrahraamiseksi. Tämä edellyttää myöskin sitä,
että kenelläkään ei ole oikeutta pakottaa minkään maan kan­salle
toisenlaista yhteiskuntajärjestelmää kuin minkä tämä
kansa on itselleen omaksunut. Siis kapitalistisella järjestel­mällä
ei ole pienintäkään oikeutusta pakottaa sosialististista
järjestelmää palaamaan takaisin kapitalismiin enempää kuin
sosialistinen järjestelmäkään voi pakottaa kapitalismia siirty­mään
sosialismiin, koska näiden kahden järjestelmän olotilan
määrittelevät vain ne kansat; jotka itse päättävät asiansa.
Rauhan kysymys on siis asia, jossa ei kukaan voi olla puo­lueeton.
Rauha maailmassa merkitsee ihmbkunnalle kaik­kea,
se merkitsee elämää, työtä ja leipää. Siksi on -välttämä­töntä,
että jokainen ihminen ajattelee v^akavasti ja tekee it­selleen
selväksi, miksi hänen tulee antaa äänensä rauhan puo­lesta.
Rauha ei ole mikään poliittinen opinkappale, vaan se
TULE kanssani uheltnäin leMoony
jätä hetkeksi arkinen työ;
tule, kohta jo aika on ehtoon
ja saaptivi syksyinen yö.
Käy kanssani laelle kunhaan,
nun tuttuhan polku se lie,
mi metsien valtakuntaan
ja vaahterain loimuhun vie.
Tide, kudomme kultaisen kankaan
viime, säleistä auringon;
joka ioistavaan purppuralankaati
syysonnea vanuttu oh.
'M^e lataamme '
suvtn wsi on vihreys,
vaan katso, nyt tietoisims herää:
Vain syksy on täyttymys^.
Kaikkialla maaiUnassa tunnettu juoksija, ts
lainen 'Emil Zatopek; joka kuuluu laaansa nuii;;»*;
kusjohtopn, antoi Helsingin olympialaisten .^S,
sena D^mokrs^attisen I^uprison Maailmanluton o '
keeseen «vetootaiii^ nuorisolle. Zato^
Tshekkosloyak^an aro^ ja hänonTs'
JulkaJsen^me t^sä h ^ maailman urheflijoilie ja
osoitteinansa sanat;
Uriteilijat ja nuoriso kaikkiaUa fnaailmaaa!
XV 9^*^P^^^^ ^singissä ovat vakuutta
iUsteefta kjansojeni rasfhanotnaisen yhteistySn
iisu^esiaija^^^
tmiieti Mrh(^ parempaa
mistä. •'. ',]'•_•
Urfteilijoista, jotka olympiakisojen aikana,
. lukuisia osaituksm^
.osa edustaa työ^ät^vää nuorisoa.
Rauhan^ovffaiseen d^^ j^j^
vata urheilutilaisuuksia^ L
mahdöllisttudet urheilun tason kehittmiim^i
taistelu työtätekevän nuorison oikeuksien
Kehoitan setiyuokstk^
tajia, kaikkien maiden urheilijoita
m<ian kansojen keskeistä ystävyyttä, tyoii^
nuorison yhtenäisyyttä, taistelemaan sen oli
. puolesta, kansojen viUisen rauhanomaisen yUi
. lujittamisen^^pu^eilestai^^^^^
Kehottani kdikj^mttehellis
kaikkialla maailmassa ponnistelemaan kaikkaiA
ta nuorison oikeuksia puolustavan kansaimok^
jerenssin valmistelu turvaisi sen menestyhen,
Eteenpäin taistelussa rauhan puolesta!
Helsinki, Otaniemi, elokuun 1 pmvänä 1951
EMILZATOPKI
Televisio, eli nälräradia
Televisio on nykyajan näköradio ja se on saanut
huönijlon osakseen, kuten kaikki uudet keksinnöt,
lienee RiieI<enkiintoista tietää, kuinka televisio toimii, ji
lostatiun^ sitä tässä. _ ; :
Eräänä tammikuun "iltana v. 1926 oli pieni seurue
Fritfc Streetin varrella-Lont^ odottaen jännity^
tk tujemah p i t i . r ^ l ^^
teseen, joäsä näk^i^p^^
päätä, joka oli viereisessä huoneessa.
Oli olef^llinen osa ajattelevaan ihmisen elämässä ja toiminnassa
Se pn avain onnelliseen ja vauraaseen elämään, se on kaikki
S<en Cia^dii^sa jjlev^n jferiUisaiyi^
lib* as^^^^^^i^ : sis^t^>?eiBat,
liiaa 3# tniiQt^ ^än äsi^ii ^leä^ssä
Reinistä itääapiiit^^ ymparö^
^ ihökissaän ja itänen te^tä^^nsäh bn
pitää huolta muiston^eirkistä^ jqnka ku-n^
ingas Ludvig X IV pystytti 277 vnotta
sitten sille jföikalle, jqssa ranskaiainen
sotapäällikkö Turenne kaatui taistelus­sa
hbliantiläisia vastaan. iCiiningäs os­ti
niaan ja siHä lähtien se ori eritit /ans-kalaista
aluetta.
'Natsit karkoittivat £|upontin toisen
maailmansodan puhjetessa, mutta kun
saksalaiset miehittiyät Rjuisl^n, sai
häriluvan palata! Mubtomerkä^
-tiin sodan aikana ja Dupoiit esitti vas­talauseen
sen johdo^ HitleriUe henld^
lökbhtaisesti. Mutta yfistalause jäi kiiir
tenkin huomioonottainatta. MulstCL-nierkki
on nyttemmin pystytetty uudelr
leen ja Dupont on edelleen faerraniä pie-neissä
valtakunnassaan.
kaikessa ihmiskunnalle, jos se aikoo saa­miensa
kokemusten kautta kehittää tie­teitään
ja taiteitaan kaikkien ihmisten
onneksi.
Rauhan puolustaminen ei ole min­kään
järjestön, ei minkään laitolisen
enempää kuin kenenkään yksilönkään
monopoli, vaan se kuuluu kaikille niille
järjestöille, laitoksille ja ihmisille, jotka
haluavat turvata kulttuurin kehityk­sen,
tehdä tästä maailmasta paremman
maailman elää, sellaisen maailman, joka
voi taata kaikille ihmiskunnan jäsenille
onnellisen ja pelosta vapaan tulevaisuu­den.
— JVVS.
']Vibnia vuosia kestäneiden kokeilujen jälkaen^^öli Joi
keksinyt television, kuvär^ion hienot läiietys-ji
taaaibittolaitteet.
" ^ käyttää katodisä
:s4hkimrrän k^^^ lähettää elektro
^ t ^ h i u k k a s i a . Ka^ijnitkeissä on hehkulangan
• Jännitelaliteeseen yhdistetty metallilevy. - Siinä WTeä^
k i iä|H elektronisäde; kulkee. Efektronisäde jatkaa '
sa vaakasuorien levyjen välisen sähkökentän läpirjoiiil
jaainana säde liikkuu ylös--; alas-suunnassa. Toinen
i^iiien pystysuoraan asenn^tti^ jeyypari ohjaa elektro
sivusuunnassa.; LevjTpäribn e|tj^^ säde bsuii.
' ^ n ; Putken^ p^^^ fluorisoivalla
siihen kohtaanj^johbii^^^ osuu, syiitj^^
valkoinen p^ni piistt^^^^
i^äusl^ihin t u ^ avulla yöidaM
liikjäelia f l u i ^ i s c ^ eräs televisioä ÖrM
k^ksiiitöjä. : IMste lUkkuu oikealle 405
^ b n i ^ ^ a n . n p j ^ : A^n^t ovat saumattqma^
k ä i n ; j b l i ö i i i - l^ Säde:i^lij
pinnan • 1 ,5JQ0 I r f a a minuirtissa, jo^^^ y^^*>?
^^teen eiulittyä alb.^^^^^1^ näkyy ?elvänä^
suutena. v. Kirvapinn£Ui;>^^ riippuu elektromvirt^
.:.makkunb^^ .:,. ^' / . •^^ .; K..-:
Jos l^ietysaseirim äaltbi<^ vaihteleej bini
taa p y j « ^ v i t t ä k f e ' v a ^ ^ kuvapinnan
tulevat, näin b l l e r i k k k ^ ^ i ^ . •
esitys ^uoritettan
visiokaineran edessä.. Lirissih läpi kuva muodostuu
kJiUeifivylle. K-illelevyn pinta bn Päällystfjy f^j^
metaUilla, jonka rakeilla on eräs juiiri televisiolai»
arvoisen välttämätön ominaisuus. Kiillelevyn P«^^
roskooppisen piöipt cesinm-rakeet-oyat siit? ?nkois^
varastoivat sähköä, kun yajo östiu niihin. Varas»"'
kön määrä riippuu rakeeseen osuneen valon voi
ta. Kuvan kirkkaimmat osat saavat suurimman
rauksen. ' 11
Kiillelevyllä olevan kMvan ^'ottaa talteen" €le_
joka pyyhkii sitä täsmälleen samalla nppeud^^^"^^ ^
nisäde vasta^nottiroess^. PyyJjkiessään ^^^'^^^jj
elektronis^de kosk^^taajpkaista raetta ja ^^^^.^^
keutiiyat niistä säd^tä pitkin kaapeliin. S^de^.,,
tässä tapguksesW t ^ r k a i l ^ , samanlaisena Hff."
joka on kytketty esimerkiksi tavalliseen ^ ^ ^ -^
Pienet sähkölataiik^t voiinistetaan nyt,
Sivu 2 ^ « ^ f a a - ^rysk^un f7 Pf^vänä, 1952
ERKKI
Vc
kahte
nusta
kuin
täyty
tunto
aivan
huoli'
eräitl
tetta'i
suisti
lujen
taan.
KYS>
ma;
amerikk
luvat ns
jallisuut
arvanne
sadoin j
Toinen <
ni."Naii
«Viides
jailijanr
on-jo V
heidänl<
jien toii
voidaan
ta ei k
jatkuva
tamo N
merin 1
ja jonk
kaisemi
joka sa
noillem
pahojei
Amei
desta o
linen e
höituks
nuorem
mieliku
mahdol
haiten;
mishen
himillis
taakak
crotiikl
kanssa]
lopuksi
la ylen
taelämi
asetukj
suositu
laiset
esim. I
dner «v
vaikka
naan s
kohtali
kin vei
kyään
tekijär
kareit
lyövät
tysasei
vaihte]
siis
kiillele
kirkas
taanot
käytet
vat vä
kaapel
köaall
vastaa
l-ten to