Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 11, 1952

              MISS EFFIE
V A N C O I J y E R . B . C>
MR. ilKKJk
Toivotamme teille parhainta onnea ja menestystä
elämänne taipaleella:
Mr. ja mrs. M . Henunihg
j a perhe,
Gnove Park, Sask.
Sirk£?a ^ithtala,
kukkatyttö
Brlc Jäskelä.
{kutdkapo|lui
Francis ja GlfiFfard.
Gxove iPark. Saäc.
ESä. « u b t a l a .
Aino ja Onni Koskinen.
Siiri Puttonen ja perlie
Mr. j a mrs. M , Savola ja
Ray
Eerö Käsi
Leo Nelson
Ttsryne j a tiaurl Viitala
Ruso Niemi
Vlck Haapala
Eric Postitalo
LilsrStrdin
Lisa Lamy j a Ralpli
Elaisa j a Gestrin
lUlmä ja fimil Ihäksi
Yrjö Räsänen
A. I^fjnnah
OsciEur Pesoäen
Jla,vBi •—
Blary j a Niilo Kaila
o.mtaä '
Pesonen
Asula <ja Walto Raunia
^-/•-^jaBilä''---;
A£vo'Haavisto -
BmU .Rautio
S. Nioni
K r . ja « r s . 8. P ^ ä lä
MiK; j l i <alr& E . Puttbnim
Mr. 'jft nus. O.
Hauhesm&ki v
C«iUa jA M n k Holmes
Taimii}a Ray Ranta
Mr. j a mrs. O. Agren ^
j a i l ^ e
Rahko
Eva ja HariylSelander
V. Kontio '
Eric, Elna ja Eino
Antilla
Lenopl ja Matti VarQa
Inga Laine
Manda ja Antti Ranta
EmU Wileh
Mr. j a mrs. U. Tunturi
Aili j a Sulo Bohn
Ida ja Pentti Joiikane,
Ine Niemi
Emil Mäkelä
Aarne Kyllönen
A. Saari
Sandra j a Ram Honka .
Aale Ranta ^
Mr. !ja onrs. U .
tPiiroinen
P. Vanhatalo
Hilma Salo
Alice j a Hilja Snikkar
Lauri MattUa
Mr. «ja anrs. M .
Pärssinen .
Mr. ja nuJs, V; A. BoBq?
Senja j a Aftio
Kvi)ax4>ää j a pojat
Alina j a Jtibät HUll
Mt. ija Äös.
SodertiolipL j a perhe
Matti ^änääläinen
A. TciivcäcAiniiki
Aili'Holpainen
Arvi Sep{>äQ.eh A:Pä3Sr^
Mr. j a mxs. Heikiki
Luomia
Elsi HurUla
F. Selin ; '
Mr. j a inrs. Ö. Hautala
L i l l i u i . Martha ja
EIm»r Ketola
Mrs. A: Stenhtod.
Sylvan LUce; Alta
Mrs. €da Salonen
Mr. j a anrs. M . H&nala
Mr., ja mrs. M . Terävä
jä -perhp
Mr. j a mfcs. A. Nunni
ja jperhe
Mr. ja nirs. Y . Mutta
j a perhe?
EJrsti Hintsa
Aune'ja Rä£|har
Lundell
Dora, Rackel ja Aug.
Juntunen
Ui Flastys V
Emma ja Ilmari
Hilda ja Matti Saari
Leo Pudas
Hilma ja Otto Veide
John IHemi
Hj. Lemmetty
Lydia -ja Matti Sarvela
Emäni Sato*
Mr. d a mxs. P.
Riekkinen j a Anja
A. Velling
lay jaEtaier Kaila
V.. Raita
Palley
Marita, Anna j a Unto
Tsyne j a Herman
kielinen *
Bob, Lisi ^ Henry
-Kangas
Eva l ä TJVilliaan ^
Jaakkola -
I d ä j ä Väinö Takala
Vera'ja Antti Ranta
Mr. j a mis. P. Kbivula
Jexihy ja Otto Halinen
S ^ a ja Antti Oxthh
Mr. j a mrs. john !Mäki
Nybergs j ä Edstrom
E. Mastooen
Mr., ja. mrs. J . TUomi
Pirta&o j a Laina
Latvasalo
Fanny Lind j a Amie
K I I T O S :
Lausumme,mitä kauneimmat kiitokset «ellle, sulRilaiset. toverit j a ystävät,
^ 1 ^ kafld^ niistä ioonlsta amkkaista l^tij<ä^ sekä suux«sta
rahalftlilanta^ jp>ta ttlaisuttden muistoksi metUe latoijotitte.
SydämeUif^ emännme j ä kaUdUe jotka auttoivat meitä tämän
Ufäiäiiuifen j f t i d « ä ) t l 3 ^ [
, is . KiitolUsuudella,
EFFIE JA IIKKA m£|yi£L>^
Vancouvor, B . C
Julkaisemme katkelman puolalaisen'kirjailijattaren Krystyna Zvwii!
kan kirjasta "Tulin takaisin", v Kirja paljastaa O^iecimin murhS*
kauKut kaasukammioineen ja ruumispolttlmoineen, joissa sodan aik^
tuhottiin miljoonia ihmisiä, etupl^lssä juutalaisia.^ Kirjoittaja itse o^S
kina tuolla leirillä, mutta säflsi elävänä ja pääsi pakoon saksalaisten
jentäessä leiriä Punaisen Armeijan hyökkäyksen edellä. _ ' '
Kiitos Walane, m i n u t liiäärättiin
omaisuusrekisterijoukkueeseen, joka ot­ti
vastaan ja, säilytti Gestapon leirille
lähettämien ihmisten persopnalliset ka­pistukset.
Näitä vankeja nimitettiin
"korttiarvoisiksi". Heitä varten oli
henkilökortti, johon vastaan otattaessa
merkittiin heidän nimensä jainuut tun-tomerkit.
'
Vankien kohtalo oli myös merkitty
näihin kortteihin. Tämä viimeinen mer­kintä
oli ainoastaan joko kuoleina tai
siirto tai vapautus. Kuolema n»rkit-
£ tiin enUa^in ^^rtt^ihip: j ^
^ vat. i a i i i ä f e : :^pi<nas^ya^a-kunta
sitten takavarikoi kuolleen omai­suuden.
Vain saksalaisten omaisuus lä:
hetettiin kotiin.
Omaisuusrekisteri oli virasto, missä
nämä muistiinpanot pidettiin ja missä
nimikortit ja talletusrekordit koottiin.
Tämä virasto antoi määräykset varasto-hökkelille,
missä vankien omaisuus säi­lytettiin
ja •vartioitiin.
Tämä epäilemättä oli korkein asma
minkä leirin ylimystössä voi saavuttaa.
Työ — tuli mitä tuli — oli vankien
hyödyksi. Sen tarkoitus — suojella ys­täviemme
omaisuutta. Työehtomme oli­vat
parhaat leirillä. Oli ama mjihdol-lista
"järjestää" jotakin kuolldtten ta­kavarikoidusta
omaisuudesta. Näitä
tavaroita voitiin vaihtaa perunoihin tai
johonkin herkkuun paketeissa, ellei itse
saanut paketteja.
Minä sain paketteja aika säännölli­sesti,
joten voin osittain tyydyttää nälr
käni joka kehittyi layantaudiii jälkeen.
Humina korvissani heikkeni. Sain uu­sia
ystäviä. Pian nimihuudon jälkeen .
kävin työhöni. En tarvinnut odottaa
wiesella eikä kuolla hitaasti sairaalassa.
Tunsin itseni hyödylliseksi koska tein
työtä. Vähitellen palasin elämään. Vie­läpä
-paasimmekin käyttäytyminen oli
parempaa; hän kohteli meitä kuin vi-rastotyöläisiä.
Hiukseni kasvoivat pi­demmiksi.
\
Maaliskuun lopulla omaisuusvarasto-joukkueen
hökkeli siirrettiin niitylle ai­van
leiriportin taakse. Minä pidin ko­ko
leirin nimikorttiluetteloa. Automaat­tisesti
ja ajattelematta leimasin 'vers-torben"
kortteihin kuolleitten luettelon
mukaan.
^Horisonttiin*kohosi savu Oswiecimin
sivuutti meidät. Mikäpä olisikaan sel­laisessa
niatkustella. : Saavutimme yh­den
yöllisen paatin ja matkamme jat­kui
rinnakkain useita tunteja. Liekö
pitänjrt ruokatauon, tai oliko ajanut
harhaa, sillä se lähti tuntia aikaisem­min
yösatamasta.
Ksmfunenen tunnin yhtämittaisen^
. ajon jälkeen olimme kotirannassa jav
kun kone pysäyte'ttiin, hajosi se kappa-i
leiksi siitä kohdasta, mistä rautaruuvi
oli katkennut. Oli onni, ettei se «ellä
"Inletuj" myrskyissä hajonnut,
Ihm^llinen olet, meri, ensikertalai­selle
ja vuosienkin seilareille. yhtä sa-
^laperämen olet tänä päivänä maallikolle
'kum tuntijoillesikin. Mutta myi^kjis*
tä ja \'aaroista huolimatta lupasin ensi
kesänä koettaa uudelleen kälaoniiea,
lännen "hopea ^ sai pauloihinsa. Kaunii­ta
ja'kallisarvoisia olette3nnen loha,
jotka ininutldn, maallikon, pauloihinne,
saitte;
Lämpimät terveiset lännen lohien pa­rista
lähelle ja kauaksi!
L<^u. .
aseman ohi kulkevista junista^ Sain
haistaa keväistä ilmaa ^m^'
avoimen ikkunan kautta, ' v - l
"Mitä sinä'nyt teet?' kysyi Basha.'
Hän :dli huUunkurinen mosleemi silmä, •
laseinesen ja pöhöttyine raajoineen !
^tilukuussa kuolleitten:lu^eioaj'"
vastasin..: /' >•,•.;,;' • '
•. "Ystäviäkö?" • •••-.r':'^;''.'^
''Melkein koko tranäporttimme»
; "Ja^nä läpäisit? Se ^n k i i ^ n*
ta. Ja kevät tulee kuin ei mitään oiy
tapähtmmti'- "
^ l ä h e & e l l ä havaitsin nimet: bra^
Wieslawa —- edelleen, Gi^rmiskk, 'lp
fia; Sikorska, Zofia; HiszpiänÄ-Nata-lia.
Otin pois Gzerwinska Zofian kori-tin.
Zoshani — luin sen useita kertoja;^
Leimasin sen ja kirjoitin,— ''kuollut l^•
--20, 1943."
"Mikä vaivaa?" kysyi Basha, "Kal­penit
äkkiä."
"Ei mikään, vain koko Pawiak on
näissä luetteloissa."
"Ymmärrän", sanoi Basha. *^Koko
minun transportiini merii joulu- ja tam­mikuussa
Terveimmät ja voimakkaim­mat.
. En tiedä kuinka minä, pelkkaa
luuta ja nahkaa, läpäisin."
"Kraczewicz, Zofia — kuollut."
"Pioterczyk, Hanka — kuollut."
"Sl^apskä,'Maria—: kuollut."
.\löin jälleen leimata kortteja, muis­tellen
heitä sellaisina kuin lähdimme
Pawiakista, sitten viriesella, karanteenis­sa
; keskustelujamme, toivojamme ja
suunnitelnnamme. Mitä oli tästä kai­kesta
jälellä? - Kuolinluettelon'arkistot
Työn jälkeen vierailin sairaalassa,
käyttäen hyväkseni väliaikaa ennen'
kuin valot sannäutettiin; En voinut^
uhcÄtaa sairaita naisia, jotka rukoilivat
yhtä tippaa lämmintä vettä. Ei kauan
sitten^ olin minä siellä ilman apua.
Eräänä iltana livahdin sisään hakemaan
lasin vettä. 'Kapu, housuja käyttärä
nainen, jolla oli musta wink€l, houkut-teK
tyttöä tyhjään pesuhuoneeseen.
'^Tule tänne/ Annan sinulle muutanp
kuuman peruhan.^ Tyttö ei ymmärtä­nyt.
Joku tarjoaa perunoita! Toinen
nainen? Mitä se mahtaa merkitä?
Hän lähestyi epäluuloisena, tutkien
toisen kasvojen ilmeitä ^ kosteat sa­mat
ja irstas liikunto. Ja äkkiä nälkäi­nen
tyttö ymmärsi. Hän lo&ka^lf-kelte
taakse^ musta \vinkel hänen peras-sään,
ja hävisi illan hämärään, ^v:
Käytin tätä taaisuutta; jä^- MJniM»'
Todzha, puolalainen nainen jota pyi»-
disti haiiojä ja pesi lattioita, asetti
peästi padan heflallc. ^esin täten». J»-
ka minUöltioK kallis. Hetken jut­tua
Todzka ojensi minulle ki^oN-aB f
den hymyaieh tav^listä-Hy#»Wi«»s-ta
ja myötätuntoista hymyääö. .
^.Lfvahdin^ahdin ohi sairaalaa».^
jon ruumiitaoiilädottu h ö k k e l i^
24 Viereen, liikkui p i * * ^
aitqjeii^issä, r ^ i ö lahdom J U ^
mutta pa&öittiTninut fcats^
3Ciikuitf Jähemmäksi. Pien^ W ^
tias. lapsilistui-höl^
kuolleen käden sönnea- " .
Arttuani ö^^, löyhkäävä am» ^
käsi ummun niin ^ « n ^ ^ * ^ . ^
pääföm .pyörrytti: Hfllitsin J^J^
iävdin^isääB. Hämäräs»h^^s^.^
doin löysin ystäväni. "^iZ^
lierkuloosJk>-Tiesfai-hänen
l4H»nftiMi,^lokkknttn. Il.piivisi. 1852 ^ ..Ti;'--