1951-11-17-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
9
€1^
VOU
:RVKD-
>ÄMi?rt:N
lilijalle:
7ä J£5'nä käyttää
mtta jos meillä sat-laoleinaan
jokin tal-iroimnie
leikata kasi-teeksi."
at syöneet päi^-a^'
mies taTaUlsuuces
istioita. Vaimoni-
:atseU miehen tyota
Sten sinuUe astiaa-mies.
.
iiuiUahan on seiia^'
1 vastaan kaxiall^
' kysyi Hannes,
onttoriinhakeina^^
uslupakirjasta.
ilaa."
i
VIIKKOLEHTI
LauanJaina. marraskuun 17 päiväni.
• ^ S. X S X Sm.'B.
4 3 ' ^ • @, a©
aSs©i©2a.sss3-24.
• 352027 2® 39 3©
o -
o, 19—Maanantai
Jousia
.....» Xiil^ SUisa
2a-~iriislai . . . . . . . . . . . . . . . Jalmari
21— Kes&iviikliö .,;..»v. . r HUma
22—T«MPS«a5 . . . . . . . . . . . . Silja, Selja
23—Ferjamtai ........,.;.. -Klemetti •
2<1—tomntai . . . . . . . . . . . . . . v Lempi
Torontoin
toimitaan '
Tk. 25 pnä iltapäivällä pn Don-haa-lilla
Arityksen ja Näytelmäieuran yhteinen
iltama, jonka nuori kaarti järjestää.
Tiiaisuudessa on yksinäytöksinen
englaniiinkielineh nä^^mä^ '*W^
for Lefty". Se ön erittäin sisältörikas,
joka on saanut eriMmniäisen palkinnon
useissa kilpailuissa. ;^Osillä ovat nuortien .
parhaat voimat. ^ 7^'
Näytelmän lisäksi on tilaisuudessa
paljon muuta hyvää ohjelmaa. Kuten
tunnettua, nuorten järjestämät iltamat
ovat aina. ohjelmarikkäita. Ei siis ole
mitään syytä unohtaa yllämainittua tilaisuutta.
Tyttö teki siivoniksen ja
o&ein perusteellisesti .
Montrealilainen: mi«. Moe Gussman
otti palvelukseensa tytön, jonka piti siivota
talo sillä aikaa, kiin mrs; Gussmasi
oli sairaalassa. ' <,
Siivooja ryhtyikin tekemään siivousta
ja tullessaan kotiin samana iltana,
jolloin tyttö oli aloittaiiut "siivouksensa",
havaitsi mr. Gussman, että siivous
oli tehty koko hyvin. Talon rouvan
minkkiturkki oli siivouksessa hävinnyt
siivoojan mukana, jalokiviä ja muuta
tamaa n. 3,000 dollarin ahosta. Eräänä
päivänä mr. Gussinm liiiQmas^
näköisen turkin erääni nsuseja]»^
pungilla ja hälyytti p^fesm-^f^aine^ sattuikin
olemaan häiieh^^otönäan perusteellisen
siivouksen tehnyt nainen.
'jt
l i
'o
Massachusettsin yaltiötalossa on majaillut
kettu viikon päivät ja tässä eräänä
päivänä se saatiin piiritetyksi erääseen
kellarikerroksessa olevaan pieneen
tunneliini Sille asetettiin pyydys ja syötiksi
hevosenlihaa, mutta kettu oli liian
kettumainen; eikä langennut ansaan. Se
kävi pari kertaa nuuskimassa syöttiä,
mutta ei kajohnut siihen.
Riistaviranomai et asettivat pyydyk^
sen iniiin, että kettu inenisi siihen*vähin-*
goittumattomana, mutta toistaiseksi se
ei ole kuitenkaan mennyt pyydykseen.
SuemalaUsyntyinen lattiajatar Sylvia Aarnio matkusti äskettäin
Suomeen, jossa hän esiintyy Helsingin radio-orkesterin konsertissa.
Hän esiintyy vierailunsa aikana myöskin eri paikoilla Suomea.
Takaisin tulles-aan hän esiintyy myöskin Tukholmassa ja
Ködpenlzaminassa: Hänellä ah mukanaan 11-vuotias poikansa ja
perheen toinen lapsi, 4-vuotias tyttö jäi isän, arkkitehti Reino
Aarmon hoiviin. .
021 suun
Saksalaisten tilastotietojen mukaan
on oluen kulutus suurin Belgiassa, ollen
135 litraa henkilöä kohti vuodessa. Englannissa
juodaan olutta 92 litraa, Amerikassa
80 litraa ja Canadassa 61 litraa
henkilöä kohti vuodessa, kun taas Saksassa
tämän hetken kulutus on "vain"
40 litraa henkilöä kohden.
Koko maailmassa sanotaan anainitun
saksalaisen tilaston mukaan oluenkulu-tuksen
olevan 265 miljoonaa hehtolitraa.
Mainittakoon, että v. 1913 se oli 289
hehtolitraa. Maailma juo vuosittain
kolme kertaa höyrylaiva Queen Elizabethin
painon oluena.
Kalastaja säi lÄiaesi ^.
ongensiimasiis^ • ^ "'
EIhert Sprecherrineni äskettäin kalastamaan
Long Islandin rannikolla ja het-
Jusen aikaa "kästäÖtyään" hän ^uli
avunhuutoja mereltä. Hän - huomasi
öään miehen uimassa. Jöoin- 50 jalan
päässä rannasta. Uija oli kaikesta psSt-täen
joutunut vaikeuksiin, koska l^n
huusi apua.
Sprecher heitti onkensan^
ti, mutta hän sai tehdä useita heittoja,
ennenkuin mies sai siimasta^iinni. Saatuaan
miehen rannalle; seBtti tänö/ että
^ m kesällä ja talvella, mutta nyt
sattui olemaan vähän myrskj^en päivä
ja aallot heittivät hänet liian kauas rannasta.
KUN MIESTÄ
Viimeisen otaksuman mukaan Napoi
n kuoU St. Helenan saarella 1821 vat-
^yöpään, vaikka kuolemansyytä ei ole-
^ » koskaan Icpullisesti selvitetty. Täl-
"^«n otaksuma on esitetty tutkittaes-
^ keisarin isän Charies-Marie Bonapar-
^ äskettäin avattua hautaa. Tässä tut-f
«;iksessa kävi ilmi, että M n oli 4uol-
^ jonkinlaiseeji anahakasvaimeen, joka
^^näköisesti oli syöpä. 'Kun kohne
-Napoleonin esi-L-ää kuoK samantapai-
^ tautiin ja *k:un keisarin oma tervey-tila
elämänsä viimeisinä kuukausina
ruttasi syöpäsairauteen, katsotaan hä-liuolleen
tähän tautiin.,
"UOLAHTI mieleeni ne ajat, joMn
miehellä ei oUut huolia, mutta silti
vastusti joskus ja kovasti, varsinkin ensi
vuosina koulussa, kun opettaja alkoi
tehdä hassunkurisia kysymyksiä paljon
laajemmalta "kuin viisi kilometriä koti-torpaltani.
Ja nekin oli parahaita näköaloja
Myll3Tnäen rinteellä. Mutta
opettaja oli turhanaikainen ja hyvin harkitsematon
minun mielestäni. Taisin olla
vlUiän rakastunutkin häneen, vain salaa.
Hän ei sitä tiennyt eikä kukaan
muukaan.
Muistan kerrankin, kun hän alkoi kysellä
meiltä, että mitkä maat kävivät
kolmikymmenvuotista sotaa, mikä on
pisin joki tai suurin järvi Euroopassa.
Kyyristyin hyvin lähelle pulpettiani kun
opettaja jaaritteli tällaisia hassunkurisia
kysymyksiä ja ajattelin, että vedän välistä.
Mutta en kuitenkaan onnistunut.
Kuulin hyvin selvästi, kun opettaja sanoi
että "Vihtori". Se vaikutti minuun
samalla tavalla kuin sUloin, kun lykkäsin
isän parhaan höylänterän höyläpenkin
hakaan. Sain jäädä seisomaan,
kun toisille tehtiin samoja kysymyksiä.
En oikein voinut seurata opettajan
kysymyksiä ja selittelyjä, kun ajattelin,
että on siihen aikaan ollut ihmisillä
aika paljon enenmiän sisua, kun ovat
tapelleet niinkin pitkästi, että oikein 30
vuotta. Me kun joskus nykäistiin 30
Roomalaiskatolisia oli Canadassa ^,
1774 kaikkiaan 150,000> Samaan aikaan
maassa oli vain 360 protestanttia.
Kotia mennessäni ajattelin, että on
minulla ainakin yksi nainen, johon voin
luottaa, juosta hölkytellessänl Mylly-mälceä
kohti. Pöydässä istuin lakkiresu
Luistimet oli laskettu, sukset tervattu, vasemmassa kädessäni ja puuliaslkka oi-kelkan
anturat tiilikiven kanssa suoraksi keassa (sitä ei saanut ottaa vasempaan
hiottu. Isorahko oli melkein joka neliö- käteen). Se haiskahti vähän diktatuu-jalan
alalta tutkittu, sekä jänikset paulat riita, vaikka nyt kirjoitan maailman par-ja
suokukon loukkaat tarkoin asetettu, haasta naisHunisestä, äjdistä, joka anto!
Valkojärvi ja Silppu joki olivat hyvin minulle nälkäiselle, sorretulle ja alaslyö-haravissa,
mutta kun tuli aika lähteä dylle h^än kooliUisen ohraryymvelliä.
Kirj. VIKKI LAIHO
minuuttia, sai siitä ihan tarpeekseen.
koulusta kotiin, sanoi opettaja kylmästi:
"Vihtori, sinä annat jälkeenpäin minulle
paremman selityksen aikaisemmin
tekemilni kysymyksiin." Ajatella, minä
uskoin, ettei isoisäkään ollut sotkeutunut
30-vuotiseen sotaan, mitä se sitten minulle
kuului.
Se painui alas nopeasti.
Kun lakkirisa heilahti päähäni, kään-tyi
se maailman paras naisihminen hellan
luona hyvin virallisesti minua kohti
ja sanoi: "Vihtoril" Minä olin veUiä
latkiessani nähnyt pöydän kulmalla,
kirjan, mutta ajattelin, että ei yhtenä
Mutta opettaja oli nainen ja hän jät- päivänä voi tapahtua liiin paljon vas-ti
minut luokliahuoneeseen, tminut, jonka
olfei ensiksi pitänyt päästä, koska olin
johtava henkilö tmäenlaskukilpailussa.
Kahvin aromit tulivat oven raosta leveään
nenännypykkääni. Rjdn, koliste-toinkäymisiä
miehelle ja kunnon onie-'
helle. Mutta Mn, josta olin mustasukkainen
siskoilleni, veljilleni ja vieläpä
isällenikin, huomautti kylmästi:
"Ei yhtäkään laskua Myllynaäessä
Iin ja kurkistelin avaimen reiästä. Aja- ennei&uin on ulkoa luettu kaH^ki (aatella,
kokonainen tunti kallista aikaa! nenpaino kaikki-sanassa) Jaakopin poi-
Viimein saapui opettaja ja minulla oli kain nimet!"
onnea vähän. Euroopjn pisin joki oli ai- Naapurin poikain nimet olivat paljon
noa, joka ei muka ollut joki, vaan opet- heljKmipia lausua ja kyllä äiti sen tiesi,
taja sanoi, että karttakeppini kulki jos- Ja he, juuri nämä naapurin pojat lasket-sain
vuoriharjanteella. telivat mäkeä ja sninä askartelin taas
Kun sitten sain luvan lähtea, tein sei- kaukana kotiseudulta, aina Jerusalemin
laisen kumarruksen, että sitä olen saa- ympäristöllä ja ajattelin, että antaa
nut katua koko elämäni iän. Vielä nyt- Jerusalemin vaikka palaa, ei se ole meikin,
60-vuotiaana koskee ja napsahtelee dän kaupunkimme,
samassa paikassa. Joo, että vastusti sei
t v '
M'
" 1: -
•M
iii:
l i l l l
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 17, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-11-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511117 |
Description
| Title | 1951-11-17-01 |
| OCR text | 9 €1^ VOU :RVKD- >ÄMi?rt:N lilijalle: 7ä J£5'nä käyttää mtta jos meillä sat-laoleinaan jokin tal-iroimnie leikata kasi-teeksi." at syöneet päi^-a^' mies taTaUlsuuces istioita. Vaimoni- :atseU miehen tyota Sten sinuUe astiaa-mies. . iiuiUahan on seiia^' 1 vastaan kaxiall^ ' kysyi Hannes, onttoriinhakeina^^ uslupakirjasta. ilaa." i VIIKKOLEHTI LauanJaina. marraskuun 17 päiväni. • ^ S. X S X Sm.'B. 4 3 ' ^ • @, a© aSs©i©2a.sss3-24. • 352027 2® 39 3© o - o, 19—Maanantai Jousia .....» Xiil^ SUisa 2a-~iriislai . . . . . . . . . . . . . . . Jalmari 21— Kes&iviikliö .,;..»v. . r HUma 22—T«MPS«a5 . . . . . . . . . . . . Silja, Selja 23—Ferjamtai ........,.;.. -Klemetti • 2<1—tomntai . . . . . . . . . . . . . . v Lempi Torontoin toimitaan ' Tk. 25 pnä iltapäivällä pn Don-haa-lilla Arityksen ja Näytelmäieuran yhteinen iltama, jonka nuori kaarti järjestää. Tiiaisuudessa on yksinäytöksinen englaniiinkielineh nä^^mä^ '*W^ for Lefty". Se ön erittäin sisältörikas, joka on saanut eriMmniäisen palkinnon useissa kilpailuissa. ;^Osillä ovat nuortien . parhaat voimat. ^ 7^' Näytelmän lisäksi on tilaisuudessa paljon muuta hyvää ohjelmaa. Kuten tunnettua, nuorten järjestämät iltamat ovat aina. ohjelmarikkäita. Ei siis ole mitään syytä unohtaa yllämainittua tilaisuutta. Tyttö teki siivoniksen ja o&ein perusteellisesti . Montrealilainen: mi«. Moe Gussman otti palvelukseensa tytön, jonka piti siivota talo sillä aikaa, kiin mrs; Gussmasi oli sairaalassa. ' <, Siivooja ryhtyikin tekemään siivousta ja tullessaan kotiin samana iltana, jolloin tyttö oli aloittaiiut "siivouksensa", havaitsi mr. Gussman, että siivous oli tehty koko hyvin. Talon rouvan minkkiturkki oli siivouksessa hävinnyt siivoojan mukana, jalokiviä ja muuta tamaa n. 3,000 dollarin ahosta. Eräänä päivänä mr. Gussinm liiiQmas^ näköisen turkin erääni nsuseja]»^ pungilla ja hälyytti p^fesm-^f^aine^ sattuikin olemaan häiieh^^otönäan perusteellisen siivouksen tehnyt nainen. 'jt l i 'o Massachusettsin yaltiötalossa on majaillut kettu viikon päivät ja tässä eräänä päivänä se saatiin piiritetyksi erääseen kellarikerroksessa olevaan pieneen tunneliini Sille asetettiin pyydys ja syötiksi hevosenlihaa, mutta kettu oli liian kettumainen; eikä langennut ansaan. Se kävi pari kertaa nuuskimassa syöttiä, mutta ei kajohnut siihen. Riistaviranomai et asettivat pyydyk^ sen iniiin, että kettu inenisi siihen*vähin-* goittumattomana, mutta toistaiseksi se ei ole kuitenkaan mennyt pyydykseen. SuemalaUsyntyinen lattiajatar Sylvia Aarnio matkusti äskettäin Suomeen, jossa hän esiintyy Helsingin radio-orkesterin konsertissa. Hän esiintyy vierailunsa aikana myöskin eri paikoilla Suomea. Takaisin tulles-aan hän esiintyy myöskin Tukholmassa ja Ködpenlzaminassa: Hänellä ah mukanaan 11-vuotias poikansa ja perheen toinen lapsi, 4-vuotias tyttö jäi isän, arkkitehti Reino Aarmon hoiviin. . 021 suun Saksalaisten tilastotietojen mukaan on oluen kulutus suurin Belgiassa, ollen 135 litraa henkilöä kohti vuodessa. Englannissa juodaan olutta 92 litraa, Amerikassa 80 litraa ja Canadassa 61 litraa henkilöä kohti vuodessa, kun taas Saksassa tämän hetken kulutus on "vain" 40 litraa henkilöä kohden. Koko maailmassa sanotaan anainitun saksalaisen tilaston mukaan oluenkulu-tuksen olevan 265 miljoonaa hehtolitraa. Mainittakoon, että v. 1913 se oli 289 hehtolitraa. Maailma juo vuosittain kolme kertaa höyrylaiva Queen Elizabethin painon oluena. Kalastaja säi lÄiaesi ^. ongensiimasiis^ • ^ "' EIhert Sprecherrineni äskettäin kalastamaan Long Islandin rannikolla ja het- Jusen aikaa "kästäÖtyään" hän ^uli avunhuutoja mereltä. Hän - huomasi öään miehen uimassa. Jöoin- 50 jalan päässä rannasta. Uija oli kaikesta psSt-täen joutunut vaikeuksiin, koska l^n huusi apua. Sprecher heitti onkensan^ ti, mutta hän sai tehdä useita heittoja, ennenkuin mies sai siimasta^iinni. Saatuaan miehen rannalle; seBtti tänö/ että ^ m kesällä ja talvella, mutta nyt sattui olemaan vähän myrskj^en päivä ja aallot heittivät hänet liian kauas rannasta. KUN MIESTÄ Viimeisen otaksuman mukaan Napoi n kuoU St. Helenan saarella 1821 vat- ^yöpään, vaikka kuolemansyytä ei ole- ^ » koskaan Icpullisesti selvitetty. Täl- "^«n otaksuma on esitetty tutkittaes- ^ keisarin isän Charies-Marie Bonapar- ^ äskettäin avattua hautaa. Tässä tut-f «;iksessa kävi ilmi, että M n oli 4uol- ^ jonkinlaiseeji anahakasvaimeen, joka ^^näköisesti oli syöpä. 'Kun kohne -Napoleonin esi-L-ää kuoK samantapai- ^ tautiin ja *k:un keisarin oma tervey-tila elämänsä viimeisinä kuukausina ruttasi syöpäsairauteen, katsotaan hä-liuolleen tähän tautiin., "UOLAHTI mieleeni ne ajat, joMn miehellä ei oUut huolia, mutta silti vastusti joskus ja kovasti, varsinkin ensi vuosina koulussa, kun opettaja alkoi tehdä hassunkurisia kysymyksiä paljon laajemmalta "kuin viisi kilometriä koti-torpaltani. Ja nekin oli parahaita näköaloja Myll3Tnäen rinteellä. Mutta opettaja oli turhanaikainen ja hyvin harkitsematon minun mielestäni. Taisin olla vlUiän rakastunutkin häneen, vain salaa. Hän ei sitä tiennyt eikä kukaan muukaan. Muistan kerrankin, kun hän alkoi kysellä meiltä, että mitkä maat kävivät kolmikymmenvuotista sotaa, mikä on pisin joki tai suurin järvi Euroopassa. Kyyristyin hyvin lähelle pulpettiani kun opettaja jaaritteli tällaisia hassunkurisia kysymyksiä ja ajattelin, että vedän välistä. Mutta en kuitenkaan onnistunut. Kuulin hyvin selvästi, kun opettaja sanoi että "Vihtori". Se vaikutti minuun samalla tavalla kuin sUloin, kun lykkäsin isän parhaan höylänterän höyläpenkin hakaan. Sain jäädä seisomaan, kun toisille tehtiin samoja kysymyksiä. En oikein voinut seurata opettajan kysymyksiä ja selittelyjä, kun ajattelin, että on siihen aikaan ollut ihmisillä aika paljon enenmiän sisua, kun ovat tapelleet niinkin pitkästi, että oikein 30 vuotta. Me kun joskus nykäistiin 30 Roomalaiskatolisia oli Canadassa ^, 1774 kaikkiaan 150,000> Samaan aikaan maassa oli vain 360 protestanttia. Kotia mennessäni ajattelin, että on minulla ainakin yksi nainen, johon voin luottaa, juosta hölkytellessänl Mylly-mälceä kohti. Pöydässä istuin lakkiresu Luistimet oli laskettu, sukset tervattu, vasemmassa kädessäni ja puuliaslkka oi-kelkan anturat tiilikiven kanssa suoraksi keassa (sitä ei saanut ottaa vasempaan hiottu. Isorahko oli melkein joka neliö- käteen). Se haiskahti vähän diktatuu-jalan alalta tutkittu, sekä jänikset paulat riita, vaikka nyt kirjoitan maailman par-ja suokukon loukkaat tarkoin asetettu, haasta naisHunisestä, äjdistä, joka anto! Valkojärvi ja Silppu joki olivat hyvin minulle nälkäiselle, sorretulle ja alaslyö-haravissa, mutta kun tuli aika lähteä dylle h^än kooliUisen ohraryymvelliä. Kirj. VIKKI LAIHO minuuttia, sai siitä ihan tarpeekseen. koulusta kotiin, sanoi opettaja kylmästi: "Vihtori, sinä annat jälkeenpäin minulle paremman selityksen aikaisemmin tekemilni kysymyksiin." Ajatella, minä uskoin, ettei isoisäkään ollut sotkeutunut 30-vuotiseen sotaan, mitä se sitten minulle kuului. Se painui alas nopeasti. Kun lakkirisa heilahti päähäni, kään-tyi se maailman paras naisihminen hellan luona hyvin virallisesti minua kohti ja sanoi: "Vihtoril" Minä olin veUiä latkiessani nähnyt pöydän kulmalla, kirjan, mutta ajattelin, että ei yhtenä Mutta opettaja oli nainen ja hän jät- päivänä voi tapahtua liiin paljon vas-ti minut luokliahuoneeseen, tminut, jonka olfei ensiksi pitänyt päästä, koska olin johtava henkilö tmäenlaskukilpailussa. Kahvin aromit tulivat oven raosta leveään nenännypykkääni. Rjdn, koliste-toinkäymisiä miehelle ja kunnon onie-' helle. Mutta Mn, josta olin mustasukkainen siskoilleni, veljilleni ja vieläpä isällenikin, huomautti kylmästi: "Ei yhtäkään laskua Myllynaäessä Iin ja kurkistelin avaimen reiästä. Aja- ennei&uin on ulkoa luettu kaH^ki (aatella, kokonainen tunti kallista aikaa! nenpaino kaikki-sanassa) Jaakopin poi- Viimein saapui opettaja ja minulla oli kain nimet!" onnea vähän. Euroopjn pisin joki oli ai- Naapurin poikain nimet olivat paljon noa, joka ei muka ollut joki, vaan opet- heljKmipia lausua ja kyllä äiti sen tiesi, taja sanoi, että karttakeppini kulki jos- Ja he, juuri nämä naapurin pojat lasket-sain vuoriharjanteella. telivat mäkeä ja sninä askartelin taas Kun sitten sain luvan lähtea, tein sei- kaukana kotiseudulta, aina Jerusalemin laisen kumarruksen, että sitä olen saa- ympäristöllä ja ajattelin, että antaa nut katua koko elämäni iän. Vielä nyt- Jerusalemin vaikka palaa, ei se ole meikin, 60-vuotiaana koskee ja napsahtelee dän kaupunkimme, samassa paikassa. Joo, että vastusti sei t v ' M' " 1: - •M iii: l i l l l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-11-17-01
