Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 18, 1948

              (KAUNOKIJUALUNEN VIIKKOLEHTI)
Pabllshed and prlnted by the Vapaus Pnbllshing Company
jLimited, 100-102 E lm Street West, Sudbury. Ontario.
Regtotered at tbe Post Oince Deförtment, Ottawa, as second
class matter.
Liekki Ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-8iTUisena. sisäl­täen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT: TBDTSYALTOIHIN:
1 vuosikerta $3.00 1 vuosikerta ' $3.75
6 kuukautta 1.75 6 kuukautta 2.25
3 kuukautta . , ii»
SUOMEEN J A BIUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $4J50 6 kuukautta ..$2.50
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus S3.00, Kuo­leman
ilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä Julkaistava muisto-vär^
tlJOO Ja kiitos $2i)0. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.5a E r i ­koishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä malcsu etukäteen.
Aslamiehllle myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoicetut maksuosoitukset on ostettava Inis^
tantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Klm Street West, Sudbuzy, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
r. O. B O X 69
LIEKKI SUDBURY, OKT.
Toivotattitamme !ch'emmc ystäville hauskaa ja kaikin
puolin hyvää joulua, lainaamme tähän erään näitä juhlia va­laisevan
kirjoituksen, jonka on kirjoittanut Xcstori Parkkari.
"Joulu juhlista jaloin" on sanonta, joka on tavallisen
• kansan keskuudessa yleinen. Tätä eniten juhlittua juhlaa niin
köyhä kuin rikaskin odottelee jonkinlaisella toiveella, usko­vainen
kansa uskonnollisessa mielessä, muut juhliakseen muu-
• ten vain, mutta kaikki kumminkin iloitaksccn ''valon juh-
• llista'', saadakseen lahjoja ja myöskin antaakseen^ niitä,
siis kerta kaikkiaan ollakseen' kerran kanssaihmisilleen
hyvä ja elääkseen "maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto''
tunniiksen lumoissa. On tietenkin saalistajiakin, jotka kyni­vät
köyhää kansaa joulunakin ja ovat valmiit pitämään yllä
verisiä sotia rauhan juhlanakin, mutta niitä, emme laskekaan
varsinaiseen kansaan. '
Mutta kansasia, joka viettää jouluaan, tuskin monikaan
ajattelee san todellista sisältöä, juk'an historiallista alkuperää,
koska nuo syömisen, ilon ja lahjojen hetket ovat pääasia. Mc
' olemme tottuneet tuohon iapaan, se tuo meidän elämämme
jokapäiväisyyteen muutosta, se on "välttämätön lapsienkin
takia" ja niin me juhlimme, vaikka emme uskoisikaan Jeesus
lapseen emmekä tietäisi mitään joulun virallisesta sisäVöstä
Joulujuhlan yleinen vietto ja kaikkien osallistuminen sii-
' hen osoittaa, että sillä on vahvat juurensa historiassa ja mää-
; rätyt vaikuttimensa myöskin nykyhetkessä. Joulun vietto ei
. ole suinkaan syntynyt oletetun Jeesvslapsen syntymän yh-
. teydessä, vaan on si'lä paljon pitempi historia ja paljon lukm-
; sommat ovat olleet tämän juhlan olemassaolon vaikuttimet ja
sen sisältökin on muuttunut historian kuluessa.
Joulua—valon juhlaa on vietetty kaikkien kansojen kes-
Inudcssa jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Sen lähtökoh­tana
voidaan olettaa oVeen talvipäivän seisauksen,' ajan, jol­loin
valon lisääntyminen alkaa. Uionnonkahsat, jotka elivät
luonnonvoimien välittömän vaikutuksen alaisina, olivat paljon
enemmän riippuvaisia niistä kuin nykyajan ihminen. Jic seu­rasivat
tarkkaan vuodenaikojen vaihtelua, sen pimeitä ja va­loisia,
kylmiä ja lämpimiä'kausia ja odvttiva^ hartaasti pi­meän
kauden loppua, koska valon voitto lupasi'parempaaxlä-nuiä,
luonnon Icmpeäm^ää kohtelua. Siksi piti tuota taite­kohtaa
juhlia, palvoa vainajia uhrilahjoin, ylistää' aurinkoa ja
rrilaisia "jumalia", joiden oletettiin vaikuttavan luonnoniimi-vihin
ja ihmisten kohtaloihin.
Egyptiläiset viettivät ennen kristinuskoa jouluk. 25 p:n
ja tammik. 6 p:n välistä aikaa juh'ana auringonjumalan kun­niaksi.
Kreikkalaiset ja persialaiset palvoivat samanaikai­sesti
"pakanallisia" jumaliaan ja roomalaiset viettivät joulu­kuun
17-23 päivien välisiä päiviä erikoisina ntässäysjuhlina
kylvönjnmalan Saturnuksen kunniaksi. Suomalaisten joulu
I nncn kristinuskoa kesti jouluk. 21 p.stä tammik. 13 p:ään.
jo'loin f aivo.'t iin vainajia ja annettiin lahjoja.
Katolinen kirkko, joka ei voinut näitä juhlia poistaa,
omaksui nämä ja yhdisti niihin Kristuksen syntymän, joka
sitten kristinuskon levitessä on vähitellen jäänyt joulun pää­sisällöksi.
"Teille on syntynyt vapahtaja" soveltui valon ja
ilon juhlan vanhoihin traditioihin, se soveltui sorrettujen
kansojen kaiputiseen paremmasta yhteiskunnasta ja se antaa
vieläkin toivoa ihmisiUc, jotka'eivät näe pelastusta vapaus­taistelussaan,
eivät löydä ulospääsyä nykyisen yhteiskunnan
taloudellisista ja henkisistä ristiriidoista. Joka tapauksessa
joulun "aaie" on peräisin historian uumcuisia^ ja niiukuht
ialmuUllis*yhteiskmmaUis€$ tcMjSt.seu kttmm- i^pm^/Uiväi,
nim mmmtsmmimsH siyyl ^Hä edeUeemkm piiSvii yUM.^
Luuni sousi saaren rantaa,
hu hu huu sen ääni kantaa;
heilillensä huhuilee,
missä kulta viipynee.
Venhoseni vettä viiltää,
luunin valkorinta kiiltää,
minua ei arkaile,
ystäviä olemme.
Tavattu on aamuin illoin,
tervehdit ain mua silloin
hu hu hu hu hu hu huu,
iuttu täällä, kukas muu.
Heila vastaa salmen suusta,
tunnen sen ma hu hu kuusta.
Täältä tullaan, hu hu huu, •
; ääni kullan kantautuu.
Onni täyttää lumiin rinnan,
painuu alle sinipinnan,
kaukana kun kohoutuu
kuuluu jälleen hu hu huu.
PAUL ARO.
SUO^jfEXasutuskeskusten asunto-vajaus
on noussut 60,000 asuntoon. Tä­män
lisäksi syntyy vuosittain noii^ 7—8
tuhannen asunnon Iisätar\'e avioliittojen
_solmiamisen, syntyväisyyden y.m, sjd-den
takia. Tämän huomion "on tehnyt
valtioneuvoston näitä asioita varten a-settaraa
komitea, joka nyt asimtopulan
poistamiseksi ehdottaa ARAVA-nimisen
viraston perustamista, joka käsittäisi
neljä osastoa: yleisen, tarvike-, asunto­ja
rahoitusosaston. Niinikään olisi so-ssaaliministeriön
asuntoasiaintoimistol-ta
siirrettävä valtion lainoja, takuita ja
avustuksia koeskevain asiain hoitoa
tuolle uudelle elimelle. -
Kuirika loisinkaan nyi olla apealla miellä.'' —
Aurinko jo herää, timantteja hohtaa tiellä.
Pakkas-ukko kai ne yöllä levitteli,
aamuvalmiiks' eteheni sirot teli.
Xäen hopeaista kuuraa metsän puissa,
tähtösiä loistaa koivun oksat, pensaat jokisuussa.
Peitteen vilpoisan ja kirkkaan sai jo puro pieni,
' josta vielä äsken kuvaistansa kurkki sorsa parvi
UjtäessäSn kesämaita kohti.
Miksi surisinkjian kesän katoomista,
näyftäähän jo talven aatto taidetyötään
ja korkeana kaartuu kuulas sinitaivas.
Siispä — keveästi sykohtele rinta raikas l
MEf
EXSIMMÄISET Amerikan peurat
saapuivat, äskettäin lentokoneella Hel­singin
Malmijle. Yön ne viettivät yli­opiston
omistamalla Viikin tilalla, josta
ne sitten kuljetettiin junalla Tampereelle
ja sieltä Laukon kartanoon, jossa ne saa­vat
kevääseen asti asustaa aitauksessa
ja sitten päästetään vapauteen. Niiden
seuraksi odotetaan vielä piakkoin saa­puvaksi.
neljä amerikkalaista peuraa.
COSTA R I C X X presidentti Jose F i -
gueres on määrännyt armeijan lopetetta­vaksi,
ja sanoo, että tällä Keski-Ameri-kan
pienellä tasavallalla tulee olemaan
tästä lähtien vain kansallinen poliisi­voima.
K Y L M I N paikka Pöhjois-.\merikassa
on Snagissa Yukonin alueelta. Marrask.
26 pnä siellä Fahrenheit osoitti 54 astet­ta
alapuolella nollan. Snagissa on ilmai-luasema
j a myöskin ilmatieteellinen ha­vaintoasema,
noin 1,600 mailia Edmon­tonista
.luoteeseen. Viime helmikuussa
merkittiin siellä kylmin sää mitä on kos­kaan
todettu tällä mantereella. 8v> as­tetta
alapuolella nollan.
Salaman nopeus ja etanan hitaus ovat
rinnotuksin edistyksen tiellä.
K I R J E E N V A I H T O A
Delta, Ellen Linden, Elina Mäkinen,
Paul .Iro. Kaija-Kaarina, Hulda Rivrr
Paul Schultz ia Seattlen Hulda: Kiitos
kirjoit uksistanne.
Ihmiskunta kulkee nyt jättiläisaskclin
eteenpäin kehityksessään, sen taloudrlli-set
ja yhteiskunnalliset olot muuttuvat
ja ne muuttavat edelleen myöskin jou­lua
jäisen muotoja. Me vietämme kui­tenkin
edePeen joulua valon, x^a/audtii
ja rauhan juhlana luottaen siihen, että
kerran -^ikä~ kovin kaukaisessa tiUe-
Vidsuudcssa — on ihmisen poika va-pouitava
itsensä, kapitalismin voilasta ja
luova sen maeäman, jossa, ei pimeyttä
ja sortoa oie.
tm 1 J !
.1^ tr».*-' -
Fort Williamista rajalle
vMarraskuun 7 pnä kuljimme Scotch High\vay'ta v
kuntien rajalle. Syksyn tuulet olivat raxnstaneet lehdet ]
ta. Se avarrutti näköalan kauas jylhien \morten pääll
rinteille. Vasemmalla kulkee tie korkean M t . :McKayn s
taa, vähitellen edeten vuoresta niin että tien ja vuoren v
jää tasainen, viljelty laakso. Omituinen tunnelma tulee
soessa noita mahtavia, tumniia vuorijättiläisiä huippuu
Muutaman mailin päästä ovat vuoret molemmin puolin t
, joka kulkee laakson keskustaa. »Kauniita, uudenaikaisii
kennuksia on melkein joka ' i o t i l l a " . Semenltikellari
kirkkaat-maalit vaikuttavat hyvinvointisuudella.
Kaksikymmentäviisi vuotta sitten kulkiessani samaa
tä, oli se kuin karjapolku. Ilman päällystystä se niutk
ja sillat olivat peloittavan huonoja. Jokunen mökkirähj
matkan varrella, peltotilkkunen ympärillä ja köyhyys pii
ikkunoista. Erämaan tunnelma valtasi mielen silloin
kulkiessa.
N i i n , nyt oli syksy. Valmiina olivat valkorunko
samoin kuin vihreäkin metsä vastaanottamaan talvea,
ikäänkuin kuiskivat: tule vaan luminesi, me odotamnif
Olemme ennenkin myrskysi pakkasineki kestäneet, niin ti
me nvtkin.
Kynnettyjä peltoja on talojen ymi)ärillä. Ei niitä
kuokalla eikä käsivoimalla raivattu, sen näkee. vSuoria. p
rivejä kantoröykkiöitä ja kiviä on peltojen reunoilki ja
kelliikin. Ne, nuo kannot, odottavat varmaan tulen häv
tä. Se on uudenaikaisten koneiden kanssa tehtyä raiva
Nyt saa maanviljelijä alusta loppuun, sadonkorjuuseen
peltonsa koneilla kuntoon. Eikö olekin toista kuin ennei
Tuossa menee tie poikki valtatien päin vuori.^toa.
koineli rakennus on puitten keskellä. Pyöreäkattoinen n:
'ta ja valoisa, iso kanala ilmaisevat asukkaitten ahkeroi
Maitokuski tulee vastaan. Lehmätkin lypsetään koii
isommissa karjataloissa nykyisin. .\jatellaani)a. mikä
poitus sekin on. Mutta silti on maitotaloudessa niin p;
työtä, että laiskuus saa olla kaukana, puhumattakaan ni
joiden varat eivät ole riittäneet koneiden ostoon. -\am
varhain iltaan myöhäiseen on oltava touhussa, ei auta aj
lakaan mitään kahdeksatuntista työpäivää.
Käännymme mutkan taakse. Jyrkän, kaarevan n
alla on luikerteleva joki ja sen yli komea silta. Onko
niimpäa nähtävyyttä kuin tuo hyvin hoidettu talous sui
navetoineen ja puistoineen, joista karja on ruohon iyh}
järsinyt. Tulemme tasaiselle aukealle, laaja pelto on n
piirissä, osa kärjanlaidunta, osa kynnettyä.
Kaiken tuon takana ovat jylhät vuoret, jotka ikään
käärivät tuon viljellyn syleilyynsä, ylpeillen, etiä heidän :
dostaraansa laakso sopii kauniiden ihmiskotien tyxssiaj
Aurinkokin innostui paistantaan, muodostaen vuorien ro
hin omituisia tummia varjoja, ilmaisten, että on lääiki
vielä metsänriistallekin. Se on täällä, m\\vv\ ette ole
teitä tehneet ettekä metsiä polttaneet. — Kuinka voi.^u;
kaan elää näkemättä niitä Cartadan maisemia, i o i i a ole
kymmeniä vuosia katselleet. Silmämme kaipaavat noita
vaan rantoja", joita vuoristot muodostavat.
Tuossii on Canadan hallituksen omistama s a i i ; i a k i j;
näkin — satoja puhdasrotuisia lehmiä vasikoinet n j a h i
neen jyrsimässä laitumella tien sivussa. Kaunii.-ii i.-iu
luuit somistavat suuria rakennuksia ja h i c k o i t e M u i a tiit;
Satoja autoja ajaa päivittäin tätä tietä, toiset mennen
dysvaltoihin. toiset luJlen sieltä ja toiset h u v i k n t u a.u
kuten mekin. Tuntuu kuin olisimme unohtan.ii kot
touhut ja huolet ja että olemme kuin '-liiteleviit j>ilv(nh
r a i " . jotka aikansa leijaillen kat.^^elevat tätä s y l ; ^ v i ' Ia
nuntaita.
Monta tietä sivuutettuamme tulimme • p u o h i k k . i iK
Löysimme etsimänune Xorgoolin talon. Se on kuin J'
lan kukkaros.sa" vuorten ympäröimänä. Pieni puro h
talon alapuolella. Kukot lauloivat meidät tervetulieik
lehmän kello kalkatti pellolla. Keltaisen kerman kan-<i
tiin kah\it ja emäntä tuumaili, että "taas tuli tuulahdus
punpista mukananne, kun ei tässä tahdo joutaa its« t"'
ilnf^piirissä tuulettumaan". Meille se oli myö^
nähdä taas se tchAraalue, jossa munat, maidot, lihat. v«
leipä valrauitnvat. Ilihan niitä^iiieita.tiili»fcin ikäv^»^
olo. 5lj€»IA \V.A1K^^