1950-09-30-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
siMssMtim"w»"mj mx SAT
1 2 3 4 . S ' 6 7
a 9 1011121314
IS n 11 m 19 20 21
22,23 ^4 25 26 27 28
29 30^1*^' •
EN VIIKKOLEHTI
3S — XV VUOSIKERTA LAUANTMXA, SYYSKUUN 30 PÄIYÄXÄ;
o
o
o
o
o
^ Nimipäiviä. ^
1— Sunnuntai S-am^a
2— -MaariaBt ai., , Vaiio
S—Tiistai Raimo
4— Keskiviikko Saila
5—Tos-slai Inkeri
6— Perjantai Roine
i a i i a n t a i Pirkko
"Joulu^-juIkaisMim tarvi-taan
Idr joitiiksia •
Tänä vuonna taas Hmestyy lehtiUik-k{
cminc kiistanniiksellä "Joitln*'-julkaisu,
johon tarvitaan kynäilijäifume tuotteita.:
Kehoitamme siis kaikkia Liekin
hnfdiUjöitä, joiVa on alkaa ja viah-dolUmitta,
kyhäämään kokoon kerto-muksen
tai runon ja lähettämään sen
csoittcfila:
"Joulun" toimitus. Box 69, Sv.dbury,
Ontario.
200 gr. painoinen kiilta-malniipala"
Lapista
Aivan äskettäin moreenikultateoria
sai iopulliscn vahvistuksensa. Kullankaivaja
Virtasen huuhtompssa lapioitiiv
•ränniin" kivi, joka aluksi näytti-savi
=dta moreenikappaleelta ja oli vähällä
mennä hylkykasaan pesuveden mukana.
Lähemmin tarkastaessa se osöittau
tui todelliseksi lähes 200 gr:n painavak
si kultamalmilohkareeksi, josta n. puolet
on kultaa: . N"äin suurta kulfakiveä
ei tietojemni^mu'ka2n-koskaan aikaisemmin
ole Suomesta löydetty.
Lohkareen tekee harvinaiseksi ja
Iciintokiillan etsinriän kannalta ensiluokkaisen
tärkfäksi se että siinä, on runsaasti
kullan sivukiveä jäljellä, mikä antaa
anokkaita vihjeitä kullan sjntyolosuh-teista
ja itse emäkallion tyypistä. Lohkare
on lisäksi melkein kulmaton ja kul-mikasmuotoinen
kuten vain moreeni-
Ichkare voi olla. Se ei ole koskaan kulkenut
vedessä vaan mannerjää on sen
poiminut suoraan emäkalliostaan, jon-
^täyt\ry olla lähellä, koska pitkämat-l^
nen kulku olisi jättänyt selvemmät
Knljetusjäljet pehmeään kultaan. On
todennäköistä, että. tämä kultalohkare
on peräisin geologisen tutkimuslaitoksen
^^Itausalueelta. jossa onoreenikultaa on
todettu useassa eri paikassa.
,a!i
Kirjeestä USArsta ^'Biggest in Öie
\Yorld'' — suurinta maailmassa, ovat
jenkit toitottaneet maailmalle milloia
mistäkin saavutuksestaan.
Viimeisimmästä ''maailmanennätyksestä",
jota voitaisiin kutsua jänisliou-sujen
MEiksi. kertoivat amerikkalaiset
lehdet elok, S pnä. Kyserssä on "ennätys"
hysteerisen pelon sanelemassa
muodossa. Jenkkilehdet kertoivat mainittuna
päivä.'ä suon^alaisen rahtialus
^'I-Iaminan" saaneen sikäläisiltä viranomaisilta
määräyksen purlcaa massalas-tinsa
Deiaware-ioL-n rannalla olevassa
Anchoragessa prcomiiihi.u vaikka lastin
piti mennä Philadelphian satamaan.
Jenkit pelkäsivät suoJi^alaisten kapitalistien
lähettäneen USA:n satamiin atomipommeja
selluloasapaaluihin piiloi-tettuna.
IVasaga Beachin Ont. ympäristöllä asuvat lapset ovat joutuneet
kiusalliseen asemaan, kun he eivät asu kauppalan koidtipilrin sisällä,
eivätkä voi näinollen mennä koidmm. Kuvassa oleva tyttönen
ei näy kuitenkaan paljon välittävän kotdupnrin rajoista, v
tutkii isän onkivehkeitä, aikoen nähtävästi miebmmmin mennä
laan kidn kouluun.
aan
ka-
1°IIBET ON "maailman katto", tiaana koko maata, niin maakun-sanotaan,
ja tämä katto on laa juu- nista huolehtivat hänen piispansa,
deltaan 2 milj. neliökilometriä pu- shurtukuet, ja heidän.alaisiaan ovat
ristuneena Kiinan, Intian ja Hima- myös luostarit esimiehineen. Tiibe-laijan
väliin. Maa on karua, vuotis- tissä onkin toistatuhatta luostaria,
Kaksi paidaimappia
nenässä 40 vuotta
^ Äskettäin suoritettiin Suomessa, Mikaelin
lääninsairaalassa harvanaislaatui-leikkaus.
Erään mikkeliläisen rou-
^^-aanenäontelosta oli useita kertoja leikattu
kasvannaisia, jotka olivat aiheuttaneet
vaikeanlaatuisia tukkeutumia ne-
^^^^a ja jatkuvaa päänsärkyä.
-^iuutamia aikoja sitten poistettiin
'^-van nenästä kaksi kasvannaista,
_^«ta lääkäri totesi, että nenässä on
•'f-a-in kasvannainen. Hän ryhtyi uu-
Paidannappia. Tri -Heikell,
leikkauksen, pitää tapaus-
; «ntlam harvinaisena. Napit ovat
;;^^^^et potilaan nenään tämän lap-
Ollessa lähes 40 vuotta sitten. Ih-
2^ta on, että napit eivät ole mä-niiden
väri oli vain oudossa
•^-«yspaikassa kovin tummunut.
LIEKIN.TILÄUK-toketjujen
ja syvien laaksojen uurtamaa.
Kesä on lyhyt ja viileä, talvi
pitkä ja purevan kylmä, sadetta on
harvoin, ilma on kuivaa ja taivas
pilvetön. Tuossa, suuressa maassa
asuu vajaat 2 milj. ihmistä — enemmälle
ei riitä ravintoa, eikä Tiibet
maailman taloudessa esitäkään mitään
osaa. Sen sijaan sillä on merkityspä
koko Aasian hengelliselle elämälle,
sillä siellä ovat buddismin
suurimmat pyhätöt.
Lamaismi on se buddismin muoto,
joka on luonut Tiibetin uskonnollisen
maineen. Lama on munkki
tai pappi, joka elää luostarissa, ja
kaikkien lamojen päämiehiä ovat
molemmat suurlamat, Dalai-lama
Ja Bodgo-lama, joiden uskotaan olevan
Buddhan henkilöitymiä. Nykyinen
Dalai-lama on vielä pieni
poikanen, Joka löydettiin vasta pitkällisen
etsinnän Jälkeen.
Dalai-lama, jonka hallituspalatsi
on pääkaupungissa, Lhassassa, on
buddhalaisille samaa kuin paavi
katolilaisille. Jopa enemmänkin, sillä
hän on sekä maallinen että hengellinen
hallitsija Ja sitä paitsi hänessä
asuu Buddhan sielu.
Kun Dalai-lama haUitsee itseval
joissa asuu puolisen miljoonaa
munkkia ja nunnaa.
Maa on siis hyvin pappisvaltai-nen,
ja on merkillistä, miten paljon
samankaltaisuutta on lamaismin ja
katolisen opin välillä. Lamaismi
käyttää vihkivettä, ruusiiseppelet-tä,
pyhimyksiä Ja pyhäinjäännöksiä,
ja myös jumalan äiti on suuren
palvonnan kohteena. Muuten on Jumalanpalvelus
kehittynyt peräti
mekaaniseen suuntaan rukousmyl-lyineen
ja -rumpuineen. Paperinpalaan
kirjoitetaan rukous, joka asetetaan
helistimeen tai rumpuun,
joskus myös korkean seipään päähän
tuulen heiluteltavaksi. Joka
kerta, kun "myllyä" ravistetaan tai
tuuli huojuttaa paperia, uskotaan,
että rukous menee suoraan Buddhan
luo.
Lhassassa on pyhin kaikista la-maisimin
temppeleistä ja jo ikivanhoista
ajoista on sinne saapunut
pyhiinvaeltajia kaikista niistä Aasian
maista. Joissa lamaismilla on
kannattajia: Kiinasta, Intiasta,- «iolHsimman pian.
Turkestanista ym. Ennen ei Lhas- "Maailman katolla matkustamia
saan päästetty muita kuin buddha- ^^^^^ ^mat vaikeutensa. Kauta-laisia
Ja Jokaisella fuiiJaHa piti olla ^^^^ ei ole, eikä kunnon maanteitä-jonkua
lamaa antama todistus siitä,' . . Jattou 2. sivulla.
ei
Jänkkisensiiiiria
Lontoolaisen ''Daily Express"-lehdea
Xew Yorkin kirje£n\'aihlaja tiedoitti äskettäin
lehdelleen, että amerikkalaiset
elokuva tarkastajat ovat hyvin tarkkoja
jokaisen elokuvan suhteen ennenkuin
ne päästetään esitettäviksi. Viimeisimpänä
- sensorien saavutuksena mainittu
kirjeenvaihtaja kertoo, että eräästä englantilaisesta
lintijen elämää kuvaavasta
lyhytelokuvasta saksitettiin pois sellainen
Icappale, jossa s nsorit olivat
kuulevinaan lintujen laulavan "Kansainvälistä".
Muukalaisia ei pelätty yksinomaan
uskonnollisista syistä, vaan-epäluuloisin
silmin seurattiin englantilaisten
Ja venäläisten etenemistä
Aasiassa. Mitä suunnitelmia
noilla muukalaisilla saattoi olla T i -
betin suhteen!
Tiibet on kuitenkin suuri maa^
sen rajat Huonosti vartioitavia Ja
hallitulcsen joukot liian mitättömiä
voidakseen tehokkaasti suojella
alueitaan. Ratsujoukot tosin tarkastivat
jokaisen karavaanin, Ja Jos
kyseessä oli pyhiinvaeltajia, saivat
he jatkaa matkaansa Lhassaan.
Muukalaiset sen sijaan palautettiin
rajalle. On esitetty kaameita kuvauksia
ankarista rangaistuksista, jotka
ovat kohdanneet muukalaisia.
Ne ovat vain ryövärijuttuja, sillä
tiibettiläiset ovat rauhallisia ihmisiä.
Sen jälkeen kuin eräs englantilainen
retkikunta vv. 1903—04 tunkeutui
Intiasta Lhassaan, on sinne
silloin tällöin päässyt Joku eurooppalainen,
mm. Sven Hedin. Kumminkin
ovat lamat suhtautuneet
näihin vieraisiin vastenmielisesti Ja
koettaneet päästä heistä eroon mah-ii
»
1%
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 30, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-09-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500930 |
Description
| Title | 1950-09-30-01 |
| OCR text | siMssMtim"w»"mj mx SAT 1 2 3 4 . S ' 6 7 a 9 1011121314 IS n 11 m 19 20 21 22,23 ^4 25 26 27 28 29 30^1*^' • EN VIIKKOLEHTI 3S — XV VUOSIKERTA LAUANTMXA, SYYSKUUN 30 PÄIYÄXÄ; o o o o o ^ Nimipäiviä. ^ 1— Sunnuntai S-am^a 2— -MaariaBt ai., , Vaiio S—Tiistai Raimo 4— Keskiviikko Saila 5—Tos-slai Inkeri 6— Perjantai Roine i a i i a n t a i Pirkko "Joulu^-juIkaisMim tarvi-taan Idr joitiiksia • Tänä vuonna taas Hmestyy lehtiUik-k{ cminc kiistanniiksellä "Joitln*'-julkaisu, johon tarvitaan kynäilijäifume tuotteita.: Kehoitamme siis kaikkia Liekin hnfdiUjöitä, joiVa on alkaa ja viah-dolUmitta, kyhäämään kokoon kerto-muksen tai runon ja lähettämään sen csoittcfila: "Joulun" toimitus. Box 69, Sv.dbury, Ontario. 200 gr. painoinen kiilta-malniipala" Lapista Aivan äskettäin moreenikultateoria sai iopulliscn vahvistuksensa. Kullankaivaja Virtasen huuhtompssa lapioitiiv •ränniin" kivi, joka aluksi näytti-savi =dta moreenikappaleelta ja oli vähällä mennä hylkykasaan pesuveden mukana. Lähemmin tarkastaessa se osöittau tui todelliseksi lähes 200 gr:n painavak si kultamalmilohkareeksi, josta n. puolet on kultaa: . N"äin suurta kulfakiveä ei tietojemni^mu'ka2n-koskaan aikaisemmin ole Suomesta löydetty. Lohkareen tekee harvinaiseksi ja Iciintokiillan etsinriän kannalta ensiluokkaisen tärkfäksi se että siinä, on runsaasti kullan sivukiveä jäljellä, mikä antaa anokkaita vihjeitä kullan sjntyolosuh-teista ja itse emäkallion tyypistä. Lohkare on lisäksi melkein kulmaton ja kul-mikasmuotoinen kuten vain moreeni- Ichkare voi olla. Se ei ole koskaan kulkenut vedessä vaan mannerjää on sen poiminut suoraan emäkalliostaan, jon- ^täyt\ry olla lähellä, koska pitkämat-l^ nen kulku olisi jättänyt selvemmät Knljetusjäljet pehmeään kultaan. On todennäköistä, että. tämä kultalohkare on peräisin geologisen tutkimuslaitoksen ^^Itausalueelta. jossa onoreenikultaa on todettu useassa eri paikassa. ,a!i Kirjeestä USArsta ^'Biggest in Öie \Yorld'' — suurinta maailmassa, ovat jenkit toitottaneet maailmalle milloia mistäkin saavutuksestaan. Viimeisimmästä ''maailmanennätyksestä", jota voitaisiin kutsua jänisliou-sujen MEiksi. kertoivat amerikkalaiset lehdet elok, S pnä. Kyserssä on "ennätys" hysteerisen pelon sanelemassa muodossa. Jenkkilehdet kertoivat mainittuna päivä.'ä suon^alaisen rahtialus ^'I-Iaminan" saaneen sikäläisiltä viranomaisilta määräyksen purlcaa massalas-tinsa Deiaware-ioL-n rannalla olevassa Anchoragessa prcomiiihi.u vaikka lastin piti mennä Philadelphian satamaan. Jenkit pelkäsivät suoJi^alaisten kapitalistien lähettäneen USA:n satamiin atomipommeja selluloasapaaluihin piiloi-tettuna. IVasaga Beachin Ont. ympäristöllä asuvat lapset ovat joutuneet kiusalliseen asemaan, kun he eivät asu kauppalan koidtipilrin sisällä, eivätkä voi näinollen mennä koidmm. Kuvassa oleva tyttönen ei näy kuitenkaan paljon välittävän kotdupnrin rajoista, v tutkii isän onkivehkeitä, aikoen nähtävästi miebmmmin mennä laan kidn kouluun. aan ka- 1°IIBET ON "maailman katto", tiaana koko maata, niin maakun-sanotaan, ja tämä katto on laa juu- nista huolehtivat hänen piispansa, deltaan 2 milj. neliökilometriä pu- shurtukuet, ja heidän.alaisiaan ovat ristuneena Kiinan, Intian ja Hima- myös luostarit esimiehineen. Tiibe-laijan väliin. Maa on karua, vuotis- tissä onkin toistatuhatta luostaria, Kaksi paidaimappia nenässä 40 vuotta ^ Äskettäin suoritettiin Suomessa, Mikaelin lääninsairaalassa harvanaislaatui-leikkaus. Erään mikkeliläisen rou- ^^-aanenäontelosta oli useita kertoja leikattu kasvannaisia, jotka olivat aiheuttaneet vaikeanlaatuisia tukkeutumia ne- ^^^^a ja jatkuvaa päänsärkyä. -^iuutamia aikoja sitten poistettiin '^-van nenästä kaksi kasvannaista, _^«ta lääkäri totesi, että nenässä on •'f-a-in kasvannainen. Hän ryhtyi uu- Paidannappia. Tri -Heikell, leikkauksen, pitää tapaus- ; «ntlam harvinaisena. Napit ovat ;;^^^^et potilaan nenään tämän lap- Ollessa lähes 40 vuotta sitten. Ih- 2^ta on, että napit eivät ole mä-niiden väri oli vain oudossa •^-«yspaikassa kovin tummunut. LIEKIN.TILÄUK-toketjujen ja syvien laaksojen uurtamaa. Kesä on lyhyt ja viileä, talvi pitkä ja purevan kylmä, sadetta on harvoin, ilma on kuivaa ja taivas pilvetön. Tuossa, suuressa maassa asuu vajaat 2 milj. ihmistä — enemmälle ei riitä ravintoa, eikä Tiibet maailman taloudessa esitäkään mitään osaa. Sen sijaan sillä on merkityspä koko Aasian hengelliselle elämälle, sillä siellä ovat buddismin suurimmat pyhätöt. Lamaismi on se buddismin muoto, joka on luonut Tiibetin uskonnollisen maineen. Lama on munkki tai pappi, joka elää luostarissa, ja kaikkien lamojen päämiehiä ovat molemmat suurlamat, Dalai-lama Ja Bodgo-lama, joiden uskotaan olevan Buddhan henkilöitymiä. Nykyinen Dalai-lama on vielä pieni poikanen, Joka löydettiin vasta pitkällisen etsinnän Jälkeen. Dalai-lama, jonka hallituspalatsi on pääkaupungissa, Lhassassa, on buddhalaisille samaa kuin paavi katolilaisille. Jopa enemmänkin, sillä hän on sekä maallinen että hengellinen hallitsija Ja sitä paitsi hänessä asuu Buddhan sielu. Kun Dalai-lama haUitsee itseval joissa asuu puolisen miljoonaa munkkia ja nunnaa. Maa on siis hyvin pappisvaltai-nen, ja on merkillistä, miten paljon samankaltaisuutta on lamaismin ja katolisen opin välillä. Lamaismi käyttää vihkivettä, ruusiiseppelet-tä, pyhimyksiä Ja pyhäinjäännöksiä, ja myös jumalan äiti on suuren palvonnan kohteena. Muuten on Jumalanpalvelus kehittynyt peräti mekaaniseen suuntaan rukousmyl-lyineen ja -rumpuineen. Paperinpalaan kirjoitetaan rukous, joka asetetaan helistimeen tai rumpuun, joskus myös korkean seipään päähän tuulen heiluteltavaksi. Joka kerta, kun "myllyä" ravistetaan tai tuuli huojuttaa paperia, uskotaan, että rukous menee suoraan Buddhan luo. Lhassassa on pyhin kaikista la-maisimin temppeleistä ja jo ikivanhoista ajoista on sinne saapunut pyhiinvaeltajia kaikista niistä Aasian maista. Joissa lamaismilla on kannattajia: Kiinasta, Intiasta,- «iolHsimman pian. Turkestanista ym. Ennen ei Lhas- "Maailman katolla matkustamia saan päästetty muita kuin buddha- ^^^^^ ^mat vaikeutensa. Kauta-laisia Ja Jokaisella fuiiJaHa piti olla ^^^^ ei ole, eikä kunnon maanteitä-jonkua lamaa antama todistus siitä,' . . Jattou 2. sivulla. ei Jänkkisensiiiiria Lontoolaisen ''Daily Express"-lehdea Xew Yorkin kirje£n\'aihlaja tiedoitti äskettäin lehdelleen, että amerikkalaiset elokuva tarkastajat ovat hyvin tarkkoja jokaisen elokuvan suhteen ennenkuin ne päästetään esitettäviksi. Viimeisimpänä - sensorien saavutuksena mainittu kirjeenvaihtaja kertoo, että eräästä englantilaisesta lintijen elämää kuvaavasta lyhytelokuvasta saksitettiin pois sellainen Icappale, jossa s nsorit olivat kuulevinaan lintujen laulavan "Kansainvälistä". Muukalaisia ei pelätty yksinomaan uskonnollisista syistä, vaan-epäluuloisin silmin seurattiin englantilaisten Ja venäläisten etenemistä Aasiassa. Mitä suunnitelmia noilla muukalaisilla saattoi olla T i - betin suhteen! Tiibet on kuitenkin suuri maa^ sen rajat Huonosti vartioitavia Ja hallitulcsen joukot liian mitättömiä voidakseen tehokkaasti suojella alueitaan. Ratsujoukot tosin tarkastivat jokaisen karavaanin, Ja Jos kyseessä oli pyhiinvaeltajia, saivat he jatkaa matkaansa Lhassaan. Muukalaiset sen sijaan palautettiin rajalle. On esitetty kaameita kuvauksia ankarista rangaistuksista, jotka ovat kohdanneet muukalaisia. Ne ovat vain ryövärijuttuja, sillä tiibettiläiset ovat rauhallisia ihmisiä. Sen jälkeen kuin eräs englantilainen retkikunta vv. 1903—04 tunkeutui Intiasta Lhassaan, on sinne silloin tällöin päässyt Joku eurooppalainen, mm. Sven Hedin. Kumminkin ovat lamat suhtautuneet näihin vieraisiin vastenmielisesti Ja koettaneet päästä heistä eroon mah-ii » 1% |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-09-30-01
