Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 30, 1947

              1947 LAUANTAIN-A ELOKUUN .^t) PÄIVÄNÄ
^gmrunmriimnmmmm mm
Shru 7
"g
äkinäd j
nlaukasin. Kun sl-en kattot­iili
— niinuQ kuuii )ii Vap^
keskdle pilkkaa ja .2^1^^
ine sivupuoliBe. Ja sekös käl^
aarin aatamflle ei:i öan köet-släkin
sitä paimus-ui •al\-er>
Sanoo: -Minulla oi-: ?us-ätkii^
kun laukasii.- niitä at-an
kerran olin jo k=''_äonut mj.
lulan pitää menni hän •
ä minua uudeitiir. koetta-mutta
eihän sitä •.i-^riLse. kvl-sen
tietää ilman k:r. etiä kes-pilkkaa
se käviv iuitenkia.
n se on aina tointra parenijs
linen.
* * X
litkän aikaa sitier. -^jku Suo-kirjoittaja
kyseli että onko
lapsistani kukaan Dppiaut kir­maan
suomea. Kyllähän ne
äpseni osaa juiiri kirjomaa
, mutta kaikki Dvat tulleei
ihteessä isäänsä — ?i kukaan
drjoittaa. Edempjai asuvat
at vain äidiltä kir^-etti ja vas­taa
saada heti. .ruita iti€ ei
l^ti vastaamaan. KaikkifD
Sten kanssa ei vo: puhua k cm
lautta.
issä tätä elämää v>lä iatkay,
kki lapsenlapset ovut omansa
:t, niin on meidän su\-ussa
una melkein kaikki kansalli-
Ensin. kun täälii alkoi eng-eKnen
koulu, ei-ät lapset
tahtoneet puhua ir.uuta kum
ja kun luki\-at. eivät lien­tä
se merkitsee. N'yt eivät
eskenään puhu r.uuta kuin
nkiellä.
5ta polvesta, täärjä spty-ilee
täysiä canadalaisia. Kyl­lä
voi heille puhu.i vanhem-maasta.
mutta he pitävät, et-minkJeli
on heille lielpompsa
Kyllä \nelä tina päivänä
1 nuoret ja lapr^etiiin voi^-at
3omea. mutta kun xe van­umme,
niin kyllä « vähitei-enkieli
unohtuv.. Ja—
i kuuleminen. i:--:<a juureib
imalla osalla -eistä siino-
; vanhassa n^aaf-3 MIut ny-
:a. ei minuli:^ äi-akaan: ja
ä on saanut -"an kodin ]i
rhaan elämän.:: ^ri tän«
uurtunut. 5 u : - " ' - ^f
•leen lapsuuden -kkipsK-tta
heti kun •^•^
[koi taistelu le^vjs^i. ^aiUa.
11- :,• ".111
atkunut taalla.v - —•
korpeen on saarn^ kot:n53
Mutta hau-:a>U tontn^
ana katsella :y:>ntulok5:a.
korpeen kasvan-^a
a. Meillä on h^a.;-
)pa. Canadnn innin.K:-
3 . suun kirjas •'. •
n Liekin pa^^" • ^
uista la '>:•-
isten pah'V-^
t Kariala-lolvi.-
irjoiiuksen. '"'^ ' l"'^
.ttuihm . - l i - ..
i nyt palan !- ^ • -
Sohvi Nurminen:
Naiset ja alkoholi
Tätilä kirjoitus on julkaistu Suomessa ilmestyvässä naisten
lehdessä "Uusi Nainen'' ja käsittelee se kysymystä suomalaisia
dioja silmälläpitäen. Uskomme sen kuifenkiii olivan mieJenkiin-toinen
luettavaksi täälläkin — varsinkin, jos siitä olisi jollakin jo­tain
hyötyä.
Äskeiset lämpimät ilmat ovat todella olleet sellaisia, että jokainen on etsinyt
jonkinlaista jäähdytystä. Niinpä kuvassa näkyvä Tico-apinakin osoittaa ole­vansa
hyvin nokkela,, syömällä jääkermaa polttavassa auringonpaahteessa
DoTthy Abrahamin olkapäällä.
/ ^ N paljon puhuttu ja yhä pubu-taan
alkoholin tuomasta kur­juudesta,
mutta sivuasiaksi on jäänyt
kysyinys naisten suhteesta alkoholiin
ja sen käyttöön, vaikka juuri se asia
olisi ensiarvoisen tärkeä. Naisten
vastuu alkoholin käytöstä on peloit-tavan
suuri. Naiset etupäässä mää­räävät
alkoholipolitiikan.
Naisten velttouden ja. välinpitä­mättömyyden
takia on alkoholin käy­tössä
jouduttu siihen missä nyt ol­laan
— äärimmäiselle rajalle lopulli­seen
romahdukseen. Sanomalehdet
kertovat päivittäin hirvittävistä veri­töistä
ja lukuisista onnettomuuksis­ta,
joita f>äihtyneet henkilöt ovat
suorittaneet tai aiheuttaneet. Pal­jon
ihmiselämää on niiden kautta tu­houtunut
kuolemaan ja vankilaan. Ja
jos ajattelemme sitä henkistä alen­nustilaa,
johon alkoholistit ja heidän
jälkeläisensä vajoavat, niin luulisi
jokaisen järjellä va«istetun ihmisen
havahtux^an. On surullinen tosiasia,
^er kun <fn::; ' y\k:i!nr
-i tuho miiä ,-vt^n ~:v.v.''^
puhutko v.Mrxt.x-i p^-
Suuivik:' '::wcUe ai-si?
Tahi itketkö harmista? Tai jo5
loukkaus esitetään vasten kasvojasi,
haukutko, ajatko ovestasi ulos, tai
muuta semmoista?
Eräs viisas mies sanoo: "Kun si­nua
loukataan, täyty>' sinun olla niin
korkealla, ettei loukkaus sinuun ulo­tu.
Loukkaus on'kateuden synnyt-täJnä.
Se osoittaa että olet toisen
silmissä häntä korkeammalla ja hän
haluaa alentaa, sinua. . ÄFä alennu
hänen tasolleen tai alemmaksi, sillä
se mitä toinen puhuu sinusta ei to­dellisuudessa
alenna sinua. Mutta
sen sijaan mitä itse puhut, se alen­taa,
jos se on alhaista ja pahaa. Kun
sinua ansiotta kiitetään, sei>otat mie-lihj-
vin vastaan, vaikka tunnet ettei
se ole totta. Kun sinua syyttä moi­titaan,
miksi et ota sitä vastaan iloi­ten
siitä, ettei ole syytä sellaiseen
irioitteeseen. Miksi lähdet penko­maan
moitteen alkajaa. Jos panet-tedu
on syystä, miksi .suutut totuu­desta.
Miksi näet vaivaa todistaak-sesi
syyttömyyttäsi. Näytä teollasi
mitä olet. Näe vaivaa siitä e t t ä kat­sot
että puheesi ja tekosi ovat oikeat
ja suorat. Loukkaajia aina löytyy.
Teet turhaa työtä lukkia loukkaajien
suuta.
Loukkaaja ja panettelija ei ole ter­ve
ihminen. Hyvä ihminen ei tahdo
painaa, vaan auttaa ja nostaa. Pa­nettelija
on sairas ihminen, hänellä on
väärä a.^enne elämästä. Jos kohtaat
n}umiillisesti sairaan, niin säälit hän­tä,
et vihaa. Paljon enemmän sinun
^'Jlec siiäliä henkisesti sairasta ja
auttaa häntä voittamaan vikansa,
••^'a anna pahan voittaa itseäsi, voita
••^i^a paha hyvällä. Viha on kuin
['^'-jauiuli. se puhall.aa kaiken hvvi'n
^''fiair.c-tä^i. Vältä pahoja aiatuk.sia.
ochisi vihalta.
J"> nuiiä aina kiitettäisiin, tnlisinv
'!^<rn'r-käiksi ia alkaisimme h.il-
•'• r.uiia ihmi.«;iä. Siunattu viha-
''^ 'k.i loukkauksillaan oloiltaa
• ^ ' • ' • i : ' , ' - ole crelUymä1tc'>T7-;iä."
J dlr kauniisti ajateltu?
ISOÄITI.
Sacco-Vanzettf
(Jatkoa l:seltä sivulta)
distival, että hän murhapäivänä oli
kotikaupungissaan ja möi kaloja. Si­täpaitsi
oli^'at useat tunnetut kan­salaiset,
jotka hyvin tiesivät, että hän
oli syytön, tarjoutuneet antamaan
hänestä 50,000 dollarin takuun, mut-,
ta tuomari Thayer ei hyväksynyt ta­kuuta.
Myöskään jury ei hyväksynyt
hänen alibiaan ja heinäkuun 14 p:nä
192] jury julisti Saccon ja Vanzet-tin
syyllisiksi harkittuim murhaan.
Kieltäytyminen kaikien tapojen
vaslai-sesfi ottamasta vastaan takui­ta
ja Anatole Francen lokakuun 31
•p:nä 1921 Amerikan kansalle osoit­tama
vetoomus sai aikaan .sen. että
o'keuden käyntiin ruvettiin kansain-välisi.<?
sä piireissä kiinnittämään huo­miota.
Marraskuu.ssa 1925 tunnusti eräs
kuolemantuomittu portujialilainen
Moderos.sa, että hän oli osallistunut
Braintreen ryiistömu rhaan ja etlä
Saccolle ja Vanzettillä ei ollut mi­tään
tekemistä asian kanssa. Kah­den
miehen puolustajat tekivät mur­haajan
tunnustuksen perusteella kuu­dennen
anomuk.sen Massachu.settsin
korkeimpaan oikeuteen pyytäen ju­ryn
tuomion peruuttamista. Tämä oli
viimeinen mahdollisuus pelastaa nä­mä
kaksi italialaista. Mutta korkein
kein oikeus ei ottanut anomusta huo­mioon:
huhtikuun I p:nä 1927 an­nettu
lopullinen päätös anomuk.seen
oli kielteinen ja kohta sonjälkeen
huhtikuun 15 p.nä tuon.itsi tuomari
Thayer Saccon ia Vanhettiin kuole­maan.
- Frikoi.-^e.^ti kuolemantuomion lan-rettann'sen
jiillxen pidettiin valtavia
vastausi'l:ok')iiks'a kaikkialla sivis-tyncessii
maailmassa ja Amerikan lii-hety.-
irit ia hallitun saivat riiykkiiiit-t
äi n \'at a Ia usckirjclni\:l.
Mas-achu-^etlsin kuverno<>ri Ful­ler,
jolla oli oikeus armahtaa kuolc-maantuom.
itut. kwtti [)clastaa nah­kansa
asettamalla kesäkuun 1 p:nä
mieluisensa "neuvoa-antax-an komi­tean",
jonka tehtävänä oli lausua
mielipiteensä tuomion oikeudenmu­kaisuudesta.
Komitea oli täysin samaa
mieltä kuin korkein oikeus ja Ful­ler
salli sen enemmittä viivytyksittä
kuolemaantuomion täytäntöönpanon:
elokuun 27 p:nä teloitettiin Sacco
ja Vanzetti.
Huhtikuussa 1927 asetettu Sacco
—Vanzetti-komitea lähetti asiana­jaja
George Brantingin USA:hän,
jossa hän toukokuun 25 päivästä ke­säkuun
25 päivään suoritti perusteel­lisia
tutkimuksia. Sacco—Vanzetti-jutus.
sa. Matkan tuloksena oli bros-chyyri,
jossa tämä kuuluisa asianaja­ja
lausuu mm:
"Juuri ylimielisessä tietoisessa ri­koksessaan
kahta yksilöä vastaan,
joilla oli samanlainen oikeus elää kuin
kaikilla muillakin, rikkoi .Amerikka
kaikkein kalleimpia inhimillisiä lakeja '
vastaan, niin että maailma nousi
spontaanisti tätä menettelyä va-staan.
Tätä kohtalonleikkiä ei voida e-roittaa
sen alkusyistä: kiihkokansal­lisuudesta,
itsejumaloinnista, muuka­laisvihasta,
jolle tässä uhrattiin ja
nämä kaksi miestä kaatuivat myös
tämän päivän -Amerikan yhteiskun­nallisessa
taistelussa, maassa, jossa
pelätään "orjien kapinaa."
Se politiikka, joka nyt kantaa Tru-manin
nimikilpeä. on dollarikapita-li.
smin pelkoa "orjien kapina.sta" se­kä
kansallisesti että kansainväli.se.sti.
Scnvuoksi on Ku K l u Klanilla. ter­rorijärjestöllä,
joka suorittaa palve­luksia
kapitalismillp. uusi korkeakon-junktuurin
aika. Sitä varten laadi- .
taan lakeja, joiden tarkoituk.';ena on
ammaltijärjcstöjen tukahduttaminen
ja '[lunaistm' vainon kärji.stämincn.
Kansainviilise.';ti se on i)olitiikkaa. jo­ka
pyrkii keinoilla millä tahan.sa
kampeamaan .sila .sodaniiilkeisen Eu­roopan
poliittisen ja yhteiskunnalli-
.'^en kch'tyksen linjaa, joka pyrkii ra­joittamaan
omistavien erioikeuksia.
että naiset eivät ajattele omilla ai­voillaan,
he puoltavat miehen alko­holipolitiikkaa
yksinkertaisesti velt­toudesta.
Valitettax^asti on myös
naisia, jotka itsekin käyttävät alko­holia
ja mikä vielä onnettomampaa,
on naisia, jotka elättävät itseään al­koholin
myynnillä, rikollisella toimin­nalla,
rikollisella monessa mielessä.
Jokaisessa kyläpahasessa on noita in­hoittavia
yhteiskunnan loisia, jotka
lihaviin kukkaroihinsa imevät monen
köyhän perheen ainoan toimeentulon.
Olisi jo aika naisten herätä selvit­tämään
itselleen alkoholinkäytön
syyt ja seuraulÄet. Olemalla itse eh­dottomasti
raitis, kasvattamalla lap­sensa
tietoisiksi alkoholin vaaroista
ja kieltäytymällä hyväksymästä
miesten alkoholin käyttöä luo nainen
kestävän pohjan omalle ja koko kan­samme
raittiille tulevaisuudelle.
Kansamme elää ankarien vaikeuk­sien
keskellä. Sota jätti jälkeensä
suuren joukon leskiä ja oipoja, jois­ta
meidän on pidettävä huoli, invalii-deja,
jotka ovat menettäneet tervey­tensä
ja joille uusielämänala on tur­vattava,
siirtoväkeä, joka menetti ko­tinsa
ja kontunsa ja joille on luovu­tettava
uusi elintila. Lisäksi meillä
on sotakorvaukset. Päästäksemme
entiselle elintasollemme on meillä
kaikessa tässä niin luja urakka suori­tettavana,
että siinä työssä tarvitaan
määrättömästi tervettä henkistä ja
ruumiillista voimaa- Täysin työky­kyisiä
ovat vain .raittiit, velvollisuu­den
ja vastuuntuntoiset ihmiset. Jäl­leenrakennustyössä
ei ole sijaa alko­holille,
joka ei koskaan rakenna, vaan
hävittää. Siitä saamme jokainen
riittävästi todistuksia omasta lähi­ympäristöstämme.
Alkoholijuomille
annetut hienot nimitykset eivät lie­vennä
sen vaarallisuutta. Se on sa­maa
ainetta, samatehoista, nautti si­tä
kuka tahansa. Jokaisessa se jäy­tää
kansamme elinvoimaa, hävittää
luovia kykyjä, johtaa nuorisoa rikos­ten
teille.
Naisella on valtikka kodissa ja ko­din
kautta yhteiskunnassa. Alkoho­lin
käyttöä eivät lopeta lait ja ase­tukset,
sen lopettavat lujatahtoiset
naiset yhteistyön avulla. Jokaisen
naisen on asetuttava jyrkästi kieltei­selle
kannalle alkoholiin ja sen käyt­töön
nähden. On muistettava, että
me ihmiset emme ole vastuussa ai­noastaan
siitä mitä teemme, vaan
myöskin siitä, mitä jätämme teke­mättä.
Kumpi parempi, koira
vaiko aviomies
Lonj» Beachilla California.ssa ä.sket-täin
kuolleen mrs. Mary Dumbulin
testamentissa määrätään, että hiinen
aviomiehelhaen jää 5 dollaria, mutta
15.600 dollaria on sijoitettava per­heen
kahdek.san koiran hoitoon.
KNSIM.MAISET Ruotsi-Suomen
postimerkit julkaistiin v. 1692. Ju­nalla
kuljetettiin en.sikerran Suomen
postia 1862 Helsingin ja Hämeenlin­nan
välillä.
\