1937-06-12-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
suomsanamen KirjV Pikku tummu
JOHN D. Rockefeller, biljorieeri,
murhaaja, ihmisystävä, irstailija,>tie-teitten
suojelija, työläisten vihaaja,
kirkonmies, työläisten ja kilpailijain-sa
riistäjä, eli lähes 98 vuotta omituista
elämää — oikeastaan kahta elämää
— ennenkuin hän antautui taistelustaan
elää 100 vuotiaaksi. Kuten kaikessa
muussakin, oli hän tässä hoin
98 prosenttia onnistunut.
John D. synt3n heinäkuun 8 päivänä
1339, hartaasti uskovaisen äidin
ja petollisen syöpälääkettä^ kauppaavan
isän lapsena. Uskonto ja petos
ovat siis antaneet väriä hänen elämälleen
kehdosta lähtien. Kahdeksan
vuotiaana hän "tienasi" ensimäiset
penninsä. Huhutaan, että hänellä
oli ne vielä kuollessaan. ^
Kahdenkymmenenkahden vuotiaana
hän kohtasi ensimäisen kriisinsä.
Hänen maansa oli taistelussa, ratkaisemassa
kuinka kauan vapauden kedossa
syntynyt maa voi elää. Hän
oli sotaiässä. Hän ryhtyi öljyliiket-tä
harjoittamaan vuonna 1861 ja
1864:ään mennessä hän oli jo rikas.
Hänen perheensä, ultrapatriotismis-sään,
on tehnyt rahaa jokaisesta sodasta
sen jälkeen. •
Sitten^ alkoi armoton kasvu. V.
1871 perustettiin Standard Oil yhtiö.
Rautatiet pakoitettiui tekemään sopimus,
minkä mukaan ne palauttivat
osan saamistaan rahtikustannuksista
John D: n liikkeille. LiittohaUitiik-sen
säädäntö myöhemmin teki tämän
laittomaksi, mutta siihen mennessä
^oitot olivat jo uusiUa työmailla. V.
1879 John D., hänen .veljensä ja hä-
^ kuusi liikekumppaniaan tuomit-
^ - Mutta he kiersivät tuomion
palveluksen.
Hänen veljensä Frank, sivumen-nen
sanoen, erosi John Örsta. Kuo-
^oteellaan Prank väitti olevansa
^^;itettu ikuiseen elämään - hän
«ollut, hän sanoi, missään tekfemises-
^^eljensä kanssa. : ^
Standard: Oa-yhtibtiio-f""
i»n maksamaan $28,840,000 sa-
Tuomion julisti tuomari Kene-
Mountain Landis. Tästökm
|^^O.Uvisti. Mutta liittohaUitus
^P«ltakin saavutti John D : ii v. 1911
^ PakoitU Standard Oii-tnistinha-
J ? ^ - Jo kauan emien John D.
^valmistanut suunniteliiansa: .ja
enemmän mfljoonia trustin
hajoittamisesta kuin sen olemassa
olosta.
Hänen,, rahaa-anastava "ensi elämänsä"
loppui huhtikuussa v. 1914,
kun ammattilaiset ulkoa tuodut la-konrikkurit,
jotka Rockefellerit oli\^t
tuonet Coloradoon kivihiililakkoa
rikkomaari, polttivat 19 naista ja lasta
kuoliaaksi suojelemattomalla teltta-
asutuksella.
Koko kansa nousi kauhuissaan.
Liittohallituksen.tutkimus poltti leimansa
Rockefeller nimeen, josta tuli
kaiken pahuuden ja julmuuden perikuva.
Järk)rtettynä siitä, että hänen
isänsä, nyt jo vanha mies, voisrkuoUa
kantaen harteillaan tätä liikerikok-sen
ja ihmisraakuuden sarjaa, John
D. nuorempi kutsui luoksensa "Myrk-kyruoho"
Leen, ensiluokkaisen mai-nostusagentin,
ja teki sopimuksen hänen
kanssaan isänsä maineen puhdistamiseksi
Amerikassa.
Yhdessä he maalasivat sen kuvan
~ minkä he tahtoivat ihmisten saavan
vanhuksesta: ihmisystävä, uskovainen,
hyväntahi:Oinen, kirkolle, tieteelle
ja taiteelle kuuliainen. Lee ryhtyi
työhön. Hänen onnistumisensa oli il-
Aiiömäinen. Lee merkitsi kirjoihin jokaisen
10 sentin, mikä annettiin. Hän
esti varovaisesti kaikki hoitajattaret
kertomasta lehdille miten vanhus
seurasi heitä niin irstaasti. Varovaisuuden
vuoksi ei lehdistölle kerrottu,
miksi vanhukselle varattiin loppujen
lopuksi ainoastaan mieshpitajia.
Seuraavalla kerralla, kun Rocke-fellerin
pjTssyhurtat murhasivat Coloradon
kivihiililakkolaisia (marraskuussa,
1927) sattui se samaan aikaan
kun laskettiin kauniin Rockefel-lerin
Riverside-kirkon kulmakivi New
Yorkissa. Harry Emerson Fosdick,
ultraliberaalinen pastori, peitti
kaikki murhat missä liberaalit, kirkonmiehet
ja valistajat ovat kysymyksessä.
Hyvällä palkalla tietysti.
Mutta Leen työn tukipylväs oli hyväntekeväisyys.
Perustettiin laitoksia,
joiden kautta Rockefellerit näennäisesti
antoivat miljoonia sillä aikaa
kun he todellisuudessa pitivät niistä
kiinni. Nämä laitokset tehtiin tunnetuiksi
kautta maailman. John D.
anteli miljoonia ja kymppisenttejä^—
ja se kaikki oli ensiluokkaista mainostusta
lehdissä, mitkä saivat mahtavia
Rockefellerin ilmoituksia.
Niin, että kun John D. kuoli, tapahtui
se tämän toisen elämän lopussa
_ hyväntahtoisen, uskovaisen, hy-väätekevän
vanhuksen elämän lopussa.
Ivy Lee ja John D. nuorempi
olivat suorittaneet työnsä. Ivy Lee
oli jo silloin kuollut, mutta hänen
pystyttämä liike New Yorkissa U-moitti
Floridassa tapahtuneen John
D:n kuoleman.
John D. nuorempi varmasti päästi
helpotuksen huokauksen pitkän var-tiointinsa
loputtua.
" E i " , Ivy Leen toimisto tiedoitti
lehdille, *^John D. nuorempi EI mene
Floridaan!" '
0 ] " ^ A N N I oli suuren ja vähäva-raisen
perheen vanhin lapsi.
Vaikka hän oli vasta 13-vuotias, tuli
hänelle tosihalu päästä piiaksi, kuten
meidän paikkakunnalla palvelijaa
sanottiin. Niinpä Nänni rupesikin
esittämään äidilleen, että eikÖ hänkin
jo ole kyllin vanha, mennäkseen itse
hankkimaan elatustaan. Äiti, kuitenkin
oli vastaan tätä Nännin päähänpistoa
ja koetti selittää, että ei ole
niinkään hauskaa olla vieraan kas-kettävänä
ja eikä tässä mikään pakko
vielä ole Nännin mennä, tarvitaanhan
Nänni kotonakin äitiä auttamassa.
r- Nänni ei kuitenkaan ottanut äidin
puhetta korviinsa, vaan päätti mennä
palvelukseen, kun vain saa siihen
tilaisuuden. Nänni ei uskonut vieraalla
olevan niin pahan olla kuin äiti
kertoi omasta l^okemuksestaan tietävänsä.
Eräänä päivänä tarjoutuikin
hänelle tilaisuus. Nännin ikäiset
nuoret tytöt olivatkin haluttuja talollisille,
sillä heillä sai teettää niin
paljon kuin heistä vaiin irti sai ja
jos he sanoisivat vastaan, niin sopiihan
sdlaisia lapsia vaikka tukasta
pyöräyttää. Heille saa myöskin maksaa
mitä haluaa.
Eräänä päivänä ajoi Kaupin isäntä
pihaan hevosellaan. Nännin sydän
löi rajusti. Mistä Kaupin isäntä
tiesi, että hän aikoi mennä palvelukseen,
sillä sitä ei pitänyt muiden
tietää kuin kotiväen! Kun vieras tuli
sisään, toivoi Nänni, että hänellä olisi
muuta asiaa ja toiselta puolen hän
taas toivoi, että isäntä olisi juuri
häntä hakemassa. Piikaa hakemassa
isäntä olikin. Hän kysyi, että jos
täällä tiedettäisiin ketään tyttöä, joka
lähtisi lapsenpiiaksi. Äiti sanoi, että
Nänni on puhunut menostaan, mutta
hän ei ole oikein siihen suostuvainen,
koska hänet tarvittaisiin kotonakin.
Hän on vielä niin pienen kasvumen
ja nuorikin, ettei hänestä vielä ole
kovempiin töihin. Isäntä kuitenkin
kehoitti lähtemään, sanoi, että ei
heillä ole t5rtöllä mitään hätää, sillä
työ ei ole raskasta, lapsia vain hoitaa
ja vähän auttaa taloustöissä, kuten
astiainpesussa, jne. Navettatöitä
ei tarvitsisi tehdä, sillä ne tekee
emäntä itse.
Tämä anfoi Nännille taas rohkeutta
ja lupasihan isäntä palkkaa- -
kin, kokonaista 400 markkaa, vup-delta
ja kaksi paria kenkiä. Tämä oli
Nännin mielestä jo suuri palkka,
kun ken vielä saa käyttää mihin itse
haluaa. Hän lupautui lähtemään ja
alkoi koota vaatteitaan nyyttiin.
Lähtö kuitenkin tuntui ikävältä ja
itku alkoi väkisinkin ahdistaa kurkkua
sitä suuremmalla syyllä, kun
äidinkin silmiin tulivat kyyneleet.
Nänni kuitenkin päätti kestää kaiken
urhoollisesti, sillä olihan hän ruvennut
tähän honunaan vastoin äidin
tahtoa. ^ .
Kun kaikki oli valmista läht<5ä
varten, äiti ja siskot hyvästelty, kysyi
Nänni vielä äidiltä, että meneeköhän
hän ollenkaan. Äiti ei vastannut mitään,
sillä hän ajatteli, että kun lapsi
saa mitä se pyytää, niin silloin hän
on vaiti.
Niilin lähdetein
vauhdilla, • et&ilcjhdittäisiin^^^^^^ p^^
ennen pimeäii^^iulok. M olikin
lähes 20 kilometriä^ mikä tiuitui Nännin
mielestä pitkältä, isillä hän ei
ollut vielä ennen näin kaukana kotoa
kä>mytkpn. matkan
päässä kotoa tä^ytyyl vielä pila koko
vuoden, ajatteli Nänni suruissaan.
PerUie päästyään asteli Nänni arkaillen
suureen tupaan, lausuen hyvää
iltaa. Tuskin kuuluvasti hänelle
vastattiin. Sisällä oli vanha emäntä
tyttärensä kanssa, joka oli jo naimisissa,
mutta asui vielä kotona. Nänni
luuli häntä emännäksi ja ajatteli,
että ei hän ainakaan vihaiselta näytä.
Tämä ei kuitenkaan ollut emäntä.
Emäntä tuli navetasta. Hän näytti
vähemmän viehättävältä. Hän ei
puhunut juuri mitään Nännille koko
iltana, s}^jäsilmäyksin vain vilkuili
häntä, ikäänkuin olisi ollut vihainen
Nännille siitä, että tämä oli ^ niin
pienen kasvuinen. Ajatteli varmaankin,,
että-hänen suunnitelmansa emt
nyt toteutuneetkaan, kun miehensä
toi tuollaisen lapsen. Eihän tuolla
voi teettää kaikkia töitä, olisi sen
tarvinnut kyetä tekemään navettatyöt
ja kehräämään pellavat, kun
sille kerran pitää palkkaakin maksaa.
Nännistä alkoi tuntua aivan kiduttavalta
emännän tutkistelu ja
toivoi pian pääsevänsä makuulle, että
saisi edes itkeä mielensä paremmaksi.
Häntä kadutti jo, kun lähti
ollenkaan, mutta n)rt se oli myöhäistä.
Seuraavana aamuna sai Nanhi en-simäiseksi
mennä tutustumaan navettatöihin.
Huolimatta nuoresta
iästään ja pienestä koostaan, sai
Naniii tehdä kaikki raskaimmat taloustyöt.
Ensimäisen kerran elämässään
Nänni huomasi olevansa orja^
Mutta kokenut kaikki tietää, mutta
vaivainen on se, joka joutuu kaikki
kokemaan.
PAUL ROBESON, kuuluisa ame-rikalainen
nä5rttelijä ja laulaja, näyttelee
lähitulevaisuudessa Neuvostoliiton
filmeissä.
CANADALAISET turistit "pänt-täsivät"
$95,000,000 rahaa ulkomailla
viime vuoden aikana.
ULKOMAISET turistit jätUvät
Canadaan rahaa kaikkiaan $257,000,-
000 viime vuoden aikana.
YLI puolet Englantiin tuotetuista
kumijalkineista on canadalaisia. **m. «dlita^ tnsfcaton Jnudemft se on! minä vien beUallesI fenreisei!'* i
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 12, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-06-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370612 |
Description
| Title | 1937-06-12-07 |
| OCR text | suomsanamen KirjV Pikku tummu JOHN D. Rockefeller, biljorieeri, murhaaja, ihmisystävä, irstailija,>tie-teitten suojelija, työläisten vihaaja, kirkonmies, työläisten ja kilpailijain-sa riistäjä, eli lähes 98 vuotta omituista elämää — oikeastaan kahta elämää — ennenkuin hän antautui taistelustaan elää 100 vuotiaaksi. Kuten kaikessa muussakin, oli hän tässä hoin 98 prosenttia onnistunut. John D. synt3n heinäkuun 8 päivänä 1339, hartaasti uskovaisen äidin ja petollisen syöpälääkettä^ kauppaavan isän lapsena. Uskonto ja petos ovat siis antaneet väriä hänen elämälleen kehdosta lähtien. Kahdeksan vuotiaana hän "tienasi" ensimäiset penninsä. Huhutaan, että hänellä oli ne vielä kuollessaan. ^ Kahdenkymmenenkahden vuotiaana hän kohtasi ensimäisen kriisinsä. Hänen maansa oli taistelussa, ratkaisemassa kuinka kauan vapauden kedossa syntynyt maa voi elää. Hän oli sotaiässä. Hän ryhtyi öljyliiket-tä harjoittamaan vuonna 1861 ja 1864:ään mennessä hän oli jo rikas. Hänen perheensä, ultrapatriotismis-sään, on tehnyt rahaa jokaisesta sodasta sen jälkeen. • Sitten^ alkoi armoton kasvu. V. 1871 perustettiin Standard Oil yhtiö. Rautatiet pakoitettiui tekemään sopimus, minkä mukaan ne palauttivat osan saamistaan rahtikustannuksista John D: n liikkeille. LiittohaUitiik-sen säädäntö myöhemmin teki tämän laittomaksi, mutta siihen mennessä ^oitot olivat jo uusiUa työmailla. V. 1879 John D., hänen .veljensä ja hä- ^ kuusi liikekumppaniaan tuomit- ^ - Mutta he kiersivät tuomion palveluksen. Hänen veljensä Frank, sivumen-nen sanoen, erosi John Örsta. Kuo- ^oteellaan Prank väitti olevansa ^^;itettu ikuiseen elämään - hän «ollut, hän sanoi, missään tekfemises- ^^eljensä kanssa. : ^ Standard: Oa-yhtibtiio-f"" i»n maksamaan $28,840,000 sa- Tuomion julisti tuomari Kene- Mountain Landis. Tästökm |^^O.Uvisti. Mutta liittohaUitus ^P«ltakin saavutti John D : ii v. 1911 ^ PakoitU Standard Oii-tnistinha- J ? ^ - Jo kauan emien John D. ^valmistanut suunniteliiansa: .ja enemmän mfljoonia trustin hajoittamisesta kuin sen olemassa olosta. Hänen,, rahaa-anastava "ensi elämänsä" loppui huhtikuussa v. 1914, kun ammattilaiset ulkoa tuodut la-konrikkurit, jotka Rockefellerit oli\^t tuonet Coloradoon kivihiililakkoa rikkomaari, polttivat 19 naista ja lasta kuoliaaksi suojelemattomalla teltta- asutuksella. Koko kansa nousi kauhuissaan. Liittohallituksen.tutkimus poltti leimansa Rockefeller nimeen, josta tuli kaiken pahuuden ja julmuuden perikuva. Järk)rtettynä siitä, että hänen isänsä, nyt jo vanha mies, voisrkuoUa kantaen harteillaan tätä liikerikok-sen ja ihmisraakuuden sarjaa, John D. nuorempi kutsui luoksensa "Myrk-kyruoho" Leen, ensiluokkaisen mai-nostusagentin, ja teki sopimuksen hänen kanssaan isänsä maineen puhdistamiseksi Amerikassa. Yhdessä he maalasivat sen kuvan ~ minkä he tahtoivat ihmisten saavan vanhuksesta: ihmisystävä, uskovainen, hyväntahi:Oinen, kirkolle, tieteelle ja taiteelle kuuliainen. Lee ryhtyi työhön. Hänen onnistumisensa oli il- Aiiömäinen. Lee merkitsi kirjoihin jokaisen 10 sentin, mikä annettiin. Hän esti varovaisesti kaikki hoitajattaret kertomasta lehdille miten vanhus seurasi heitä niin irstaasti. Varovaisuuden vuoksi ei lehdistölle kerrottu, miksi vanhukselle varattiin loppujen lopuksi ainoastaan mieshpitajia. Seuraavalla kerralla, kun Rocke-fellerin pjTssyhurtat murhasivat Coloradon kivihiililakkolaisia (marraskuussa, 1927) sattui se samaan aikaan kun laskettiin kauniin Rockefel-lerin Riverside-kirkon kulmakivi New Yorkissa. Harry Emerson Fosdick, ultraliberaalinen pastori, peitti kaikki murhat missä liberaalit, kirkonmiehet ja valistajat ovat kysymyksessä. Hyvällä palkalla tietysti. Mutta Leen työn tukipylväs oli hyväntekeväisyys. Perustettiin laitoksia, joiden kautta Rockefellerit näennäisesti antoivat miljoonia sillä aikaa kun he todellisuudessa pitivät niistä kiinni. Nämä laitokset tehtiin tunnetuiksi kautta maailman. John D. anteli miljoonia ja kymppisenttejä^— ja se kaikki oli ensiluokkaista mainostusta lehdissä, mitkä saivat mahtavia Rockefellerin ilmoituksia. Niin, että kun John D. kuoli, tapahtui se tämän toisen elämän lopussa _ hyväntahtoisen, uskovaisen, hy-väätekevän vanhuksen elämän lopussa. Ivy Lee ja John D. nuorempi olivat suorittaneet työnsä. Ivy Lee oli jo silloin kuollut, mutta hänen pystyttämä liike New Yorkissa U-moitti Floridassa tapahtuneen John D:n kuoleman. John D. nuorempi varmasti päästi helpotuksen huokauksen pitkän var-tiointinsa loputtua. " E i " , Ivy Leen toimisto tiedoitti lehdille, *^John D. nuorempi EI mene Floridaan!" ' 0 ] " ^ A N N I oli suuren ja vähäva-raisen perheen vanhin lapsi. Vaikka hän oli vasta 13-vuotias, tuli hänelle tosihalu päästä piiaksi, kuten meidän paikkakunnalla palvelijaa sanottiin. Niinpä Nänni rupesikin esittämään äidilleen, että eikÖ hänkin jo ole kyllin vanha, mennäkseen itse hankkimaan elatustaan. Äiti, kuitenkin oli vastaan tätä Nännin päähänpistoa ja koetti selittää, että ei ole niinkään hauskaa olla vieraan kas-kettävänä ja eikä tässä mikään pakko vielä ole Nännin mennä, tarvitaanhan Nänni kotonakin äitiä auttamassa. r- Nänni ei kuitenkaan ottanut äidin puhetta korviinsa, vaan päätti mennä palvelukseen, kun vain saa siihen tilaisuuden. Nänni ei uskonut vieraalla olevan niin pahan olla kuin äiti kertoi omasta l^okemuksestaan tietävänsä. Eräänä päivänä tarjoutuikin hänelle tilaisuus. Nännin ikäiset nuoret tytöt olivatkin haluttuja talollisille, sillä heillä sai teettää niin paljon kuin heistä vaiin irti sai ja jos he sanoisivat vastaan, niin sopiihan sdlaisia lapsia vaikka tukasta pyöräyttää. Heille saa myöskin maksaa mitä haluaa. Eräänä päivänä ajoi Kaupin isäntä pihaan hevosellaan. Nännin sydän löi rajusti. Mistä Kaupin isäntä tiesi, että hän aikoi mennä palvelukseen, sillä sitä ei pitänyt muiden tietää kuin kotiväen! Kun vieras tuli sisään, toivoi Nänni, että hänellä olisi muuta asiaa ja toiselta puolen hän taas toivoi, että isäntä olisi juuri häntä hakemassa. Piikaa hakemassa isäntä olikin. Hän kysyi, että jos täällä tiedettäisiin ketään tyttöä, joka lähtisi lapsenpiiaksi. Äiti sanoi, että Nänni on puhunut menostaan, mutta hän ei ole oikein siihen suostuvainen, koska hänet tarvittaisiin kotonakin. Hän on vielä niin pienen kasvumen ja nuorikin, ettei hänestä vielä ole kovempiin töihin. Isäntä kuitenkin kehoitti lähtemään, sanoi, että ei heillä ole t5rtöllä mitään hätää, sillä työ ei ole raskasta, lapsia vain hoitaa ja vähän auttaa taloustöissä, kuten astiainpesussa, jne. Navettatöitä ei tarvitsisi tehdä, sillä ne tekee emäntä itse. Tämä anfoi Nännille taas rohkeutta ja lupasihan isäntä palkkaa- - kin, kokonaista 400 markkaa, vup-delta ja kaksi paria kenkiä. Tämä oli Nännin mielestä jo suuri palkka, kun ken vielä saa käyttää mihin itse haluaa. Hän lupautui lähtemään ja alkoi koota vaatteitaan nyyttiin. Lähtö kuitenkin tuntui ikävältä ja itku alkoi väkisinkin ahdistaa kurkkua sitä suuremmalla syyllä, kun äidinkin silmiin tulivat kyyneleet. Nänni kuitenkin päätti kestää kaiken urhoollisesti, sillä olihan hän ruvennut tähän honunaan vastoin äidin tahtoa. ^ . Kun kaikki oli valmista läht<5ä varten, äiti ja siskot hyvästelty, kysyi Nänni vielä äidiltä, että meneeköhän hän ollenkaan. Äiti ei vastannut mitään, sillä hän ajatteli, että kun lapsi saa mitä se pyytää, niin silloin hän on vaiti. Niilin lähdetein vauhdilla, • et&ilcjhdittäisiin^^^^^^ p^^ ennen pimeäii^^iulok. M olikin lähes 20 kilometriä^ mikä tiuitui Nännin mielestä pitkältä, isillä hän ei ollut vielä ennen näin kaukana kotoa kä>mytkpn. matkan päässä kotoa tä^ytyyl vielä pila koko vuoden, ajatteli Nänni suruissaan. PerUie päästyään asteli Nänni arkaillen suureen tupaan, lausuen hyvää iltaa. Tuskin kuuluvasti hänelle vastattiin. Sisällä oli vanha emäntä tyttärensä kanssa, joka oli jo naimisissa, mutta asui vielä kotona. Nänni luuli häntä emännäksi ja ajatteli, että ei hän ainakaan vihaiselta näytä. Tämä ei kuitenkaan ollut emäntä. Emäntä tuli navetasta. Hän näytti vähemmän viehättävältä. Hän ei puhunut juuri mitään Nännille koko iltana, s}^jäsilmäyksin vain vilkuili häntä, ikäänkuin olisi ollut vihainen Nännille siitä, että tämä oli ^ niin pienen kasvuinen. Ajatteli varmaankin,, että-hänen suunnitelmansa emt nyt toteutuneetkaan, kun miehensä toi tuollaisen lapsen. Eihän tuolla voi teettää kaikkia töitä, olisi sen tarvinnut kyetä tekemään navettatyöt ja kehräämään pellavat, kun sille kerran pitää palkkaakin maksaa. Nännistä alkoi tuntua aivan kiduttavalta emännän tutkistelu ja toivoi pian pääsevänsä makuulle, että saisi edes itkeä mielensä paremmaksi. Häntä kadutti jo, kun lähti ollenkaan, mutta n)rt se oli myöhäistä. Seuraavana aamuna sai Nanhi en-simäiseksi mennä tutustumaan navettatöihin. Huolimatta nuoresta iästään ja pienestä koostaan, sai Naniii tehdä kaikki raskaimmat taloustyöt. Ensimäisen kerran elämässään Nänni huomasi olevansa orja^ Mutta kokenut kaikki tietää, mutta vaivainen on se, joka joutuu kaikki kokemaan. PAUL ROBESON, kuuluisa ame-rikalainen nä5rttelijä ja laulaja, näyttelee lähitulevaisuudessa Neuvostoliiton filmeissä. CANADALAISET turistit "pänt-täsivät" $95,000,000 rahaa ulkomailla viime vuoden aikana. ULKOMAISET turistit jätUvät Canadaan rahaa kaikkiaan $257,000,- 000 viime vuoden aikana. YLI puolet Englantiin tuotetuista kumijalkineista on canadalaisia. **m. «dlita^ tnsfcaton Jnudemft se on! minä vien beUallesI fenreisei!'* i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-06-12-07
