1945-06-02-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mii
1 '£^2
0r 'l^i
V i ' •
f- 1'-
Sva 10 LACANTAINA, KESÄKUUN 2 PÄIVXXÄ
tien 103-s5 jräläinaäränsä täj-ttasmseen.
Siis tiesin, etiä hän iällä ii^tkäJl tekaisi
ainoitaan -i^en^eita.
Keskustelmnme oli nyt mennj-t
niin kauaksi Agnes Domiaiakista ja
sillä kohtauksia mikä oli aikakellon
vieressä tapalitanut. että tuli jo ile-lindan
pysäkki. Minä ajoin vielä paljon
kauemmaksi, ja ^"a3ldoin toiseen
katuvaunuun, sillä kotini oli uudemmassa
kaupungin osassa.
Katsoin katkerasti Mdindan solakan
vartalon perään. Ajatella, että
öli kuusi vuotta saanut TValdon tapaisen
mieben kanssa olla ja nyt vasta
huootaa, ettei ollut kdiitt\-nyt samalle
tasolle. Ja minä, yksitoikkoinen
vanliapiika olisin antanut vaikka mitä
jos olisin löytänyt jonkun Waldon
tapaisen elämänfoverikseni.
Jatkuu.
Suomen Kuusamosta
kerrotaan
Lääkintäliallitus oli määrännyt tri
Arvo X\-manin Kuusamoon järjestä-mään
sikäläisen kotiinpalanneen siirtoväen
lääkintaaaohoa. Tri Xyman
kertoi hiihtlk. S p:nä. että siirtoväen
elirr.ä melkein täydelleen l5ä\-|tetyssä
Kuussmossa on todeDa vafkeaa. Pistäjän
15.000 e%-akuo:dusta asukkaasta
on palannut evakkomatkalta kotiseudulle
n. 4,000 henkilöä, jotka yrit-'
tävät n3-t sitkeästi aloittaa elämänsä
alusta. Suurin osa heistä asuu pitäjän
5\-rJäkylissä. joissa on joitakin
asuntoja hävittämättä. Kirkonkylässä,
joka aikanaan oli Pohjois-Suomen
komeimpia, ei ole pystyssä ainoatakaan
rakennusta- Xäin ollen on osan.
väestöstä ollut pakko majoittua sodan
jäljiltä jääneisiin tai itse. rakentamiinsa;
korsuihin ja muirin tilapilis-asumuksiin.
Kun asunto-olot ovat tällaiset, voi
helposti kuvitella, millainen on väestön
terveystilanne. Siitä huolimatta,
että kaikki kotiinpalaavat on pyritty
rokottamaan lavantautia vastaan, on
pikkulavantautia liikkeellä runsaasti.
.Asutuksen hajanaisuuden \Tioksi on
sen torjuminen sangen vai*keata. Väestö
ei sitäpaitsi käsitä ehkäisevän
hoidon merkitystä eikä j-mmärrä eristää
sairastuneita terveistä. Siihen
ei asunto-olojen takia usein ole mahdollisuuttakaan.
Potilas levittää tartunnan
ensin omaan perhekuntaansa
ja se taas toiseen. Eräinä taudin le-
\ittäjinä toimivat \-irheellisesti rakennetut
kaivot. Useimmiten ne on sijoitettu
siten, että lumen sulaessa pintavesi
pääsee vapaasti virtaamaan niihin
ja veden mukana tartunta-aineet.
Erityisesti tekee tauti tuhoa pikkulasten
keskuudessa, joiden kuolevai-suu^
rosentti on pelotta\-an suuri.
Kaikista neuvoista ia kehoituksista
huolimatta haluaa väestö itsepäisesti
tuoda lapsensa näihin puutteellisiin
oloihin. Siirtoväen Huollon toimesta
on m.m. Ouluun järjestetty lasten
sairaaloita, jonne \-äe5tö voi sijoittaa
lapsensa toistaiseksi hoitoon. Mutta
\-anhemmat ei\-ät halua erota lapsistaan.
Tästä lapsirakkaudesta johtuukin,
että evakkomatkojen aikana
on voitu todeta jopa paleltumisesta
aiheutuneita kuolemantapauksiakin.
Väestön vaatetus- ja muoniiusti-lanne
on myös_sangen puutteellinen.
Koko pitäjässä ei ole i>erunaa ja maitoa
saatavissa juuri nimeksikään, ja
muistakin elintarpeista on huutava
puute. Suoranainen nälänhätä on
Vöiiu*torjua vain Siirtoväen Huollon
ta ollut tähän saakka melkem olematonta.
Ei ole ollut käytettävis^ s<^l-via
rakennuksia eikä lääkintävälineitä.
Pian tilanne kuitenkin jonkin
verran paranee. Lääkintöhallituksen
toimesta p\'stytetään parhaillaan kirkonkylään
40 potilaspaikkaa käsittävää
sairaalaparakkia, jcÄon hankitaan
täydellinen sairaanhoitovälineis-tö
ja lääkevarasto.
kaikista näistä puutteellisuuksista
huolimatta yrittää väestö todellisella
suomalaisella sisulla viedä elämää
eteenpäin. Korvenraatajan päivät
eivät rauhan aikanakaan ole olleet ko-
\'in helj^ja, mutta hän on joutunut
tavallista kovenraiaUe. Mieliala
on kuitenkin virkeä ja usko parempaan
tulevaisuuteen vankkumaton.
: M 0 L E M P I E X canadalaisten rautateiden
tiedonanto-osastot ovat ilmoittaneet,
että kaapeliyhteys Euroopan
— Hollannin ja Luxemburgin,
sekä Norjan ja Tanskan kanssa
— on alettu.
T - \ X S K A X radiotiedon mukaan
kuningas Kristian on hyväksynyt
lain. joka kumoaa sen lain, jonka nojalla
kommunistinen puolue kiellettiin
valitsemasta edustajia parlamenttiin.
K E X T T Ä : I I A R S . \ L K K A Montgomery-
ön nimitetty Saksassa olevien
brittiläisten miehitysjoukkojen päälliköksi
ja myöskin Britannian edustajaksi
liittolaisten kontrollikomissio-niin
Saksassa.
L I I T T O L . A I S T E X viranomaiset
o\'at van^nneet. ; suuramiraali -Karl
Doenitzin, Hitlerin viran perijän, ja
kaikki hänen hallituksensa jäsenet,
sekä ylipäällystön kokonaisuudessaan.
'
taoTnokkailla toimeT^>ite!llä. Tästä
johtuu, että myös kaikenlaiset puutostaudit
ovat väestön vitsauksena.
Sairashoito on olosuhteiden pakos-
POMPEIJIX kaupungin, jonka tulivuoren
purkaus tuhosi v. 79 e.Kr,,
rauniot löydettiin vasta kahdeksannellatoista
vuosisadalla.
Kardinaalin
lankeemus
Koska paavin tietoon oli tullut, että
Durhamin piispa Ranulf eli kuten
Turkin sulttaani suuren haaremin
ympäröimänä, määräsi paavi kardinaali
Johanin, joka oli matkoilla Englannissa,
toimittamaan .tutkimuksen
piispan asioista. Kardinaali Johan
saamansa käskvm mukaisesti kutsui
piispan puheilleen Lontooseen, mutta
Ranulf katsoi parhaimmaksi pys\-ä
kotonaan. Kardinaali päätti nyt
mennä tapaamaan piispaa ja piispa
ottikin hänet vastaan suurin juhlallisuuksin,
kuten pyhä isän edustajan
pitikin. Piispan kardinaalin kunniaksi
antamilla juhlapäivällisillä lainehtivat
\-iinit,' ruuat olivat valittuja
herkkuja ja piispa oli erikoisesti varannut
veljentyttärensä pitämään
huolta korkeasta vieraastaan.
Veljentyttären huolenpidosta johtui,
että kardinaali hävisi juhlista tämän
kanssa myöhään illalla ja meni
hänelle varattuun huoneeseen veljentyttären
toimiessa kamaripalvelijana
ja vTioteenlämmittäjänä. Yöllä hän
sitten heräsi huutoihin: *'pyhä", ja
piispa seuralaisineen, kaikilla kynttilät
_käsissä, seisoi hänen sänkynsä
ympärillä, jossa myöskin veljentytär
lepäsi kardinaalin viitta amoana vaat-teenaan.
— Herrani, sanoi piispa, tässä
maassa on tapana korkeasukuisten
naimisiin mennessä osoittaa hänelle
kunnioitusta tällä tavalla. Nouskaa
Ja juokaa tästä maljasta. Jos kieltäydytte,
saatte juotavaa, jonka juotuanne
teitä ei enää milloinkaan janota...
. •
Kardinaalin täytyi juoda vuodeto-verinsa
ma^m Piispa sai piriä ^ir
kansa.^ KardlnaaK selitti paavin^
pii^)an olevaa 'erinomaisen ja n^äi^
teettömän sielujen paimenen.
Ostakaa sotasäästömerkkejäl
SYDÄMELLISET ONNITTELUMME
HÄNEN SYNTYMÄPÄIVÄNSÄ
JOHDOSTA
A. Holme ja perhe ^
Joim, Tyyne ja Mary Ulvila
Niilo Dalil
liillian Luoma
Mary ja Kalle Ketola
Helen, Niilo ja Walter Enquist
Alli Luoma
Ylistön pitkäpoika
Teton perhe
Karin, Jussi ja Manda
U. Nieminen ja perhe
Antti Letito
Seth Ylistö ja Maiju
Siiri ja Aino Tuomi
J. A. Laitio
Sirviön perhe
Leslien perha
Cecil Hunt ja perhe
Elna Jackson
Hilma, Lami ja muksut
VIOL.\, VENLA JA VILHO
HEINONEN
Eric Ylistö
N. Saari
Mr. ja Mrs. H. Osnela
Ed\vard Sim
Annie Rc^osh
Edith L. Rinta
Ruby I. Rinta
Murray Sim
Merle Jones
Cpl. Marjone Sim
I>3Ug. Allk
J. Maier
Mrs. Musdiik
Isaac Nevala
Matt Mattila ja perhe
Sanna ja Elias
Henry Teto
Wm. Aho ja peihe
John Huhtala
Mrs. Maisie Black,
Salmon Arm, B.C.
Mrs. S. Rautio
Toivo Rannikko ja perhe
J. Holm
Gas, Boman
Vie. Hantula ja perhe
Eino Jäätteenmäki
Ed- Wiitala
Kingelinin perhe
P. Karjanmaa ja perhe
Hulda ja John Myllyniemi
Eino Mäkelä
Willie Saari
Ramnan perhe
J. Vähäm^l
Wm. Aho ja i>erhe
Mrs. Ida Waterhouse
Shirley, Estlier ja Reino
Jchnson
J. K. Haikari
Vie Pelto
Katri ja Arvid Rinta
JdlTOJ
Lau^i:aime sjTlämelliset kiotoksemme siitä suuresta ystävyydcr.
osoituksestanne, jota osoititte saapianalla niin suurena joukkona
Cambien haalille tJc. 12 p:nä, viettämään poikamme Eeron sj-nty-mapaivää.
Kiitos rahalahjasta ja Mitos illan toimeliaille emän-mlle
tarjoilun a\'ustamisesta.
Säilyköön hyvä toveruus edelleenkin.
ELJAS JASANNA SAUNAMÄKI
Sicamous British Columbia
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 2, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-06-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450602 |
Description
| Title | 1945-06-02-10 |
| OCR text | mii 1 '£^2 0r 'l^i V i ' • f- 1'- Sva 10 LACANTAINA, KESÄKUUN 2 PÄIVXXÄ tien 103-s5 jräläinaäränsä täj-ttasmseen. Siis tiesin, etiä hän iällä ii^tkäJl tekaisi ainoitaan -i^en^eita. Keskustelmnme oli nyt mennj-t niin kauaksi Agnes Domiaiakista ja sillä kohtauksia mikä oli aikakellon vieressä tapalitanut. että tuli jo ile-lindan pysäkki. Minä ajoin vielä paljon kauemmaksi, ja ^"a3ldoin toiseen katuvaunuun, sillä kotini oli uudemmassa kaupungin osassa. Katsoin katkerasti Mdindan solakan vartalon perään. Ajatella, että öli kuusi vuotta saanut TValdon tapaisen mieben kanssa olla ja nyt vasta huootaa, ettei ollut kdiitt\-nyt samalle tasolle. Ja minä, yksitoikkoinen vanliapiika olisin antanut vaikka mitä jos olisin löytänyt jonkun Waldon tapaisen elämänfoverikseni. Jatkuu. Suomen Kuusamosta kerrotaan Lääkintäliallitus oli määrännyt tri Arvo X\-manin Kuusamoon järjestä-mään sikäläisen kotiinpalanneen siirtoväen lääkintaaaohoa. Tri Xyman kertoi hiihtlk. S p:nä. että siirtoväen elirr.ä melkein täydelleen l5ä\-|tetyssä Kuussmossa on todeDa vafkeaa. Pistäjän 15.000 e%-akuo:dusta asukkaasta on palannut evakkomatkalta kotiseudulle n. 4,000 henkilöä, jotka yrit-' tävät n3-t sitkeästi aloittaa elämänsä alusta. Suurin osa heistä asuu pitäjän 5\-rJäkylissä. joissa on joitakin asuntoja hävittämättä. Kirkonkylässä, joka aikanaan oli Pohjois-Suomen komeimpia, ei ole pystyssä ainoatakaan rakennusta- Xäin ollen on osan. väestöstä ollut pakko majoittua sodan jäljiltä jääneisiin tai itse. rakentamiinsa; korsuihin ja muirin tilapilis-asumuksiin. Kun asunto-olot ovat tällaiset, voi helposti kuvitella, millainen on väestön terveystilanne. Siitä huolimatta, että kaikki kotiinpalaavat on pyritty rokottamaan lavantautia vastaan, on pikkulavantautia liikkeellä runsaasti. .Asutuksen hajanaisuuden \Tioksi on sen torjuminen sangen vai*keata. Väestö ei sitäpaitsi käsitä ehkäisevän hoidon merkitystä eikä j-mmärrä eristää sairastuneita terveistä. Siihen ei asunto-olojen takia usein ole mahdollisuuttakaan. Potilas levittää tartunnan ensin omaan perhekuntaansa ja se taas toiseen. Eräinä taudin le- \ittäjinä toimivat \-irheellisesti rakennetut kaivot. Useimmiten ne on sijoitettu siten, että lumen sulaessa pintavesi pääsee vapaasti virtaamaan niihin ja veden mukana tartunta-aineet. Erityisesti tekee tauti tuhoa pikkulasten keskuudessa, joiden kuolevai-suu^ rosentti on pelotta\-an suuri. Kaikista neuvoista ia kehoituksista huolimatta haluaa väestö itsepäisesti tuoda lapsensa näihin puutteellisiin oloihin. Siirtoväen Huollon toimesta on m.m. Ouluun järjestetty lasten sairaaloita, jonne \-äe5tö voi sijoittaa lapsensa toistaiseksi hoitoon. Mutta \-anhemmat ei\-ät halua erota lapsistaan. Tästä lapsirakkaudesta johtuukin, että evakkomatkojen aikana on voitu todeta jopa paleltumisesta aiheutuneita kuolemantapauksiakin. Väestön vaatetus- ja muoniiusti-lanne on myös_sangen puutteellinen. Koko pitäjässä ei ole i>erunaa ja maitoa saatavissa juuri nimeksikään, ja muistakin elintarpeista on huutava puute. Suoranainen nälänhätä on Vöiiu*torjua vain Siirtoväen Huollon ta ollut tähän saakka melkem olematonta. Ei ole ollut käytettävis^ s<^l-via rakennuksia eikä lääkintävälineitä. Pian tilanne kuitenkin jonkin verran paranee. Lääkintöhallituksen toimesta p\'stytetään parhaillaan kirkonkylään 40 potilaspaikkaa käsittävää sairaalaparakkia, jcÄon hankitaan täydellinen sairaanhoitovälineis-tö ja lääkevarasto. kaikista näistä puutteellisuuksista huolimatta yrittää väestö todellisella suomalaisella sisulla viedä elämää eteenpäin. Korvenraatajan päivät eivät rauhan aikanakaan ole olleet ko- \'in helj^ja, mutta hän on joutunut tavallista kovenraiaUe. Mieliala on kuitenkin virkeä ja usko parempaan tulevaisuuteen vankkumaton. : M 0 L E M P I E X canadalaisten rautateiden tiedonanto-osastot ovat ilmoittaneet, että kaapeliyhteys Euroopan — Hollannin ja Luxemburgin, sekä Norjan ja Tanskan kanssa — on alettu. T - \ X S K A X radiotiedon mukaan kuningas Kristian on hyväksynyt lain. joka kumoaa sen lain, jonka nojalla kommunistinen puolue kiellettiin valitsemasta edustajia parlamenttiin. K E X T T Ä : I I A R S . \ L K K A Montgomery- ön nimitetty Saksassa olevien brittiläisten miehitysjoukkojen päälliköksi ja myöskin Britannian edustajaksi liittolaisten kontrollikomissio-niin Saksassa. L I I T T O L . A I S T E X viranomaiset o\'at van^nneet. ; suuramiraali -Karl Doenitzin, Hitlerin viran perijän, ja kaikki hänen hallituksensa jäsenet, sekä ylipäällystön kokonaisuudessaan. ' taoTnokkailla toimeT^>ite!llä. Tästä johtuu, että myös kaikenlaiset puutostaudit ovat väestön vitsauksena. Sairashoito on olosuhteiden pakos- POMPEIJIX kaupungin, jonka tulivuoren purkaus tuhosi v. 79 e.Kr,, rauniot löydettiin vasta kahdeksannellatoista vuosisadalla. Kardinaalin lankeemus Koska paavin tietoon oli tullut, että Durhamin piispa Ranulf eli kuten Turkin sulttaani suuren haaremin ympäröimänä, määräsi paavi kardinaali Johanin, joka oli matkoilla Englannissa, toimittamaan .tutkimuksen piispan asioista. Kardinaali Johan saamansa käskvm mukaisesti kutsui piispan puheilleen Lontooseen, mutta Ranulf katsoi parhaimmaksi pys\-ä kotonaan. Kardinaali päätti nyt mennä tapaamaan piispaa ja piispa ottikin hänet vastaan suurin juhlallisuuksin, kuten pyhä isän edustajan pitikin. Piispan kardinaalin kunniaksi antamilla juhlapäivällisillä lainehtivat \-iinit,' ruuat olivat valittuja herkkuja ja piispa oli erikoisesti varannut veljentyttärensä pitämään huolta korkeasta vieraastaan. Veljentyttären huolenpidosta johtui, että kardinaali hävisi juhlista tämän kanssa myöhään illalla ja meni hänelle varattuun huoneeseen veljentyttären toimiessa kamaripalvelijana ja vTioteenlämmittäjänä. Yöllä hän sitten heräsi huutoihin: *'pyhä", ja piispa seuralaisineen, kaikilla kynttilät _käsissä, seisoi hänen sänkynsä ympärillä, jossa myöskin veljentytär lepäsi kardinaalin viitta amoana vaat-teenaan. — Herrani, sanoi piispa, tässä maassa on tapana korkeasukuisten naimisiin mennessä osoittaa hänelle kunnioitusta tällä tavalla. Nouskaa Ja juokaa tästä maljasta. Jos kieltäydytte, saatte juotavaa, jonka juotuanne teitä ei enää milloinkaan janota... . • Kardinaalin täytyi juoda vuodeto-verinsa ma^m Piispa sai piriä ^ir kansa.^ KardlnaaK selitti paavin^ pii^)an olevaa 'erinomaisen ja n^äi^ teettömän sielujen paimenen. Ostakaa sotasäästömerkkejäl SYDÄMELLISET ONNITTELUMME HÄNEN SYNTYMÄPÄIVÄNSÄ JOHDOSTA A. Holme ja perhe ^ Joim, Tyyne ja Mary Ulvila Niilo Dalil liillian Luoma Mary ja Kalle Ketola Helen, Niilo ja Walter Enquist Alli Luoma Ylistön pitkäpoika Teton perhe Karin, Jussi ja Manda U. Nieminen ja perhe Antti Letito Seth Ylistö ja Maiju Siiri ja Aino Tuomi J. A. Laitio Sirviön perhe Leslien perha Cecil Hunt ja perhe Elna Jackson Hilma, Lami ja muksut VIOL.\, VENLA JA VILHO HEINONEN Eric Ylistö N. Saari Mr. ja Mrs. H. Osnela Ed\vard Sim Annie Rc^osh Edith L. Rinta Ruby I. Rinta Murray Sim Merle Jones Cpl. Marjone Sim I>3Ug. Allk J. Maier Mrs. Musdiik Isaac Nevala Matt Mattila ja perhe Sanna ja Elias Henry Teto Wm. Aho ja peihe John Huhtala Mrs. Maisie Black, Salmon Arm, B.C. Mrs. S. Rautio Toivo Rannikko ja perhe J. Holm Gas, Boman Vie. Hantula ja perhe Eino Jäätteenmäki Ed- Wiitala Kingelinin perhe P. Karjanmaa ja perhe Hulda ja John Myllyniemi Eino Mäkelä Willie Saari Ramnan perhe J. Vähäm^l Wm. Aho ja i>erhe Mrs. Ida Waterhouse Shirley, Estlier ja Reino Jchnson J. K. Haikari Vie Pelto Katri ja Arvid Rinta JdlTOJ Lau^i:aime sjTlämelliset kiotoksemme siitä suuresta ystävyydcr. osoituksestanne, jota osoititte saapianalla niin suurena joukkona Cambien haalille tJc. 12 p:nä, viettämään poikamme Eeron sj-nty-mapaivää. Kiitos rahalahjasta ja Mitos illan toimeliaille emän-mlle tarjoilun a\'ustamisesta. Säilyköön hyvä toveruus edelleenkin. ELJAS JASANNA SAUNAMÄKI Sicamous British Columbia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-06-02-10
