1940-08-17-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
{Canadan suomalaisten viikkolehti)
Rcglstered at the Post Office Dept,
Ottawa, as second class matter.
TOanshlnnat:
1 vk. $2.00
« kk. I;10
3 kk. ........ m
Yhdysvaltoihin:
1 vk. $2.50
1 6 kk. 1.40
Suomeen Ja muualle ulkomaille:
1 vk $3.00
6 kk. .. 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki iliriestyy Jo^iöBti «ilkon lauantaina
12-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokir jalllsta luettaivaä kaikilta albll-ta.
Aslamiehlile myönnetään 20 prosen*
tln palkkio.
pyytäkää aslamiesväUneltä jo
nään.
Il^MOITCrsHlNNAT: Kirjeenvaihtoilmoitukset
$1.00 kerta. Aviolö': toon
menneille oiinentoixötukset 40c palsta-tuuma.
Nlmenmuuttoilmoitukset 50c
kerta, $1.00 kolme kertaa, l^srntymän
ilmoitukset $1.00. kerta, $2;00 kotae; kertaa.
Kuolemanilmoitukset $2.00 kerta,
50c llsänmksu kiitoslauseelta tai niiästo-värsyltä.
Halutaan tietää- Ja osoiteil-moitukset
40c palstatuuma. TilauSis-ilmoittajien
on vaadittaessa lähetettävä
ilmoitusmaksu etukäteen.
Yleiset ilmoitushiiöiat :40c pajfetatuu-ma.
BnioHus,:Joka 4p£alstöaix neljä-kertaa
sfunaiiiraisena'^^^
Alin ilmoitushinta 40c p a l ^
kerta llmoittt^essa.
Erikoisista ilm(^tlsbU^lbii5ta^oi iäe-dustella
ti^mäh lefadeh i»>nttiäiist^
kustantaja; ^ Vjättaui PrtBltshfag ^
l?olmlttaja A.
Tdiii^tasncni^to:^^'^^
BiakJ. toÖJa Aho, - E , : i^öksI. ? S t ä
KauStlneUr AIU:>XiBt)m; B
YrÄSaivo jji::jrÄ^
lettava: ^, ^ ^ ^ ^ 7 ,
Kuningas Haakon, joka sai turvapaikan Englannissa, senjälkeen
i. kim saksalaiset olivat valhoittaneet hänen maansa, Norjan, on tässä
pitäjässä puhetta merimiehille, merimiesunion huoneistossa Lon^
toossa: Vasemmalla edessä on kuninkaanpoika, kruununprinssi Olaj.
Sirpan ystäville, "hälppäreiksi" luvanneille
ja aikotieäle huomautamme,
että nurkka on jäämäisillääh tyhjäksi,
ei'ole yhtään 'potkijaa,' ei yhtään
ystävää odottamassa sinne pääsyä.
Nyi on siis tilaisuus tulla siellä
käväsemääii, koskapa ainakin Lea sanot
tuntuneen siellä käynnin merkillisen
hauskalta.
Usibmme tosiaankin, että Sirpalla
oh paljon serkkuja, jotka ovat joskus
salaa ajatelleet tuossa nurkassa vierailua
— näppäriä f ajatusvilkkaita
serk'kitja, joilla on oUut tnielessä jotakin
sanottavaa, jotakin hauskaa ja
hyiHä, ehkäpä joku muistelma, tai
jonkin pienen -epäkohdan oikominen,
tai ajatus vallan suuri — tämän resuisen
maailman paikkaus pienillä värillisillä
tilkuillla. Nyt on jokaisella
lilai^us av^htna. Eikä ole pitkoa ti-
• lan paUfUesta — jos on tarvis, niin
• laäjenn^äan nutkkaa.' Emme 'Soisi,
tttä Urtiome pyrkhät ajdiusien^ helmet
tuk^tthdut^aan ^pimeään.
Pitkään aikaan emme ole puhuneet
tUauksista, Emme ehkä ole pu-kmteet
siksi, että tilauksia on aina
tulesfcellut ja uudistukset ovat Pysyneet
jommoisessakin järjestyksessä.
Useammat huolehtivat siitä, ettei ti-
Itms pääse katJkeämaan. Mutta sat-itm
juiitkm,että se katkeaa ja sitten
täytyy pyydellä väliUe jääneitä numeroita,
että voisi seurata jatkoker-tomifksia^
niinkuin nytkin Mirjamid
ja Hyljätyn ystävää, tai muuta mielenkiintoista.
On sHs hyvä irilkaistd
joskus aikanumeroihin. NHn, ja tietenkin
lehtemme ystäi^ät haluavat aina
suositella Ichteänsä uusille ihmisille,
tutustuttaa heitä siihen ja laajentaa
vakituista lukijapiiriä. Siten
niitä tilauksia tulee niJnsanoaksemmc
itsestään. •— AP.
|^i;sk;lVöN tienoaia, neljän tun-
" * V iöääöjan päässä Niew Yorkis-tat
- jtma -^ij^^tyi Scte ase-
«iäfle. ÄÄmälbStari oli pimeä. Ei
'iiiaa^n' l&^ääöen^ nokisen muutaman
- jiaivärf 'väx^haA Riinen peitossa. Sa-
"^"taa Icylia^ muoj
' dosfea lälkeigöfcaäiftH^^^ heikos-
^ ti vh^fitaVäffi?i& heh-mat-kiaansa>^^_
f"yksin äsfeäööalaiturille.
^ "l^eäätS^Öfti^^ kiiitfel&in yhtäk-
' kia ponalsäckineh kantaja, joka ottaa
huostaansa laukkuni. Menemme rai-
• töiden yli. Aseinafakemius on häm-
•iiästyhävän ^^äpätÖinra yleisesti
tunnetulla ja tärkeällä päildca-kiinnalla
kui» Schenectady.
Otan taksa-auton ja häyiämme sateeseen.
Kadut ovat 4nu&aisia ja
talot, mikäli heikossa valaistuksessa
vom nähaa, vähäpätöisen näköisia.,
Ne ovat vanhoja; jotku niistä on rakennettu
150 vaotta sittt.*!, siis ennen
Washingtonin aikaa.
Taksa-auto saattaa minut vihdoinkin
hotellin eteen. Se on punatiilistä
rakennettu siirtomaatyylinen raken-
^nus. Huoneeni on lämmin ja yllättävän
uudenaikainen, todella kaiken
sen yllättävä vastakohta, minkä tähän
asti olin -Schenectadysta nähnyt.
Lähden alas baariin. Valaistus
siellä on kellahtavaa, ja ensi ajatukseni
onkin, että sinne .ön sähkövalais-tuksen
asemesta asennettu kaasuvalaistus.
Lamput muistuttavatkin mi-
* nun tmelestäni tosiaan lasikuvun sisässä
olevia kaasulidckejä. Tuo näyttää
ihan lystikkäältä, sillä kaasun
käyttäminen Schenectadyssa olisi suo-
Tastaan sopihiatonta. ' Katipunkihan
samastetaan General Electric Companyn
— "<5E" — kanssa, joten sen
täjrtyy olla kaiken sähköalanfcehityk-
SenhiiipullaV Käytännössä Hankin kaupungin
koko väestö - jonkinlaisessa .
suhteessa GE:n kanssa. Toinen puoli
«m yhtiim' töissä, toinen puoli —
teurastajat, Idpurit ja tikkukaramellien
valmistajat —hyöty>^t väKttö-mästi
siitä osasta, mitä yhtiö tässä yhteiskunnassa
näyttelee. — Kaasu ei
siis siellä tule kys3rmykseenkään.
— Kaasuliekkejäkö? vanha baarimestari
virkahti leikkisästi. — Eipä
sentään. Sähköähän me käytämme,
mutta se ori naamioitua. Schenecta-dyn
asukkaat ovat tulleet Piiraiksi ja
väsyneet kaikista nfistä uudenaikaisista
sahkÖveHkeistä; millä GE ori heitä
siunannut, niin ettalie suprastaian
vöivät vanhaa hyvää aSaa, jolloin
taloissa käytktiiu kuririiälfista, il-keärihajuista
ja V£UiraJffista Icäasua.
Sentähden ovat nuakeirioteköis^tkaa-suiiekit
täällä. ' AsiakkaiStarome on
olo täällä miduisaa jä niuOkavaa. Se
on heistä kilin tuota "vanhaa, h
aikaa...
' Säkäpä tuo sama mieJenlaätu on
Yllyttänyt koko . kauptmgmkin niin
antiHddsfiina. ISnpä hämioästyisi,
va&kä todella hiin olisikin.
* K«nties tuo oh sdiaista-icntdialaa,
jcka heränneenä alitajuisesta ^halusta
tahtoo pitää elävinä muistot siiltä
päiviltä, jolloin hengen jättSäis^ Thomas
Alva Edison ja Charles P. Stein-metz
— toinen umpikuuro, toinen
kyttyräselkäinen — keräsivät yhteen
suunnattoman suuren tieteellisen kokemuksensa,
tietämisensä ja nerok-kaisuutensa
nostaakseen maineeseen
sen, mistä nykyism on muodostunut
ei ainoastaan eräs maailman kaikkein
suurimpia liike3rrityksiä, vaan myöskin
eräs maailman kaikkein arvovaltaisin
tieteellinen tutkimuslaitos
yleensä, mutta varsinkin sähkön alal-la.
Tämän jättiläsyhtiön maailmankuulut
laboratoriot ovat juuri täällä.
Sen tehtaat ja työpajat käsittävät yh-eensä
690 eekkerin suuruisen maa-alueen.
Kahdessa sen suuressa punatiilistä
rakennetussa talossa eräät
maailman tunnetuimmista — ja tnyös-kin
parhaiten pä&attfisa — tiedemiehistä
iäkkaaihatta käsittelevät
prbbleembja,' jotka, kun ne" kbrran
säaidaan fatka[istbiksi; triää^bit' toie-lestä
tuntuvat suoi^taatt' läirtaätisilta
jasentahden myöskin kä^t^nättömU-ta.
Noissa läBoralönbissa JhäihSörit ja
tiederruehet, joita ei esl^e eika^ittaa:
minkäänlaiset yhtiön puoleltä.^^ää^tut "
vaatlmiikset paasta höpeästi aiheellisiin
tuloksiin, ovat yhtfeiStyfesä, ja
nyt he viittaavat tietä tohti teollisuus-luontoista
kehitystä nitoehömäan Sähkön
alalla. ÖErn tutkimustyö on
hankkinut meille uutta tuntemusta
— ja sen insinöörit ovat soveltaneet
tuon tiedoa käytäntöön — jotta saataisiin
enemmän hyödykkeitä laajemmille
\^estökerroksille vähemmillä
kustannuksilla. Parempia asuntoja
(Jatkoa 6 dia sivulla)
Vanhaa limonaati;
Muistelen tässä kaikkia etiti
lemmittyjäni, jotka ovat pistoovi
neet limotmatia joskus. Mitä ta
nyt kutduu? Taitaa "ilkeettää", ci
kun tuli tuommoista rahtecratuk
ties minkälaisia luuloja on pitänyt-juttuja
nostanut..,
Ja syy pelätä: Aina limonaai
juonnissa on muutakin takana, ci syyttömästi mies naiselle tarjoa
värillistä limonaatia.
Säväyttävin oli ensilimonaati, jc
ka tarjosi Johart-Alfred ja sanoi, koska neiti ei vastoin hänen odotu
siaan ehdota tittelien poistamista, pyytää hän puolestaan, että juoda
stnunmaljat.
Se oli appelsiinilimonaatia. Ja hen aikaan limonaati maistui sili
mikä sen nimi oli. Nyt ei enää tm
tu. Kehitys on muuttanut maun
er minulta, vaan Umonaatilta.
Sinunmalja — se oli jotakin m
valtavaa, että se antoi säväyksen k
ko elämän ajaksi. Ensimmäinen
nunfnalja -nuorenmiehen kanssa. lemmin f on trhtäisiä makeankirpei
limotiäaiHaseja sitten juotu ja jc
' äirikinMressäriivettu sinitttelemaa
kin, mutta useimmiten vaan muuti
juotu — ja katsottu yli lasin, et
mitä — aikaokoott tuo
Joskus alkoikin, mutta lämpimi
kädenpuristuksiin ne hyökkäil
enimmäkseen taisivqt pysähtyä. St
hin Ayvin nuorena. Johan Alfred
limonaati vaimensi kaikki jälesta t\
levät senluontoiset seikat.
-—Ja minä sitten otin vanha
piian, sänoQ Eenokki.
— Vastaatko puheesi?! En olit
vielä vanhapiika, ja komeakin oltt^
ei sinun käsiesi tddttuvillä ollut m
soreaa oUut.' Kumina vain että u,
kiäsiiiävoiieitld^^
— Pelastajanasi Säät fhiriua pitäi
vanhapiika^sinitsta kumminkin iultut, jä Kyyhipase limonaati kelpi
si Heh, heh!
— Säälistä min, kun olit nnn nöy
ränä sen pullon kanisa. Ja muistat
kos, miten halusit näyttää, kuinh
sinä saat pullon korkin pamahtamaan
— syrjäsilmällä k&tSoit, että huoma
sinko minä...
Ilta on hämärä, /mutta jonkinlai
nen keltaisen limonaatin kajo snru
sentään on, koska muistuttaa vanhoji
kesäsateita pitkien tarjoilupöyttei
ääressä, ndssä limonaatipuUot loisti
vat monenvärisinä, kohtalontuntuisi
Tta pelinappuloina.
P AU UN A M.
I^psuuäen ajoäta löytyy paljon
pieniä kirjoitusaiheita, kun niitä vain
tulisi käytetyksi^ Eräs tapaus ötnas-taUpsuudestäni
naiträttaa minua aina,
Jnih se väOi 'nOeleeni juolahtaa.
'JCefposer jä kujeilut ovat UpsUle
pmitidisia, paitsi'ehkä kaikkein " i teUOrtme"^ Jothin minä en kuulunut,
tähän keppösmutsielmaan sisältyy
ajatus öikeiri komeasta kissaniapd'
sesta eläimestä, joka on tuoksunsa
puolesta fSeman — hieman epäiniel-lyttävä.
Ja tähän sisältyy myös musta
kissa, joUd dli viäkoinen raita nenän
päällä: Jä eäeilcen tähän sisältyy
jänis — miitta vain nahkansa
puolesta.
Me "kakarat'', nimittäin minä "veljieni
karissa, Saimme pyydystää Jäniksiä
ja sitten myöskin ne perkasi-
Siinä perkatessa me päätimme ottc^
nahat säästöön, sillä niillä oli hauska
leikkiä. Niinpä me eräänä ^^'-^"^ ^'
döimme järtisnahan sen mustan
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 17, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-08-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400817 |
Description
| Title | 1940-08-17-02 |
| OCR text | {Canadan suomalaisten viikkolehti) Rcglstered at the Post Office Dept, Ottawa, as second class matter. TOanshlnnat: 1 vk. $2.00 « kk. I;10 3 kk. ........ m Yhdysvaltoihin: 1 vk. $2.50 1 6 kk. 1.40 Suomeen Ja muualle ulkomaille: 1 vk $3.00 6 kk. .. 1.65 Irtonumerot 5 senttiä Liekki iliriestyy Jo^iöBti «ilkon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokir jalllsta luettaivaä kaikilta albll-ta. Aslamiehlile myönnetään 20 prosen* tln palkkio. pyytäkää aslamiesväUneltä jo nään. Il^MOITCrsHlNNAT: Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.00 kerta. Aviolö': toon menneille oiinentoixötukset 40c palsta-tuuma. Nlmenmuuttoilmoitukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa, l^srntymän ilmoitukset $1.00. kerta, $2;00 kotae; kertaa. Kuolemanilmoitukset $2.00 kerta, 50c llsänmksu kiitoslauseelta tai niiästo-värsyltä. Halutaan tietää- Ja osoiteil-moitukset 40c palstatuuma. TilauSis-ilmoittajien on vaadittaessa lähetettävä ilmoitusmaksu etukäteen. Yleiset ilmoitushiiöiat :40c pajfetatuu-ma. BnioHus,:Joka 4p£alstöaix neljä-kertaa sfunaiiiraisena'^^^ Alin ilmoitushinta 40c p a l ^ kerta llmoittt^essa. Erikoisista ilm(^tlsbU^lbii5ta^oi iäe-dustella ti^mäh lefadeh i»>nttiäiist^ kustantaja; ^ Vjättaui PrtBltshfag ^ l?olmlttaja A. Tdiii^tasncni^to:^^'^^ BiakJ. toÖJa Aho, - E , : i^öksI. ? S t ä KauStlneUr AIU:>XiBt)m; B YrÄSaivo jji::jrÄ^ lettava: ^, ^ ^ ^ ^ 7 , Kuningas Haakon, joka sai turvapaikan Englannissa, senjälkeen i. kim saksalaiset olivat valhoittaneet hänen maansa, Norjan, on tässä pitäjässä puhetta merimiehille, merimiesunion huoneistossa Lon^ toossa: Vasemmalla edessä on kuninkaanpoika, kruununprinssi Olaj. Sirpan ystäville, "hälppäreiksi" luvanneille ja aikotieäle huomautamme, että nurkka on jäämäisillääh tyhjäksi, ei'ole yhtään 'potkijaa,' ei yhtään ystävää odottamassa sinne pääsyä. Nyi on siis tilaisuus tulla siellä käväsemääii, koskapa ainakin Lea sanot tuntuneen siellä käynnin merkillisen hauskalta. Usibmme tosiaankin, että Sirpalla oh paljon serkkuja, jotka ovat joskus salaa ajatelleet tuossa nurkassa vierailua — näppäriä f ajatusvilkkaita serk'kitja, joilla on oUut tnielessä jotakin sanottavaa, jotakin hauskaa ja hyiHä, ehkäpä joku muistelma, tai jonkin pienen -epäkohdan oikominen, tai ajatus vallan suuri — tämän resuisen maailman paikkaus pienillä värillisillä tilkuillla. Nyt on jokaisella lilai^us av^htna. Eikä ole pitkoa ti- • lan paUfUesta — jos on tarvis, niin • laäjenn^äan nutkkaa.' Emme 'Soisi, tttä Urtiome pyrkhät ajdiusien^ helmet tuk^tthdut^aan ^pimeään. Pitkään aikaan emme ole puhuneet tUauksista, Emme ehkä ole pu-kmteet siksi, että tilauksia on aina tulesfcellut ja uudistukset ovat Pysyneet jommoisessakin järjestyksessä. Useammat huolehtivat siitä, ettei ti- Itms pääse katJkeämaan. Mutta sat-itm juiitkm,että se katkeaa ja sitten täytyy pyydellä väliUe jääneitä numeroita, että voisi seurata jatkoker-tomifksia^ niinkuin nytkin Mirjamid ja Hyljätyn ystävää, tai muuta mielenkiintoista. On sHs hyvä irilkaistd joskus aikanumeroihin. NHn, ja tietenkin lehtemme ystäi^ät haluavat aina suositella Ichteänsä uusille ihmisille, tutustuttaa heitä siihen ja laajentaa vakituista lukijapiiriä. Siten niitä tilauksia tulee niJnsanoaksemmc itsestään. •— AP. |^i;sk;lVöN tienoaia, neljän tun- " * V iöääöjan päässä Niew Yorkis-tat - jtma -^ij^^tyi Scte ase- «iäfle. ÄÄmälbStari oli pimeä. Ei 'iiiaa^n' l&^ääöen^ nokisen muutaman - jiaivärf 'väx^haA Riinen peitossa. Sa- "^"taa Icylia^ muoj ' dosfea lälkeigöfcaäiftH^^^ heikos- ^ ti vh^fitaVäffi?i& heh-mat-kiaansa>^^_ f"yksin äsfeäööalaiturille. ^ "l^eäätS^Öfti^^ kiiitfel&in yhtäk- ' kia ponalsäckineh kantaja, joka ottaa huostaansa laukkuni. Menemme rai- • töiden yli. Aseinafakemius on häm- •iiästyhävän ^^äpätÖinra yleisesti tunnetulla ja tärkeällä päildca-kiinnalla kui» Schenectady. Otan taksa-auton ja häyiämme sateeseen. Kadut ovat 4nu&aisia ja talot, mikäli heikossa valaistuksessa vom nähaa, vähäpätöisen näköisia., Ne ovat vanhoja; jotku niistä on rakennettu 150 vaotta sittt.*!, siis ennen Washingtonin aikaa. Taksa-auto saattaa minut vihdoinkin hotellin eteen. Se on punatiilistä rakennettu siirtomaatyylinen raken- ^nus. Huoneeni on lämmin ja yllättävän uudenaikainen, todella kaiken sen yllättävä vastakohta, minkä tähän asti olin -Schenectadysta nähnyt. Lähden alas baariin. Valaistus siellä on kellahtavaa, ja ensi ajatukseni onkin, että sinne .ön sähkövalais-tuksen asemesta asennettu kaasuvalaistus. Lamput muistuttavatkin mi- * nun tmelestäni tosiaan lasikuvun sisässä olevia kaasulidckejä. Tuo näyttää ihan lystikkäältä, sillä kaasun käyttäminen Schenectadyssa olisi suo- Tastaan sopihiatonta. ' Katipunkihan samastetaan General Electric Companyn — "<5E" — kanssa, joten sen täjrtyy olla kaiken sähköalanfcehityk- SenhiiipullaV Käytännössä Hankin kaupungin koko väestö - jonkinlaisessa . suhteessa GE:n kanssa. Toinen puoli «m yhtiim' töissä, toinen puoli — teurastajat, Idpurit ja tikkukaramellien valmistajat —hyöty>^t väKttö-mästi siitä osasta, mitä yhtiö tässä yhteiskunnassa näyttelee. — Kaasu ei siis siellä tule kys3rmykseenkään. — Kaasuliekkejäkö? vanha baarimestari virkahti leikkisästi. — Eipä sentään. Sähköähän me käytämme, mutta se ori naamioitua. Schenecta-dyn asukkaat ovat tulleet Piiraiksi ja väsyneet kaikista nfistä uudenaikaisista sahkÖveHkeistä; millä GE ori heitä siunannut, niin ettalie suprastaian vöivät vanhaa hyvää aSaa, jolloin taloissa käytktiiu kuririiälfista, il-keärihajuista ja V£UiraJffista Icäasua. Sentähden ovat nuakeirioteköis^tkaa-suiiekit täällä. ' AsiakkaiStarome on olo täällä miduisaa jä niuOkavaa. Se on heistä kilin tuota "vanhaa, h aikaa... ' Säkäpä tuo sama mieJenlaätu on Yllyttänyt koko . kauptmgmkin niin antiHddsfiina. ISnpä hämioästyisi, va&kä todella hiin olisikin. * K«nties tuo oh sdiaista-icntdialaa, jcka heränneenä alitajuisesta ^halusta tahtoo pitää elävinä muistot siiltä päiviltä, jolloin hengen jättSäis^ Thomas Alva Edison ja Charles P. Stein-metz — toinen umpikuuro, toinen kyttyräselkäinen — keräsivät yhteen suunnattoman suuren tieteellisen kokemuksensa, tietämisensä ja nerok-kaisuutensa nostaakseen maineeseen sen, mistä nykyism on muodostunut ei ainoastaan eräs maailman kaikkein suurimpia liike3rrityksiä, vaan myöskin eräs maailman kaikkein arvovaltaisin tieteellinen tutkimuslaitos yleensä, mutta varsinkin sähkön alal-la. Tämän jättiläsyhtiön maailmankuulut laboratoriot ovat juuri täällä. Sen tehtaat ja työpajat käsittävät yh-eensä 690 eekkerin suuruisen maa-alueen. Kahdessa sen suuressa punatiilistä rakennetussa talossa eräät maailman tunnetuimmista — ja tnyös-kin parhaiten pä&attfisa — tiedemiehistä iäkkaaihatta käsittelevät prbbleembja,' jotka, kun ne" kbrran säaidaan fatka[istbiksi; triää^bit' toie-lestä tuntuvat suoi^taatt' läirtaätisilta jasentahden myöskin kä^t^nättömU-ta. Noissa läBoralönbissa JhäihSörit ja tiederruehet, joita ei esl^e eika^ittaa: minkäänlaiset yhtiön puoleltä.^^ää^tut " vaatlmiikset paasta höpeästi aiheellisiin tuloksiin, ovat yhtfeiStyfesä, ja nyt he viittaavat tietä tohti teollisuus-luontoista kehitystä nitoehömäan Sähkön alalla. ÖErn tutkimustyö on hankkinut meille uutta tuntemusta — ja sen insinöörit ovat soveltaneet tuon tiedoa käytäntöön — jotta saataisiin enemmän hyödykkeitä laajemmille \^estökerroksille vähemmillä kustannuksilla. Parempia asuntoja (Jatkoa 6 dia sivulla) Vanhaa limonaati; Muistelen tässä kaikkia etiti lemmittyjäni, jotka ovat pistoovi neet limotmatia joskus. Mitä ta nyt kutduu? Taitaa "ilkeettää", ci kun tuli tuommoista rahtecratuk ties minkälaisia luuloja on pitänyt-juttuja nostanut.., Ja syy pelätä: Aina limonaai juonnissa on muutakin takana, ci syyttömästi mies naiselle tarjoa värillistä limonaatia. Säväyttävin oli ensilimonaati, jc ka tarjosi Johart-Alfred ja sanoi, koska neiti ei vastoin hänen odotu siaan ehdota tittelien poistamista, pyytää hän puolestaan, että juoda stnunmaljat. Se oli appelsiinilimonaatia. Ja hen aikaan limonaati maistui sili mikä sen nimi oli. Nyt ei enää tm tu. Kehitys on muuttanut maun er minulta, vaan Umonaatilta. Sinunmalja — se oli jotakin m valtavaa, että se antoi säväyksen k ko elämän ajaksi. Ensimmäinen nunfnalja -nuorenmiehen kanssa. lemmin f on trhtäisiä makeankirpei limotiäaiHaseja sitten juotu ja jc ' äirikinMressäriivettu sinitttelemaa kin, mutta useimmiten vaan muuti juotu — ja katsottu yli lasin, et mitä — aikaokoott tuo Joskus alkoikin, mutta lämpimi kädenpuristuksiin ne hyökkäil enimmäkseen taisivqt pysähtyä. St hin Ayvin nuorena. Johan Alfred limonaati vaimensi kaikki jälesta t\ levät senluontoiset seikat. -—Ja minä sitten otin vanha piian, sänoQ Eenokki. — Vastaatko puheesi?! En olit vielä vanhapiika, ja komeakin oltt^ ei sinun käsiesi tddttuvillä ollut m soreaa oUut.' Kumina vain että u, kiäsiiiävoiieitld^^ — Pelastajanasi Säät fhiriua pitäi vanhapiika^sinitsta kumminkin iultut, jä Kyyhipase limonaati kelpi si Heh, heh! — Säälistä min, kun olit nnn nöy ränä sen pullon kanisa. Ja muistat kos, miten halusit näyttää, kuinh sinä saat pullon korkin pamahtamaan — syrjäsilmällä k&tSoit, että huoma sinko minä... Ilta on hämärä, /mutta jonkinlai nen keltaisen limonaatin kajo snru sentään on, koska muistuttaa vanhoji kesäsateita pitkien tarjoilupöyttei ääressä, ndssä limonaatipuUot loisti vat monenvärisinä, kohtalontuntuisi Tta pelinappuloina. P AU UN A M. I^psuuäen ajoäta löytyy paljon pieniä kirjoitusaiheita, kun niitä vain tulisi käytetyksi^ Eräs tapaus ötnas-taUpsuudestäni naiträttaa minua aina, Jnih se väOi 'nOeleeni juolahtaa. 'JCefposer jä kujeilut ovat UpsUle pmitidisia, paitsi'ehkä kaikkein " i teUOrtme"^ Jothin minä en kuulunut, tähän keppösmutsielmaan sisältyy ajatus öikeiri komeasta kissaniapd' sesta eläimestä, joka on tuoksunsa puolesta fSeman — hieman epäiniel-lyttävä. Ja tähän sisältyy myös musta kissa, joUd dli viäkoinen raita nenän päällä: Jä eäeilcen tähän sisältyy jänis — miitta vain nahkansa puolesta. Me "kakarat'', nimittäin minä "veljieni karissa, Saimme pyydystää Jäniksiä ja sitten myöskin ne perkasi- Siinä perkatessa me päätimme ottc^ nahat säästöön, sillä niillä oli hauska leikkiä. Niinpä me eräänä ^^'-^"^ ^' döimme järtisnahan sen mustan |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-08-17-02
