Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 28, 1952

              (KAUNOKIRJALUNEN VllKKÖUmTt)
T - Y g g T T T , the only Fbmish Uteraxy wedE|F in Canada
MltoHed aad parinted by tbe V a m i PM^ting Ccmq^^
Umtted, 100«1(B Elm Street West. Sodlnixy» Ontario,
Bcgittered at the Post C^fice Department, Cytfcava;ss
aecxmd'(dass matter.
UAki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 aivulnsna,;
sinttien parasta kaonokirjaSista Ja tieteellistä Inettamaur
TIEA178BINNAT: YHPYSV^UCiTOIHIK»'-"
1 TOOKlkerU .«3Ä> 1 vuoökcrta . . . .
6 kuukautta 2J00 6 kuukautta . . . . , , . y * ^
9 kuukautta lÄ
SUOMEEN JA BfUUAIXE 17LK<^IAQ<I£ '
lvuosikerta ........$5Ä) « kuukautta . . . . . 2.7S
lUIOITUSHINNAT:
TS 8aitti& palstatunmalta. Halvin kUtosilmoitus $3iM. Kuo-
Ieinanllmaitu8.f3j00 Ja sen yhteydessä Julkaistava mi^fto-v
«ny ftOO la kiitos $2.00 BJrjeenraihtoilmoitukset $1.50.
Srtkolshionat pysyvistä ilmoituksista, impäisitanoittajien
oik Uhattava maksu etukäteoi.
A&iamieiune myännetSän 15 pirosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Oompany Lfmtted.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted.
XOO-102 Elm Street West. Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J. W. SaarL
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
817DBURY» ONT.
Uudet perunat ovat jo
tanssipalkintouia
Perunat ovat tänä aikana kullan arr
voisia- Spencervillessa, Itä-Ontariossa
Ilmoitettiin äskettäin tanssej*a seuraa­vasti:
"Ovipalkintona 50 paunaa uusia pe­runoita
tai niiden arvo rahassa."
Toimituksen liulmastä
Tämän numeron avulla voimme lausua CSJrn VIII Laulu­ja
soitto|uWaan tulleet laulajat ja soittajat, muut ohjelman
esittäjät ja suuren yleisön tervetulleeksi/koska tämä numero .
t^aa monet juhlavieraat vasta täällä paikan päällä.
Juhlavieraamme saavat tilaisuuden nauttia luonnosta sen
kauneimmillaan ollessa. He saavat tutustua Työn Puistoon,
joka on suurtila, niin yksilöllisillä kuin joukkouhrauksilla^
saatu siihen kuntoon, että se voi ottaa vastaan juhlavieraat
niin läheltä kuin kaukaakin. Ha saavat tutustua toisiinsa ja
erikoisesti siihen työhön, miUi järjestömme piirissä pn tehty
viime laulu- ja soittojuhlan jälkeen musikaalisella alalla. He
voivat hetkeksi unohtaa arkielämän harmauden ja nauttk
täysin sienuiuksin kesästä, vapaahetkistään ja siitä ohjel­masta,
minkä tämä juhla tarjoaa.
Kansakunnan elämänvirran syvät vedet kulkevat hiljaisina,
kuten syvien virtojen vedet aina kulkevat. Ihminen ajatuk­sineen
ja tunteineen pelloilla, metsissä, tehtaissa, kaivoksissa,-
ködeissa ja kotien ulkopuolella kutoo sisimmäs^än omaa ja
koko kansakunnan historiaa. Hänessä viriää harrastuksia,
joko .e]ämänmy9nteisiä tai kielteisiä, hänessä ^^kiintuu ar^ '
votiiksia^ joko onnea tai onnettomuutta uhoavia^ hänessä ke­hittyy
e r i i ^ i ^ toiminnan suuntauksia, joko rakentavia tai
hävittäviä, 'kaikki, mikä on hänen ulkopubltilaan, hänen
olosuhteensa Ja kokemuksensa, vaikuttayat siihen, mitä hä-aosa
tapahtuu. 'Mutta toisaalta taas hänen sisin^
tiqMhtuu jotakin, joka vuorostaan värity ja tulkitsee kai­ken
jndtä(»i^ lumen u l t ^ ^ ^
' tällaisen k a i k ^ ajatteleminen näin j u h l a a ja vielä ulko­ilmajuhlassa
saattaa tuntua rasittavalta» inutta sittenkin
juiiri tämän ajattelun kautta me pääse^rmie; yhteen totea^
mttkse^. Suomimisen työväestt^^^^
pahtunut ja erikoistöti juuri valistus- ja kulttuurijärjestöm*
aie, Canadan Suomalaisen ^rjestön^ |oh(|9äa i ^ e l l ^ n < t^
. moninaisissa muodoissaan on juuri
sij^ syväUistä, sisäbtä tapahtumista, joka pn kutonut ja k u - :
too Canadan suomalaisten historiaa ja joka uurtaa sja^t va­konsa
myöskin tulevan sukupoh^n ja ehkä tule\;ienkin suku­polvien
toimint^um suomalaista sukujuurta oIe\ien ihmisten
keskuudessa tässä maassa. ,
»ITsein saamme kuulla puhutta\^n korkeammasta hengen-yiljdyksestä
ja sen ratkaise\Tista merUtyksestä kansakim-tlen
ja koko ihmissuvuinkin elämälle ja toiminnalle. Se on
ai\'aa oikein ja siitä kannattaa puhua. Mutta mitä auttaisi
korkeinkaan hen^nyiljely, jos se jäisi \'ain irralliseksi ilmiök­si,
ilman hedehnällistä maapediä syxien rivien taholta,^\3xn
harvojen ihmisten ääneksi Uman kaikupohjaa ? Sj-\ien rivien
keskuudessa tapahtux-a omayireinen, monimuotoinen ja tässä
suuressa säveljuhlassaom\e kauniiHa ta\'ana ilmeneva työ ja
harrastus luo todellista pohjaa sisäisesti rikkaalle elämälle
. kaiisalaisteznme keskuudessa tässä maassa. ^ "
Syrjästäkatsojat ja vastustajat o\-at usein nsoittineet tj-ö«
/^enliikkeen ainedlisuutta, syyttäneet sen vain yksipuolisesti
tähdentävim materiaalisia^ taloudellisia asioita. On totta,
että nälfcäisdle on leipä tärkeintä, mutta tj^öläislaulajat ja
o t t a j a t voivat todi^aa, että kaikki tähcfentamämme ai-nedlisvas
<m vain p e r u ^ jdia pyrimme nostattamaan si-sätsesli
rikkaan Ihmisyydet 1^ yxnmänimme a ^ t oi-kdn,
nim me saatamme nalidi jokaisen pUvcn faopeaxeunan
— Initen joku nmoH^ oo sanonut — ja tajnta sonissakitt
Suomalaiuen rakentaa teitä
ja kasteliilaitteita Afrikassa
Jatkoa 1. sivulta
ti ta\'allista siviilltyöTOimaa, mutta en­nen
pitkM huomasin, etteirät siviilimie­het
sen parenmnn kuin legioonalaiset­kaan
olleet lähimainkaan selvillä siitä,
miten mikin oli tehtävä. Sen vuoksi
jouduinkin osoittamaan osaston insinöö­reille
useita parannuksia ja käytännöl­lisiä
menettelytapoja erilaisissa töissä,
joten pääsin helposti *-pinnalle" j a mi­nut
pantUn erään työiyhmän johtajaksi.
Eihänminullakaan tosin ollut kovin laa­joja
kokemuksia tai teknillisiä tietoja,
mutta olrat aina ollutiuonnostani käte­vä
ja joutunut elämäni varrella koti­maassa
paiskimaan monenlaisia töitä.
Suiirimpana helpotuksena tidi sit­ten
lähses puoli vuotta sitten määräys,
jossa minut kokonaan komennettiin si­viilihallinnon
palvelukseen, koska en
muuten saanut vapautusta sitoiunukses-tani
legioonaan. Tällä hetkellä olen siis
vain muodollisesti legioonalainen ja
käytännössä taas itsenäinen työnjohta­ja,
jolla on alaisenaan toista sataa mies­tä.
Palkkaa saan myöskin siviÖitahdl-ta
ja se nousee tällä hetkellä n. 34,000
Suomen markkaan kuukaudessa, minkä
lisäksi ylöspito on vapaa. Tämä on siis
sangen huomattava ero, jos ottaa huo­mioon
legioonalaisten keskimääräisen
päiväpalkan, joka tuskin ylittää sataa
markkaa.
—- Öl^n nähnyt legioonalaisten jou­kossa
pari muutakin suomalaista^ jotka
kiroilevat päähähpistoaan liittyä legioo­naan,
ja toinen heistä, eras niinikään
A^irtanen-niminen helsmkiläinen on täl­lä
hetkellä apulaisenani. Hän on yliop­pilas
ja kertoi liittyneensä legioonaan
keväällä v. 1949 "kyllästyneenä lukui­hinsa".
Hau toimii jonkinlaisena tunti­kirjurinani
ja on terävä poika, \^aikfca
onkin mennyt legioonassa huonoon kun-
..tOpn.' _ ;
—- Tällä hetlcellä en osaa sanoa tule-
A^uudensuunnitelmista mitään var­maa,
mutta luulen kyllä viipyväni vie­lä
melkoisen_ajan Afrikassa, lopettaa
Erkki Johansson. — Sitoumuksenihan
on yhä voimassa legioonan kanssa, ja
vaikka onkin ikävä Suomeen, voisivat
asiani olla hullumminkin.
runon ja sävelen hengen ja suuren voi­man.
Laulajat, ja soittajat, ohjelman esit­täjät
ja juhlavieraat; viekää mukananne,
p>^>'\ii muisto tästä suuresta säveljuh-lasta,
muisto, joka kannustaa meitä ai­na
ja kaikkialla \'aalnnaan ja kehittä­mään
suurta perintöämme, laulua ja
soittoa, kaiuttarnaan vakaan vanhan
\'äinämöisen kannelta omaksi ja kans-saihmistenune
iloksi. Kannustakoon
muisto meitä kaikkia tästä sävel juhlas­ta
toimimaan entistä ehomman laulu­ja
soittojuhlan puolesta taas kahden
vuoden perästä. Kannustakoon se
myöskin meitä aina ja kaikkialla toimi-niaan
rauhan puolesta, että kaikilla ih­misillä
maailmassa olisi mahdollisuus
vaalia ja kehittää kansallisia taiteitaan
ja pvTkimyksiään.
Siis tervetuloa, laulajat, soittajat, oh­jelman
esittäjät ja suuri juhlayleisö tä­hän
CSJ:n Vni Laulu- ja soittojuh­laan!
Tohfotnme t e i ^ viihtyvän nik-kdialueella
ja nauttivan föysin sie-mauksin
kaikesta siitä, jsaXk juhlamme
tarjoaa!
A. H . Z. C.\RR:
Meren sinjm
L^N N e * Yorkin---Berniudan lentokone Ca^^alier oli i
nä jäätävän kylniänä tanunikuun jraivänä jä%ttai
tavalla tuhoutunut syöksyessään mereen, huudahti eräs
tetuista, joka oli ajelehtinut kjTumenen jtuntia valtameren
"Ellei vesi olisi ollut niin lämiiilntä, ollslmine kaikki olleet {j.
hbii omia:'^ H e ^ ^ Jeutokone sattj;
nut syöksymään sdlaiseenkc^^ golf-virta, min^
luonnon ihmeitä^ virtaa lauhkeana sinisenä jokena poikki ijj.
niän vihrrän Atlantin. •
Jos joka minuutti poltettaisiin kaksi miljoonaa tonnia hg.
tä, olisi siten saatu länipöniäärä vähäisempi kuin se, min^
golf-virta kuljettaa mukanaan Atlantin ylitse. Jollei g^jj.
virta jatkuvasti toisi tropiikm lämpöä pohjoiseen, olijat
Englannin rehevän vihreät maisemat yhtä paljaita ja kara^
kuin Labradorin, joka ei ole yhtään pohjoisempana. Sen a.
tamat jäätyisivät umpeen joka talvL Jos golf-virta jäähtyg
vain kahdeksankin astetta, voisivat Englannissa, Skandim.
viassa, Pohjois-Ranskassa j a Saksassa kaiken todennäig.
syyden nnikaan asua vain eskii^t, sillä s i ^ siellä vallitsa.
vat jääkautiset olosuhteet.
Oblf-virta on mMpaUon Floridan sa^
mesta virtaa lähfö 100 i n i ^ a r ^ tunnissa. S|
hen verrattuna on y l i ^ Mississippi pdkfcär puro, eikä Amaro.
ninkaan valtava vesimassa ole kuin 1/5(X) siitä.
Kysykääpä keneltä merikapteenilta tahansa tämän sinises
virran voimaa. Ollessaan y . 1513 matkalla Floridaan Maj.
mästyi Ponce de I ^ n havaitessaan, että voimakkaasta mjö.
tätuulesta huolimatta virtaava yesi todellisuudessa kuljetti
hänen laivaansa taaksepäin. Isön-Britaimian viranomaiäi
harmitti ennen Yhdysvaltain itsenäistjonistä se, että posti,
laivat kulkivai hitaasti 1^
dusteliiat syytä siihen Benjamin Franklinilta. Tri Franklia
pani tieteellisesti koulitut aivonsa työhön, keskusteli eräaa
kokeneen valaanpyyntialuksen kapteenin kanssa ja saisehie
nim paljon^ että pystyi ksrtolttamaan virran ja antamaan sit
le nlnieii, joka sillä oc yhä vieläkin. Hän ilmoitti englanti,
laisille, että jos länteen matkalla oleva laiva kiertäcsi vnrai^
seyoittaisi aikaa ainakin kaksi viikkoa sellaiseen^laivaan vs-rattuha,
joka purjehti sitä vastaan. Kesti melkoisen kauas,
eimen kuin Englannin ylpeät kapteenit suvaitsivat noudattaa
Hänen heuvoaan, mutta nyks^ään isot linjalaivatkin po<ktE£a-vat
Amerikkaan kulkiessaan suunnastaan välttääkseen golf
virran painetta. Itään päin matkustaessaan ne kuitenkin Oo-mielin
käyttäyäJt sen apua liyväkseen; *New Yorkin eteläpuo-lellä^
yirta saattaa jouduttaa laivan päivämatkaa jopa sadaHi
mallilla.
Franklin pystyi myös esittämään uskottavan selityksea
golf-virran synnystä. Afrikasta länteen puhaltavat pasaati-tuullet
kasaavat tropiikin lämmintä yettä Meksikon lahtea,
jonka vedenpinta on useita tuumia korkeammalla kuin lä­heisen
valtameren. Jatkuvan paineen alaisena vesi pusertun
Floridan ja Kuuban väliseen salmeen, joka on noin 90 mä-
Iin levyinen ja mailin syvyinen. Tämän suunnattomaa
viemärin kautta vesimassat syöksyvät pohjoiseen, ja niida
5,000 mailin pituinen matka Skandinaviaa kohti alkaa^r^
Virta el jokaisessa kohdassaan liiku yhtä nopeasti. Ke^
raiteella ajetaan pikajunalla 3 yiometrin tuntivauhtia, mutta
sen molenunin puolin kulkee hitaita tavarajunia. Floridan
pohjoispuolella virta noudattaa raimikon kaarevaa ääriniraa,
mutta pysjpttelee jonkin matkaji päässä mantereesta. 1*1
mallin päässä New Yorkista, laivaa saattaa puskea päin ni-vakkaa
talvltuulta, mutta kaukana lepää ohutta usvaa sfeisffl
meren yllä. Silloin tulee arvan yhtäkkiä kevät. :MalJlav32
yirran. kirkas indigonsini erottuu räikeästi ympäröiväf Valta­meren^
synkästä vihreästä. Ihniiset riisuvat päällystakkina
kun veden lämpö kohoaa 4:'stä 24:äan, ja kaikki-golf-vinaä-ta
laaditut romanttiset matkainainokset näyttävät uskottt
viita. • " ' . , • ^
. K im =N^ew Yorkissa on öltut erityisen leuto talvi. an,tler4
sanomalehdet joskus, että "goK-virran juoksu on muuttunut^
niin että Long Islandista pian tulee toinen Florida appekii^-
lehtoineen kaikkmeen. Tiede ön toiste mieltä. Todennaiö-sesti
ei golf-virran juoksu ole pysyvästi muuttunut koko sm
aikana, minkä sen olemassaolo on ollut tunnettu.
vaikka se muuttuisikin, ei Yhdysvaltojen Atlantin-iamu^öllJ
olevien valtioiden- ilmasto varmaankaan paranisi, sillä 5^
määräävät suurimmaksi osaksi länsituulet. Väittävätpä ens
asiantuntijat, että jos golf-virta siirtjasi lähemmäksi
Yorkia,, saattaisivat- talvet olla entistä ankarampia, k*
goif-virran pysyvä matalan keskus ehkäisisi lännestä tul
korkean alueiden siirtyTnisen muualle. . .^j
Newfoundlandin matalikon ulkopuolella kohtaa iioia ^
mailin levyiseksi hajaantunut golf-virta jäisen Labra »>'^
virran. Tämä Jäämeren veden sekaaantuminen etelaise^
syimjttää sankan sumun, joka on ominaista tälle
Jonkin aikaa Titanicin haaksirikon jälkeen ehdotti eräs
rikkalainen insinööri, että En^anti ja Amerikka r a k ^ ,
vat yhdessä Newfoundlandista haan jättiläiskokoisen a a ^
murtajan, joka muuttaisi Latodorin virran kulun- ^ ^
ti, että liete pian kasvattaisi tlSiaisesta padosta ^^^'^^
talikoilta loi^cniisivat ^ v n o s ^ |a aunut ja gaIf-vW» _
^ohjois-EutooppaanKamiKmanilmastoto. Vaikka tia»»*'
laiiaiitiln», iBtrtacmin 29 piisini. 1952